Helsingin Uusi yhteiskoulu lukion opetussuunnitelma 1.8.2005 alkaen Päivitetty 6.2.2012
Sisällysluettelo 1. LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 1.1. Arvot... 4 1.2. Tehtävä ja tavoitteet... 4 1.3. Toiminta-ajatus... 4 2. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI... 4 2.1. Toimintakulttuurin pääpiirteet... 4 2.2. Oppimiskäsitys... 5 2.3. Opiskeluympäristö... 6 2.4. Opetusmenetelmät ja työtavat... 7 2.5. Opiskelijoiden osallisuus... 7 2.6. Yhteistyö... 8 3. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 8 3.1. Tuntijako... 8 3.2. Kieliohjelma... 10 3.3. Koulun painotukset... 11 3.4. Kirjallisuus- ja kuvataidelinja... 11 3.4.1 Kirjallisuuslinja... 11 3.4.2 Kuvataidelinja... 11 3.5. Koulun opetusjärjestelyt... 11 3.6. Itsenäinen opiskelu ja etäopiskelu... 13 3.7. Muut opetusjärjestelyt... 13 4. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 13 4.1. Ohjaustoiminnan tehtävä ja tavoitteet... 13 4.2. Ohjauksen toteuttaminen ja työnjako... 14 4.3. Ohjauksen osa-alueet... 14 4.3.1 Henkilökohtainen ohjaus... 15 4.3.2 Ryhmäohjaus... 15 4.3.3 Ainekohtainen ohjaus... 15 4.3.4 Pienryhmäohjaus ja tutor-toiminnan ohjaus... 15 4.4. Ohjauksellinen tiedottaminen... 16 4.5. Ohjaukseen liittyvä yhteistyö... 16 5. OPISKELIJAN TUKEMINEN... 16 5.1. Opiskelijahuolto... 16 5.2. Opiskeluun liittyvä erityinen tuki... 18 5.2.1 Erityisopetus... 19 5.2.2 Erityisjärjestelyt... 19 5.3. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 20 5.3.1 Suomi toisena kielenä... 20 5.3.2 Maahanmuuttajien äidinkieli... 21 5.3.3 Opiskelijan uskonto... 21 5.3.4 Arviointi... 21 6. ARVIOINTI... 22 6.1. Opiskelijan oppimisen arviointi... 22 6.1.1 Oppiaineen kurssien arvioinnin periaatteet... 23 6.1.2 Opiskelijan itsearvioinnin toteuttaminen... 25 6.1.3 Itsenäisesti opiskeltavat opinnot... 25 6.1.4 Opinnoissa eteneminen... 25 6.1.5 Arvioinnin suorittajat sekä informointi arviointiperusteista... 26 6.1.6 Siirtyminen pitkästä lyhyeen oppimäärään tai päinvastoin... 27 6.1.7 Hyväksilukeminen oppiaineessa... 27 6.1.8 Diagnosoitujen vammojen huomioonottaminen... 28 6.1.9 Oppiaineen oppimäärän suoritus ja arviointi... 28 6.1.10 Lukion oppimäärän suoritus... 29 6.1.11 Lukion antamat todistukset... 29 6.1.12 Muut näkökohdat... 29 6.2. Koulun toiminnan arviointi... 30 7. OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT... 30
7.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet... 30 7.1.1 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys... 32 7.1.2 Hyvinvointi ja turvallisuus... 32 7.1.3 Kestävä kehitys... 33 7.1.4 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus... 35 7.1.5 Teknologia ja yhteiskunta... 36 7.1.6 Viestintä- ja mediaosaaminen... 37 7.2. Oppiainekohtaiset osuudet, tavoitteet, sisältö, työtavat ja arviointi... 38 7.2.1 Äidinkieli ja kirjallisuus... 38 7.2.2 Suomi toisena kielenä... 50 7.2.3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi... 56 7.2.4 Vieraat kielet... 68 7.2.5 Matematiikka... 89 7.2.6 Biologia... 105 7.2.7 Maantiede... 113 7.2.8 Fysiikka... 120 7.2.9 Kemia... 128 7.2.10 Uskonto... 134 7.2.11 Elämänkatsomustieto... 142 7.2.12 Filosofia... 147 7.2.13 Historia... 152 7.2.14 Yhteiskuntaoppi... 163 7.2.15 Psykologia... 169 7.2.16 Musiikki... 174 7.2.17 Kuvataide... 178 7.2.18 Liikunta... 185 7.2.19 Terveystieto... 190 7.2.20 Tutkielmakurssi... 197 7.2.21 Ilmaisutaito... 197 7.2.22 Elämänhallintaidot... 198 7.2.23 Liikennekasvatus... 199 8. LIITTEET... 200 8.1. Liite 1 Kielen opiskelun mahdollisuuksia kuvaava kaavio... 200 8.2. Liite 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko... 200 8.3. Liite 3 Lukion todistuslomakepohja <puuttuu>... 200
1. LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 1.1. Arvot Helsingin Uuden yhteiskoulun lukiossa arvostetaan monipuolista yleissivistystä ja valmiutta jatkuvaan oppimiseen. Koulu tukee opiskelijoiden myönteistä kasvua aikuisuuteen rakentamalla suomalaista kulttuuria ja identiteettiä sekä edistämällä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Helsingin Uuden yhteiskoulun lukiossa kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja edistetään tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Koulu ei hyväksy väkivaltaa, syrjintää tai rasismia. Koulussa pidetään huolta turvallisesta opiskelu- ja työympäristöstä sekä yksilön ja yhteisön hyvinvoinnista. Kouluyhteisössä vahvistetaan osallisuutta ja vastuunottoa, hyvää käytöstä ja yhteistyötä. Helsingin Uuden yhteiskoulun lukio toimii elämää ja ympäristöä kunnioittaen sekä kestävää tulevaisuutta rakentaen. 1.2. Tehtävä ja tavoitteet Tavoitteena Helsingin Uuden yhteiskoulun lukiossa on, että opiskelija kehittää omaa opiskelutyyliään, tottuu itsenäiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan sekä ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja sen suunnittelusta ja arvioinnista. 1.3. Toiminta-ajatus Helsingin Uuden yhteiskoulun lukio on osa toisen asteen koulutusjärjestelmää. Se antaa yleissivistävää opetusta, mikä on tarpeen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopinnoissa sekä ylioppilaspohjaisissa ammatillisissa opinnoissa selviämiseksi. 2. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 2.1. Toimintakulttuurin pääpiirteet Toimintakulttuuri on koulussa vallitsevien erilaisten ajattelu- ja toimintatapojen ja toimintaa ohjaavien arvostusten kokonaisuus. Toimintakulttuuriin vaikuttavat sekä koulun
ulkopuoliset että sisäiset tekijät. Toimintakulttuuri puolestaan vaikuttaa opiskeluympäristöön, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Kaikki yhteisön jäsenet muovaavat koulun toimintakulttuuria. Helsingin Uuden yhteiskoulun lukion tavoitteena on toimiva vuorovaikutus sekä avoin, myönteinen ja rauhallinen ilmapiiri. Toista kunnioittava, rehellinen ja oikeudenmukaisuuteen pyrkivä toiminta on toimintakulttuurin ydin. Lukiossamme kehitetään käytäntöjä, jotka tukevat yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista, yhteistyötä ja osallisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä kaikkien koulussa työskentelevien vastuunottoa omasta toiminnastaan ja yhteisestä työskentelystä. Helsingin Uudessa yhteiskoulussa käytetään 6-jaksojärjestelmää ja koeviikkoja. Oppitunnit kestävät 90 minuuttia. Koulussa toimii kirjallisuuspainotteinen linja, jonka olennaisena osana on viikoittain kokoontuva kirjallisuusseminaari, sekä kuvataidelinja. 2.2. Oppimiskäsitys Helsingin Uuden yhteiskoulun lukiossa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on prosessi, jossa oppija on aktiivinen subjekti. Oppiminen edellyttää tavoitteellista opiskelua vuorovaikutuksessa toisten opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Opettaja opettaa ja ohjaa opiskelua. Oppiminen nähdään ongelmanratkaisua sisältävänä prosessina, jossa oppija liittää uusia tietoja ja taitoja aiemmin opittuun sekä muokkaa oppimaansa. Oppimisessa keskeistä on omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä uuden tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltaista; mihin vaikuttavat myös elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus vahvistavat opiskelijan minäkuvaa. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Oppiminen on tilannesidonnaista. Siihen vaikuttavat sekä koulun tarjoama että yhteiskunnallinen ympäristö. Opiskelijan kulttuurisessa ja sosiaalisessa elinpiirissä
syntyneet kokemukset ovat oppimisen lähtökohtia. Oppiminen puolestaan avaa mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Helsingin Uuden yhteiskoulun lukion eri oppiaineissa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon alaan liittyvään kirjallisuutta. Lukemisharrastusta tukemalla lisätään opiskelijoiden kykyä prosessoida omaksuttuja tietoja ja taitoja. Kirjallisuusseminaarissa tavoitteena on opiskelijan oman lukukokemuksen hyödyntäminen. Kaikenlaista kaunokirjallisuutta esitellään, eritellään ja sisällöistä keskustellaan avoimessa ja tasa-arvoisessa ilmapiirissä. 2.3. Opiskeluympäristö Helsingin Uudessa yhteiskoulussa opiskeluympäristöä kehitetään määrätietoisesti. Opiskeluympäristö muodostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista sekä pedagogisista tekijöistä. Tavoitteena on ympäristö, joka tukee opiskelijan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen kehittymiseen. Oppimisen esteet ja oppimisvaikeudet pyritään tunnistamaan varhain ja toimimaan niiden voittamiseksi. Helsingin Uudessa yhteiskoulussa opiskeluympäristön tehtävänä on tukea myönteistä opiskeluasennetta ja edistää opiskelijan osallisuutta ja hyvinvointia. Opiskeluympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään verkkoympäristöjä ja koulun ulkopuolisia opiskeluympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia ja yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa. Vastuu opiskeluympäristöstä on koulun henkilöstöllä ja opiskelijoilla. Yhteistyö huoltajien kanssa on osa hyvää opiskeluympäristöä ja sen kehittämistä. Pieni lukiomme tarjoaa mahdollisuuden toimivaan vuorovaikutukseen aikuisen ja opiskelijan välillä. Lukio sijaitsee rauhallisella ja puistomaisella esikaupunkialueella.
2.4. Opetusmenetelmät ja työtavat Helsingin Uudessa yhteiskoulussa opetusmenetelmät ja työtavat valitaan niin, että ne vahvistavat koulun arvoja ja auttavat saavuttamaan opetussuunnitelman tavoitteet. Menetelmien valinnassa otetaan huomioon yksilölliset erot ja opiskelijoiden erilaiset tavat oppia. Opetuksessa käytetään oppiaineille ominaisia, monipuolisia menetelmiä ja työtapoja. Tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä painotetaan sekä hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen tehtävänä on tukea monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, kehittää oppimaan oppimisen taitoja ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä tarjota tilaisuuksia elämykselliseen ja luovaan toimintaan. Koulussamme opiskelijat saavat ainekohtaista ohjausta itsenäiseen opiskeluun. Ympäröivä luonto ja hyvät liikenneyhteydet tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen tiedonhankintaan. 2.5. Opiskelijoiden osallisuus Helsingin Uuden yhteiskoulun lukiossa opiskelijat ovat työyhteisön jäseniä, joilla on sekä vastuuta yhteisöstä että mahdollisuus vaikuttaa monipuolisesti koulun toimintaan. Tavoitteena on luoda toiminnalliset rakenteet, jotka edistävät opiskelijoiden aktiivista osallisuutta koulussa ja yhteiskunnassa. Oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa lukion toimintakulttuuria. Osallistumalla ja vaikuttamalla opiskelijat oppivat ottamaan vastuuta ja harjaantuvat toimimaan demokraattisessa yhteiskunnassa. Helsingin Uuden yhteiskoulun lukioissa oppilas voi suorittaa kurssin osallistumalla oppilaskunnan hallituksen toimintaan. Tutorit tukevat uusia opiskelijoita ja näkyvät koulun arjessa. Myös tutorina toimimalla voi suorittaa lukiokurssin. Koulussamme opiskelijaedustajien toivotaan osallistuvan opettajakokouksiin silloin, kun ei käsitellä oppilasasioita. Opiskelijajäsenet saavat osallistua toimintasuunnitelman kehittämistyöryhmiin ja toimintakertomuksen valmisteluun sekä kriisi-, päihde- ja
tietostrategian valmisteluun. He osallistuvat myös koulun järjestyssääntöjen valmistelutyöhön. Johtokuntaan valitaan vuosittain edustaja lukion oppilaskunnasta. Lukiolaisten liitto ym. lukiolaisten omat järjestöt käyvät tiedottamassa toiminnastaan. Opiskelijat osallistuvat lukion järjestämien tilaisuuksien järjestelyihin. Pienessä lukiossa yksittäinen opiskelija pystyy vaikuttamaan asioihin. 2.6. Yhteistyö Opiskelijoiden koteihin pidetään yhteyttä mm. vanhempainilloissa. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Opiskelija yhdessä huoltajiensa kanssa saa tukea opiskeluun ja hyvinvointia koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Lähtökohtana yhteistyössä on sekä aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen että huolenpito tukea tarvitsevasta. Tarvittaessa ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja ovat yhteydessä alaikäisen lukiolaisen kotiin. Koulussamme toimii vanhempainyhdistys. Lisäksi opintokäynnit ovat osa yhteistoimintaa erilaisten yhteisöjen kanssa. 3. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 3.1. Tuntijako Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakkunnallisten kurssien määrä Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1 6 alkava kieli (A-kieli) 6 2 perusopetuksen
vuosiluokilta 7 9 alkava kieli (B-kieli) 5 2 muut kielet 16 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yheiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet Liikunta 2 3 Musiikki 1-2 3 Kuvataide 1-2 3 Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit 47 51 Syventävät kurssit vähintään 10 Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Valtakunnallisten kurssien lisäksi koulussamme tarjotaan koulukohtaisia kursseja muun muassa kuvataiteesta, kirjallisuudesta, ilmaisutaidosta, liikennekasvatuksesta ja eläman hallinnasta.
3.2. Kieliohjelma Kielten tarjonta, opetusryhmien muodostuminen sekä opiskelun jatkuvuus turvataan lukioiden yhteistyöllä ja kaupungin toisen asteen yhteistä kurssitarjontaa hyödyntäen. Helsingin Uuden yhteiskoulun lukion kieliohjelma ja kieltenopetuksen järjestäminen Kielet on tuntijaossa jaettu kolmeen ryhmään. Niitä ovat A-kielet (pitkät kielet), B1-kieli (ruotsi) ja B2- ja B3-kielet (lyhyet kielet). A-kielen opiskelu on alkanut peruskoulun alaasteella, B1-kielen opiskelu yläasteella, B2-kielten opiskelu yläasteella ja B3-kielten opiskelu lukiossa. Lukion opiskelijoille pakolliset kielet on merkitty numerolla 1 ja valinnaiset numeroilla 2 ja 3. Helsingin Uuden yhteiskoulun lukio tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden opiskella viittä kieltä: englanti, ruotsi, saksa, ranska ja espanja. Kurssit Pakolliset Syventävät Soveltavat A 1 kielet EN 6 2 RU 6 2 SA 6 2 B 1 kieli RU 5 2 B 2 kielet RA 8 2 SA 8 2 B 3 kielet RA 8 2 SA 8 2 ES 8 2 Lukion suorittaminen edellyttää opiskelijalta vähintään yhtä A-tason kieltä ja vähintään yhtä B-tason kieltä, joista jompikumpi on toinen kotimainen kieli. Ylioppilaskirjoituksissa suositellaan kirjoitettavaksi kaikki pakolliset kielet ja ne valinnaiset kielet, joita on opiskeltu vähintään 6 kurssia. Ylioppilastutkinnon kielikokeen laajuudeksi suositellaan ensisijaisesti suoritetun oppimäärän laajuutta.
3.3. Koulun painotukset Lukiomme antaa jatko-opintojen kannalta tarpeellista yleissivistävää opetusta. Koulussamme toimii kirjallisuus- ja kuvataidelinja. 3.4. Kirjallisuus- ja kuvataidelinja 3.4.1 Kirjallisuuslinja Kirjallisuuslinjalle valittaessa painotetaan äidinkielen ja kirjallisuuden arvosana. Kirjallisuuslinjan koulukohtaiset kurssit ovat kaikille lukiomme opiskelijoille avoimia. Koulukohtaisia kirjallisuuslinjan kursseja ovat: Sanataidekurssi (ÄI10) Kirjallisuusseminaari (ÄI11) Kirjallisuuden harrastuskurssi (ÄI12) Analysointi- ja tulkintataitojen kehittäminen (ÄI13) Kirjallisuuden analyysikurssi (ÄI14) 3.4.2 Kuvataidelinja Kuvataidelinjan koulukohtaiset kurssit eivät ole kaikille opiskelijoille avoimia vaan ne on tarkoitettu aionoastaan kuvataidelinjalle valituille. Poikkeuksena on lukion kuvataiteen diplomikurssi (KU12), joka on kaikille avoin. Kouluikohtaisia kuvataidelinjan kursseja ovat: KU6 Näytönpaikka KU7 Maailman kuva KU8 Taiteidenväilisyys, ympäristö ja kokeileva kuvataide KU9 Kuva kertoo tarinaa KU10 Taidehistoria KU11 Taidekäsityö KU12 Kuvataiteen diplomikurssi 3.5. Koulun opetusjärjestelyt Koulussamme oppitunnit pidetään kiertokaavioon perustuvana jaksotettuna ja kurssitettuna opetuksena. Opetusjärjestelyistä päätetään tarkemmin työsuunnitelmassa. Opetuksessa pyritään hyödyntämään uusinta teknologiaa
Kurssitarjotin Opiskelija laatii itse oman lukujärjestyksensä käyttäen hyväkseen kurssitarjotinta ja tuntien kiertokaaviota. Kurssitarjotin sisältää kaikki tarjottavat kurssit ja kiertokaavio kertoo, miten eri kurssien tunnit sijoittuvat viikon työpäiviin. Kurssitarjottimen ainelyhenteet Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä A-englanti A-ruotsi A-saksa B1-ruotsi B2-saksa B2-ranska B3-saksa B3-ranska B3-espanja Matematiikka, lyhyt oppimäärä Matematiikka, pitkä oppimäärä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto, evankelis-luterilainen Uskonto, ortodoksinen Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto Opinto-ohjaus Ilmaisutaito Elämänhallintataidot Liikennekasvatus ÄI S2 ENA RUA SAA RUB SAB2 RAB2 SAB3 RAB3 EAB3 MAB MAA BI GE FY KE UE UO ET FI PS HI YH LI MU KU TE OP IT EE LIIK
3.6. Itsenäinen opiskelu ja etäopiskelu Rehtori yhdessä kurssin opettajan kanssa voi myöntää opiskelijalle luvan suorittaa kurssin tai sen osan opetukseen osallistumatta. Anomus on tehtävä etukäteen. Itsenäinen opiskelu suoritetaan opettajan ohjeiden mukaan ja lopuksi annetaan opinnäyte. Itsenäinen opiskelu edellyttää aina etukäteen tehtävää suunnitelmaa, jonka toteutumista asianomainen opettaja valvoo ja ohjaa. Määrättyjen tehtävien ja tutkielmien on oltava valmiina ennalta sovittuna aikana. Rehtori voi myöntää opiskelijalle luvan suorittaa kurssin etäopiskeluna. Anomus on tehtävä etukäteen. 3.7. Muut opetusjärjestelyt Pienten ryhmien opiskelu voidaan toteuttaa nimetyssä aikuislukiossa opiskelijoille maksutta. 4. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN 4.1. Ohjaustoiminnan tehtävä ja tavoitteet Opiskelijoiden yksilölliset ohjaukselliset tarpeet ovat ohjaustoiminnan lähtökohta. Tavoitteena on tukea lukio-opintojen sujumista ja vahvistaa opiskelijoiden tasa-arvoa. Ohjaus tukee opiskelijaa lukio-opiskeluun liittyvissä valinta- ja päätöksentekotilanteissa sekä henkilökohtaisissa opiskelun ja elämäntilanteen kysymyksissä. Ohjauksen avulla opiskelija oppii ymmärtämään, miten hänen tekemänsä valinnat ja päätökset ovat suhteessa ura- ja elämänsuunnitteluun. Ohjaustoiminnan tehtävänä on myös ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen omassa opiskelussaan siten, että hän pystyy tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten saada apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään opiskelutaitojaan sekä löytämään omat vahvuutensa opiskelijana. Ohjaustoiminta on koko lukion ajan kestävä prosessi, jonka aikana opiskelija kerää
tarvittavia tietoja ja taitoja sekä kehittää omia valmiuksiaan siirtyäkseen jatko-opintoihin ja työelämään. 4.2. Ohjauksen toteuttaminen ja työnjako Lukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Opinto-ohjaaja suunnittelee ja organisoi opinto-ohjausta ja osallistuu sen toteutukseen. Hän huolehtii opinto-ohjauksen syventävän kurssin sisällön suunnittelusta ja toteutuksesta. Hänen tehtäviinsä kuuluu huolehtia yhteydenpidosta työ- ja elinkeinoelämään, työvoimahallinnon edustajiin, muihin oppilaitoksiin sekä tarvittaessa koulun ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Opinto-ohjaajan erityisvastuualueeseen kuuluvat opiskelijoiden henkilökohtainen ja pienryhmäohjaus urasuunnitteluun ja jatkokoulutukseen sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Opinto-ohjaaja toimii koulun sisällä yhteistyössä ryhmänohjaajien, rehtorin ja muiden kouluyhteisön jäsenten kanssa. Lisäksi hän huolehtii siitä, että opiskelijat oppivat käyttämään keskeisiä tietolähteitä sekä yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opinto-ohjausta toteutetaan henkilökohtaisena ohjauksena, pienryhmäohjauksena ja opinto-ohjauksen kursseina. 4.3. Ohjauksen osa-alueet Opiskelijalla on mahdollisuus saada opiskelun ja oppimisen ohjausta aineenopettajalta, henkilökohtaisena ohjauksena ja pienryhmäohjauksena opinto-ohjaajalta sekä ryhmänohjauksissa. Jatko-opintojen suunnittelussa ja oman ammatillisen suuntautuneisuuden selvittämisessä opiskelija saa tukea ja ohjausta samoilta tahoilta. Lisäksi koulu toimii yhteistyössä työvoimahallinnon edustajan (ammatinvalintapsykologi) kanssa.
4.3.1 Henkilökohtainen ohjaus Opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta opinto-ohjaajaltaan. Opinto-ohjaajalle voi tilata ajan henkilökohtaiseen ohjaukseen esim. puhelimitse ja sähköpostilla tai käymällä opintoohjaajan luona henkilökohtaisesti. Opiskelija, huoltaja ja opinto-ohjaaja voivat olla yhteyksissä myös sähköpostin välityksellä. 4.3.2 Ryhmäohjaus Ryhmänohjaustuokiot pidetään viikoittain. Ryhmänohjaaja on ryhmänsä opiskelijoiden tiedottaja ja yhdysside ryhmäänsä koskevissa asioissa kouluyhteisön sisällä. Hän ohjaa opiskelijat lukion käytänteisiin ja opastaa yhdessä tutor-opiskelijoiden ja opinto-ohjaajan kanssa työjärjestyksen laadinnassa. Ryhmänohjaaja seuraa jokaisen ryhmänsä opiskelijan opintojen etenemistä ja valintojen toteutumista. Hän puuttuu ongelmiin ja ohjaa tarvittaessa opiskelijan opinto-ohjaajan tai rehtorin puheille. Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä opiskelijoiden poissaoloja. Ryhmänohjaaja huolehtii yhteydenpidosta alaikäisten opiskelijoiden huoltajiin ja vastaa osaltaan vanhempainiltojen järjestämisestä. Ryhmänohjaaja kannustaa ryhmänsä opiskelijoita tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen opinnoissa sekä hyviin käytöstapoihin. Ryhmänohjaaja pitää yhteyttä opinto-ohjaajaan ja osallistuu koulun sisäiseen yhteistyöhön. 4.3.3 Ainekohtainen ohjaus Ainekohtaista ohjausta opiskelija saa aineenopettajaltaan. Hänen kanssaan tulee neuvotella kurssien itsenäisestä suorittamisesta, kurssien korvaamisesta, heikosta opintomenestyksestä sekä uusintakuulusteluun osallistumisesta. 4.3.4 Pienryhmäohjaus ja tutor-toiminnan ohjaus Opiskelija saa pienryhmäohjausta tarvittaessa opinto-ohjaajalta, aineenopettajalta sekä rehtorilta. Tutor-opiskelijat toimivat yhdessä ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa pääasiassa lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden ohjaamisessa syyslukukaudella.
4.4. Ohjauksellinen tiedottaminen Opiskelijalle tiedotetaan mm. koulun kalenterissa siitä, miten hän voi saada tukea ohjaustoimintaan osallistuvilta henkilöiltä ja mitkä ovat näiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa 4.5. Ohjaukseen liittyvä yhteistyö Yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat tiedottavat opiskelijoille muiden oppilaitosten järjestämistä tiedotustilaisuuksista. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kursseja myös muissa oppilaitoksissa rehtorin kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Yhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa Koulussa järjestetään asiantuntijavierailuja ja opiskelijoille tiedotetaan mahdollisuuksista osallistua koulun ulkopuolisiin messu- ym. jatkokoulutustapahtumiin. Työvoimatoimiston kanssa toimitaan yhteistyössä. Yhteistyö huoltajien kanssa Huoltaja voi halutessaan osallistua ohjauskeskusteluihin ja olla yhteydessä opintoohjaajaan, aineenopettajaan, ryhmänohjaajaan tai haluamaansa koulun edustajaan. Koulu järjestää myös vanhempainiltoja. Koulussa toimii vanhempainyhdistys. 5. OPISKELIJAN TUKEMINEN 5.1. Opiskelijahuolto Opiskelijahuollolla tarkoitetaan kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää työtä ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden tervettä ja tasapainoista kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Opiskelijahuoltotyö kuuluu osaltaan kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Lukiossa tuetaan aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja vastuullisuuden kehittymistä. Samalla huolehditaan tuen tarjoamisesta niin, että nuori ei jää yksin opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvien ratkaisujen kanssa. Opiskelijahuoltotyö on koulun yhteisöllistä, vuorovaikutuksellista ja kaikkien hyvinvoinnista huolehtivaa
toimintakulttuuria. Lukiossa tuetaan opiskelijoiden ryhmäytymistä ja osallisuutta edistävien rakenteiden luomista. Opiskelijahuoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun henkilöstön ja opiskelijoiden kesken. Sen onnistumien edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä sekä ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteiden hoitamista varten. Opiskelijoille ja vanhemmille tiedotetaan säännöllisesti opiskelijahuollon yleisistä käytänteistä ja toimintasuunnitelmista. Lukiossa on säännöllisesti kokoontuva moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä, joka vastaa opiskelijahuoltotyön kehittämisestä ja toiminnan koordinoimisesta. Moniammatillisessa työssä noudatetaan ammattieettisiä periaatteita sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Mikäli opiskelija tarvitsee erityistä tukea, tukitoimia voidaan suunnitella ja toteuttaa opiskelijan, opettajien, opiskelijahuoltohenkilöstön ja vanhempien yhteistyönä. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään muiden viranomaisten sekä hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. Koulussa huolehditaan siitä, että opiskelijalle annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja muista nuorten tukipalveluista. Tarvittaessa nuori ohjataan hakeutumaan näihin palveluihin. Yhteistyössä vanhempien kanssa otetaan huomioon luottamuksellisuus, nuoren ikä ja etu. Opiskelijahuollon palveluita lukiossa on kouluterveydenhuolto. Lisäksi lukiossa toimii psykologi tai kuraattori. Opiskelijahuoltoa toteutetaan yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä muiden psykososiaalista tukea tarjoavien yhteistyötahojen kanssa. Koulullamme on kriisisuunnitelma ja koulullemme on nimetty kriisiryhmä. Ryhmänohjaajat ovat yhteydessä alaikäisten opiskelijoiden huoltajiin. Lukioaikana järjestetään vanhempainiltoja, ja vanhemmilla on mahdollisuus osallistua koulussamme toimivaan vanhempainyhdistykseen. Koulussa on kaupungin päätösten mukaisesti
kouluterveydenhoito- ja lääkäripalveluita. Koululle on lisäksi laadittu työturvallisuus- ja työsuojeluohjelma. 5.2. Opiskeluun liittyvä erityinen tuki Lukiossa annetaan tukea opiskelijalle, jonka opiskelun edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi. Erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea psyykkisistä tai sosiaalisista tai elämäntilanteeseen liittyvistä syistä tai joilla on oppimisvaikeuksia. Tavoitteena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa lukio-opintonsa. Opiskelija voi saada erityisopetusta, opiskelijahuollon palveluita tai hänet ohjataan tarvittaessa käyttämään koulun ulkopuolisia hoitopalveluita (ks. 5.1 Opiskelijahuolto). Lukiossa ilmaantuviin vaikeuksiin puututaan välittömästi, kun ne on havaittu. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus- ja koetilanteet järjestetään siten, että hänen yksilölliset tarpeensa voidaan ottaa huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja eri oppimisympäristöissä. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan kirjallinen suunnitelma, jossa todetaan, miten hänen yksilölliset tukitoimensa koulussa järjestetään. Suunnitelman tekoa koordinoi opiskelijahuoltoryhmä. Suunnitelmaa toteuttavat kaikki opiskelijaa opettavat opettajat sen mukaan, miten kunkin opiskelijan tarpeiden perusteella sovitaan. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan arviointia käsitellään Opiskelijan oppimisen arviointi -luvussa (s. 17). Ryhmänohjaaja seuraa yhdessä aineenopettajan kanssa opiskelijoiden tuen tarvetta. Koulun opiskelijahuoltoryhmä koordinoi ja suunnittelee opiskelijan erityisen tuen. Erityisopetusta voi antaa koulun osa-aikaisen erityisopetuksen opettaja. Erityisen tuen tarve tulee selvittää ennen toimenpiteistä päättämistä.
Opiskelijan oppimista tukevat toimenpiteet päätetään tarkemmin opiskelijahuoltoryhmän vuosisuunnitelmassa. Opiskelijalle voidaan laatia kirjallinen suunnitelma, jossa todetaan hänen yksilölliset tukitoimensa. Suunnitelma laaditaan opiskelijahuoltoryhmän ohjeiden mukaan. 5.2.1 Erityisopetus Lukion erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista tukea, joka kohdistuu oppimaan oppimiseen, oman oppimistyylin löytämiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen oppijana. Erityisopetus tukee myös opiskelijaa, jolla on kielellisiä erityisvaikeuksia tai muita oppimisvaikeuksia. Erityisopettaja osallistuu tarvittaessa opiskelijan ohjaukseen ja arviointiin silloin, kun on kyse oppimisvaikeuksiin liittyvistä asioista. Hän toimii yhteistyössä opiskelijaa opettavien aineenopettajien kanssa. Opiskelijan tukeminen toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä, johon opiskelija itse ja tarvittaessa hänen vanhempansa osallistuvat. 5.2.2 Erityisjärjestelyt Erityistä tukea ovat myös Valtioneuvoston asetuksen n:o 144 / 2001 14 tarkoittamat erityiset järjestelyt lukion aikana sekä oppimistilanteissa että kokeissa. Erityisjärjestelyjä voidaan suunnitella myös opiskelijalle, jolla on vähintään keskivaikea lukivaikeus. Erityisjärjestelyt suunnitellaan moniammatillisena yhteistyönä yhdessä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa, mikäli opiskelija on alle 18-vuotias. Erityisjärjestelyjä lukioaikana voi saada opiskelija, jonka tuen tarpeen opiskelijahuoltoryhmä on arvioinut. Erityisopettajan arvioima keskivaikea lukivaikeus mahdollistaa erityisjärjestelyiden käytön. Erityisjärjestelyihin lukion aikana on mahdollisuus myös sellaisella opiskelijalla, joka ei aio osallistua ylioppilaskokeeseen. Ylioppilastutkintolautakunnalta anotaan erikseen erityisjärjestelyt ylioppilaskoetta varten.
5.3. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksella tarkoitetaan Helsingin opetussuunnitelmalinjauksessa ensisijaisesti maahanmuuttajataustaisten ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden opetusta. Maahanmuuttajataustaisten ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita, Helsingin lukiokoulutuksen linjauksia, kunnallista suomi toisena kielenä (S2)- opetussuunnitelmaa sekä koulun opetussuunnitelmaa. Opetuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen kielen taito, opiskelijan äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Ohjauksella ja huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys maahanmuuttajataustaisen ja muun vieraskielisen opiskelijan opintojen tukemisessa. 5.3.1 Suomi toisena kielenä Maahanmuuttajataustaiselle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä oppimäärän sijasta S2 -oppimäärää, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Yhdessä oman äidinkielen kehittymisen kanssa S2-opetus vahvistaa opiskelijan identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Lukion S2-oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan. Kunnallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi. Kaupungin lukioissa S2-opetusta annetaan pääsääntöisesti keskitetyissä opetusryhmissä lukioiden yhteistoiminta-aikoina. Joissakin lukioissa on lisäksi omia S2-opetusryhmiä. Opetusryhmän suositeltava vähimmäiskoko on kymmenen opiskelijaa.