Anna Ryynänen. Gummerus

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Anna Ryynänen. Gummerus"

Petteri Auvinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

2 Anna Ryynänen Gummerus

3 Gummerus Kustannus Oy Teksti Anna Ryynänen 2009 Piirrokset, valokuvat ja graafinen suunnittelu Anna Mattsson 2009 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2008 ISBN

4 Sisällys Johdanto... 4 Yhteiset jumppahetket... 7 Vuorovaikutuksen merkitys... 7 Milloin lapsen kanssa voi aloittaa jumppaamisen?... 8 Mitä hyötyä jumpasta on lapselle?... 9 Aivot kehittyvät... 9 Kehon hahmotus paranee... 9 Vauva tarvitsee kosketusta... 9 Lapsen kehityskaudet Milloin äiti on valmis aloittamaan jumppaamisen? Voiko raskaana ollessa jumpata? Synnytyksen jälkeen Mitä muutoksia raskaus ja synnytys aiheuttavat kehossa? Lantionpohjan lihasten vahvistaminen Yleisohjeita Kuinka harjoittelen Lihaskuntoliikkeet Venytykset Kuinka pitelen lasta Selkäliikkeet Hyvää päivää -liike Selkätuuletus Selän kierrot Vartalon sivutaivutus Selän pyöristys Hartioiden nostelu ja pyöritys Vastakkaisten raajojen nosto konttausasennossa Selän pyöristys ja notkistus konttausasennossa Lantion nosto selinmakuulla Käsiliikkeet Kulmasoutu Punnerrukset Nostot Hauiskääntö Lennätys selinmakuulla Jalkaliikkeet Askelkyykky Jalkakyykky Pohkeet Pakarat ja reiden etuosan lihakset Vatsalihakset Pumppaus Keinutuoli Kierrot Lapsi säärien päällä Lonkan pudotus tai nosto Lantion pyöritykset Venytykset Reiden takaosan lihakset Lonkankoukistajalihakset Rintalihakset Pohjelihakset, reiden takaosan ja selän lihakset Niska-hartiaseudun lihakset Kaulalihakset Reiden etuosan lihakset Vinkkejä vauvajumpan suunnittelijoille Kesto ja rutiinit Liikkeitä vai leikkejä? Tila ja apuvälineet? Osallistujien ikä Esimerkkitunti Lähteet... 64

... 12 Synnytyksen jälkeen... 12 Mitä muutoksia raskaus ja synnytys aiheuttavat kehossa?... 12 Lantionpohjan lihasten vahvistaminen... 13 Yleisohjeita... 15 Kuinka harjoittelen... 15 Lihaskuntoliikkeet.

5 Mitä hyötyä jumpasta on lapselle? Aivot kehittyvät Lapsi kasvaa huimaa vauhtia vastasyntyneestä taaperoikäiseksi ja oppii paljon uusia taitoja. Fyysisen kasvun ohella myös hermoston toiminta kehittyy. Pienen lapsen puuhat voivat näyttää aikuisesta huvittavilta. On kuitenkin todettu, että tällainen puuhastelu on tarkoituksenmukaista kehityksen kannalta, sillä lapsi nauttii vaistomaisesti sellaisesta tekemisestä, joka edistää aivojen kehittymistä. Lapset etsivät tiedostamattaan juuri sellaisia aistimuksia ja nauttivat sellaisista leikeistä, joista on heille hyötyä kehityksen kannalta. Kun lapsi leikkii ja touhuaa aktiivisesti, aivoissa muodostuu uusia yhteyksiä hermosolujen välille tai jo käytössä olevat yhteydet vahvistuvat. Hermosolujen toiminnan tehostumisen myötä lapsi oppii käyttämään kehoaan yhä monipuolisemmin. Vauvajumpassa on paljon hypittelyjä, keinutteluja ja syliin nostamista erilaisissa asennoissa, sillä ne auttavat lapsen aivojen ja hermoston kehittymistä. Kehon hahmotus paranee Kun aikuinen keinuttaa, kiikuttaa ja nostelee lasta, tämä hahmottaa kehoaan koko ajan uudella tavalla. Erilaiset asennot ja liikkumien eri suuntiin lisäävät kehosta ja tasapainoelimestä tulevia aistimuksia. Aikuisen liikkeiden avulla lapsi saa yhä tarkemman käsityksen siitä, miten painovoima vaikuttaa eri asennoissa. Samalla hän oppii ymmärtämään, miten kehon eri osat liikkuvat ja toimivat yhdessä. Kun lasta liikutellaan, hän oppii myös, mikä tuntuu hyvältä ja mikä epämiellyttävältä. Näitä aivoihin varastoituvia tietoja lapsi käyttää myöhemmin hyväkseen ohjatessaan kehonsa liikkeitä. On muistettava tehdä liikkeet niin, että lapsen persoona otetaan huomioon. Rohkea lapsi saattaa nauttia reiluistakin heilutuksista, mutta aremman lapsen liikuttelu on parasta aloittaa varovaisemmin. Itku voi olla merkki siitä, että lapsi ei pysty käsittelemään kaikkia liikkeistä kehoon tulevia ärsykkeitä. Vauva tarvitsee kosketusta Tajutakseen olevansa erillinen olento vauva tarvitsee kosketusta. On todettu, että kosketusaistimusten kautta vauvalle kehittyy emotionaalinen turvallisuuden tunne. Jos lapsi saa pienenä tarpeeksi hellyyttä, hänen on myöhemmin helpompi itsenäistyä kuin sellaisen, joka on saanut vähemmän läheisyyttä. Pienet vauvat saavat kosketusaistimuksia, kun heitä esimerkiksi syötetään ja pestään, mutta myös muunlainen sylissä pitäminen on tärkeää, sillä sylissä ollessaan lapsi tuntee oman ruumiinsa painon toista ihmistä vasten ja alkaa hahmottaa omaa kehoaan. Jumpassa lasta pidellään sylissä monella tavalla, jolloin hän saa runsaasti kosketusta. Mitä enemmän lapsi saa kosketusta, rakkautta ja hellyyttä, sitä paremmat edellytykset hänellä on kasvaa ja kehittyä niin fyysisesti kuin henkisestikin. 9

On kuitenkin todettu, että tällainen puuhastelu on tarkoituksenmukaista kehityksen kannalta, sillä lapsi nauttii vaistomaisesti sellaisesta tekemisestä, joka edistää aivojen kehittymistä.

6 LUK Vartalon sivutaivutus KUNÄYTE TE Selkäliikkeet Istuta lapsi toisen lonkkaluusi päälle. Tue lasta yhdellä kädellä. Seiso jalat hartioiden levyisessä haara-asennossa. Kuvittele, että olet kahden seinän välissä, jolloin liike tapahtuu vain sivusuuntaan. Nosta vapaa käsi yläviistoon ja taivuta vartaloa sivusuuntaan lapsen puoleen. Tuo vapaa käsi koukussa alas ja vie takaisin ylös venytykseen sivukautta. Toista liikettä ja vaihda lapsi toiselle puolelle, jolloin myös liike vaihtuu toiselle puolelle. 23

Kuvittele, että olet kahden seinän välissä, jolloin liike tapahtuu vain sivusuuntaan.

7 LUKo Rintalihakset / vaihtoehto o seisoen KUNÄYTE TE Venytykset Nosta lapsi syliin toisen käden varaan. Seiso seinän vieressä. Nosta seinän puoleinen käsi ylös takaviistoon, kämmen seinää vasten. Käännä ylävartaloa poispäin seinästä, kunnes rintalihaksessa tuntuu venytys. Pidä venytys vähän aikaa ja tee liike myös toisella kädellä. 53

Nosta seinän puoleinen käsi ylös takaviistoon, kämmen seinää vasten.

8 Pohjelihakset, reiden takaosan ja selän lihakset Venytykset Laita lapsi selinmakuulle lattialle jalkojesi eteen. Seiso pienessä haara-asennossa ja taivuta ylävartalo kohti lattiaa. Vie kämmenet vasten lattiaa. Suorista kädet, jalat ja selkä, nostaen takapuolen kohti kattoa (aurinkotervehdys-asento). Työnnä käsillä taaksepäin ja paina hartioita kohti suorana olevia polvia. Pää on hartioiden välissä rentona. Paina hartioita alas, kunnes pohkeissa, takareisissä ja ristiselässä tuntuu venytys. Samalla voit jutella lapsen kanssa ja kutitella välillä nenänpäällä. 54

Suorista kädet, jalat ja selkä, nostaen takapuolen kohti kattoa (aurinkotervehdys-asento).

Samankaltaiset tiedostot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.