Sensomoottori Kehitystä edistävä sensomotorinen harjoitusohjelma Ohjelman kehittäjä ja kouluttaja: Veli Laurinsalo Puh. 040 7011 524 veli.laurinsalo@thalamusoy.com www.sensomoottori.fi Lyhennelmä: Anni Kuivinen, fysioterapian opisk. Kurikan kaupungin Hienomoottori-hanke 2011
Sensomoottori -ohjelman kehittely Veli on pohjakoulutukseltaan BBA (Bachelor of Business Administration), vaimo Nina Alopaeus-Laurinsalo on lastentarhanopettaja, musiikki- ja psykoterapeutti Molemmilla paljon lisäkoulutusta Koulutus sensomotoriseen terapiaan alkoi 1990-luvulla Ruotsissa, Englannissa, Tanskassa ja USA:ssa
Sensomoottorin idea: Oppimisvaikeudet, motoriset tai sosiaaliset ongelmat johtuvat monilla vauvaiän kehitysvaiheiden epätäydellisestä läpikäymisestä ja/tai aistien heikosta kehittymisestä ja integroitumisesta Toistamalla vauvaiän refleksimallien omaisia liikkeitä voidaan refleksien jäänteet sulattaa ja aisteja ja niiden yhteistoimintaa voidaan parantaa määrätietoisella harjoittelulla
Miksi refleksijääteitä jää? Mahdollisia syitä: Synnytyskomplikaatiot, happivaje Perinnöllinen taipumus herkistää Vauvojen pumpulissa kasvattaminen : vähäiset aistiärsykkeet, vähäinen/yksipuolinen liike Vähäinen tai yksipuolinen liikkuminen lapsena: turhat kiellot, ylivarovaisuus, omaehtoisen liikkeen puute
Sensomoottori -ohjelman tavoite: Hyvin toimivat aivot ja koko hermosto Aivopuoliskojen yhteistoiminta Aistitiedon sujuva hyödyntäminen Sujuva karkea- ja hienomotoriikka
Lapsilla, joilla on aistitiedon käsittelyn vaikeuksia tai joilla kehittymätön refleksijärjestelmä aiheuttaa aivoissa motorista ristiriitaa, on jatkuvasti korkea aivojen sisäinen stressitila (neuraali stressi koholla). Tavoitteena on saada tätä perus-stressitasoa alemmas, jolloin stressinsietokyky haastavissa tilanteissa kasvaa (esim. haasteelliset sosiaaliset tilanteet kaveripiirissä tai vaikeat kotitehtävät)
Sensomoottorissa harjoiteltavat asiat: Tasapainokyky Varhaisen refleksikehityksen varmistaminen Eri aivopuoliskojen samanaikainen käyttö Silmä-käsi-yhteistoiminta, silmälihasten hallinta Jalkojen ja käsien hermoston harjoittaminen Tuntoaisti, kuuloaisti Kehonhahmotus, raajojen käytön koordinointi Avaruudellinen hahmottaminen Aikakäsitteen harjoittelu Looginen ajattelu
Harjoitteiden järjestys on tärkeä! Refleksiliikkeiden matkiminen luonnollisessa järjestyksessä, OIKEALLA LIIKEMALLILLA ja riittävän pitkään harjoiteltuina Kehittyy hermostollinen valmius omaksua seuraavaksi opeteltavat asiat!! Lapset, joilla on edelleen vaikeuksia 1-3 vuoden sensomotorisen harjoittelun jälkeen, tarvitsevat yksilöllistä terapiaa!! Opettaja/Lastentarhanopettaja ei ole terapeutti
Vauvan kehityksen pikakelaus Täysiaikaisena syntynyt vauva on valmis vuorovaikutukseen Varhainen vuorovaikutus itsetunto Aistiärsykkeet, liikekokemukset aistikanavien avautuminen Kiinnostus ympäristöön herää aktiivinen liike Kannustus/kiellot ohjaavat aistikokemusten keruuta Virikkeitä tasapuolisesti kaikille aisteille?
TLR = Tooninen LabyrinttiRefleksi Leuka rintaan raajat kippuraan Niskan ojennus raajat suoriksi Kuuluisi vaimentua n. 4 kk iässä Ellei vaimene tasapainovaikeuksia, motorista epävarmuutta, estää ehkä ristikkäisliikkeitä; kouluiässä näkyy sikiöasentona vaikeaa tehtävää tehdessä
MORO: pelästymisrefleksi Pään hallinnan menetys kädet lennähtävät sivuille, vartalon ojennus automaattinen paluu nopeasti sikiöasentoon Kuuluisi vaimentua 2-4 kk iässä Ellei vaimene arkuus erityisesti muutostilanteissa, aistien yli- tai aliherkkyys, kuulonerottelun vaikeus, korkea stressitaso, voimakkaat tunnereaktiot, fobiat
Landau-reaktio Pään nosto vatsamakuulla symmetrinen selän ojennus ( lentokone -liike) Ei varsinainen varhaisrefleksi, vaan välivaihe, jolla ilmeisesti sulatetaan TLR:n vaikutusta kehosta Ellei vaimene tasapaino- ja motoriikkaongelmat
Spinal Gallant Sively selkärangan vierestä yläselästä lantiota kohti (vauvaa kannatellaan vatsamakuulla aikuisen kämmenen päällä) lantion liike Refleksi auttaa luultavasti vauvaa eteenpäin synnytyskanavassa Kuuluisi vaimentua 3-9 kk iässä Ellei vaimene vääntelehtiminen istuessa (tuolin selkänoja osuu selkään sopivasti), toispuoleisena voi aiheuttaa skolioosia lihasjännityksen vuoksi, yökastelu
ATNR = Asymmetrinen Tooninen NiskaRefleksi Pään kääntäminen selinmakuulla katseen puoleiset raajat ojentuvat, vastakkaiset koukkuun Esille MORO:n vaimentuessa. Ellei vaimene kääntymään oppimisen ja suojaheijasteiden kehittymisen estyminen, päätä vaikea kääntää koukistetun käden puoleen, puristava kynäote, silmien väsyminen, onnettomuusalttius, suunnistusongelmat Ellei voimistu riittävästi Ei opi ryömimään, tai ryömii poikkeavasti, esim. vain toinen jalka ponnistaen
STNR = Symmetrinen Tooninen NiskaRefleksi Vatsamakuulla pään nosto käsivarsien suoristus, alaraajojen koukistus (KISSA!) Pään taivutus rintaa kohti käsivarsien koukistus, alaraajojen suoristus Esillä ryömimisen ja konttauksen välillä Ellei vaimene istuma-asento hankala, huono keskittymiskyky, alaraajojen jännittyneisyys/ heiluttelu keskittyessä, puristava kynäote, katseen tarkennus eri etäisyyksille hidasta, motoriset ongelmat (esim. uinnin oppiminen vaikeaa)
Ristikkäisryömintä ja konttaus harjoittaa aivopuoliskojen yhtäaikaista, integroitua toimintaa: vastakkaisten kehonpuoliskojen raajat toimivat TÄSMÄLLEEN SAMANAIKAISESTI
Vauvan kehitystä ei saa kiirehtiä Ryömimistä ja konttaamista saatava tehdä niin paljon kuin sielu sietää Ei seisottamista tai kävelyttämistä ennen kuin lapsi itsestään nousee tukea vasten ja silloinkin itse nouseminen ja sivuaskelin kävely tärkeintä Hyppykiikut ja kävelytelineet turhia, saattavat jopa estää normaalia kehitystä, jos ryömiminen ja konttaaminen jäävät vähäisiksi!! Kehitysviiveissä neuvolan kautta lääkärin ja/tai fysioterapeutin arvio ja tarvittaessa fysioterapia
Harjoittelu Sensomoottori ohjelmassa Päivittäinen harjoittelu paras tulos, koulussa/pk:ssa 5/7 =hyvä, 3/7 ei ehkä tuloksia? Noin 15 min/pvä, hyvä jakaa 2 tuokioon Huom! Usein voitetaan sama aika takaisin, ehkä moninkertaisena, kun lapsiryhmä alkaa rauhoittua. Kurikassa käytettävä ohjelma soveltuu 5-12 vuotiaille, ns. keskiverto-ohjelma (ei yksilöllinen!)
Muuta huomioitavaa Harjoittelu ei saa aiheuttaa huonoa oloa (tasapainoharjoitteet) Soveltuu 4-v. alkaen, helpoimmat harjoitteet 5.-6. lk: tekevät mieluummin yksin tai pareittain kuin isossa ryhmässä Arviointi huomattavasti yksinkertaistettu siitä, mitä terapeutti testaisi jos lapsella vakavia ongelmia, lääkärin ja/tai terapeutin arvio ja hoito (=yksilöllinen kuntoutusohjelma ja kehityksen etenemisen seuranta)
Harjoittelulla pyritään: korjaamaan varhaiskehityksen mahdollista keskeneräisyyttä harjaannuttamaan aistitoimintaa edistämään aistitoimintojen yhteistyötä harjaannuttamaan yhä monimutkaisempien hermostollisten prosessien toteuttamiseen parempi oppimis- ja keskittymiskyky Samalla motoriikka paranee, mutta harjoittelu ei korvaa arkiliikkumista Oikea tapa, järjestys ja kesto tärkeitä!!
Ohjaajalle Jos haluat tuloksia, ole sitkeä ja opeta liikkeet lapsille oikein, riittävän hitaina, teetä niitä päivittäin ja riittävän pitkään Käytä hyväksesi DVD:tä ja muiden kokemusta Lue esim. kiinnostavaa kirjaa lapsille liikkeiden aikana (huomio kiinnittyy tarinaan, ei tylsiin liikkeisiin!) Luota omaan luovuuteesi - ja lasten! Pidä päämäärä mielessä: Lasten rauhoittuminen, parempi vuorovaikutus Lapsen elämän ja koko hänen lähipiirinsä elämän helpottuminen, jos pientäkin edistystä tapahtuu Helpottaa myös opettajan työtä
KURIKKA-visio? Kuin Mjölby aikanaan: ei nuorisorikollisuutta, ei luvattomia graffiteja, ei roskaamista = ei syrjäytyneitä nuoria HALUATKO VAIKUTTAA?