1 (6) Asemakaavaselostuksen LIITE 2 Kallvik I Asemakaava Mäkitupa Asemakaava Taltrikinmäki Asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aluenumero Aluenumero (7352/503/2007) 1976/10.02.03/2011 521200 1929/10.02.03/2011 522000 1930/10.02.03/2011 522100 SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Käyntiosoite: Postiosoite: Asiakaspalvelu: Faksi: Espoon keskus Kaupunkisuunnittelukeskus (09) 8162 4030, (09) 8162 4031 (09) 8162 4016 Kirkkojärventie 6 B PL 43 Internetosoite: Sähköposti: Virastotalo 2, 4. kerros 02070 ESPOON KAUPUNKI www.espoo.fi/kaavoitus kaavoitus@espoo.fi
2 (6) Sijainti Alue sijaitsee Kauklahdessa ulottuen Kauklahdenväylältä Espoonlahdelle asti. Asemakaava-alueen koko on noin 90 ha, josta vesialuetta on noin 4 ha. Alueella sijaitsevat Kallvikin ja Kurtinniityn asuinalueet sekä niiden väliin sijoittuva laajahko peltoaukea. Kaakossa alue rajautuu Saunaniemen I-II asemakaavaehdotuksiin sekä III-IV asemakaavaluonnoksiin ja pohjoisessa Kurtinmalmin asemakaavaehdotukseen sekä tekeillä olevaan Åminnen asemakaava-alueeseen. Muilta osin reuna-alueet ovat asemakaavoittamattomia. Mitä suunnitellaan? LÄHTÖTIEDOT Vireilletulo Ortoilmakuva 2007 (Espoon Kaupunkimittausyksikkö) Suunnittelun tavoitteena on täydennysrakentaminen sekä olemassa olevien väljästi rakennettujen asuinalueiden tiivistäminen. Lisäksi alueen katu- ja kevyen liikenteen verkostoja sekä virkistysalueita on tarkoitus kehittää Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksen (KH 28.11.2006) antamien suuntaviivojen mukaisesti. Alueen luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot tutkitaan, ja saatavat arvioinnit huomioidaan kaavoituksessa. Asemakaavoitettavan alueen laskennallinen tuleva asukasmäärä on noin 1500 2500 asukasta. Suunnittelu tehdään pääosin kaupungin omana työnä Kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Suunnittelun aikana kaavarajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä alue voidaan tarvittaessa jakaa myös useampaan eri asemakaavaan. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2005-2006 nimikkeellä Kallvik I.
3 (6) Nykytilanne Asemakaava-alue on muodoltaan pitkänomainen ja muodostuu karkeasti jakaen kolmesta erityyppisestä aluekokonaisuudesta. Pohjoinen aluekokonaisuus on poikkeuslupien ja suunnittelutarveratkaisujen varassa rakentunut väljä omakotitalovaltainen asuinalue. Rakennuskanta on ajallisesti kerrostunutta ja alueen ilme on hajanainen. Kurtinniityntien varressa sijaitsee Stenbackan kivikautinen asuinpaikka, joka on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu. Alueen katuverkosto on nykyisin kehittymätön ja huonokuntoinen. Kauklahdenväylän ja asuinalueen välissä ei ole meluntorjuntaa. Alueen keskiosa on pääosin peltoaluetta, joka on nykyisin viljelyskäytössä. Avointa maisemaa reunustavat muutamat asuinrakennukset ja metsäiset mäet. Alueen keskellä on kaksi metsäistä saareketta, joiden välistä virtaa matala Lämbrobäcken. Eteläinen aluekokonaisuus muodostuu avoimen peltomaiseman ja Espoonlahden väliin jäävästä rantavyöhykkeestä. Olemassa oleva rakennuskanta on verrattain uutta. Espoon kaupunginmuseon inventointiluettelossa mainittu vanha Kallvikin tila sijaitsee näkyvästi kalliokukkulalla. Kallvikin rantaa on käytetty pienvenesatamana. Sataman välittömästä läheisyydestä on tehty meriuposkuoriaishavaintoja, ja esiintymää koskien vireillä on erityisesti suojeltavan lajin rajauspäätös Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Kunnallistekniikka koko Kallvik I:n alueella on keskeneräistä, samoin alueen liikenneverkosto. Uusien ja parannettavien katujen ja kevyen liikenteen väylien linjauksissa tullaan tekemään katuvarauksia useille tonteille. Alueen läpi kulkee maakaasuputki. Lisäksi Espoonlahden hoito- ja käyttösuunnitelmaa valmistellaan parhaillaan Uudenmaan ympäristökeskuksen, Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan yhteistyönä. Kaavoitettavan alueen koko on noin 90 ha. Nykytilanteessa alueen asukkaita on noin 242 henkeä (9/2007), ja työpaikkoja alueella noin 7 (2004 tilasto). Julkisia palveluja alueella ei ole. Maanomistus Valokuvia suunnittelualueelta: Metsäsaareke (ylhäällä), Lambrobäcken (vasemmalla) ja avointa maisematilaa (oikealla). Alueella on useita yksityisiä maanomistajia. Espoon kaupungin maanomistuksen osuus on noin 30 % alueesta.
4 (6) Kaavoitustilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi viheryhteystarpeineen. Maakaasuputki on merkitty kulkemaan alueen poikki koillis-lounaissuunnassa. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava-alue käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Yleiskaava on lainvoimainen. Yleiskaavassa alue on pääosiltaan merkitty pientalo-alueeksi (A3) ja tiivis ja matala - asuntoalueeksi (A2). Muu osa on merkitty virkistysalueiksi (V), joita yhdistävät virkistysreitit. Virkistysreitti on merkitty kulkevaksi ranta-alueen sekä kaava-alueen keskiosien kautta kohti keskuspuistoa. Asemakaava Alueella ei ole aiempaa asemakaavaa. Pohjoisen aluekokonaisuuden maankäyttöä on kuitenkin jossain määrin ohjannut vuonna 1946 laadittu rakennussuunnitelma (Alkon omakotialue no 2, 24.5.1946)
5 (6) ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET OSALLISET OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 62 ja MRL 63 ) Viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) Vaikutusalueena ovat asemakaava-alue ja sen lähiympäristö. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin, paikallisiin kulttuuriarvoihin sekä luontoon ja maisemaan. Olemassa olevat selvitykset: - Luontoselvitys Espoon Kallvik-Muulon asemakaava-alueelta (2006) - Meriuposkuoriaisen esiintyminen Espoonlahden alueella: luontoselvitys Espoon eteläosien yleiskaavatyötä varten (2006) - Kauklahdenväylän kehittämisselvitys välillä Kehä III - Länsiväylä (2007) Tarvittaessa täsmennetään myös muiden aiemmin mainittujen aihepiirien sisältöä kullekin aihepiirille tarkoituksenmukaisin menetelmin. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, kiinteistönomistajat, maanomistajat, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Nähtävilläolosta sekä / tai tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista tai kaavakävelystä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen sekä lähinaapuruston kiinteistönomistajia. Aineisto on virallisesti nähtävillä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa (käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheiden aineistoa tuodaan myös kaavoituksen sivuille Avoimeen Espooseen (http://www.espoo.fi/avoinespoo). Niihin selvityksiin, joita ei voida viedä internetsivuille voi tutustua kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Asemakaavasta esitetyt kirjalliset mielipiteet ja muistutukset jätetään osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi on mainittava. Kaavahankkeelle laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitetään mm. miten vuorovaikutus ja osallistuminen kaavoitukseen sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä koko kaavoitusprosessin ajan. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Viranomaisneuvottelun tarve selvitetään ja järjestetään tarvittaessa. Muita neuvotteluja asiantuntijaviranomaisten kanssa järjestetään tarpeen mukaan. Valmisteluaineisto (MRL 62 ja MRA 30 ) Valmisteluaineisto pidetään nähtävillä ja järjestetään tarvittaessa tiedotusja keskustelutilaisuus, jossa esitetyt mielipiteet kirjataan muistioon. Valmisteluaineisto pidetään virallisesti nähtävillä 30 päivää Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Nähtävilläoloaikana voi määräaikaan mennessä jättää kirjallisen mielipiteen. Saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä.
6 (6) Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ja MRA 32 ) SOPIMUKSET Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivää kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot ja kannanotot asiantuntijaviranomaisilta. Kuntalaisilla ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kirjallisesti kuulutuksessa mainitulla tavalla viimeistään viimeisen nähtävilläolopäivän aikana. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksesta saadut muistutukset, lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Jos ehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville. Nähtävilläolon jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunta lähettää ehdotuksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Tämän jälkeen valtuusto käsittelee kaavaehdotuksen ja siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Valtuuston käsittelyn jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä. Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asemakaavasta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. TAVOITEAIKATAULU Valmisteluaineisto Alkuvuosi 2009 VALMISTELUSTA VASTAAVAT JA LISÄTIETOJA ANTAVAT Asemakaavaehdotus Loppuvuosi 2011 Lisätietoja hankkeeseen liittyen voi saada koko kaavoitusprosessin ajan: Arkkitehti Saara Melama, puhelin (09) 816 82832 Aluearkkitehti Merja Kiviluoto, puhelin (09) 816 24170 Sähköposti: etunimi.sukunimi@espoo.fi PÄIVÄYS 4.2.2008, päivitetty 28.4.2009, päivitetty 13.5.2009, täydennetty 3.11.2011