ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (3.) MUISTIO Paikka: Hotelli-ravintola Kägöne, yläkerran kokoustila, Parikkala Aika: keskiviikko 17.10.2007 klo 12.30 14.55 Läsnäolijat: ( + )Aura, Raija, biologi Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry ( + )Hakman, Anssi, kunnanhallituksen jäsen Rautjärven kunta ( + )Heikkinen, Samuli, tutkija RKTL ( - )Hintsanen, Tuomo, toiminnanjohtaja MTK / Etelä-Karjala ( + )Hänninen, Jyrki, rikoskomisario Lappeenrannan kihlakunnan poliisilaitos ( + )Hämäläinen, Arto, suunnittelujohtaja Etelä-Karjalan liitto ( + )Jokinen, Simo, biologi Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ( + )Keltanen, Ari, kunnanhallituksen jäsen Ruokolahden kunta ( + )Kiukas, Erkki, riistapäällikkö Kymen riistanhoitopiiri ( + )Lahtela, Seppo, puheenjohtaja Kymenläänin kennelpiiri ry ( + )Pentinniemi, Erkki, toiminnanjohtaja Suomen metsästäjäliiton Kymen piiri ry ( + )Rantonen, Ritva-Liisa, tiedottaja Etelä-Karjalan liitto ( + )Rämä, Antti, hallituksen jäsen Etelä-Karjalan liitto ( - )Seppälä, Kristiina, agrologi Kaakkois-Suomen TE-keskus ( + )Tikkinen, Heimo, kunnanvaltuuston pj Parikkalan kunta ( + )Vainikka, Pekka, toiminnanjohtaja Metsänomistajien liitto Kaakkois-Suomi 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Antti Rämä avasi kokouksen. 2. Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi Hyväksyttiin. 3. Läsnäolijat Todettiin. 1
4. RKTL:n suurpetokannanarviot (Samuli Heikkinen, RKTL) -2006 tietoja puuttuu RKTL:n julkaisu-uudistuksen vuoksi, tietoja ei ole vielä julkaistu, alueet uusittu kannanhoitosuunnitelman mukaisiksi - karhukanta vakaa ja tasainen, itäsuomessa hienoista kasvua, ennen metsästyskautta 75-85 yksilöä (pyyntilupia 10 vuonna 2007, 9 vuonna 2006), karhukannan leviäminen laajemmalle on pitkälti riippuvainen naaraiden liikkumisista, jotta uusille alueille syntyisi omia kantoja. Naaraat kuitenkin paikallaan pysyviä. Keski-Suomen kannan kasvu johtuu 1980-luvun lopun siirtoistutuksista. Itä-Suomi on täynnä, - kannanhoitoalueet valittu kannan levittäytymisen perusteella itärajalla pohjois- ja eteläosat hyvin samantyyppisiä tässä suhteessa, - paperilla hoidetaan aina vuoden vanhoja tietoja, uusi tietojärjestelmä rakenteilla 2009 mennessä, tiedon keruu helpottuu samoin tietojen toimittaminen, - Kymen järjestelmä lisää paineita RKTL:n järjestelmän aikaansaamiseksi, - sudella selkeää kasvua, myös Itä-Suomessa, Kymi vaikein arvioitava itärajan takia; kanta on 25 yksilöä, mutta hetkellisesti voi olla 50 yksilöä, - pentueita yksi, Etelä-Savon puolella on toinen, tiedot kesäkuulta, mutta kunhan lumi tulee tiedot tarkkenevat - ilves nousussa 100-105, 17 pentuetta Kymen riistanhoitopiirin alueella, vaikea määritettävä, pentuetietojen varassa täysin, lumijäljiltä tiedot tarkkenevat, - hirven ja metsäpeuran kantoja kontra susi tutkittu muuten ei - riistakolmio aineistosta voisi saada jotain irti - Keski-Suomessa on tutkittu suden ja teeren välistä suhdetta; kun susikanta kasvaa, kasvaa myös teerikanta; susi syö pienpedot - ahmasta on Kymessä 6 havaintoa vuodelta 2006, ehkä hieman nousussa, Lemiltä ja Taipalsaarelta on näköhavaintoja 5. MMM:n määräyskirje pyyntilupien enimmäismääristä (Erkki Kiukas) - kun lumet tulee ja saadaan tarkempia lukumäärätietoja; lupia voi tulla lisääkin - tällä hetkellä karhujen pyyntiluvat on käytetty, sudelle on 3 pyyntilupaa valtakunnan rajaan rajoittuvissa kunnissa, ilvekselle on lupia 9, josta on vähennettävä yksi auton alle jäänyt, - poliisi: PL 25 : kanssa päällekkäisyyttä - poliisi voi ryhtyä toimenpiteisiin heti, kun taas riistanhoitopiiri joutuu tekemään selvityksiä, menee ainakin pari päivää, nettiseuranta nopeuttaa selvitysten tekoa - suurpetokysymys pitäisi pystyä hoitamaan ilman poliisia, jonka tehtäviin ei kuulu suurpetopolitiikan hoitaminen - valmisteilla ohjeistus, jossa poliisi hoitaa asian, jos on suoraan ihmisiin kohdistuvasta uhkasta kyse 6. Maakunnallisen suurpetoseurannan tulokset (Anssi Hakman) - karhu 1173, susi 893, ilves 1336, ahma 1 havaintoa 17.10.2007 mennessä 2
- kuulopuheita aineistoon ei hyväksytä, kaikki havainnot tarkistaa paikallinen asiantuntija, väärinkäsityksiä aina ilmenee, mm. palokärjen hakkaamat kannot on tulkittu karhun tekosiksi jne. - valtaosa 6-tien ja rajan välisellä alueella - ilmoittajasta riippuu mitä ilmoittaa, toisaalta, kun elukoita nähdään melkein päivittäin, ei viitsitä enää ilmoittaa - protestointia lupapolitiikkaa vastaankin on; havaintoja ei ilmoiteta - vuoksen pohjoispuolella vankempi kanta - talviaikana havainnot lisääntyvät, koska lumi helpottaa havainnointia - koirakokeiden järjestämisiä on jouduttu siirtämään pois susialueilta - susilaumojen liikkumisalueet muuttuvat ja koirien kannalta turvalliset alueet ovat vähentyneet - ilveshavainnot on tehty pääasiassa lumijäljiltä, kesäajalta tulee jonkin verran näköhavaintoja, ilves levittäytynyt hyvin myös alueen länsiosiin - pihakoiria viety, metsästystilanteessa koira on viety vain kerran tänä syksynä 7. Tunnelmia Kuhmon kesäkuun seminaarista (Kiukas, Hakman, Aura, Pentinniemi) Kaikki seminaariin osallistuneet pitivät tapahtumaa erittäin onnistuneena ja hyvänä tilaisuutena saada viimeisintä suomalaista ja kansainvälistä tutkimustietoa suurpedoista. keskustelut asiallisia, ympäristöministeriön kannanotto ihmetytti: 90-l lopun kantatiedot pohjana. Seminaariesitelmistä on tehty yhteenvetojulkaisu, joka päätettiin hankkia kaikille neuvottelukunnan jäsenille. Kiukas hankkii julkaisut, Hämäläinen hoitaa jakelun. 8. Toimintaperiaatteiden tarkentaminen kirjelmien, lausuntojen yms. kannanottojen suhteen. Korian erämessuilla oli tarkoitus luovuttaa maa- ja metsätalousministerille yhteinen vetoomus suurpetoasiasta. Kuitenkaan sellaista asiakirjaa, jonka kaikki osapuolet olisivat pystyneet allekirjoittamaan, ei saatu aikaan. Ensimmäisessä kokouksessa sovittiin yksimielisyyden periaatteesta, joten vetoomus jäi esittämättä. Käytiin keskustelukierros siitä, miten tästä eteenpäin: Heimo Tikkinen: yksimielisyydestä voitaisiin luopua, aikaansaamattomuus turhauttaa Seppo Lahtela: terävämpää toimintaa, nyt toiminta on vähemmistöjen kanssa tanssimista, kukaan ei kuitenkaan ole susia sukupuuttoon tappamassa, pihalta pitäisi saada ampua kuten Ruotsissa. Raija Aura: kysymyksessä on neuvottelukunta, joka kokoaa eri näkemyksiä edustavat ihmiset keskustelemaan, taustajärjestöillä on omat kanavat, joita myöten vaikuttaa, neuvottelukuntaa ei tule valjastaa vain jonkin yhden mielipiteen ajajaksi, neuvottelukunnan tehtävänä on keskustella Erkki Pentinniemi: toimikunnan tehtävänä on ennakoida tilanteita, tietopohjaa on oltava, metsästäjät luoneet riistanhoitojärjestelmän, vain metsästäjät ovat tuoneet tietoa suurpedoista, karrikoiden: 3
kaupunkilaiset yrittävät petoja suojelemalla tuhota luonnon Etelä-Karjalassa, petokantojen kasvu on uusi ilmiö, tulisi käydä arvokeskustelu pedoista, nyt susia on jo kaksinkertainen määrä siihen nähden mitä kirjattiin hoitosuunnitelmaan, Suomen metsästäjäliiton Kymen piiri näkee kehittyvän petotilanteen uhkaavana ja jollei lupamenettelyihin saada korjausta ongelmayksilöiden osalta, jotka liikkuvat asutuksen lähellä, ne tulevat erittäin huomattavasti vaikeuttamaan kaikkea harrastus- ja elinkeinotoimintaa Etelä-Karjalan alueella. Pekka Vainikka: neuvottelukunta edustaa eri intressiryhmiä, häiriköivät petoyksilöt tulee mahdollisimman nopeasti poistaa, selkeitä kannanottoja enemmistöpäätöksillä. Jyrki Hänninen: virkamiehen vaikea panna nimeä vetoomuksiin jossa ministeriötä arvostellaan, faktoja ja tietoa toimitettava päättäjille kaikilla tasoilla, poliisille kuuluu ihmisten turvallisuus, myös metsästä. Ari Keltanen: arvovallan kannalta yksimielisyys on tärkeää, metsästys ja luonnonsuojelu ei ole ristiriidassa Simo Jokinen: tiedon hankinta ja levittäminen on tärkeää, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on monimuotoisuuden säilyttämisestä vastaava taho, virkamiehenä vaikea osallistua vetoomuksiin. Erkki Kiukas: asemansa takia ei voi sitoutua neuvottelukunnan kannanottoihin, mutta olisi hyvä jos pystyttäisi ottamaan selkeämpiä kantoja Samuli Heikkinen: RKTL:n tehtävä on tuottaa puolueetonta tietoa, eikä ota kantaa siihen onko tilanne hyvä vai huono, ei ole ongelmatapauksia, on vain mielenkiintoisia tapauksia. Antti Rämä: jossain vaiheessa esitetty ajatus siitä, että maakuntahallitus ottaisi ratkaistavakseen erimielisyyttä aiheuttavat asiat, ei tule kysymykseen, neuvottelukunta on kokoontunut kuitenkin vasta kolme kertaa ja toimintatavat hakevat muotoaan, keskustelua on syytä jatkaa seuraavissa kokouksissa, 9. Suomi-Venäjä tutkimushanke (Arto Hämäläinen) Tulevalla ohjelmakaudella 2007 2013 Suomen ja Venäjän välinen EU rahoitteinen rajat ylittävä yhteistyö siirtyy Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin eli ENPI CBC:n (European Neighbourhood and Partnership Instrument Cross Border Co-operation) piiriin. Se korvaa aikaisemmat Interreg- ja naapuruusohjelmat.. ENPI käynnistynee 2008 aikana. Tavoitteena on saada tutkimusrahoitus järjestymään ENPI:n kautta. Arto Hämäläinen valmistelee yhteistyössä RKTL:n kanssa seuraavaan kokoukseen mennessä alustavan ehdotuksen tutkimushankkeen osallistujista, sisällöstä ja rahoituksesta. 10. Kysely suurpetoneuvottelukuntien jäsenille (Arto Hämäläinen) 4
Kaikille suomalaisten suurpetoneuvottelukuntien ja sitä vastaavien ruotsalaisten foorumien edustajille on tehty kyselytutkimus. Työtä koordinoi RKTL ja rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö. Tutkimuksen suomalaisen osion käytännön toteuttamisesta vastaavat Joensuun yliopiston tutkija, YTM Outi Ratamäki sekä Helsingin yliopiston tutkija, MMT Jani Pellikka.. Kysely koskee neuvottelukuntatyöstä saatuja kokemuksia ja toiminnan kehittämistä koskevia toiveita. Kyselyyn tuli vastata 15.10.2007 mennessä. Yhteenveto tutkimuksesta saadaan seuraavaan kokoukseen mennessä. 11. Muut asiat Ei muita asioita. 12. Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään helmikuussa 2008, johon mennessä suurpetohavaintoja on päästy tekemään lumiolosuhteissa. Paikka ja aika ilmoitetaan tammikuussa. 13. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.55 Kokouksen jälkeen siirryttiin Siikalahden opastuskeskukseen pitämään tiedotustilaisuutta, tutustumaan Paajasten susiaitoihin ja juomaan retkikahvit. Muistion vakuudeksi: ARTO HÄMÄLÄINEN Arto Hämäläinen suunnittelujohtaja Etelä-Karjalan liitto kokouksen sihteeri 5