3 R 2010. Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti

3 R 2010 Vieraana Pietarin vesilaitoksen pääjohtaja Felix Karmazinov Vesi on Venäjän rikkaus ja ongelma Venäjällä riittää kehitettävää jätevesien puhdistuksessa Moskovan alue Matkakertomuksia Kazanista ja Novosibirskistä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti

Vieraana Pietarin vesilaitoksen pääjohtaja Felix Karmazinov Vesi on Venäjän rikkaus ja ongelma Venäjällä riittää kehitettävää jätevesien puhdistuksessa Moskovan alue Matkakertomuksia Kazanista ja Novosibirskistä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 3 2010 Sisällys Suomen ja Venäjän välinen kauppa 4 Vieraana Pietarin vesilaitoksen pääjohtaja Felix Karmazinov 7 Venäjän-kaupan barometri 8 Vieraskynä: Jorma Härkönen, LIMOWA Logistiikkaklusteri 10 Asiantuntija tutuksi: Projektipäällikkö Jelena Koževnikova Jekaterinburgista Talous, laki ja tulli Tulliuutisia 11 Lakiuutisia 12 Katsaus Venäjän talouteen 14 Talousuutisia 16 Teollisuusvakoilusta 20 Mahdollisuuksien Venäjä 22 Vesi Venäjän rikkaus ja suuri ongelma 28 Venäjän jätevedenpuhdistuksessa on kehitettävää 30 Fatman Oy kestävän kehityksen asialla 32 Vesi virkistää venäläisiä 34 Moskovan ympärysalue kehittyy suurkaupungin mukana 36 Bisnesuutisia SVKK:n toimintaa Suomalaisyrityksillä kysyntää Donin Rostovin Suomi-päivillä 40 Matkakertomuksia Kazanista ja Novosibirskistä 42 Uutisia SVKK:n tapahtumista 44 Lomalukemista SVKK Shopista 47 Syksyn 2010 vienninedistämismatkat 48 3 R 2010 S u o m a l a i s - V e n ä l ä i s e n k a u p p a k a m a r i n j ä s e n l e h t i Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 5 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 39/2010 Etukannen kuva: Shutterstock Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys - SVKK ry käyntiosoite: World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki postiosoite: PL 800, 00101 Helsinki puhelin +358 10 439 1150 www.finruscc.fi Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi Maisa Moijanen Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Kaisa Tiira p. 358 10 439 1158; 358 50 555 2073 kaisa.tiira@finruscc.fi Mediakortti: www.finruscc.fi/ mediakortti Toimituksen sähköposti venla@finruscc.fi Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1797-9110 2

Pirjo Peltola, päätoimittaja Päätoimittajankatsaus Teemana vesi M Venäjän vauraus karttuu öljytynnyreistä, mutta maailman mittakaavassa alkaa vesi olla öljyä arvokkaampaa. Missähän vaiheessa putkiin käännetään virtaamaan maailman suurimman makeanveden varaston, Baikalin syvänteiden vesivarat tai Siperian ikiroudan varastoimat vesimassat. Sitä sietää visioida myös meidän tuhansien järvien ja toistaiseksi puhtaiden pohjavesien haltijoiden. No ehkä tämä bisnes ei ihan lähitulevaisuudessa käynnisty, mutta Venäjän vesitilanteesta, ongelmista ja ratkaisuista puhumme tässä Venlan kesänumerossa enemmänkin. Venäjällä riittää vettä, mutta miksi kummassa kaupungissa kuin kaupungissa täytyy kurnuttaa pullovettä jopa hampaiden harjaukseen. Juomakelpoinen, puhdas vesi on vielä tänään vesihuollon ydinongelma. Ongelmia on kahteen suuntaan, sekä puhtaan käyttöveden tuottamisessa että ympäristöön laskettavien jätevesien puhdistamisessa. Veden ihmis- ja ympäristöystävällinen kiertokulku edellyttää kipeästi uudistuksia, tarvitaan uutta tekniikkaa, osaamista ja uudenlaista ajattelua. Tässä lehdessä Pietarin vesilaitoksen pääjohtaja Felix Karmazinov kertoo, miten vesihuoltoa on kehitetty lähinaapurissamme. Pietarin vesiasiat ovat vahvasti myös suomalaisten intresseissä, sillä suurkaupungin jätevesien päätepysäkki on Itämeri. Tiivistä yhteistyötä vesiasioissa on tehty runsaat pari vuosikymmentä. Suomalaisille vesiosaajille on varmasti kysyntää muuallakin kuin Pietarissa. Pietarin hankkeet ovat mainio näyttö yhteistyön sujuvuudesta. Tässä täytyy kuitenkin muistaa, että eurooppalainen ja suomalainen rahoitustuki on käytännössä mahdollistanut valtaosan näistä lähialueen yhteistyöhankkeista. Kestävän kehityksen ajatukset, energiatehokkuus, ympäristöarvot ja niiden mittareina erilaiset kulutusta mittaavat seurantamekanismit ovat tulleet myös venäläisten elämään. Eivät vielä kaikkialle, eivätkä vahvasti, mutta kehitystä ei enää voi estää. Venäjäkin vihertyy muun maailman megatrendien mukana. Markkinoita avautuu monenlaiselle tekniikalle, osaamiselle ja palvelulle. Mainiona esimerkkinä kerromme tässä Venlassa kiinteistöhallintajärjestelmiä kehittävästä Fatman Oy:stä, jonka kiinteistöinfraa kontrolloivat tuotteet ovat raivanneet menestyksekkäästi tietään Venäjän markkinoille. Kevään Venäjän-kaupan barometritutkimuksemme näytti, että kauppa Venäjälle on lähtenyt piristymään. On hyvä muistaa, että kiinnostavia mahdollisuuksia on myös Pietarin ja Moskovan ulkopuolella. Lehdessä kerromme tunnelmia ja kokemuksia kevään vienninedistämismatkoiltamme Kazaniin ja Novosibirskiin sekä Donin Rostovin Suomi-päiviltä. Markkinoihin kannattaa tutustua paikanpäällä. Me SVKK:ssa pyrimme löytämään potentiaaliset alueet ja sieltä toiveittenne mukaiset kontaktit. Ja huomasithan, että lehtemme mukana sait syksyn koulutuskalenterin ota talteen. Oikein rentouttavaa kesää, aurinkoa ja virkistäviä uimavesiä! 3

VieraanaFelix Karmazinov Pietarissa rakennetaan modernia vesihuoltoa Teksti: Pirjo Peltola Kuva: Vodokanal SPb Pietarin vesilaitos uudistuu yhteistyössä suomalaisten kanssa. Yhteisenä tavoitteena on puhdas Itämeri. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan modernisoinnille ja ympäristöarvojen ymmärtämiselle on haettu pohjaa asenteiden uudistamisesta koulutuksen ja jatkuvan valistamisen keinoin. Tässä on Vodokanalin pääjohtaja Felix Karmazinovin henkilökohtainen panos ollut vahva. Pietarissa on kaunis huhtikuun lopun kevätpäivä, aurinko hehkuu pilvettömältä taivaalta ja kaupunki on taas kaunistanut kasvojaan sitten viime käynnin. Katupölyt on jo ehditty talven jäljiltä puhdistaa toisin kuin Helsingissä. Pietarin kaupunki haluaa selvästi olla merkittävä metropoli myös nykylänsimaisessa mittakaavassa ja kehittymiseen panostetaan. Yksi tärkeä kaupungin infrastruktuurin kehittäjä on Vodokanal, kaupungin vesilaitos, jonka pääkonttori löytyy Taurian palatsipuiston takaa. Pietarin Vodokanalia vuodesta 1987 johtanut Felix Karmazinov on tehnyt uraa uurtavaa työtä miljoonakaupungin vesihuollon kehittämiseksi. Vaikka vesilaitoksen tehtävänä on huolehtia kansalaisten ja kaupungin tarpeista, niin Pietarissa erityisen vahvaan rooliin ovat vesiasioissa nousseet ympäristökysymykset. Haastetta on riittänyt ja suurin niistä on estää kaupungin likavesien pääsy puhdistamattomina Itämereen. Kaikki vedet, jotka Pietarin kaupunki käyttää, päätyvät lopulta Itämereen, pääjohtaja tiivistää. Millainen tilanne Pietarissa on nyt vesien suhteen? Tilanteemme on vähintään tyydyttävä. Tänään voimme jo sanoa, että olemme ainoa megapolis maailmassa, joka käsittelee kaiken juomaveden. Olemme erityisen tyytyväisiä myös siihen, että vedenkulutus on Venäjällä laskemassa. Kun se aikaisemmin ylitti kaikki sallitut normit jopa usealla sadalla litralla henkeä kohden vuorokaudessa, niin tänään muutamilla alueilla Pietarissa vuorokauden kulutus on 150 litraa henkeä kohden, tosin ei kaikkialla, mutta se on jo hyvä alku. Kymmenen vuoden aikana kaupungin vedenkulutusta on saatu vähennettyä 30 %. Tämä kehitys on mahdollistanut myös sen, että veden ja veden toimituksen laatua on voitu parantaa. Sitä en voi sanoa, etteikö tulisi valituksia. Yleisimpiä valitusten aiheita ovat esimerkiksi heikko vedenpaine ylimpiin kerroksiin ja veden rautapitoisuus. Veden rautapitoisuus johtuu vanhoista putkista, joita ei ole pitkiin aikoihin vaihdettu. Näitä vanhoja putkia on sekä meidän vesijohtoverkostossamme että taloissa. Mutta pyrimme nyt hyvää vauhtia ratkaisemaan tämänkin ongelman ja uskon että lähimpien kahden kolmen vuoden aikana saamme asiat siihen malliin, että näitä valituksia ei enää tule. Karmazinov kertoo, että tänä vuonna Pietarissa otetaan käyttöön uusi suuri vedenpuhdistuksen yksikkö, jonka rakentamisessa on otettu huomioon kaikki uusimmat vaatimukset. Uuden yksikön nimi on K6 ja sen tuotantokapasiteetti on 350 000 kuutiomet- 4

Tärkeimmät modernisointihankkeemme tähtäävät siihen, että lopetetaan likavesien juoksuttaminen Itämereen riä puhdasta vettä vuorokaudessa, mikä on lähes 20 % kaupunkiin toimittamastamme vedestä. Lähiajan suunnitelmissamme, 5 6 vuoden tähtäimellä, on modernisoida kaikki vedenpuhdistamot. Vesiuudistusten eturintamassa Vaikka Pietarin vesilaitoksella on paljon aktiviteetteja ja laajamittaista kansainvälistä yhteistyötä, se ei ole suurin vesilaitos Venäjällä. Suurimmat volyymit löytyvät Moskovan Vodokanalista. Meidän organisaatiomme on kuitenkin innovaatioiden kärjessä Venäjällä. Uudistuksemme toimivat pilottihankkeina, joista muut vesilaitokset käyvät ottamassa mallia. Tärkeimmät modernisointihankkeemme tähtäävät siihen, että lopetetaan likavesien juoksuttaminen Itämereen. Siinä tehtävässä tämän hetken tärkein hanke on Karmazinovin mukaan pääkokoojaviemärin rakentaminen. Nyt pääviemäristä on jo valmiina kaksi linjaa ja tehtävänä vielä kaksi. Tavoitteenamme on, että vuoden 2011 lopussa puhdistaisimme 95 % jätevesistä ja vuoden 2015 lopussa puhdistaisimme jo 98 %. Mutta luonnollisesti kaiken puhdistamisen täytyy tapahtua Helsingin sopimuksen (Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva sopimus) vaatimusten ja suositusten mukaisesti. Yhteistyön hedelmiä Itämeren tila on asia, jonka vuoksi esimerkiksi Suomen ympäristöministeriö on ollut aktiivinen toimija Pietarin Vodokanalin hankkeissa ja ennen kaikkea hankkeiden yhtenä merkittävänä rahoittajana. Yhteistyön aikana Suomi on tukenut Pietarin vesilaitoksen kehittämistä ja jätevesien käsittelyn tehostamista lähes 40 miljoonalla eurolla. Suurin yksittäinen hanke on vuonna 2005 valmistunut lounainen jätevedenpuhdistamo. Samana vuonna käynnistyi myös yhteistyö ravinnepäästöjen rajoittamiseksi. Suomi avustaakin fosforinpoiston hankkeita Pietarin kaikilla suurilla puhdistamoilla. Tässä työssä aktiivinen toimija on myös John Nurminen säätiö Viime vuonna Pietarin vesilaitos ja 5

VieraanaFelix Karmazinov suomalaisten yritysten ja organisaatioiden yhteistyössä vietettiin ansiokkaasti 20-vuotisjuhlia. Se on jo melkoinen merkkipaalu. Teknisten uudistusten lisäksi olemme suomalaisten avulla onnistuneet tekemään myös psykologisen murroksen eli kääntämään Vodokanalin työntekijöiden asenteet vastaamaan nykyajan vaatimuksia, Karmazinov kertoo. Vuodesta 1989 alkaen olemme lähettäneet työntekijöitämme Suomeen koulutukseen, aluksi viikoittain ja tätä tahtia kesti pitkän aikaa. Tämän toiminnan ansiosta onnistuimme vaikuttamaan työntekijöidemme asenteisiin ja opettamaan heille uudenlaisen ajattelumallin. Miten pääjohtaja tuli ajatelleeksi käynnistää uudistukset asennepuolelta? Vastaus kysymykseen tulee sydämellisen naurun saattamana. Ai, että miten tulin asiaa näin ajatelleeksi? Enhän minä sitä keksinyt. Ajatus tuli suomalaisilta. He saivat nähdä melkoista vaivaa saadakseen minut vakuuttumaan ajatuksesta. Kuvitelkaa nyt millaista se oli, että vuonna 1989 lähdetään rahtaamaan neuvostokansalaisia Suomeen. Olin kategorisesti ajatusta vastaan. Totta kai. Enkä yhtään yritä edes salata sitä. Ajattelin, että se on pelkkä ostosmatka, porukka silmät pyöreinä ja suu auki ihmetyksestä mutta sitten osoittautui, että olin väärässä. Ja nyt olisin valmista tekemään saman uudestaan, sillä asenteiden muuttuminen alkoi silloin. Pitkäaikaisen yhteistyön varrella suomalaisia kumppaneita on ollut lukuisia. Karmazinov ei suostu nimeämään yksittäisiä yrityksiä, sillä kaikki ovat antaneet tärkeän panoksensa. Yhteistyö suomalaisyritysten kanssa sujuu paremmin kuin muiden eurooppalaisten kanssa. Onhan meillä yhteinen Itämeri, yhtäläisyyksiä mielenlaadussa ja paljon muita yhteisiä asioita. Ja yhteistyö jatkuu edelleen, sillä työsarkaa riittää. Tekniikka kehittyy koko ajan. Koko ajan täytyy ratkaista uusia tehtäviä ja vain liike eteenpäin auttaa saavuttamaan tuloksia. Karmazinov kertoo, että yhteisiä hankkeita suomalaisyritysten kanssa on tehty kaikilla vesihuollon alueilla, ja tällä linjalla myös jatketaan eteenpäin. Teemme yhteistyötä teknologiassa, kuten automatiikassa, vedenkäsittelyssä, erilaisissa laite- ja järjestelmäasioissa sekä suunnittelussa eli kaikilla toimintamme perinteisillä alueilla. Silti tärkeintä koko toimintamme kannalta ovat ihmiset, ensiksi tulevat ihmiset ja sitten vasta voimme puhua modernisoinnista. Voi olla paljon rahaa ja ideoita, mutta jos ei ole ihmisiä, jotka pystyvät omaksumaan nämä ideat, niin mitään ei tapahdu. Ensiksi on rakennettava hyvä kollektiivi. Puhdasta vettä koko Venäjälle Millaisessa kunnossa vesiasiat ovat muualla Venäjällä? Minä tunnen hyvin Pietarin vesihuollon, mutta mitä muualla tapahtuu, sitä en tiedä riittävän tarkasti. Mutta uskon, että ongelmia on ja jopa hyvin suuria. Ongelmia on esimerkiksi jätevesien puhdistamisessa ja juomaveden laadussa. Karmazinovin mukaan Pietari ei suinkaan ole ainut kaupunki, jossa vesihuoltoa uudistetaan. Modernisointia on käynnistetty muuallakin. Tällä hetkellä Venäjällä on jo useita vesilaitoksia, joissa uudistetaan suhteellisen nopeaan tahtiin. Hankkeita on meneillään esimerkiksi Ufassa, Novosibirskissa ja Moskovassa. Kansallinen Puhdas vesi -ohjelma on hanke, jolla valtiovallan ohjaamana pyritään kokonaisvaltaisesti parantamaan vesihuoltoa. Ajatus on lähtenyt Yhtenäinen Venäjä -puolueen aloitteesta ja valmistelemana. Hanke ei kuitenkaan näytä nyt edistyvän suunnitellun aikataulun mukaisesti. Mistä se johtuu? Ohjelma on nyt hallituksen tarkasteltavana ja aikanaan se hyväksytään ja käynnistetään. Ohjelma on erittäin mittava ja on luonnollista, että sen hyväksyminen ei käy käden käänteessä. Nyt siitä käydään keskustelua ja tehdään tarvittavia korjauksia. Tavoitteena on tehdä puhdasta vettä Venäjällä, eikä vain yksittäisissä kaupungeissa, vaan ehdottomasti kaikissa asutuskeskuksissa. Ja kysymys on sekä juomavedestä että jätevedestä, Karmazinov vastaa. Ympäristöä ajatellen Teemme Pietarissa paljon työtä ympäristöasioiden hyväksi. Sitä ovat kaikkien purkuputkien suuntaaminen kokoojaviemäriin, typen ja fosforin vähentäminen Helsingin sopimuksen normien mukaisesti, ISO 9000 и 14001 standardien käyttöönotto. Sitä ovat myös väestön valistaminen ja työ lasten kanssa. Pelkkä uuden teknologian käyttöönotto ei riitä, vaan täytyy myös saada ihmiset ajattelemaan uudella tavalla, jotta he eläisivät ja toimisivat hyvässä vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, Karmazinov vakuuttaa. Karmazinov muistuttaa vielä, että kaikki vesilaitoksen ympäristötoimenpiteen tähtäävät ensisijaisesti Itämeren puhtauteen. Yksi Vodokanalin ympäristökasvatuksen tärkeistä toimintamuodoista on Lasten ympäristökeskus (Detskij ekologitšeskij tsentr), joka on toiminut Pietarissa vuodesta 2002 alkaen. Tämä on toimintaa, jolla haluamme nostaa ymmärtämisen tasoa ympäristöasioissa. Tavoitteenamme on, että meidän jälkeemme tulevat sukupolvet eivät olisi kuten me, vaan osaisivat ottaa myös ympäristön huomioon elämäntavoissaan ja toiminnoissaan. Tuloksia näkyy jo nyt, kun lapset opettavat omia vanhempiaan. Pääjohtaja korostaa, että kaikki, mitä on tehty ja tehdään vesihuollon kehittämiseksi, on tärkeää. Mikä tahansa niistä asioista, joita olemme tehneet, on askel kohti puhdasta vettä. Puhdas vesi on terveyden ja hyvinvoinnin edellytys.! 6

SVKK:n Venäjän-kaupanbarometri Kasvua näkyvissä Teksti: Virpi Suoninen SVKK:n maaliskuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaisyritysten Venäjän vienti ja erityisesti liiketoiminta paikan päällä ovat viime kuukausina piristyneet. M Viimeisen 6 kuukauden aikana vienti Venäjällä kasvoi 37 %:lla vastaajayrityksistä. Liiketoiminta Venäjällä kasvoi 42 %:lla vastaajista. Vauhdikkainta kasvu oli sekä viennissä että liiketoiminnassa kaupan alan yrityksillä. Suurimmat ongelmat yritysten näkökulmasta liittyvät tullaukseen, rahoitukseen, taloudellisen tilanteen epävakaisuuteen ja byrokratiaan. Viennin ja liiketoiminnan kasvuodotukset ovat jo palanneet kriisiä edeltävälle tasolle. Yli 60 % vastaajista odottaa viennin kasvua seuraavan 6 kuukauden aikana. Kaupan alan yritysten näkymät ovat positiivisimpia, mutta myös suurin osa teollisuusyrityksistä odottaa vientinsä kasvavan. Oman liiketoiminnan kasvuun Venäjällä uskoo 74 % vastaajista ja 69 % uskoo Venäjän talouden kasvavan jonkin verran seuraavien kuukausien aikana. Myös venäläisyritysten usko maansa talouden kasvuun on vahvistunut, 44 % odottaa talouden kasvavan. Suomalaisyritysten investoinneissa on myös havaittavissa pientä piristymistä. Suosituin investointimuoto on tytäryrityksen tai edustuston perustaminen. Vastaajayrityksistä 18 perusti edellisen kuuden kuukauden aikana tytäryhtiön ja samaa suunnittelee seuraavan kuuden kuukauden aikana 21 vastaajaa. Tuotantolaitoksia, yhteisyrityksiä ja myymälöitä perustetaan hitaampaan, mutta tasaiseen tahtiin. Puolen vuoden aikana vastaajayrityksistä 4 pystytti Venäjälle oman tuotantolaitoksen, 2 perusti yhteisyrityksen ja yksi yritys avasi oman myymälän. Barometria varten haastateltiin myös venäläisyrityksiä. Viime vuoden aikana tuonti oli supistunut 62 %:lla vastaajayrityksistä ja kasvanut 10 %:lla. Kasvua tuonnissa odottaa seuraavan vuoden aikana 46 % ja supistumista 9 % vastaajista. Suurimmat ongelmat venäläisyritysten tuonnissa Suomesta liittyvät tullaukseen ja hintojen nousuun. Barometri-tiedote ja liittenä tulokset graafisessa muodossa ovat luettavissa SVKK:n nettisivuilta: Etusivu > SVKK > Lehdistö > Lehdistötiedotteet > SVKK:n Venäjän-kaupan barometri: Vahvat kasvuodotukset Venäjän-kaupassa. Tutkimuksen taustatietoja: Barometri-tutkimus suoritettiin Suomessa ja Venäjällä maaliskuussa 2010. Tutkimuksen suoritti Taloustutkimus Oy Suomessa ja TOY-Opinion and Marketing Research AO Venäjällä. Kyselyyn vastasi 301 yritysedustajaa Suomesta ja 161 yritysedustajaa Venäjältä, joista tuontiyrityksiä 85. 97% suomalaisista ja 100% venäläisistä vastaajista edusti päällikkö- ja johtajatasoa. Vastaajien toimialoista 50% oli teollisuuden ja rakentamisen, 42% palvelu-, suunnittelu- ja logistiikka-alojen ja 8% kaupan alan edustajia. Venäläisistä tuojayrityksistä 14% oli teollisuudessa, 67% kaupan ja 19% palvelualoilla. Suomalaisista vastaajayrityksistä 49% oli pieniä alle 50 hengen yrityksiä, 22% keskisuuria (51-249 työntekijää) ja suuria (yli 250 työntekijää) oli 30%. Venäläisistä tuontiyrityksistä 71% oli pieniä, 21% keskisuuria ja 8% suuria.! 7

Vieraskynä Logistiikan kehittäjillä Moskovan takana huimat markkinat Teksti: Jorma Härkönen Teksti: Jorma Härkönen Kuva: Sanna Musto Suomalaisyritysten päättäjät katsovat Venäjää ja sen markkinoita vielä nykyäänkin liikaa Pietari- ja Moskovakeskeisesti. Moskovassa muka päätetään kaikesta ja Pietarikin on niin mukavan lähellä. On kuitenkin tosiasia, että monelle yritykselle kaikkein suurimmat liiketoimintapotentiaalit ovat Moskovan takana, erityisesti yhdentoista muun miljoonakaupungin alueilla. LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri tarkastelee Venäjän logistiikkamarkkinoita aivan uudesta näkökulmasta. Kun kolmiyhteyttä Suomi-Venäjä-logistiikka mietitään, puhutaan yleensä vain transitoliikenteestä ja viime aikoina myös siitä, että rekkajonot ovat nyt tyystin kadonneet. LIMOWA on tuonut keskusteluun mukaan aivan uuden näkökulman: Entäpä jos hyödyntäisimme suomalaista osaamista, joka parhaiten palvelisi Venäjällä tapahtuvaa, nykyään ehdottoman välttämätöntä logistiikkainfrastruktuurin kehittämistä? Kyse on siis osaamisen viennistä ja silloin kohdemarkkinan ei todellakaan tarvitse sijaita tutuilla lähialueilla. Suomessa korkean tason osaamista Suomessa on paitsi logistiikan yrityksissä myös lukuisilla monilla muilla aloilla paljon kansainvälisen luokan osaamista, joka liittyy modernien logistiikan solmukohtien eli logistiikkakeskusten ja logistiikka-alueiden kehittämiseen. Tätä osaamista on niin konsultoinnissa, rakentamisessa, kone- ja laitevalmistuksessa kuin myös aivan uuden teknologian alueilla. Logistiikan uudet ICT-ratkaisut, tunnistamis-, paikannus- ja älyteknologian muut sovellukset ovat tulossa vauhdilla tähän ennen niin tylsään maailmaan. Jakeluketjun perusteet eivät ole kunnossa Olen vieraillut tämän kevään aikana monessa Moskovan takana sijaitsevassa miljoonakaupungissa ja matkojen myötä silmäni ovat todella avautuneet. Logistiikan infrastruktuurin kehittäminen on tällä hetkellä keskeisen tärkeä asia Venäjällä. Se on suorastaan edellytys kaiken muun liiketoiminnan järkevälle kehitykselle. Venäjän sydänmaille laajentuvat kansainväliset yritykset eivät kerta kaikkiaan hyväksy sitä, ettei jakeluketjun perusinfrastruktuuri ole kunnossa. Tämä on huomattu myös Venäjän eri läänien eli oblastien hallinnossa ja niinpä logistiikkainfraan liittyvät hankkeet on priorisoitu korkealle useilla alueilla. Vaurailla alueilla, kuten Tatarstanissa ja Uralin seuduilla on myös aivan oikeasti rahaa käytettävissä näihin investointeihin. Kaikkialla missä olen kevään aikana Venäjällä liikkunut, kehittyy talous parempaan suuntaan ja vilkastuu investointien jälkeen merkittävästi. Yhteistyö pisimmällä Jekaterinburgissa Kaikkein pisimmälle LIMOWA on päässyt Sverdlovskin alueella, jonka keskus Jekaterinburg on Venäjän neljänneksi suurin kaupunki ja sijainniltaan (heti 8

LIMOWA logistiikkakeskusklusterin Jorma Härkönen avaa suomalaisyrityksille ovia Venäjällä. Uralin takana) hyvin merkittävä sisämaan logistiikan keskipiste. Logistiikan kehittäminen on nostettu alueella yhdeksi tärkeimmistä kehityskohteista. Alueen kuvernööri Aleksander Misharin on kesäkuussa ministeri Pekkarisen vieraana ja haluaa käyttää suuren osan ajastaan logistiikan yritysten ja kehittäjien parissa. LIMOWA on saanut kunnian isännöidä ja koordinoida tätä osaa kuvernöörin vierailusta. Vierailun aikana allekirjoitetaan myös yhteistyösopimus LI- MOWAn ja Ural Logistics Associationin (ULA) kesken. Ural Logistics Association perustettiin LIMOWAn mallin mukaisesti viime vuonna sen jälkeen, kun esittelimme heille omaa toimintaamme. Venäläiset innostuivat toimintamallistamme Yritykset tarvitsevat apua Asiat ovat edenneet mallikkaasti ja vauhdikkaasti, mutta ei tietenkään ilman työtä sekä laajan, korkeatasoisen kontaktiverkon apua. Keskeisenä apunamme ovat olleet Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimistot sekä niiden pätevä ja mukava henkilökunta. LIMOWAlle korvaamaton apu uuden toimintamallin luomisessa on ollut kauppakamarin Jekaterinburgin toimisto ja etenkin sen ammattitaitoiset ja energiset vastuuhenkilöt. Heitän vielä toiveen siitä, että mitäpä jos SVKK harkitsisi ihan oikeasti toimistoverkon laajentamista vielä muutamaan muuhunkin avainpaikkaan, esimerkiksi Kazaniin. Olen vakuuttunut siitä, että kaikkein suurin potentiaali suomalaisyrityksille on Venäjällä tällä hetkellä Moskovan takana. Jotta suomalaisyritykset pääsevät mukaan näiden vauhdilla kasvavien alueiden kehittämishankkeisiin, tarvitaan muun muassa LIMOWAn ja SVKK:n apua. Lisätietoja: LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri Jorma Härkönen p. 040 3517 621 jorma.harkonen@techvilla.fi www.limowa.fi 9

Asiantuntijatutuksi Uutta vauhtia Uralilta Teksti: Virpi Suoninen Kuva: SVKK M SVKK:n uusin Venäjän toimipiste Jekaterinburgissa avattiin toukokuussa 2008. Jekaterinburg on Uralin alueen liike-elämän keskus. Suomalaiset ovat tehneet pitkään yhteistyötä Sverdlovin alueen kanssa ja kiinnostus alueen mahdollisuuksia kohtaan kasvaa koko ajan. SVKK:n Jekaterinburgin toimipisteessä yrityksiä Uralin mahdollisuuksiin tutustuttaa projektipäällikkö Jelena Koževnikova. Jelena on vastannut Uralin alueen kansainvälistymisprojekteista Jekaterinburgin toimipisteen avaamisesta lähtien. Kahden vuoden aikana projekteja on kertynyt huima määrä. Jelena on järjestänyt suomalaisyritysten matkoja mm. Jekaterinburgiin,Sotšiin ja Kazaniin, Suomi-päivien yritysohjelmaa ja venäläisten liikemiesten matkoja Suomeen. Uralin kasvattina Jelena on erityisen ylpeä oman opinahjonsa eteen tehdyn pitkäjänteisen työn hyvistä tuloksista. Jelena on valmistunut historian laitokselta Uralin valtiollisesta yliopistosta, joka kuuluu Venäjän 10 parhaan korkeakoulun joukkoon. Projektipäällikkönä Jelena on avustanut samaista, alueen suurinta korkeakoulua luomaan suhteita suomalaisiin koulutusorganisaatioihin. Sopimusten syntymiseen meni yli vuosi, mutta nyt olen tyytyväinen nähdessäni suomalaisten koulutusohjelmien mainoksia paikallisella televisiokanavalla, iloitsee Jelena. SVKK:n rooli suomalaisyritysten kansainvälistymisessä on kuin autokoulunopettaja, tuumii Jelena, istumme vieressä, autamme vauhdin säätelyssä, oikean reitin löytämisessä ja neuvomme milloin kannattaa vaihtaa isommalle vaihteelle. Liiketoiminnan tavoitteet ovat samanlaisia maasta riippumatta, mutta kansalliset erityispiirteet tulevat esille käytännön toiminnassa. Jelenan mukaan Venäjältä puuttuu suomalaisen talouselämän ja politiikan ennustettavuus, mutta toisaalta täällä ollaan valmiita varsin nopeisiin päätöksiin ja joustoa löytyy olosuhteiden muuttuessa. Esimerkiksi Sotšin foorumin aikana saimme hämmästellä suurien kauppojen lukkoon lyömistä vain kahden päivän aikana, muistelee Jelena. Tällä hetkellä suomalaisyrityksiä kiinnostaa luonnollisesti miten Sverdlovin alueen talouselämä selviää taantumasta. Kyselyitä tulee paljon alueen perinteisesti vahvojen toimialojen tilanteesta ja suunnitteilla olevista projekteista. Sverdlovin alueen yrityksiä kiinnostavat vastaavasti Suomen vahvuudet: uudet teknologiat metsäteollisuudessa ja rakentamisessa ja energiatehokkuus. Logistiikkaan liittyvien kysymysten määrä kasvaa tasaisesti. Yksi Jekaterinburgin toimipisteelle useimmin esitetyistä tiedusteluista koskee jälleenmyyjän löytämistä suomalaisille tuotteille Uralin alueelta. Jelenan mukaan yritysten keskuudessa vahvistuu näkemys siitä, että jakelija Moskovassa tai Pietarissa ei enää riitä vaan myynnin turvaamiseksi tarvitaan hyvä yhteistyökumppani kauempaa bisnesmyönteiseltä alueelta. Jekaterinburg sopii tarkoitukseen mainiosti ja kaupungissa on jo edustettuina yli 60 suomalaisyrityksen tuotteita. Suomalaisyritysten näkökulmasta Venäjän markkinat näyttävät edelleen houkuttelevilta. Kipeästi modernisointia kaipaava tuotantokapasiteetti avaa mahdollisuuksia suomalaisen teollisuuden tuotteille. Onnistumisen kannalta tärkeintä on osata tehdä houkutteleva tarjous ja löytää sopiva kumppani, neuvoo Jelena. Oman tuotteen kilpailuedut on saatava potentiaalisten asiakkaiden tietoon. Tuloksellisia esimerkkejä löytyy. Edellisen Jekaterinburgin vienninedistämismatkan aikana suomalaisyrityksen hyvään tarjoukseen tarttui paikallinen puunjalostusyritys ja nyt mietitään tuotantolinjan sopivinta kuljetusmuotoa. Venäläisille on tärkeää saada konkreettista tietoa teknisistä yksityiskohdista, hinnasta ja toimitusehdoista. Yleispäteviä neuvoja on tietenkin vaikea antaa, sillä alueilla ja toimialoilla on erityispiirteensä. Olemme aina valmiita auttamaan liikekumppaneiden etsimisessä, muistuttaa Jelena.! 10

TULLIuutisia Lue uusimmat uutiset nettisivuiltamme www.finruscc.fi Venäjä ja Kazakstan käynnistämässä tulliliittoa u Venäjä ja Kazakstan ovat sopineet, että maat käynnistävät tulliliiton Valko-Venäjän viimehetken erimielisyyksistä huolimatta. Valko-Venäjää on hiertänyt erityisesti tulliliiton sisälle jäävät öljyn ja öljytuotteiden tullit. Venäjän ja Kazakstanin osalta tulliliitto käynnistyy 1.7.2010, jolloin tulee voimaan myös maiden yhteinen tullilaki. Tullitoiminnot poistuvat Venäjän ja Kazakstanin rajalta kuitenkin vasta vuonna 2011. TKS, Vedomosti/EL/31.5.2010 Luoteis-Venäjällä suljetaan useita tullipisteitä u Luoteis-Venäjällä on suljettu viimeisen vuoden aikana seitsemän tullipistettä. Sulkemiset perustuvat konseptiin, jonka mukaan tullaus siiretään sisämaasta rajoille. Pietarin tullin alueella tullipisteitä on suljettu neljä (Severnyi, Železnodorožnyi, Vyborgski ja Piskarjovski), Vologdan tullin alueella kaksi (Velikoustjugski ja Babajevski) ja Karjalan tullin alueella yksi (Sortavala). Luoteis-Venäjän tullihallinnon uuden johtajan, Nazip Galikejevin mukaan vuosina 2010 2011 suljetaan vielä 17 tullipistettä. Suljettavien listalla on neljä tullipistettä Arkangelissa, kolme Karjalassa, Murmanskissa ja Pietarissa sekä yksi Vologdassa, Kaliningradissa, Syktyvkarissa ja Baltiskaja-tullissa. Viimeksi mainittu Baltiskajatulli toimii Pietarin satamassa. Raja-asemien tuntumaan on tulossa yhteensä 13 uutta tullaus- ja logistiikkaterminaalia. Näistä neljän sijoituspaikka on Suomen vastaisilla raja-asemilla (Värtsilä, Svetogorsk, Brusnitšnoje ja Torfjanovka). DP/EL/7.5.2010 Pietariin jäämässä muutama tullipiste u Suunnitelmien mukaan Pietariin on jäämässä joidenkin tuoteryhmien tullaustoiminnat. Tullijohtaja Nazip Galikejevin mukaan tällaisia ovat mm. nopeasti pilaantuvat elintarvikkeet, lääkkeet, kulttuurisesti merkittävät esineet ja tuontiraaka-aineet. Vasilinsaaren tullipiste käsittelee jatkossa näyttelytavaroita, postilähetyksiä, diplomaattipostia ja kulttuurisesti arvokkaita esineitä. Autotehtaiden uusi tullipiste tullaa vain tuontiosia ja se toimii Pietarin satamatullin (Baltiskaja) alaisuudessa. Aikaisemmin kerrottiin, että Pietarin maa-alueille olisi jäämässä vain nämä kaksi tullipistettä. Gatšinskin ja Jugo-Zapadnyin tullipisteiden sulkemista ollaan kuitenkin lykkäämässä jonkin verran. Lisäksi kerrotaan, että Šušarskin tullipiste tulee käsittelemään vain rautatiekuljetuksia vuodesta 2011 lähtien. DP/EL/7.5.2010 Novgorodin tulli yhdistetään Pietariin, Värtsilässä kunnostetaan u Novgorodin tulli lakkautetaan vuonna 2011 ja sen alueelle perustetaan Pietarin tullin toimipiste. Värtsilän (Karjalan tasavalta) ja Petšorskin (Pihkovan tulli) tullipisteitä aiotaan kunnostaa ja laajentaa niiden väliaikaisvarastoja. Myös henkilökuntaa tullaan lisäämään näissä tullipisteissä. Svetogorskin tullipiste on siirretty tiloihin, jotka sijaitsevat Svetogorskin raja-aseman läheisyydessä. DP/EL/7.5.2010 80 % Venäjän kansainvälisestä postista Moskovan kautta u Venäjän postilla oli alkuvuodesta suuria vaikeuksia selviytyä ulkomailta tulevien postilähetysten tullauksesta. Tullilaitos lakkautti viime vuoden loppupuolella toimintaoikeudet monilta tullibrokereilta, jotka olivat huolehtineet ulkomaisten nettikauppojen tuontitullauksesta ja jatkotoimituksista. Tullin mukaan brokerit ilmoittivat liian alhaisia tullaushintoja. Brokerien karsiminen lisäsi merkittävästi postilaitoksen tullaustehtäviä. Moskovan kansainvälisen postiaseman tulli käsittelee 80 % kaikista Venäjälle tulevista ja IVY-maihin kauttakulkevista kansainvälisistä postilähetyksistä. Tullihallinnon mukaan maahan tarvittaisiin ehdottomasti lisää kansainvälisiä postilähetyksiä vastaanottavia postiasemia. Tällaisia asema oli keväällä 12. Vedomosti, TsTU, DP, RG/EL/26.3.2010 Keskuskauppakamarin välityslautakunta - Hallinnoi sääntöjensä mukaisia välimiesmenettelyitä ja nimeää välimiehiä - Vaihtoehtona nopeutettua välimiesmenettelyä koskevat säännöt - Nimeää myös sovittelijoita Keskuskauppakamari World Trade Center Aleksanterinkatu 17, PL 1000 00101 Helsinki Puh. (09) 4242 6200 www.arbitration.fi 11

Lakiuutisia Lue uusimmat uutiset nettisivuiltamme www.finruscc.fi Hyväksytyt lait ja määräykset Työlupakäytäntöihin helpotusta Muutokset ulkomaalaisten oikeudellista statusta koskevaan lakiin on hyväksytty. Muutosten myötä ulkomaalaisten asiantuntijoiden ja johtajien työlupakäytäntö helpottuu. Ehtona helpotuksille on vähintään 2 miljoonan ruplan (n. 53 000 ) vuosipalkka. Ehdot täyttävä ulkomaalainen työntekijä perheenjäsenineen voi pääsääntöisesti saada työluvan työsopimuksensa ajalle, kuitenkin korkeintaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tätä ryhmää eivät myöskään koske työlupakiintiöt. Kun työsopimuksen kesto ylittää 183 päivää, työntekijä saa Venäjän veroresidentin statuksen ja maksaa tuloveronsa Venäjälle (tällä hetkellä 13 %). Työantaja puolestaan on velvollinen järjestämään työntekijälleen asunnon ja ottamaan sosiaali- ja sairausvakuutuksen. Muutoksia tehtiin myös viisumivapaista maista tuleville työntekijöille. Venäjälle viisumi eivät tarvitse lähinnä entiset neuvostotasavallat, joista eri arvioiden mukaan tulee 50 70 % Venäjän vierastyöläisistä. Kun näiden maiden kansalaiset tekevät Venäjällä töitä luonnolliselle henkilölle, he eivät tarvitse muutosten myötä nykyisenlaista työlupaa, vaan ostavat ns. patentin. Patentti maksaa 1000 ruplaa ja on voimassa 1-3 kuukautta kerrallaan. Luonnollisten henkilöiden palveluksessa on tällä hetkellä paljon vierastyövoimaa mm. lastenhoitajina, puutarhureina ja vartijoina, useimmiten epävirallisesti. Työantajan velvollisuuksiin kuuluu vastedes ilmoittaa myös ulkomaalaisen työntekijän työsopimuksen purkaantumista tai irtisanomisesta. /EŽ/VS/19.5.2010 Suunnitellut lait ja määräykset Rakentamisen viivästyminen voi johtaa tontin takavarikointiin Rakentamisen viivästyminen voi johtaa tulevaisuudessa tontin menettämiseen. Venäjän hallitus on valmistellut lakiesityksen vietäväksi duumaan. Muutokset antaisivat mahdollisuuden takavarikoida rakentamiseen tarkoitettu tontti oikeusteitse sen haltijalta kunnan tai valtion tarpeisiin. Takavarikointia voisi hakea tontille, joka on saatu omistukseen- Kuva: Virpi Suoninen sa tai vuokralle kolme vuotta aikaisemmin ja rakentamista ei ole aloitettu eikä rakennuslupaa saatu. Takavarikointimahdollisuus löytyy laista tälläkin hetkellä, mutta lain sanamuoto on epäselvä ja sen vuoksi vastaavasta tilanteesta on selvinnyt sakoilla. Kommersant-lehden haastatteleman moskovalaisen rakennusliikkeen mukaan pääkaupungissa rakentamista on lähes mahdotonta aloittaa kolmen vuoden sisällä tontin hankkimisesta, koska yksistään viranomaispäätösten saaminen kestää voi kestää yhtä kauan. Keskimäärin koko Venäjällä sama prosessi kestää kolme vuotta. Kommersantin lähteiden mukaan lakiesitys viedään duumaan, ellei presidentin hallinto sitä vastusta. /Kommersant/VS/14.4.2010 Medvedevin lääkettä yritysvaltauksiin Duuma on saanut käsiteltäväkseen lakiesityksen, jonka tavoitteena on torjua yritysvaltauksia. Lakiesitys on presidentti Medvedevin aloitteesta valmisteltu ja sisältää muutoksia rikos- ja rikosprosessikoodekseihin. Lakimuutoksilla pyritään puuttumaan yleiseen yritysvaltauksen tekotapaan asiakirjojen väärentämiseen rekisteriviranomaisille. Väärien tietojen antamisesta rekisteriin, asiakirjojen esimerkiksi yrityksen yhtiökokouksen päätösten väärentämisestä annettavia rangaistuksia kovennetaan lakiesityksen mukaisilla muutoksilla. Kommersant-lehden mukaan laittomia yritysvaltauksia torjuvien lakiesitysten hyväksymistä vaikeuttaa se, että viranomaisten korruptoituneisuus ja osallistuminen itse yritysvaltausten tekoon. /Ria-Novosti/VS/6.4.2010 Elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin luvassa muutoksia Tekninen reglamentti elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä on duuman ja hallituksen käsittelyssä. Reglamentin vaatimusten mukaan elintarvikkeiden pakkauksista täytyy mm. löytyä merkintä tuotteen sisältämistä allergeeneistä ja rajoitetaan sellaisten termien käyttöä kuin vähäkalorinen tai vitamiinien lähde. Kansainvälisen kuluttajajärjestöjen liiton puheenjohtaja Dmitri Janinin mukaan reglamentit vaatimukset ovat aikaansa jäljessä. Tuotteisiin ei esimerkiksi tarvitsisi merkitä sokeri-, suola- tai rasvapitoisuutta eikä raakaaineen alkuperämaata. /RG/24.3.2010 Puhdas vesi -ohjelma viivästyy Valtiollisen Puhdas vesi -ohjelman valmistelu viivästyy. Ohjelmaa on valmisteltu Yhtenäinen Venäjä -puolueen aloitteesta vuodesta 2006 ja sen tavoitteena on taata kaikille Venäjän asukkaille puhdasta käyttövettä. Ensimmäisten hankkeiden oli määrä alkaa jo tämän vuoden lopulla. Rossijskaja gazeta-lehden hallituslähteen mukaan ohjelman valmistelijoille on annettu tehtäväksi etsiä sellainen rahoitusmalli, joka mahdollistaa vesijohtojärjestelmän parantamisen ilman, että veden hinta nousee vuosittaista inflaatiota nopeammin. Aiemmin ainoana vaihtoehtona pidettiin vesisektorin yksityistämistä. Puhdas vesi -ohjelma keskittyy vesijohtoja viemäröintijärjestelmien uudistamiseen. Ongelmalliseksi toimenpiteiden suunnittelun tekee se, että systemaattista tietoa veden ja sen lähteiden laadusta, alueellisista tariffeista, vesijohtojen kunnosta tai vesilaitosten rahoitustarpeesta ei ole. Asiantuntijat kritisoivat ohjelman valmistelua siitä, että yhtään vesialan asiantuntijaa ei ole kuultu ja miljardeja ruplia aiotaan käyttää kohteisiin, joita ei val- Kuva: Tekes/Heli Huhtala 12

misteluvaiheessa ole konkretisoitu. Voimassa oleva lainsäädäntö on myös puutteellista./rg/ VS/19.5.2010 Suunnitteilla muutoksia osakeyhtiölakiin Venäjän talouskehitysministeriö valmistelee muutoksia osakeyhtiölakiin. Nykymuotoiset avoimet (OAO) ja suljetut (ZAO)osakeyhtiöt on tarkoitus jakaa julkisiin ja yksityisiin. Osakeyhtiöstä tulisi julkinen, kun se on listautunut pörssiin tai sillä on yli 500 osakkeenomistajaa. Yksityisten osakeyhtiöiden hallintoa aiotaan yksinkertaistaa ja osakkeenomistajat saavat enemmän liikkumavaraa yhtiöjärjestystä laadittaessa. Julkisten osakeyhtiöiden sääntely säilyy tiukempana. Duumaan lakimuutokset viedään aikaisintaan joulukuussa. /Kommersant/VS/26.5.2010 i toimenpiteiden suunnittelun tekee se, että systemaattista tietoa veden ja sen lähteiden laadusta, alueellisista tariffeista, vesijohtojen kunnosta tai vesilaitosten rahoitustarpeesta ei ole. Asi- Juristi Petri Kekki, SVKK, Helsinki Yritys kysyy: Olemme tekemässä kauppasopimusta venäläisen asiakkaan kanssa tuotteemme myymisestä FCA (free at Carrier) ehdoin eli meidän velvollisuutemme on huolehtia tavaran lastauksesta ostajan hankkimaan kuljetusvälineeseen, jolloin vastuumme tavarasta lakkaa. Teemme vielä toimitusehdon mukaisesti vientiselvityksen tavarasta. Emme ole ennen tehneet Venäjänkauppaa ja kysyisin mikä olisi meidän kannaltamme paras maksuehto? JURISTINpalsta Juristi vastaa: Maksuehtoon sopimuksessa liittyy oleellisena osana myös toimitusaika. Juridisesti turvallinen vaihtoehto on sopia siitä, minkä ajan kuluessa tavarat toimitetaan eli milloin ne ovat käytännössä noutovalmiina myyjän varastossa. Voidaan esimerkiksi sopia, että tavarat ovat noutovalmiita kahden viikon kuluessa sen jälkeen kun ostaja on maksanut 50 % ennakkomaksun myyjän tilille Suomeen. Varsinaisessa maksuehtokohdassa voidaan todeta, että kauppasummasta maksetaan 50 % ennakkomaksuna myyjän tilille tietyn ajan kuluessa sopimuksen allekirjoituksesta ja loput maksetaan ennen kuin tavara luovutetaan konkreettisesti ostajalle. Omistusoikeuden suhteen voidaan todeta, että se siirtyy ostajalle kun koko kauppahinta on maksettu myyjän tilille. Näillä järjestelyillä voitte turvata saatavanne kaikissa oloissa, koska kauppahinta on ehtojen mukaan toimittaessa oltava kokonaisuudessaan myyjän hallussa ennen kaupan kohteen luovuttamista ostajalle. 13

VenäjäNtalous Katsaus Venäjän talouteen Teksti: Maisa Moijanen 17.5.2010 Katastrofaalisesti liian hyvät suhdanteet? Kriisi väistyy, mutta Venäjän hallituksen murheet eivät lopu. Öljyn hinta on jo pitkään ollut tason 80 USD:ia tynnyriltä yläpuolella. Rahaa virtaa Venäjän talouteen ja valtion budjettiin. Finanssiministeri Aleksei Kudrin vaatii keskuspankkia nostamaan keskeistä ohjauskorkoaan tai vähintäänkin jäädyttämään sen alentamisen inflaation pelossa. Yritysten investoinnit eivät ole elpyneet toivotulla tavalla kriisin jälkeen ja talouskehitysministeri Elvira Nabiullina vaatii yritysten investointiaktiviteetin tukemista kohtuullisella korkotasolla. Investoinnit supistuivat vuonna 2009 17 %, kun BKT putosi 7,9 %. Vuoden 2010 tammi-helmikuussa investoinnit jäivät vielä 8 % alle vuoden 2009 vastaavan ajanjakson tason. Talouskehitysministeriö arvioi kuitenkin koko vuoden investointien kasvuksi 2,9 % vuoteen 2009 verrattuna. Talouskasvun elpyminen on ollut kulutuksen kasvun varassa. Ovatko Venäjän talouspolitiikasta päättävät saman dilemman edessä kuin ennen kriisiä - ruplan liiallisen vahvistumisen torjuminen ja samalla inflaation nousun estäminen sekä kotimaisen tuotannon vahvistaminen ja korkokannan pitäminen kuitenkin kohtuullisena investoijille? Kaikkien toteuttaminen yhtäaikaa öljyn hinnan noustessa on ollut vaikeaa. Venäjän valuuttavaranto on erittäin vahva ja vahvistuu koko ajan öljyn hinnan noustessa. Toukokuun alussa varannon suuruus oli 460,7 miljardia USD. Vuoden I-kvartaalin maksutase oli positiivinen nousten 33,9 miljardiin USD:iin. Kauppataseen viennin arvo oli 91,3 miljardia USD ylittäen kaksinkertaisesti tuonnin arvon. Toistaiseksi Venäjän keskuspankki on pitänyt linjansa korkojen osalta ja pudottanut edelleen ohjauskorkoaan, tätä kirjoitettaessa viimeksi huhtikuun lopussa 8 %:iin. Inflaatio vuositasolla oli maaliskuun lopulla 6,9 %. Alle inflaatiotason keskuspankki ei liene korkotasoaan kuitenkaan pudottane. Aiemmin inflaationtorjuntaan käytetty korkea korkokanta houkutteli maahan spekulatiivista rahaa, joka puolestaan kiihdytti inflaatiota. Ruplan reaalikurssi on tammi-maaliskuussa vahvistunut 7,3 % suhteessa bivaluuttakoriinsa. Keskuspankki pyrkii tällä hetkellä toimillaan hidastamaan ruplan vahvistumista, mutta ei pysäyttämään sitä. Keskuspankki on mm. ostanut finanssiministeriön keskuspankin valuuttavarannossa olevaa valuuttaa, mutta samalla lisännyt hallituksen mahdollisuutta kasvattaa budjetin kautta talouden kiertoon suunnattujen ruplien määrää riskeeraten samalla sovitut inflaatiotavoitteet. Keskuspankin interventiot houkuttelevat myös spekulantit pelaamaan keskuspankin osto- ja myyntioperaatioilla. Ruplan vahvistuminen imee maahan spekulatiivista rahaa ja houkuttelee venäläisiä yrityksiä ottamaan ulkomaista lainaa. Tämä puolestaan vahvistaa ruplaa edelleen lyhyellä aikavälillä jne. Ruplan vahvistuminen suhteessa euroon ei kuitenkaan ole täysin Venäjän keskuspankin hallinnoitavissa Emu-maiden ponnistellessa Kreikan luotto-ongelmien kanssa. Eroja kriisiä edeltäneeseen aikaan on. Vielä alkuvuodesta 2008 pankit luotottivat yrityksiä lähes ilman riittäviä vakuuksia, mutta erittäin korkeilla koroilla. Nyt yritysten on äärimmäisen vaikea saada investointilainaa pankista. Kriisiä edeltävinä vuosina Venäjän valtion budjetti oli vuosia reippaasti ylijäämäinen. Nyt tilanne on toinen. Valtion budjettivaje tälle vuodelle hyväksytyssä budjettisuunnitelmassa oli 6,8 % BKT:stä. Maaliskuussa talouskehitysministeriön arvion mukaan vaje oli kuitenkin supistunut siinä määrin, että koko vuoden vaje jäänee noin 6 %:iin BKT:stä. Samanaikaisesti valtion reservirahasto sulaa. Tämän vuoden toukokuun alussa reservirahaston koko oli 1190 miljardia ruplaa. Vuoden 2009 toukokuussa se oli 3 550 miljardia ruplaa. Asiantuntijat pelkäävätkin reservirahaston kutistuvan nollille vuoden loppuun mennessä. Hallituksen talouspolitiikan kestävyyden ja kansantalouden vakauden kannalta parhaana vaihtoehtona tässä tilanteessa pidetään erittäin tiukkaa budjettikuria ja julkisten kulujen leikkaamista. Mutta duuman vaalit ovat edessä ensi vuoden lopulla ja yhtenäinen Venäjä on menettänyt paikallistason vaaleissa lähes kaikkialla kannatustaan. Yhtenäinen Venäjä, duuman enemmistöpuolue, ei varmasti jää katsomaan toimettomana kannatuksensa hiipumista. Onkin oletettavaa, että vaalien alla kannatus taataan sopivalla julkisella rahoituksella, joka jättää jälkensä valtion talouteen.! 14

Ennusteita Venäjän talouskehityksestä Alla oleva ennustetaulukossa Ennusteita Venäjän talouden kehityksestä EIU:n ennuste on toukokuulta ja BMI:n ennusteet on maaliskuulta 2010. (Vuositasolla hinnat käypinä hintoina, ellei toisin mainittu, e ennakkotieto, * ennuste) Tunnusluku Lähde 2008 2009 e 2010* 2011* 2012* 2013* 2014* BKT mrd. USD (päivän vaihtokurssi) BMI 1 607,4 1 304,9 1 583,6 1 882,2 2 203,7 2 536,4 2 843,9 EIU 1 660 1 229 1 575 1 707 1 921 2 162 2 394 BKT/henk. USD (päivän vaihtokurssi) BMI 11 327 9 242 11 272 13 465 15 844 18 328 20 654 EIU 11 700 8 690 11 170 12 150 13 720 15 490 17 190 BKT:n kasvu-% vrt. ed. vuoteen BMI 5,6-8,1 3,4 4,4 4,6 4,5 4,2 (reaali kasvu) EIU 5,6-7,9 4,5 4,2 4,4 4,5 4,4 Teollisuustuot. Kasvu-% ed. vuot. BMI -10,3 2,7 4,0 6,0 6,0 6,0 5,0 EIU 2,9-11,9 3,0 4,0 4,2 4,3 4,5 Inflaatio % (kuluttajahin. BMI 13,3 8,8 9,5 8,0 6,5 6,0 5,5 muutos vuoden lopussa) EIU 13,3 8,8 6,6 6,5 6,3 6,1 5,9 Työttömyys % BMI 7,7 8,5 11,0 9,0 8,0 7,0 6,5 EIU 6,4 8,4 8,3 7,5 6,6 6,0 5,6 Budjetin yli-/alijäämä (% BKT:stä) BMI 4,2-5,6-4,7-3,0-0,6 0,9 0,9 EIU 4,1-5,9-4,0-2,4-0,8 0,3 1,4 BMI Kiinteät brutto-investoinnit % BKT:stä EIU 22,3 20,2 18,5 19,1 19,5 20,1 21,1 Kiinteät bruttoinves toinnit mrd. $ EIU 370 248 291 326 375 435 505 Julkinen kulutus mrd.usd EIU 287 250 291 314 343 372 402 Yksityinen kulutus mrd USD BMI EIU 803 668 797 883 995 1 113 1 228 Raakaöljyn hinta (Brent USD/bar) BMI 96,99 61,51 84,00 86,00 91,0 91,0 91,0 EIU 97,7 61,9 78,0 73,0 80,0 84,5 83,5 Raakaöljyn tuotanto milj.tn EIU miljt 489 493 502 512 522 534 546 Vienti ( fob mrd USD) BMI 471,6 303,3 364,0 436,8 506,6 557,3 603,0 EIU 471,6 303,4 372,2 399,9 447,7 495,3 533,9 Tuonti (fob, mrd USD) BMI 291,9 192,7 219,7 268,0 318,9 357,2 414,4 EIU 291,9 191,8 234,8 267,2 304,9 337,0 373,2 Vaihtokurssi RUR/USD keskikurssi BMI 24,86 31,72 29,41 28,00 26,75 25,75 25,25 EIU 24,9 31,7 29,5 29,6 29,3 29,2 29,3 BMI Vaihtokurssi RUR/ keskikurssi EIU 36,5 44,2 40,1 41,2 41,6 42,0 42,5 Ulkomainen velka (% BKT:stä, BMI 30,1 36,0 31,1 29,7 30,1 31,0 31,6 kauden lopussa) EIU 24,2 31,5 25,8 25,6 24,5 23,5 22,6 Venäjän ulkoinen velka mrd USD BMI 484,6 469,7 491,9 559,5 662,8 787,2 899,2 EIU 402,5 487,5 407,1 437,0 470,9 507,0 542,1 Vaihtotase mrd USD BMI 102,4 47,5 82,7 98,1 104,8 109,1 105,0 EIU 103,7 49,0 69,0 61,2 68,7 81,5 81,4 Valuuttavaranto pl. kulta (mrd.usd) BMI 438,2 439,0 460,9 460,9 497,8 557,6 613,3 SVKK ei ota kantaa taulukossa esitettyjen ennustajien käyttämien metodien keskinäiseen vertailukelpoisuuteen. Mukaan otetut luvut on esitetty eri lähteissä muodollisesti yhtenevinä. Lähteet: Tullihallituksen ulkomaankauppatilastot: www.tulli.fi, Venäjän keskuspankki, www. cbr.ru, Gosstat, www.gks.ru, EIU 2010-march, BMI Q2 2010, MER, www. economy.gov.ru, Venäjän finassiministeriö, www.minfin.ru, Voprosy ekonomiki, Ekspert, Itogi, Dengi. 15

TALOUSuutisia Öljyrahaa virtaa maahan, mutta menot ylittävät budjetin tulot Venäjän valtion budjetti on laskettu tälle vuodelle 58 USD/bar Aöljyn hinnan mukaan. Tammi-maaliskuussa öljyn keskihinta oli noussut tynnyriltä jo 75,1 USD:iin. Öljyn hinnan synnyttämät lisätulot budjettiin nousevat 92,9 mrd ruplaan finanssiministeriön laskelmien mukaan. Ylimääräiset öljytulot tasoittuvat ruplan vahvistumisen myötä. Samanaikaisesti kuitenkin hallitus tekee päätöksiä, jotka leikkaavat budjettituloja esimerkiksi Ukrainalle myytävän kaasun vientitullien alennus leikkaa v. 2010 budjetista 85 mrd ruplaa, Minfinin laskelmien mukaan. Kaukoidän öljyn vientitullien nollaus ja ALV:n palautuskäytäntö leikkaa tuloja 221 mrd ruplaa. Öljyn hinnan kohoamisella ei siis ole mainittavaa vaikutusta budjettivajeen kattamiseen. Ja kaikki ylimääräinen menee eläkerahaston vajeen kattamiseen. Vuonna 2011 tilanne on vielä heikompi. Ruplan vahvistuminen syö öljyn hinnannousun tuomat ylimääräiset tulot. Budjetin tulopohjaksi on laskettu 7500 mrd ruplaa ja menoiksi 9400 mrd ruplaa. Samanaikaisesti tarvittaisiin pikaisesti lisää budjettirahaa mm. oikeuslaitoksen tuomarien palkankorotuksiin kolme mrd ruplaa, maan johtavien yliopistojen toimintaa lisärahoitusta 30 mrd ruplaa ja 2,7 mrd suoritettavaan väestölaskentaan. Jos mukaan lasketaan budjettirahoitteisten alojen palkkojen 7,5 % indeksikorotukset lisärahoitusta tarvitaan tähän yli 400 mrd ruplaa. Erilaisia lisätarpeita vuoden 2011 budjettiin on arviolta jo 600 700 mrd ruplaa. /Vedomosti/MM, 27.4.2010 Kuva: Shutterstock Vuonna 2020 keskipalkka 2700 USD kuukaudessa Vuoteen 2020 venäläisten keskipalkka nousee 2700 USD/kk, arvioi ASergei Naryshkin presidentin administraatiosta. Vuoden 2010 maaliskuun alussa keskipalkka oli 19.128 ruplaa/kk eli n. 645 USD. Keskipalkka on lähes nelinkertainen köyhyysrajaan verrattuna. Tällä hetkellä v. 2010 köyhyysraja on 5.153 ruplaa /kk keskimäärin vuodessa. Vuonna 2009 alle elintasominimin elävien venäläisten määrä supistui 400.000 hengellä. Syyskuussa 2009 väestöstä n.14 % eli n. 19 miljoonaa eli köyhyydessä. TsMAKP:n ekonomisti Igor Poljakov arvioi Venäjän tilastolaitoksen lukuja liian kauniiksi suhteessa todellisuuteen. Väitettään Poljakov perustelee sillä, että inflaation nousu on nopeampi kuin köyhien ihmisten nimellistulojen kehitys. Elintasominimin rajaa nostetaan yleensä suhteessa inflaatiokehitykseen, joten pienituloisia putoaa yhä enemmän rajan alapuolelle. /Vedomosti, rbc/mm, 7.4.2010 Palkkojen osuus BKT:stä kasvoi kriisin aikana Vuosina 2008 2009 Venäjän BKT supistui 7,9 %, mutta palkat ko- 9,7 %. Keskipalkka kohosi 17.112 ruplasta 18.785 ruplaan. Ahosivat Palkkojen osuus BKT:stä vuosina 2000 2007 kasvoi 23,6 %:sta 34,7 %:iin FBK-konsulttiyrityksen selvityksen mukaan. Kriisin olisi pitänyt supistaa palkkojen osuutta, mutta kävi päinvastoin. Vuonna 2009 palkkojen osuus BKT.stä oli n. 40 %. Euroopassa taso on keskimäärin 39,3 %. Venäjä on samalla tasolla kuin Irlanti 40,5 %, Saksa ja Itävalta 41 % tasoillaan. Palkkojen osuus BKT:stä kasvoi kriisin aikana useissa Euroopan maissa, mutta Venäjällä kasvu oli merkittävää. Norjassa, joka on öljyntuotannollaan vertailukelpoinen Venäjän kanssa, palkkojen osuus supistui vuosina 2000 2006 40 %:sta 33,2 %:iin. Vuosina 2008 2009 palkkojen osuus Norjassa nousi 34,5 %:sta 37,6 %:iin. Raaka-aineteollisuudessa palkkojen osuus on kuitenkin Venäjällä alhaisempi kuin muualla Euroopassa. Korkean palkkatason arvioidaankin tällaisessa tilanteessa kertovan pikemmin alhaisesta kilpailukyvystä ja heikosta työn tuottavuudesta. /Vedomosti/MM, 28.4.2010 Finanssiministeri suosittaa irtisanomisia Hallituksen kriisitoimenpiteet pelastivat hetkellisesti kannattamat- teollisuuslaitoksia, mutta se ei ole tehnyt niistä kannattavia, Atomia toteaa Venäjän finanssiministeri Aleksei Kudrin. Nyt on korkea aika supistaa näiden yritysten henkilökuntaa. Venäjän kriisintorjuntapolitiikan tarkoituksena oli väestön tukeminen ja suojaaminen irtisanomisilta. Valtion tukiohjelman ansioista v. 2009 väestön reaalitulot säilyivät lähes vuoden 2008 tasolla. Mutta politiikalla oli kääntöpuolensa, totesi Kudrin VŠE:n konferenssissa. Osa työvoimasta, jonka palkkatulot valtio takasi, työskenteli tappiolla toimivissa tehtaissa. Tämä puolestaan heikensi yritysten kannattavuutta ja investointimahdollisuuksia entisestään. Tuki osaltaan heikensi myös yritysten johdon omaa vastuuta yrityksensä kannattavuuteen liittyvissä kysymyksissä. Vuonna 2009 valtion budjetista tietyille toimialoille ja työmarkkinoille maksettiin tukea yhteensä 375,5 mrd ruplaa. Suuri osa tuesta käytettiin aseteollisuuden tukemiseen. Työntekijän irtisanominen ei kuitenkaan edelleenkään ole helppo tehtävä toteaa Tatjana Maleva Nezavisimyi institut sotsialnoi politiki tutkimuslaitoksesta. Valtio luo erilaisia tilapäisiä työpaikkoja, mutta ne ovat yleensä määräaikaisia ja huonosti palkattuja. /Vedomosti/MM, 7.4.2010 Valtiontilauksiin sisältyvien lahjuksien määrä noin 30 % tilauksen arvosta Viranomaisen saamasta henkilökohtaisesta osuudesta- otkat A(voiteluosuus) valtiontilauksiin liittyvissä sopimuksissa ei ole luotettavia tilastoja, mutta niiden arvioidaan kasvaneen viime vuosina katastrofaalisiin mittasuhteisiin. Valtion budjettia suunniteltaessa tiedetään etukäteen, että noin 30 % tilauksiin budjetoiduista varoista 16

Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.finruscc.fi katoaa jonnekin. Minne, sitä ei tiedetä. Otkat on kaupan osapuolien keskenään sopimaan korotettuun hintaan sisältyvä osa, jonka saa kyseinen viranomainen henkilökohtaisesti itselleen ohi kirjanpidon. Voitelurahan osuudeksi valtiontilausten hinnassa arvioidaan yleisesti noin 30 %. Toimialoittain osuudessa on kuitenkin suuria eroja. Teidenrakentamisessa epävirallinen osuus saattaa olla jopa 40 60 % hinnasta. IT-alalla puolestaan osuus on seitsenkertaistunut 10 15 %:sta 70 75 %:iin. Venäjän lainsäädännön mukaan kaikki valtion tilaukset, jotka ylittävät 100.000 ruplan rajan pitäisi kilpailuttaa, mutta lainsäädännössä on lukuisia säädöksiä, jotka sallivat poikkeamisen tästä vaatimuksesta, jotka käytännössä mahdollistavat tilaamisen yhdeltä ainoalta toimittajalta. Porsaanreikiä on yritetty tilkitä uusilla säädöksillä, mutta lainsäädäntöä ovat usein valmistelemassa samat tahot, jotka hyötyvät porsaanrei istä. /Itogi,MM/ 12.5.2010 Federaation hallintopiirit Julkishallintoa vastaan tehdyt rikokset Rikoksien materiaaliset kustannukset milj. rupl Todistetut lahjuksien vastaanottotapaukset kpl RF uk 290 Koko maa 43.086 4.200 7.856 5.285 Luoteis- Venäjä 3.857 136,7 507 465 Keski- Venäjä 9.978 993,9 2.457 1.376 Uralin alue 4.617 216,9 693 413 Siperia 4.940 475 943 442 Kauko-Itä 1.573 212,1 184 145 Volgan alue 7.931 359,4 1.647 1.117 Eteläinen alue 5.442 509,3 990 583 Todistetut lahjuksien antotapaukset kpl RF uk 291 Keskimääräinen lahjus oli vuonna 2009 suuruudeltaan yli 23.000 ruplaa eli lähes 2,5-kertainen vuoteen 2008 verrattuna. Sisäministeriön talousturvallisuusosaston varajohtaja Aleksandr Nazarov toteaa Profil-lehden haastattelussa, että korruptio on muuttunut muutamassa vuodessa yksittäisten henkilöiden korruptiosta systemaattiseksi. Julkishallinnossa on henkilöitä, jotka suunnittelevat korruptiorakenteita ja paikallistason hallinnon toimijat, jotka ovat kiinnostuneita asiasta, toteuttavat ideat. Kerätyillä varoilla tuetaan asianomaisten henkilöiden omia liiketoimia taloudellisesti tai luomalla sopivat puitteet toiminnalle. Aleksandr Nazarov mainitsee erityisen korruptoituneina alueina Venäjän Kauko-Idän ja siellä valmisteltavan Aasian maiden huippukokouksen sekä luonnonvarojen hyödyntämisen; Keski-Venäjän alueella erityistä kiinnostusta herättää maatalousmaaksi kaavoitetun maan käyttö; Venäjän eteläisessä hallintopiirissä olympialaisten valmistelu ja valtionbudjettivarojen käyttö on saanut korruption kukoistamaan. Korruptiota on kuitenkin kaikilla alueilla liittyen mm. alueen budjetin julkisten varojen käyttöön. /Profil/MM, 10.5.2010 Pyörähtikö iso pyörä liikkeelle myös Venäjällä Daimlerin korruptioskandaaleista? Sen jälkeen kun Daimler-konsernin tunnusti lahjontansa eri puolil- maailmaa, Venäjällä on nousemassa massiivinen skandaali kor- Ala keiden virkamiesten lahjuksien vastaanotosta. Lahjonta on kaikkien tiedossa, mutta sen osoittaminen oikeusistuimissa on ollut vaikeaa. Daimlerin lisäksi myös kansainvälinen jätti HP on myöntänyt lahjoneensa Venäjällä. HP:n myötä on paljastumassa, että myös Venäjän syyttäjävirasto on ehkä sotkeutunut lahjusskandaaleihin. Profil-lehden julkaisemassa pitkässä artikkelissa kysytäänkin kuka voi syyttää, kun syyttäjävirasto on julkisuuteen annettujen tietojen mukaan itse sotkeutunut lahjusten vastaanottoon. Daimlerin ja HP:n tapaukset ovat nyt kiistattomia todisteita korkeiden virkamiesten lahjusten vastaanotosta. Näitä todisteita ei voida enää kiistää lahjomalla todistajia tai tuomareita. Venäjän sisäministeriön alainen talousturvallisuusosasto on kerännyt korruptiotilastoja Venäjän federaation eri hallintopiireistä vuodelta 2009. Ulkomaalaisfirmat sitoutuvat lahjomattomuuteen Suurten lahjusskandaalien myötä kymmenet ulkomaalaisfirmat Aovat sitoutumassa lahjomattomuuteen. Aloitteen ovat tehneet muutamat isot saksalaisfirmat mm. OOO Siemens, Deutsche bank, ZAO Mersedes Benz rus ja Deutsce Bahn. Ideaan on yhtynyt myös IBLF, Amerikkalainen kauppayhdistys ja Euroopan bisnesklubi. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa 21.4 Arkadi Dvorkovitšin, presidentin avustajan läsnäollessa. Allekirjoittajat sitoutuvat myös olemaan käyttämättä välillisiä lahjontakeinoja kuten vaikuttamista poliittisiin päättäjiin jne. Lahjomattomuussopimuksen ovat jo aiemmin allekirjoittaneet mm. Lenenergo ja TNK-BP. /Vedomosti/MM, 20.4.2010 Tärkeää ei ole se mitä on sanottu tai kirjoitettu vaan se mitä on tehty A VSE:n makrotalouden osaston johtaja Sergei Aleksašenko kritisoi Venäjän korruption vastaisia toimia. Vastikään hyväksyttiin presidentin määräys kahden vuoden kansallisesta korrutionvastaisesta 17

TALOUSuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.finruscc.fi Kuva: Virpi Suoninen strategiasta. Aleksašenkon mukaan Venäjän johdolle on tyypillistä että, kun havaitaan ongelma, perustetaan heti komitea ja lopputuloksena tarvitaan uutta lainsäädäntöä selventämään sääntöjä. Näin on käynyt korruption vastaisessa toiminnassakin. Ensin perustettiin presidentin alaisuudessa toimiva korruption vastainen neuvosto, jonka työn seurauksena syntyi kaksi uutta korruptionvastaista dokumenttia: kansallinen strategia ja kansallinen suunnitelma. Aleksašenko toteaa, että on tietenkin hyvä, jos ongelman ratkaisuun on hyvä suunnitelma, mutta tärkeintä on toteuttaa ne. Aleksašenko kysyy Vedomosti-lehden kolumnissaan miten valtiohallinto aikoo toteuttaa suunnitelmansa, jos maassa ei ole vapaata poliittista kilpailua eikä vapaata tv-toimintaa. / Vedomosti/MM, 15.4.2010 Miliisien määrää supistetaan ja palkkaa nostetaan Venäjän sisäasianministerin Rašid Nurgalievin antamien tietojen Amukaan miliisien palkkoja nostetaan monikertaisesti nykyiseen verrattuna. Miliisit tulevat saamaan 30.000 50.000 ruplan palkkaa asemasta riippuen. Samoin miliiseille aiotaan taata asunto. Samanaikaisesti supistetaan miliisien määrää 20 %:lla kahden vuoden aikana. Monia miliisien hoitamia tehtäviä automatisoidaan tai niistä luovutaan kokonaan, jos ne eivät kuulu miliisien varsinaiseen toimintaan. Miliisipiirejä yhdistetään myös suuremmiksi hallinnollisiksi kokonaisuuksiksi. Myös miliisien koulutusta uudistetaan supistamalla koulutettavien määrää ja yhdistämällä oppilaitoksia. Nyt miliisejä otetaan koulutukseen n. 17.000 vuosittain. Määrä supistetaan kahdessa vuodessa viiteen tuhanteen. Jatkokoulutukseen hakeutuvien on saatava suositus työtehtävissä olevilta miliiseiltä, jotka vastaavat henkilökohtaisesti jatkokoulutettavan toiminnasta ja opintomenestyksestä. Uudistuksilla pyritään nostamaan miliisiksi hakeutuvien ammattitaitoa ja työmoraalia esim. korruption osalta. Uudistukset on tarkoitus panna toimeen jo tämän vuoden joulukuun alussa. /RG/MM, 30.4.2010 Siirretäänkö Moskovan avaimet pois Lužkovilta? Paineet Kremlin ja Valkoisen talon taholta Lužkovin väistymiseen Avahvistuvat. Moskovan pormestarin asemaa ovat vavisuttaneet viime aikoina useat skandaalit liittyen lähipiirin väärinkäytöksiin. Alkukeväästä Lužkovin väistymistä odotettiin jo heti vapun juhlien jälkeen, mutta pormestari itse pyrkii pitkittämään asiaa vuoteen 2011, jolloin toimikausi loppuisi luontaisesti. On myös mahdollista, että Lužkov siirtyy syrjään ennen kauden loppua ja siirtyy muihin tehtäviin esim. vastaamaan Sotšin olympialaisten rakentamisesta. Politiikan analyytikot uskovat vahvimmin ensimmäiseen vaihtoehtoon, koska eivät usko Kremlin riskeeraavan Moskovan poliittista stabiliteettiä. Lužkovin seuraajasta esitetään neljä vaihtoehtoa: 1) Joku Lužkovin lähipiiristä, mutta ei Kremlin näkemyksen mukainen, 2) kompromissi Kremlin ja Lužkovin välillä, 3) tiukka vaihto eli Kremlille lojaali henkilö, kenellä ei ole mitään yhteyksiä moskovalaisiin vaikuttajiin, 4) kolmannen vaihtoehdon mukainen pormestari, mutta lähivirkamiehistö pysyy jonkin aikaa samana ja Lužkov itse toimii jonkin aikaa presidentin ja uuden pormestarin neuvonantajana.dmitri Orlov APEK:sta( agenstvo politicheskih i ekonomicheskih kommunikatsii) arvioi neljännen vaihtoehdon todennäköisimmäksi. /Vedomosti/MM, 11.5.2010 Asuinrakentamisen elpyminen hidasta, mutta vaihtelut alueittain suuria Vuoden 2010 ensimmäisellä kvartaalilla valmistui 9,6 miljoonaa Aneliömetriä uusia asuntoja eli 91,7 % vuoden 2009 vastaavan ajankohdan tasosta, jolloin asuntoja valmistui 10,4 miljoonaa m2. Uusista asunnoista valmistui Moskovan alueella 9,1 % kaikista Venäjän uusista asunnoista, Krasnodarin alueella 9,0 %, Tatarstanin tasavallassa 5,3 %, Tjumenin alueella 4,5 %, Pietarissa 4,1 %, Nižni- Novgorodissa 3,8 %, Moskovassa 3,5 %, Rostovin alueella 3,4 %, Stavropolin alueella 3,2%, Baškortostanin alueella 2,7 % ja Leningradin alueella 2,7 %. Näillä alueilla on valmistunut n. puolet kaikista Venäjän uusista asunnoista. 18

Kasvu on ollut edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna nopeaa joillain alueilla mm. Vladimirin alueella 15,1 %, Ivanovin nalueella 8,7 %, Kalugan alueella 7,3 %, Tverin alueella 11,4 %, Nenetsien autonomisessa piirikunnassa 84,9%, Murmanskin alueella 63,4 %, Krasnodarin alueella 28,3 %, Stavropolin aluepiiri 29,1 %, Tsuvassien tasavalta 23,7%, Tjumenin alue 33,9 %, Jamalo-Nenetsien alue 24,9 %, Irkutskin alue 62,3 %, Sahalinin alue 50,9 %. /Rosstat/MM, 28.4.2010 Modernisaatioon 800 miljardia ruplaa julkista rahaa Seuraavien kolmen vuoden aikana käytetään modernisaatio-pro- julkisia varoja noin 800 mrd ruplaa. Vuodelle 2010 on va- Ajekteihin rattu 187,39 mrd ruplaa, vuonna 2011 381,56 mrd ja 229,9 mrd ruplaa vuonna 2012. Varat otetaan pääosin budjetin ulkopuolisista lähteistä rahastoista, lainoina ja kehitysinstituutiolta, vahvistetaan presidentin hallinnosta. Budjettirahoitusta projekteihin suunnataan tänä vuonna 29,15 mrd ruplaa, vuonna 2011 53,4 mrd ruplaa ja vuonna 2012 74,1 mrd ruplaa. Rahoitusanomuksia käsitellään parhaillaan ja finanssiministeri Kudrin arvioikin, ettei rahoitus onnistu, jos samanaikaisesti on pidettävä kiinni budjettivajeen kuromisesta nollatasolle. Rahoitus suunnataan pääosin 38 projektiin viidellä modernisaatio- komission määrittelemällä alalla: avaruustutkimus, IT ja ydinteknologia, lääketeollisuus ja energia-ala sekä innovaatiokeskus Skolkovan perustaminen. Kalleimmat projektit liittyvät energia-alan uudistamiseen. /Vedomosti/MM, 18.5.2010 Venäjän teollisuuden kasvu on edelleen hidasta A Teollisuuden kasvu oli maaliskuussa 0,1 %, vielä helmikuussa suunta oli alaspäin 0,6 %. Pieniä, mutta edelleen varsin heikkoja, merkkejä elpymisestä on etenkin jalostavassa teollisuudessa, toteaa Venäjän talouskehitysministeri Elvira Nabiullina. TsMAKP:n ekonomisti Vladimir Salnikov arvioi, että teollisuustuotanto kasvoi tammikuussa 0,4 %, helmikuussa kasvu puoliintui ja läheni nollaa maaliskuussa. Teollisuuden kasvu hillitsisi ruplan vahvistumista ja sen myötä tuonnin kasvua. Toista kriisiaaltoa ei kuitenkaan ole odotettavissa, korkeintaan kasvun hidastumista. Hidastuminen koskee tiettyjä aloja, esim. koneenrakennusalaa, mutta muilla aloilla tuottavuus nousee, arvioi Salnikov. Troika Dialogin Jevgeni Gavrilenkov ennustaa jopa 5 % kasvua.arvioita talouskasvusta ja tapahtuneesta kehityksestä sekoittavat Venäjän tilastoviraston tilastojen metodologiset muutokset, jotka tehtiin vuoden alusta./vedomosti/mm, 19.4.2010 Kansainvälinen liiketoiminta Venäjällä [ Fokuksessa Venäjä? ] Kuinka harjoittaa menestyksellistä kansainvälistä liiketoimintaa Venäjällä? Miten hyödyntää itänaapurin mahdollisuudet ja onnistua? Kansainvälinen liiketoiminta Venäjällä -ohjelma tarjoaa käsittelymalleja ja työkaluja kilpailukyvyn parantamiseen ja menestystekijöiden löytämiseen. Koulutus käynnistyy lokakuussa 2010 Kouvolassa. Koulutuksen yhteistyökumppanina on St. Petersburg State University Graduate School of Management. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: lut.fi/koke Asiakkuuspäällikkö Janne Hokkanen janne.hokkanen@lut.fi p. 040 900 3617 19

Pk-yritys usein varsin helppo kohde kansainväliselle teollisuusvakoilulle Teksti: Maisa Moijanen Kuva: istockphoto Suomalaiset pk-yritykset tekevät merkittävää tuotekehitystyötä, mutta eivät useinkaan suojaudu kansainväliseltä teollisuusvakoilulta riittävän tehokkaasti. Yritysten kansainvälistyminen ja sähköinen tiedonvälitys ovat nostaneet riskin moninkertaiseksi. Suomi ja muut Skandinavian maat ovat poikkeus maailman valtioiden vakoilutraditiossa. Pohjoismaissa ei ole valtion organisoimaa vakoilutoimintaa ja siviilitiedusteluperinnettä, joka kohdistuisi ulkomailla muiden valtioiden toimintaan ja yrityssalaisuuksiin. Suojelupoliisin toiminnasta hieman alle puolet keskittyy tällä hetkellä terrorismin torjuntaan. Toinen painopistealue on vieraan valtion Suomen asioita koskevan tiedustelun paljastaminen, kertoo osastopäällikkö Harri Sarvanto Suojelupoliisista. Osa viimeksi mainittua sektoria on teollisuusvakoilun paljastamista ja riskeiltä suojautumista. Teollisuusvakoilun kohdalla ei aina ole erotettavissa onko kyseessä vieraan valtion vai kilpailijayrityksen taholta tuleva uhka. Useissa maissa valtion rooli on varsin merkittävä monien isojen kansallisesti merkittävien yritysten toiminnassa. Supon tekemän n. 500 vastaajan yrityskyselyn mukaan 10 % ilmoittaa teollisuusvakoilua tapahtuneen ja 18 % epäilee sellaista tapahtuneen. Keskiverto suomalainen yritys on helppo kohde yritysvakoilun ammattilaiselle. Tietoa hankitaan pitkän ajan, jopa vuosien, kuluessa ja usein sitä on toisen ammattilaisenkaan vaikea huomata. Erityisen vaikeaksi tilanne on muuttunut Internetin ja muun sähköisen tiedonvälityksen kehittyessä. Yrityksen riskianalyyseihin pitäisikin kuulua ehdottomasti sen määrittely mikä on yrityksessä todella salaista. Ne tekniset välineet, joissa säilytetään todella salaista tietoa, pitäisi irrottaa Internet-yhteydestä kokonaan. Kaikki se tieto, mikä on liitetty Internetiin, on usein myös kopioitavissa ilman, että tiedon haltija huomaa mitään, toteaa Sarvanto. Ihminen on useimmiten se lähde, josta tieto lähtee vuotamaan. Yrityksen työntekijä voi vahingossa tai tietämättään kertoa asioita, jotka auttavat teollisuusvakoojaa eteenpäin. Tieto voi lähteä eteenpäin myös ihmisen tekemän teknisen virheen takia. Ei myöskään ole poissuljettu mahdollisuus, että luottamuksellista tietoa välitetään tarkoituksella yrityksen ulkopuolelle. Tyypillisiä tilanteita, joissa luottamuksellista tietoa leviää teknisten laitteiden avulla, ilman että haltija huomaa sitä, ovat ulkomaille mukaan otetut kännykät ja kannettavat tietokoneet sekä niiden massamuistit. Kun matkustetaan maihin, joissa teollisuusvakoilun riski on todellinen, Sarvanto suosittaa ottamaan mukaan kännykän, jonka muistikortilla on vain sitä matkaa tarvittavat yhteystiedot ja kannettavan tietokoneen, jonka kovalevyllä tai muistitikuilla on vain tällä matkalla tarvittavat välttämättömät tiedot. Sinänsä harmittava, 20