PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 26.8.2009 LSU-2009-Y-471 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidontuotantotoimintaa ja sen muutosta sekä laajentamista Kurikan kaupungin Miedon kylässä. Havimäki Juhani ja Päivi Lahoontie 559 61370 LOHILUOMA SIJAINTI JA TOIMINTA Eläinsuojan toiminta ja sen muutos sekä laajennus sijoittuvat Kurikan kaupungin Miedon kylään tilalle Haavisto RN:o 12:28. Tällä hetkellä tilalla on 48 lypsylehmää, 35 hiehoa, 16 lihanautaa ja 14 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa muutetaan ja laajennetaan tekemällä nykyisen eläinsuojan sisälle lisää eläinpaikkoja ja muuttamalla lihanautojen karsinat hiehoille sopiviksi. Muutoksen ja laajennuksen jälkeen eläinmääräksi tulee 66 lypsylehmää, 46 hiehoa ja 24 vasikkaa (alle 6 kk). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, jonka kokonaiseläinmäärä eläinyksikkökertoimien perusteella vastaa vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa.... Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 11.6.2009. Hakemusta on täydennetty 17.6.2009. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on 18.6.2003 Kurikan kaupungin rakennuslautakunta myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Kurikan kaupungin Miedon kylässä noin 12 km:n etäisyydellä Kurikan keskustasta lounaaseen. Tilan ympäristö on peltoa ja kaakossa, lännessä sekä luoteessa on lisäksi metsää. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat pohjois-luoteessa metsäsaarekkeen takan noin 230 ja 455 metrin etäisyydellä eläinsuojasta, itä-koillisessa noin 290, 330 ja 405 metrin etäisyydellä eläinsuojasta, etelässä noin 320 metrin etäisyydellä eläinsuojasta (tilalla on eläinsuoja) ja lounaassa noin 260 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Muut asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Eläinsuoja sijaitsee Lohiluoman valuma-alueella nro 42.098. Tilan pohjoispuolella lähimmillään noin 330 metrin etäisyydellä eläinsuojasta virtaa Lohiluoma. Tila ei sijaitse pohjavesialueella. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Peräkorven vesiosuuskunnalta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyinen toiminta käsittää 48 lypsylehmää, 35 hiehoa, 16 lihanautaa ja 14 vasikkaa (alle 6 kk). Toiminnan muutos ja laajentaminen toteutetaan rakentamalla nykyiseen pihattonavettaan lypsyrobotti ja nykyisen lypsyaseman tilalle tehdään uusia makuuparsia lypsylehmille. Nykyiset sonneille tarkoitetut karsinat muutetaan hiehoille sopiviksi ja niihin tulee makuuparret. Muutokset tehdään olemassa olevan rakennuksen sisällä. Muutoksen ja laajennuksen jälkeen eläinsuojassa on tilat 66 lypsylehmälle, 46 hieholle ja 24 vasikalle (alle 6 kk). Lisäksi eläinsuojassa on poikimakarsinat. Eläinsuojan ilmanvaihto on koneellinen ja poistoilmahormit sijaitsevat katolla. Tilalla on tällä hetkellä kasvatettu sonnit itse teuraaksi, mutta laajennuksen jälkeen ne laitetaan ternivasikkoina välitykseen. Laajennuksen jälkeen tullaan tilalla tuottamaan 630 000 kg maitoa ja 3 200 kg lihaa vuodessa. Lannan ja jätevesien käsittely Eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Kuivalantaa muodostuu ainoastaan poikimakarsinasta. Kuivikkeena käytetään kutteria. Tilalla on peltikatteella katettu betoninen noin 700 m 3 :n lietesäiliö sekä 145 m 3 lietekuilutilavuutta. Etälietesäiliönä on eläinsuojasta noin 3,8 km luoteeseen Tuiskulan kylässä tilalla Havi-

3 mäki RN:o 1:389 sijaitseva peltikatteella katettu noin 700 m 3 :n betoninen lietesäiliö. Hakijalla on lisäksi käytössä eläinsuojasta noin 4 km itään tilalla Anttila RN:o 3:206 sijaitseva avoin betoninen noin 585 m 3 :n vuokralietesäiliö ja eläinsuojasta noin 1,25 km lounaaseen tilalla Lehto RN:o 10:48 sijaitseva peltikatteella katettu betoninen noin 300 m 3 :n vuokralietesäiliö. Yhteensä lietetilavuutta on 2 430 m 3. Lietekuilut toimivat valutuksella ja omat lietesäiliöt täytetään altapäin. Kuivalantavarastona on tilalla sijaitseva avoin betoninen 70,4 m 3 :n kuivalantala. Lantalan pintaala on 32 m 2 ja siinä on kolmella sivulla seinät 120 cm betonia ja sen yläpuolella 80 cm vaneria sekä 20 cm:n ajoluiska. Lantalassa ei ole kuormauslaattaa. Lantalaa käytetään myös rehujätteiden varastointiin ja mahdollisten raatojen väliaikaiseen säilytykseen. Maitohuoneen pesu- ja jätevedet, joita syntyy hakemuksen mukaan yhteensä 150 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Säilörehua tehdään esikuivattuna laakasiiloihin 1 600 tonnia vuodessa. Tilalla on uudet 2 100 m 3 :n laakasiilot, joista puristenesteet johdetaan 3 m 3 :n kokoomakaivoon ja siitä edelleen lietesäiliöön. Vanhat laakasiilot poistuvat käytöstä säilörehuvarastoina ja ne muutetaan varastoiksi. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 62,95 ha, josta omaa peltoa on 40,50 ha ja vuokrapeltoa 22,45 ha. Lisäksi lietesäiliöiden vuokrasopimusten mukaisesti vuokrasäiliöiden omistajat levittävät säiliöistä lietteen omille pelloilleen. Lantaa levitetään urakoitsijan toimesta. Urakoitsijalla on käytössään letkulevityskalusto. Lantaa levitetään 25 % viikoilla 18 20, 60 % viikoilla 26 27 ja 15 % viikoilla 36-38. Eläimiä laidunnetaan 4 kuukautta vuodessa siten, että lypsylehmät pääsevät vapaasti kulkemaan pihattonavetasta laitumelle. Ummessa olevat lehmät ovat kokopäiväisesti laitumella. Tilan laidunala on 1,5 ha. Laidunalue ei rajoitu vesistöön. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. Eläinten juottaminen laitumella on järjestetty juottoaltaalla. Muut varastot Tilalla on kaksi maanpäällistä lukituksella varustettua öljysäiliötä, joiden tilavuudet ovat 1 300 ja 1 600 litraa. Säiliöt varustetaan suoja-altaalla ja katoksella. Polttoainesäiliöiden toimintaa tarkkaillaan ja mahdolliset viat korjataan välittömästi. Tilalla on lisäksi enintään 200 litraa muita öljytuotteita, jotka säilytetään konehallissa. Tilalla käytettävät säilöntäaineet hankitaan 1 000 litran konteissa, jotka varastoidaan konesuojassa. Vuosittainen käyttömäärä on noin 5 000 litraa. Tarvittavat kasvinsuojeluaineet ostetaan yhtä kasvukautta varten viljelysuunnitelman mukaisesti. Tilalla aineet varastoidaan omissa pakkauksissaan lukittavassa kaapissa. Lannoitteet hankitaan syksyllä suursäkeissä, jotka varastoidaan konekatoksessa. Lannoitteet ostetaan viljelysuunnitelman mukaisesti. Tilan toiminnassa tarvittavat pesuaineet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa varastotiloissa. Eläinten hoidossa ja lääkinnässä tarvittavat aineet säilytetään erillisessä säilytystilassa navetan yhteydessä

4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakijan mukaan navettarakennuksen ilmastointi hoituu koneellisesti ja poistohormit mitoitetaan niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän pistekuormitusta ympäristöön. Navetan sisäilman laatu pyritään pitämään hoito- ja huoltotoimenpiteillä sekä oikean ruokinnan avulla korkealaatuisena. Tila kuuluu karjantarkkailuun. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. Lietelanta levitetään urakoitsijan toimesta letkulevityskalustolla. Lannan levitys pyritään hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti, etteivät levitysjaksot veny pitkiksi. Lietesäiliön ympäristö ja ajoreitit pidetään siistinä. Lannan levityksessä pyritään huomioimaan ympäristön asukkaiden vaatimukset mahdollisuuksien mukaan. Säilörehun teossa on käytössä 2-3 traktorin koneketju ja rehu tehdään ajosilppurilla. Rehu tehdään vuorokaudessa/sato. Traktoriliikenne lopetetaan illalla ajoissa, ettei naapurustolle aiheudu meluhaittoja. Puristenesteet johdetaan pumppukaivoon ja sieltä lietesäiliöön ja lannoitteeksi pellolle. Tuotantorakennusten ja rehuvarastojen ympäristö pyritään pitämään siistinä, ja haittaeläinten esiintyminen estetään. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Hakijan mukaan tilalla on aggregaatti, jolloin eläinten ruokinta voidaan hoitaa häiriötilanteissakin ja samoin ilmanvaihto saadaan varmistettua. Tilalla on tehty pelastussuunnitelma. Tuotantorakennus ja ympärillä olevat muut maatalousrakennukset varustetaan asianmukaisella alkusammutuskalustolla. Rakentamisessa noudatetaan paloturvallisuusmääräyksiä. Rakennusmateriaalit valitaan oikein käyttökohteen mukaan. Koneiden ja laitteiden toimintakuntoa seurataan päivittäin ja mahdolliset puutteet korjataan välittömästi. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Tuotannosta syntyvät jätteet toimitetaan asianmukaisiin keräyspisteisiin. Eläinten raadot (4 kpl/v) varastoidaan kuivalantalassa pressun alla ja toimitetaan pikaisesti Honkajoki Oy:lle. Mahdolliset rehujätteet varastoidaan kuivalantalassa. Muovit, jäteöljyt, akut ja loisteputket varastoidaan konekatoksessa ja toimitetaan jäteasemalle. Metalliromut toimitetaan metallinkeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Laajennuksesta johtuen liikennemäärät jonkin verran lisääntyvät. Rehua tuodaan noin kerran kuukaudessa, teurastamon kuljetuksia on 1-2 kertaa kuukaudessa, seminologi käy noin kerran viikossa, eläinlääkäri käy noin kerran kuukaudessa ja maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakijan mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa on omien lietesäiliöiden pitäminen katettuna kiinteällä katolla ja lannan levityksessä letkulevityskaluston käyttäminen.

5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kurikan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 26.6. 31.7.2009 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kurikan kaupungin kirjaamossa ja kaupungintalon ollessa suljettuna Kurikan kaupungin kirjastossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kurikan kaupunginhallitukselta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Kurikan kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksesta. Kurikan kaupungin ympäristösihteeri toteaa lausunnossaan, että hakijan käytettävissä olevat lietesäiliöt ovat laskennallisesti riittävät 12 kuukauden aikana syntyvälle lietemäärälle, maitohuoneen pesuvesille ja puristenesteelle. Käytössä oleva kuivalantala on riittävä poikimakarsinoista syntyvän kuivalannan varastointiin. Hakijalla on myös käytettävissään riittävästi lannan levitykseen soveltuvaa peltopinta-alaa. Lupapäätöksessä tulee huomioida Kurikan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä annetut määräykset lannanlevityksestä talousvesikaivojen ja lähteiden lähistöllä sekä polttonesteiden ja kemikaalien säilytyksestä. Toiminnan laajentamisen hakemuksen mukaisesti nykyisen eläinsuojan sisällä ei voida olettaa lisäävän naapurille aiheutuvaa rasitusta. Ympäristösihteerillä ei ole huomautettavaa lupahakemuksesta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijan kuulemista ei annettujen lausuntojen johdosta pidetty tarpeellisena. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 26.6.2009, josta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.

6 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Juhani ja Päivi Havimäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen muutokselle sekä laajentamiselle Kurikan kaupungin Miedon kylään tilalle Haavisto RN:o 12:28 hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Kurikan kaupungin ympäristösihteerin lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 4 ja 7. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärät Eläinsuojassa voidaan pitää muutoksen ja laajennuksen jälkeen yhteensä enintään 66 lypsylehmää, 46 hiehoa ja 24 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä, säilörehun puristenesteet vesitiivistä materiaalia olevassa keräilykaivossa ja kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, puristenesteiden, pesu- ja sadevesien 12 kuukauden varastointitilaa tulee laskennallisesti olla vähintään 2 659 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea myös lietekuilujen tilavuus. Kun otetaan huomioon lypsylehmien laiduntaminen, lietesäiliötilavuus voidaan katsoa riittäväksi. Tilalla oleva 700 m 3 :n lietesäiliö sekä tilalla Havimäki RN:o 1:389 sijaitseva etälietesäiliö tulee olla käytössä, täyttää alakautta ja pitää katettuna peltikatteella. Toimitettaessa lietettä lietesäiliöihin, joiden käytöstä toiminnanharjoittajalla on vuokrasopimus, tulee säiliöiden olla hyväkuntoisia ja vesitiivistä materiaalia niin, että valumia ympäristöön ei pääse tapahtumaan. Kuivalantalassa tulee olla pohjapinta-ala 32 m 2 ja kolmella sivulla vähintään 120 cm:n betonireunat sekä 50 cm:n ajoluiska. Kuivalantalassa tulee lisäksi olla ulkopuolella kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Ajoluiskan korotus ja kuormauslaatta tulee rakentaa 31.12.2010 mennessä. Puristenesteiden keräilykaivo tulee pitää katettuna kiinteällä katteella esim. betoni- tai peltikannella. Lantavarastot tulee tyhjätä perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Mikäli eläinsuojaan tulee jatkossa sosiaalitilat, tulee sosiaalitilojen WC-vedet käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen vesitiivistä materiaalia olevaan umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä.

7 3. Laiduntaminen Eläinsuojan ja laitumen välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Laiduntamista tulee välttää alle 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Lannan ja jätevesien levitys Lietteen ja kuivalannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa niin, ettei lantaa/lietettä joudu ympäristöön ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lanta/liete tulee hyödyntää ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Lantaa/lietettä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan/lietteen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti vähintään 58,5 ha peltoalaa käytettävissä lannan/lietteen levitykseen. Lannan/lietteen levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lannan/lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan/lietteen typpija fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan/lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lanta/liete tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan/lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan/lietteen levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa/lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa/lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lantaa/lietettä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Lannan/lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Lannan/lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan/lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan/lietteen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää 100 m leveä lannalla/lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, maitohuoneen pesuvesiä, muita pesu- tai jätevesiä eikä säilörehun puristenesteitä, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Lanta/liete tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Levitettäessä lietettä nurmelle ei sitä tarvitse mullata, mutta silloin tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää letkulevitintekniikkaa tai muuta vastaavaa tekniikkaa. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen.

8 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietteeseen/lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojarakennuksen, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa eläimet ovat auringolta ja tuhoeläimiltä suojassa. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Jätteet ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjuntaaineet ja käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet, tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt sijoitettava suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai suoja-allas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 31.12.2010 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliö tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinmäärä, toiminnassa vuosittain muodostuva liete/lantamäärä, lietteen ja lannan toimituspaikat ja -ajankohdat, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka ja - ajankohta. Yhteenveto kirjanpidosta sekä muuttuneet ja uudet lannan levityspeltojen vuokrasopimukset tai lannan vastaanottosopimukset on vuosittain toimitettava ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle helmikuun loppuun mennessä.

9 Lannasta on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset on liitettävä kirjanpitoon. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Lietteen, puristenesteiden sekä kuivalannan säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uusien eläinpaikkojen käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Toimintaa laajennetaan rakennuksen sisäisin järjestelyin. Etäisyys naapureihin katsotaan riittäväksi. Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä, eläinsuojan sijainti naapureihin nähden ja annetut lupamääräykset huomioiden toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan.

10 Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lannan ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Lietteen ja kuivalannan säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Määräys lietesäiliöiden pitämisestä katettuna peltikatteella ja täyttämisestä alakautta on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Säilörehun puristenestesäiliö on määrätty katettavaksi hajupäästöjen vähentämiseksi ja sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöön. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden mukaan kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja kuivalantalan ulkopuolella tiivis kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. (Lupamääräys 2) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM- RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 3) Lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lannan hyödyntäminen lannoitteena pellolla tai toimittaminen käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen täyttää nämä vaatimukset. Lannan levitystä varten tarvitaan riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lannan levittäminen sulaan ja lumettomaan maahan vähentää suoria ravinnehuuhtoumia. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvien todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Talousvesikaivojen sekä lähteiden ympärille ja vesistöjen var-

11 sille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys levitystekniikasta on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. Määräys lannan ja nesteiden levittämisestä pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (Lupamääräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden, kuivalantalan sekä laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (Lupamääräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (Lupamääräys 7) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Lietteen ja kuivalannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (Lupamääräys 8) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia.

12 Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (Lupamääräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Kun tämä päätös saa lainvoiman, raukeaa Kurikan kaupungin rakennuslautakunnan 18.6.2003 myöntämä ympäristölupa. Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.8.2019 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalantalan tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta-ala lannan levitykseen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4-8, 28, 29, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 3, 6, 8-11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)

13 LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 29.6.2009 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1 020,50 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksua (1 570 euroa) 35 % alempi, koska ympäristöluvan käsittelyn vaatima työmäärä oli taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kurikan kaupunginhallitus Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Kurikan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla.

14 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Maarit Vuorela Ylitarkastaja Maria Takala Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros