Toimialatunnus: 15710, 90020

Etelä-Suomi Päätös Nro 35/2011/2 Dnro ESAVI/441/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.5.2011 ASIA Eläinperäisiä sivutuotteita käsittelevän ja jatkojalostavan olemassa olevan renderöintilaitoksen ja jätevedenpuhdistamon toiminnan olennainen laajentaminen ja uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen, Honkajoki LUVAN HAKIJA Honkajoki Oy Santastentie 197 38950 Honkajoki Toimialatunnus: 15710, 90020 LAITOKSEN SIJAINTI Laajennettava tuotantolaitos ja rakennettava jätevedenpuhdistamo sijaitsevat Honkajoen kunnassa Kirkkokallion teollisuusalueella osoitteessa Santastentie 197, 38950 Honkajoki. Nykyinen käsittelylaitos sijaitsee kiinteistöllä 099-403-5-124 ja jätevedenpuhdistamo kiinteistöllä 099-433-4-523. Laitoksen laajennukseen liittyvä uusi tehdasrakennus tulee sijoittumaan kiinteistölle 099-403-5-179. Kaikki kiinteistöt omistaa Honkajoki Oy. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 25.2.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 10 p) ja r) sekä 13 b) ja f) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 10 m) ja n) sekä 13 b) ja g) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Kaavoitus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupa - renderöintilaitokselle 8.9.2006 (LOS-2003-Y-1305 111) - jätevedenpuhdistamolle 8.9.2006 (LOS-2003-Y-1305 111) - jätevedenpuhdistamolle annettujen määräaikojen pidentämiseen 13.10.2008 (LOS-2003-Y-1305 111) Lounais-Suomen ympäristökeskus on 16.10.2007 antanut ympäristöluvan kiinteistöltä erotetulla määräalalla sijaitsevalle Vatajankosken Sähkö Oy:n kattilalaitokselle (LOS-2007-Y-169 111) Alueelle vahvistetussa ja lainvoimaisessa Satakunnan seutukaavassa 5 kyseessä olevat kiinteistöt on osoitettu teollisuuskäyttöön niihin kuuluvine liikennealueineen, suojavyöhykkeineen ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen. Vireillä olevassa Satakunnan maakuntakaavassa Kirkkokallion teollisuusalue lähiympäristöineen on merkitty teollisuusalueeksi. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen ja huolehtia siitä, että teollisuustuotannosta ja muusta toiminnasta ympäristölle ja asutukselle aiheutuvat merkittävät haitalliset vaikutukset estetään. Honkajoen kunnanvaltuuston 10.11.2008 hyväksymässä keskustaajaman osayleiskaavassa ja 29.3.2004 hyväksymässä Kirkkokallion teollisuusalueen asemakaavassa nykyisten tuotantolaitosten alueet on osoitettu tuotanto- ja eläinjätteen käsittelylaitokselle. Honkajoen kunnanvaltuuston 3.5.2010 hyväksymässä laajennusaluetta koskevassa asemakaavassa tuotantolaitoksen laajennusalue on varattu tuotanto- ja eläinjätteen käsittelylaitokselle ja puhdistamoalue yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten alueeksi. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Aluekuvaus Honkajoki Oy:n laajennettava renderöintilaitos ja jätevedenpuhdistamo sijaitsevat noin 2 kilometrin etäisyydellä Honkajoen keskustaajamasta kaak-

Luonnonympäristö koon ja Karvianjoesta itään. Honkajoki Oy:n jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä renderöintilaitokselta pohjoiseen. Jätevesien purkupaikka on Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon kohdalla, koordinaatit ovat itä 3251380, pohjoinen 6885015 yhtenäiskoordinaattijärjestelmässä. Erotetulla määräalalla sijaitsee Vatajankosken Sähkö Oy:n 15,9 MW:n kiinteän polttoaineen kattilalaitos. Kirkkokallion alueella on myös muuta teollisuutta ja kasvitarhoja. Honkajoki Oy:n lähiympäristössä toimivat Hevikolmiot Oy (kasvitarha), Honkatarhat Oy (kasvitarha), KKK-Vihannes Oy (kasvitarha) ja Lihajaloste Korpela Oy (lihanjalostuslaitos). Kirkkokallion teollisuusalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin asutus sijaitsee noin kilometrin päässä Kirkkokallion alueesta luoteeseen. Honkajoen kunnan vanha kaatopaikka (suljettu 1970-luvulla) sijaitsee noin 150 m yhtiön jätevedenpuhdistamosta pohjoiseen. Laitoksen läheisyydessä on puhdistamolietteiden käsittelyyn tarkoitettu kunnan kompostointikenttä. Kirkkokallion teollisuusalue on matalaa harjua Lakkikeitaan suoalueen länsipuolella. Teollisuusalueen ympärillä on talousmetsää ja maasto viettää loivasti länteen kohti 2 km:n etäisyydellä olevaa Karvianjokea. Maaperä on silttiä tai löyhää moreenia. Laajennusalueella on vaihtelevan kitkamaamoreenikerrostuman päällä enimmillään metrin paksuinen humusturvemaakerros. Teollisuusalueella ja sen lähiympäristössä ei ole merkittäviä luontoarvoja eikä tärkeiksi luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin Natura-alue, Karvianjoen kosket (FI0200130), sijaitsee jätevesien purkupaikan yläpuolella. Jäteveden purkuvesistö Karvianjoki alkaa Karvianjärvestä ja laskee Kirkkojärven kautta noin 100 km:n pituisena järvettömänä jokiosuutena Honkajoen taajaman läpi ja Kankaanpään kaupungin länsipuolitse Kynäsjärveen. Honkajoen kirkonkylän kohdalla Lankoskessa Karvianjoen valuma-alueen pinta-ala on 913 km 2. Kynäsjärven alapuolella on vajaan 10 km:n pituinen jokiosuus Inhottujärveen, joka on reitin keskusjärvi. Inhottujärven vedet laskevat kahta reittiä pitkin Selkämereen. Karvianjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 3 438 km 2 ja järvisyys 4,6 %. Alueella on lukuisia pieniä järviä ja runsaasti soita. Peltojen osuus on 12 % valuma-alueen pinta-alasta. Karvianjoen keskiylivirtaama (MHQ) Lankoskessa (noin 0,8 km jäteveden purkupaikan yläpuolella) on 85 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 9,1 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) 1,3 m 3 /s. 3

4 Vesistöön kohdistuva kuormitus Vesistön vedenlaatu Karvianjokeen tulee runsaasti hajakuormitusta peltoviljelystä, turvetuotannosta, karjataloudesta ja haja-asutuksesta. Karvianjoen koko vesistöalueella pelloilta tulevaksi fosforikuormaksi saadaan kuormitusluvulla 100 kg P/km 2 /a yhteensä 43 t P/a eli keskimäärin 118 kg fosforia vuorokaudessa ja typpikuormaksi kuormitusluvulla 1 000 kg N/km 2 /a yhteensä 430 t N/a eli keskimäärin 1 180 kg typpeä vuorokaudessa. Hakemuksen mukaan hajakuormituksen on useissa yhteyksissä arvioitu olevan Karvianjoen suurin kuormittaja. Karvianjoen valuma-alueella oli vuonna 2002 toiminnassa 19 turvesuota, joiden yhteenlaskettu tuotantopinta-ala oli n. 2 900 ha. Turvetuotannon aiheuttama nettokuormitus Karvianjoen vesistöön oli 0,71 t P/a ja 15 t N/a (1,9 kg P/d ja 41 kg N/d). Alueen suurimpien turvesoiden ravinnekuormitus on tarkkailun mukaan alentunut noin kolmanneksella 2000-luvun alkuvuosiin verrattuna. Honkajoen keskustaajama sijaitsee Karvianjoen keskijuoksun varrella. Honkajoki Oy:n jätevedet on johdettu 10.10.2006 asti esikäsiteltynä Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamoon ja siitä alkaen yhtiön jätevedenpuhdistamossa käsiteltynä Karvianjokeen kunnan jätevedenpuhdistamon kohdalla (kunnan jätevedenpuhdistamon purkujohdon kautta) keskustaajaman alapuolella. Karvianjoen yläjuoksulle (Kirkkojärven alapuolelle) johdetaan Karvian keskustaajaman käsitellyt jätevedet ja Karvianjoen keskijuoksulle Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet. Erityisesti Honkajoki Oy:n jätevesien typpikuormitus on noussut viime vuosina huomattavasti, lähes kymmenkertaiseksi ennen vuotta 2003 vallinneeseen tasoon verrattuna, mikä johtuu poistokaasujen jäähdytyksessä muodostuvien lauhteiden johtamisesta jätevesiin. Karvianjoen vesi on valuma-alueen suovaltaisuuden takia humuspitoista, mikä koskee koko jokiosuutta. Hajakuormituksen vaihtelu näkyy valumien ja virtaamien mukaan tapahtuvana veden laadun vaihteluna. Karvianjoen pääuoman vesi on runsasravinteista. Joen yläosassa veden fosforipitoisuus on korkea. Myös typpipitoisuus on puhtaita humusvesiä korkeampi. Happitilanne pysyy tyydyttävänä läpi vuoden, joskin Karvianjärven heikko talvitilanne on näkynyt Karvianjoen yläjuoksulla lievänä happivajeena. Honkajoen ja Kankaanpään alueella happitilanne on normaali. Rehevyystasoltaan Karvianjoki kuuluu jopa erittäin reheviin vesiin. Joki on kuitenkin tummavetinen humusjoki, ja ajoittain tuntuva osa fosforista voi olla kiintoaineeseen sitoutuneena. Käytännössä Karvianjoki voitaneen luokitella reheviin humusvesiin. Keskimääräisen fosforipitoisuudenkin perusteella Karvianjoen keskiosa kuuluu veden yleislaadultaan välttävään

Vesistön käyttö luokkaan. Selviä levähaittoja (sinileviä tms.) ei paljain silmin ole todettu, mutta rehevän veden kyseessä ollen mm. seisovien kalanpyydysten (esim. katiskat) limoittuminen on mahdollista. Honkajoki Oy:n jätevesien purkupaikan yläpuolella Lankoskessa joen veden laatu on välttävä. Vesi on sameaa, humuspitoista ja ravinnetaso on selvästi kohonnut luonnontasosta. Voimakkaimpien hajakuormitushuippujen aikana veden laatu on huono, ja kiintoainetta on liikkeellä erittäin runsaasti. Myös hygieeninen likaantuminen voi ajoittain heikentää veden laatua. Happiongelmia ei esiinny. Karvian ja Honkajoen kuntien välisellä jokiosuudella ravinnepitoisuudet laskevat jokeen laskevien puhtaampien vesien ansiosta. Karvianjoessa ei ole vedenottamoita. Honkajoen alapuolisella jokiosuudella ei tiettävästi ole myöskään yleisiä virkistysalueita. Sen sijaan jätevesien vaikutusalueella sijaitsee joitakin rantakiinteistöjä, joille Karvianjoki tarjoaa mahdollisuuksia mm. veneilyyn, melontaan ja kalastukseen. Karvianjoella tehtiin vuonna 2008 kalataloudellinen yhteistarkkailu. Kalastustiedustelun mukaan tutkimusalueen alaosalla, johon kuuluu jokiosuus Honkajoelta Kynäsjärveen, kokonaissaalis oli vuonna 2008 noin 8 200 kg. Eniten haittaa katsottiin olevan pohjan liettymisestä ja veden laadun heikkenemisestä. Koekalastuksessa alueella esiintyi eniten kivisimppua ja kivennuoliaista ja myös särkeä, joka oli biomassaltaan runsain kivennuoliaisen ohella. Kalakannan biomassa oli Honkajoen alapuolella kahdella lähimmällä pisteellä n. 1,3 kg / 100 m 2. Karvianjoessa esiintyy luontainen purotaimenkanta, jonka tila joen pääuomassa on heikko. Karvianjoessa esiintyy myös jokihelmisimpukkaa, jonka mahdollisen lisääntymisen kannalta taimenkantojen säilyminen elinvoimaisena on tärkeää. Vesienhoitosuunnitelman tavoitteet Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 on arvioitu mahdollinen ravinnepitoisuuden muutos eri vesistöalueilla. Karvianjoen osalta tavoite on fosforipitoisuuden aleneminen tasolta 42 74 µg/l tasolle 40 65 µg/l ja typpipitoisuuden aleneminen nykyisestä tasosta 890 1 290 µg/l tasolle 890 1 150 µg/l. 5

6 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta ja toiminnan muutoksesta Honkajoki Oy käsittelee teollisuudesta peräisin olevia eläinperäisiä sivutuotteita (EY asetus 1774/2002). Luokan 2 ja 3 sivutuotteet jalostetaan valkuaisrehuksi, lannoitteeksi, eläinrasvaksi ja energiaksi. Luokan 1 sivutuotteet (TSE-riskiaines) käsitellään polttokelpoiseen muotoon. Lisäksi Honkajoki Oy vastaa valtakunnallisesti tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja käsittelystä. Honkajoki Oy:n nykyisellä laitoksella on kaksi käsittelylinjaa (TSE-linja ja lihaluujauholinja), jotka on täysin eriytetty toisistaan sivutuoteasetuksen vaatimusten mukaisesti. Lihaluujauholinjalla käsitellään nykyisin luokan 2 ja 3 sivutuotteita. Honkajoki Oy:ssä käytetään sivutuotteiden käsittelyyn ns. kuivasulatusmenetelmää, jossa raaka-aineet kuumennetaan ja kuivataan korkeassa paineessa ja lämpötilassa. Prosessissa muodostuvat höyryt lauhdutetaan hajupäästöjen vähentämiseksi, ja lauhtumaton osa poltetaan Vatajankosken Sähkö Oy:n energiantuotantolaitoksessa. Prosessin vaatima höyry ostetaan Vatajankosken Sähkö Oy:ltä. Toiminnasta muodostuvat jätevedet käsitellään kemiallisbiologisella puhdistamolla, minkä jälkeen ne johdetaan Karvianjokeen. Laajennusosan käyttöönoton jälkeen nykyistä laitosta tullaan käyttämään luokan 1 ja 2 sivutuotteiden käsittelyyn. Nykyinen TSE-linja on tarkoitus tässä vaiheessa poistaa käytöstä. Tarvittaessa se voidaan myöhemmin saneerata ja ottaa uudelleen käyttöön noin 40 000 t/v:n kapasiteetille. Rakennettavassa uudessa osassa on tarkoitus käsitellä kuivasulatusmenetelmällä aluksi yhdellä ja myöhemmin kahdella linjalla alkuvaiheessa vain luokan 3 sivutuotteita. Lisäksi käsitellään veri ja höyhenet omilla käsittelylinjoillaan. Höyhenet käsitellään hydrolysointiyksikössä paineessa ja korkeassa lämpötilassa. Linjojen käyttöä voidaan mahdollisesti joutua muuttamaan siten, että uudessa osassa käsitellään myös muita kuin 3 luokan sivutuotteita. Eri käsittelylinjojen sijoittuminen nykyisiin ja rakennettaviin tiloihin tarkentuu ja voi muuttua myöhemmin. Koko laitoksen käsittelykapasiteettia nostetaan laajennuksella nykyisen luvan mukaisesta 80 000 tonnista 234 000 tonniin vuodessa. Tuotantoprosessit laajennuksen jälkeen Muutettu vanha laitos Laajennuksen jälkeen TSE-linjalla (maksimikapasiteetti 45 000 t/a) eläinperäiset sivutuotteet (sivutuoteluokat 1 ja 2) kaadetaan kuljetusautoista vas-

taanottosiiloihin. Alle 50 mm:n palakokoon murskatut sivutuotteet johdetaan yhteen tällä hetkellä kahdeksasta kuivasulattimesta, joita käytetään rinnakkain. Sulattimessa raaka-aineet kuivataan, steriloidaan ja hydrolysoidaan sivutuoteasetuksen mukaisesti 133 o C:ssa ja 3 barin paineessa vähintään 20 minuutin ajan. Sulattimia käytetään panosluonteisesti siten, että yhden käsittelyjakson kesto painesäiliön täytöstä tyhjennykseen on noin 3 tuntia. Sulattimissa raaka-aineista vapautuva prosessihöyry johdetaan ilmalauhduttimeen. Lauhduttimessa höyryt tiivistyvät vedeksi, joka johdetaan jätevedenpuhdistukseen. Pieni osa prosessihöyryistä johdetaan lauhduttimen jälkeen poistokaasuna ilmaan. Poistokaasujen mukana poistuu vettä 6,3 kg/h, kun poistokaasuvirta on 410 m 3 /h. Vesitaseessa poistokaasuvirran vesimäärä on arvioitu käyttämällä ko. lukua sekä vuotuista toiminta-aikaa (8 000 h/vuosi). Lauhduttimelta poistuva prosessilauhdemäärä voi enimmillään olla 31 250 m 3 /a, Lisäksi lauhdetta muodostuu keitettävistä raaka-ainepuolen jätevesistä. Vuonna 2009 lauhdetta muodostui noin 44 000 m 3. Käsittelylinjan osaksi on liitetty lautaskuivain. Lautaskuivaimella esikuivataan raaka-aineet ennen sterilointia ja loppukuivausta. Jatkuvatoiminen lautaskuivain lämmitetään epäsuorasti höyryllä. Roottorirakenne mahdollistaa suuren haihdutuskapasiteetin. Käsitelty tuotemassa johdetaan puristukseen, jossa eläinrasva ja kuivaaine erotetaan toisistaan. Rasva puhdistetaan dekantoimalla ja separoimalla, minkä jälkeen se johdetaan varastosäiliöön ja toimitetaan edelleen poltettavaksi laitokseen, jolla on ympäristölupa rasvan polttoon. Jatkossa rasvaa toimitetaan mahdollisesti myös biodieselin raaka-aineeksi. Kuivaaine (TSE-rouhe) toimitetaan irtotavarana poltettavaksi laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisen jätteen käsittelyyn. Osa prosessihöyryjen sisältämästä energiasta voidaan ilmalauhdutuksen sijasta muuntaa lämmönvaihtimien avulla kaukolämmöksi. Kaukolämpöä on toimitettu vieressä sijaitseville kasvihuoneyrittäjille viileinä ja kylminä vuodenaikoina. TSE-linjalla hallitilojen ja laitteiden pesuvedet kootaan varastokaivoon, josta ne aika-ajoin pumpataan steriloitavaksi tarkoitukseen varattuun keittimeen. Vesi haihdutetaan höyryksi ja ohjataan ilmalauhduttimelle. Saneerauksen jälkeen vettä ei enää höyrystetä, vaan pesuvedet lämpökäsitellään kuumentamalla sataan asteeseen. Painekattiloiden lämpökuorman ja hajupäästöjen hallitsemiseksi laitoksella on tehokas ilmanvaihto, noin 200 000 m 3 /h. Osa prosessihöyrystä ja painekattiloiden paineistukseen ja höyrykuljetukseen käytetystä höyrystä päätyy hallitilaan ja poistuu ilmanvaihdon mukana. Poistoilman mukana poistuu vettä noin 2 400 kg/h (lämpötila 25 o C ja ilmankosteus 55 %, ilma sisältää vettä 0,0133 kg/m 3 ). Korvausilman mukana tilalle tulee vettä 7

0,0078 kg/m 3 eli 1 400 kg/h (lämpötila 20 o C ja ilmankosteus 45 %, ilma sisältää vettä 0,0133 kg/m 3 ). Kattilalaitoksen höyrykattiloista poistuu puhallusvetenä teoreettisesti noin 5 % kehitetyn höyryn määrästä, mikä vastaa 40 45 % kattiloiden lisävesimäärästä. Omien kattiloiden lisävesimäärä oli vuonna 2009 arviolta 780 m 3. Vatajankosken Sähkö Oy:n lisävesimäärä oli vuonna 2009 noin 20 000 m 3. Uusi laitos Uudelle laitokselle rakennetaan neljä käsittelylinjaa: linja 1 teurassivutuotteille (kapasiteetti 80 000 t/a), linja 2 teurassivutuotteille (80 000 t/a), linja 3 höyhenille (27 000 t/a) ja linja 4 verelle (15 000 t/a). Linjan 2 rakentaminen toteutuu todennäköisesti vasta myöhemmässä vaiheessa. Linjoilla 1 ja 2 eläinperäiset sivutuotteet kaadetaan kuljetusautoista vastaanottosiiloihin. Sivutuotteet murskataan mekaanisesti alle 50 mm:n, alle 30 mm:n tai alle 20 mm:n palakokoon riippuen valitusta hyväksytystä käsittelymenetelmästä. Murskatut sivutuotteet esikuumennetaan kuumennuskuljettimella, jolloin sivutuotteiden sisältämä rasva sulaa ja vesi irtoaa kudoksista. Kuumennettu märkä massa siirretään esipuristimeen, jossa merkittävä osa nesteestä erotetaan kiintoaineesta. Esipuristettu kiintoaine kuljetetaan kuivaimeen ja neste pumpataan haihduttimeen. Kuivaimessa kiintoainemassaa kuumennetaan epäsuoralla höyryllä, jolloin massan sisältämä vesi höyrystyy ja poistuu haihduttimeen. Haihduttimessa kuivaimesta poistunut höyry lauhtuu haihduttaen samalla vettä esipuristimessa erotetusta nesteestä. Haihduttimessa syntyvä höyry lauhdutetaan jätevedeksi. Haihduttimessa syntyvä konsentraatti pumpataan kiintoaineiden sekaan kuivaimeen, jossa siitä poistetaan loppu vesi. Kuivaimesta ulos tulevan massan vesipitoisuus on noin 3 %. Se osa kuivaimessa syntyvästä höyrystä, jota ei suoraan voida hyödyntää haihduttimessa, lauhdutetaan ilmalauhduttimilla samoin kuin haihduttimessa kuivattavasta nesteestä syntynyt höyry. Mikäli haihduttimesta poistuva lauhde on liian kuumaa, myös se pumpataan kerran ilmalauhduttimien läpi, jolloin lauhteen lämpötila voidaan säätää sopivaksi. Ilmalauhduttimelta tuleva prosessilauhde johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Myös hallitilojen ja laitteiden pesuvedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle esikäsittelyn jälkeen (kiintoaineen ja rasvan erotus ja hygienisointi niiltä alueilta tuleville vesille, joiden raaka-aineita ei ole kuumakäsitelty). Kuivattua kuumaa massaa puristetaan ruuvipuristimissa, jolloin massassa oleva rasva irtoaa siten, että puristimista ulos tulevan kiintoaineen rasvapitoisuus on raaka-ainepohjasta riippuen noin 11 %. Erotettu rasva esipuhdistetaan dekantterilingolla ja viimeistellään myyntipuhtaaksi separaattorilla. Myyntipuhdas rasva voidaan vielä tarvittaessa painesteriloida erillisessä 8

rasvasterilisaattorissa. Puristimissa syntyvä kiintoaine jäähdytetään ja jauhetaan vasaramyllyllä 1 3 millimetrin raekokoon. Näin syntynyt lihaluujauho varastoidaan hygienianäytteiden analysoinnin ajaksi suursäkkeihin tai tarkoitukseen sopiviin varastosiiloihin. Mikäli lihaluujauho on tarkoitus käyttää lannoitteena tai lannoitteiden raaka-aineena, jauho steriloidaan sivutuoteasetuksen käsittelymenetelmän 1 mukaisesti. Linja 1 varustetaan verenkäsittely-yksiköllä. Veri otetaan laitoksella vastaan suljettuun sekoittimella varustettuun varastosäiliöön. Siitä se johdetaan putkistoa pitkin seulontasäiliöön, jossa raakaverestä poistetaan kaikki siihen mahdollisesti jääneet partikkelit tai vierasesineet. Prosessi perustuu veren kuumentamiseen siten, että veren valkuaisaineet koaguloituvat, jolloin suurin osa veren sisältämästä vedestä saadaan erotettua linkoamalla ja prosessin energian kulutus minimoitua. Seulottu veri syötetään jatkuvatoimisesti ja tasaisesti pumppaamalla koagulointiyksikköön. Koagulointi tapahtuu injektoimalla höyryä suoraan raaka-ainevirtaan. Koaguloinnin jälkeen veri syötetään jatkuvatoimisesti dekantteri-sentrifugiin, jossa massasta poistuu ylimääräinen vesi (ns. seerumivesi). Tässä vaiheessa kuivatun verimassan kosteuspitoisuus on 55 60 %. Kuivattu verimassa johdetaan linjan 1 yhteiseen kuivausyksikköön. Veren sisältämä vesi johdetaan raaka-ainevesien esikäsittely-yksikköön tai linjan 1 haihduttimeen. Höyhenien käsittelylinjassa (linja 3) höyhenet vastaanotetaan siiloon, josta ne siirretään kuljettimilla metallinilmaisimen kautta vesitykseen. Siellä ruuvipuristimella poistetaan suurin osa vedestä, minkä jälkeen höyhenmassa johdetaan jatkuvatoimiseen hydrolysointiyksikköön. Höyheniä käsitellään yksikössä 3,5 barin paineessa riittävä aika, jotta saavutetaan sopiva hydrolysaatioaste sekä varmistetaan raaka-aineen steriloituminen. Hydrolyysissä höyhenet muuttuvat sulavaan muotoon, jolloin niiden arvo rehukäytössä nousee. Höyhenjauhon typpipitoisuus on noin 14 % ja fosforipitoisuus alle 1 %. Hydrolysoitu höyhenmassa kuivataan rengaskuivaimessa kuumassa ilmavirrassa. Rengaskuivaimen poistokanavassa kuivattu massa hienonnetaan lopulliseen muotoonsa. Poistuva ilma ja vesihöyry jäähdytetään, jonka jälkeen se johdetaan hajukaasujen käsittelyn kautta ilmaan. Tuotteiden varastointi Tuotannossa syntyvä rasva varastoidaan säiliöihin. Lihaluujauho pakataan suursäkkeihin ja varastoidaan sisätiloissa tai pressuhallissa. Tuotteiden mikrobiologinen laatu tarkistetaan eräkohtaisesti ennen tuotteiden toimittamista edelleen. 9

10 Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet Honkajoki Oy:n vastaanottamat raaka-ainemäärät vuonna 2008 sekä arvio raaka-ainemääristä ympäristölupahakemuksen mukaisessa maksimaalisessa tuotantotilanteessa on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Honkajoki Oy:n vastaanottamat raaka-ainemäärät vuonna 2008 ja 2009. Lisäksi taulukossa on arvio raaka-ainemääristä maksimaalisessa tilanteessa (234 000 t/v). Raaka-aine Yksikkö Raaka-ainemäärä 2008 2009 Arvio maksimimäärästä Kategoria 1 sivutuotteet t/a 26 434 26 921 30 000 Kategoria 2 sivutuotteet t/a 36 962 37 051 10 000 15 000 Kategoria 3 sivutuotteet t/a 0 0 100 000 189 000 Yhteensä t/a 63 396 63 972 234 000 Tulevaisuudessa luokan 2 sivutuotteet on niiden vähäisen määrän takia tarkoitus käsitellä yhdessä TSE-riskiaineksen kanssa. Sivutuoteasetuksen mukaiset luokan 3 sivutuotteet jalostetaan valkuaisrehuksi ja/tai lannoitteeksi, eläinrasvaksi ja energiaksi. Laitoksella käytetään prosessilauhteiden ja flotaation ph-säädössä rikkihappoa (130 tonnia v. 2009) sekä kattilavesikemikaaleja. Tilojen puhdistukseen ja desinfiointiin käytettiin vuonna 2009 pesuaineita 11,7 tonnia. Jätevedenpuhdistamolla käytettiin vuonna 2009 saostuskemikaaleina polyalumiinikloridia 42 t ja polymeeriä 275 kg sekä vaahdonestoaineita 6,7 t. Lisäksi fosforihappoa (väkevyys 85 %) noin 3500 kg. Puhdistamolle on rakennettu myös lipeäsäiliö (tilavuus 12 m 3 ), joka sijaitsee suoja-altaassa. Lipeäsäiliön rakentamisella on varauduttu lähinnä typenpoistoprosessin toteuttamiseen. Käytettävät kemikaalit ovat ominaisuuksiltaan lähinnä syövyttäviä ja ärsytystä aiheuttavia (R 31 38). Kattilavesikemikaaleissa ja eräissä puhdistusaineissa on myös vesieliöille myrkyllisiä yhdisteitä (R 50 53). Honkajoki Oy:ssä käytetään kevytöljyä työkoneissa, dieselöljyä autoissa sekä voiteluaineita kunnossapidossa. Kevytöljyn ja dieselöljyn enimmäisvarastomäärä on 3 000 l. Prosessikemikaalit ja pesuaineet sekä voiteluaineet varastoidaan sisätiloissa. Polttoaineet ja rasva varastoidaan ulkosäiliöissä, jotka on sijoitettu varoaltaisiin.

11 VEDEN KÄYTTÖ JA JÄTEVESIEN MUODOSTUMINEN Honkajoki Oy:n vesitaseessa raaka-aineiden mukana tuleva vesi on olennaisen tärkeä. Vuonna 2009 raaka-aineiden mukana laitokselle tuli 32 200 m 3 (noin 90 m 3 /d) vettä, eli enemmän kuin kunnan vesijohtovettä käytettiin. Raaka-aineiden vesipitoisuus oli keskimäärin noin 50 %. Tuotteiden kosteus oli noin 2,4 %, ja niiden mukana poistui samana aikana 900 m 3 vettä vuodessa. Uuden laitosyksikön käyttöönoton jälkeen arvioidaan raaka-aineiden mukana tulevan vesimäärän olevan noin 350 m 3 /d hakemuksen mukaisella enimmäistuotannolla. Raaka-aineiden vesipitoisuuden arvioidaan nousevan nykyisestä noin 54 %:iin osaksi uuden raaka-aineen, höyhenten, kosteuden takia (vesipitoisuus 68 %). Myös tuotteiden keskimääräinen kosteus nousee hieman, noin 2,6 %:iin, lähinnä uuden höyhentuotteen korkean kosteuden (noin 8 %) takia. Honkajoki Oy:n laitoksen vieressä sijaitsevalta Vatajankosken Sähkö Oy:n voimalaitokselta toimitetaan prosessihöyryä, joka käytetään prosessin lämmitykseen suljetuissa järjestelmissä. Kondensoitunut vesi palautetaan voimalaitokselle. Kunnan vesijohtovettä käytetään 70 100 m 3 /d (v. 2009 noin 26 000 m 3, eli 71 m 3 /d), josta noin 18 000 m 3 tilojen, laitteiden, kuljetusvälineiden ja piha-alueen pesuun. Pienempiä määriä vettä käytetään sosiaalitiloissa (noin 2 000 m 3 /a) ja kattilavedeksi (780 m 3 /a). Käsiteltyä raaka-ainetonnia kohden kunnan vettä kulutettiin 0,41 m 3. Prosessissa raaka-aineen sisältämä vesi haihtuu ja poistuu höyrynä, joka kondensoidaan vedeksi lauhduttimessa. Myös huomattava osa pesuvesistä haihdutetaan ja poistuu prosessista lauhteena. Lauhteitten kokonaismäärä vuonna 2009 oli 44 000 m 3. Tehtaan ilmanvaihdon, kattiloiden ulospuhallusten ja lauhduttimen poistokaasun mukana poistuu ilmaan noin 8 400 m 3 vettä vuodessa. Vedenkulutuksen ja jätevesimäärän muutokset tulevaisuudessa Talousveden kulutusta pyritään vähentämään tulevaisuudessa seuraavin toimenpitein: - Uudessa autojen pesutilassa käytetään vähän vettä kuluttavaa tekniikkaa. - Uudet tiiviit käyttövesiputkistot. Osastot varustetaan kukin omalla vesimäärämittarillaan. Vesimittarit liitetään kiinteistön valvonta- ja automaatiojärjestelmään. - Lattiapinnat pinnoitetaan helposti puhdistettavalla materiaalilla, jolloin puhdistus voidaan tehdä nykyistä vähemmällä vesimäärällä. - Kuumavesiputkistot eristetään veden juoksutuksen vähentämiseksi. - Prosessilaitteiden tiiviyteen kiinnitetään erityistä huomiota, jolloin pesun tarve vähenee.

- Laitteet varustetaan mahdollisuuksien mukaan CIP-järjestelmillä, jolloin laitteiden sisäpuolinen puhdistus helpottuu ja veden kulutus vähenee. 12 JÄTEVESIEN NYKYINEN KÄSITTELY Honkajoki Oy:n jätevedet johdettiin 10.10.2006 saakka esikäsittelyn jälkeen Honkajoen kunnan puhdistamolle. Esikäsittelynä oli flotaatiokäsittely vuodesta 2003 vuoteen 2005, jolloin otettiin käyttöön biologinen jatkokäsittely, eli nykyinen puhdistusprosessi. Tehtaan osuus kunnan puhdistamolle tulevasta vesimäärästä oli noin viidesosa, mutta tehtaan vedet olivat väkeviä, ja niiden osuus kunnan puhdistamon tulokuormituksesta (orgaaninen kuormitus, typpi) oli hyvin suuri. Tehtaan suuren kuormituksen takia Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamo ei laajennuksista huolimatta pystynyt saavuttamaan sille määrättyjä käsittelytuloksia, minkä vuoksi tehtaan jätevedet päätettiin käsitellä loppuun saakka erillään yhdyskunnan jätevesistä. Honkajoki Oy:n käsitellyt jätevedet johdetaan kunnan puhdistamon tontille ja edelleen kunnan puhdistamon ohi Karvianjokeen yhteisessä purkuviemärissä kunnan puhdistamon käsiteltyjen jätevesien kanssa. Tehtaalta tulee laadultaan kahdenlaisia jätevesiä pääasiassa tilojen ja laitteiden pesusta kiintoainetta ja rasvaa sisältäviä vesiä sekä tuotteen kuivauksessa muodostuneen höyryn kondensoinnista lauhteita, jotka sisältävät runsaasti ammoniumtyppeä ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Rasvaa sisältävät vedet johdetaan flotaatiokäsittelyyn ja edelleen biologiseen käsittelyyn. Lauhdevedet johdetaan suoraan biologiseen käsittelyyn, koska niissä ei ole flotaatiolla poistettavia aineita. Puhdistamolle tulevien ja käsiteltyjen jätevesien laatu ja määrä on 2008 2009 ollut vuosikeskiarvoina laskettuna seuraava: Taulukko 2. Puhdistamoon tulleet ja sieltä lähteneet jätevedet vuosina 2008 2009 Vuosi Q m 3 / COD Cr mgo 2 /l BOD 7 - ATU Kiintoaine kok.p mg/l kok.n mg/l d mgo 2 /l mg/l Flotaatio 2008 70 34 000 14 900 15 100 173 570 tuleva 2009 40 15 000 9100 5 500 98 550 Flotaatio lähtevä Lauhdevedet Käsitelty jätevesi 2008 81 1 900 1400 290 9,5 570 2009 40 1 300 800 370 12,6 850 2008 129 5 400 4700 15 0,5 1360 2009 109 5 500 4900 30 0,3 1430 2008 185 350 46 290 4,2 1 080 2009 138 600 113 460* 27* 860

*Heinäkuun mittausten korkeat pitoisuudet (P 160 mg/l, kiintoaine 2 160 mg/l) nostavat keskiarvoja Lauhteiden typpi on lähes kokonaan pelkistyneessä muodossa ammoniumtyppenä ja kaikissa muissakin vesijakeissa ammoniumtypen osuus on 80 100 % kokonaistypestä. Tulevan prosessiveden öljy- ja rasvapitoisuus vaihteli vuonna 2009 tehdyissä tarkkailuissa 350 16 000 mg/l. Flotaatiokäsittely poisti tavallisesti rasvan tehokkaasti alle 10 mg/l:n tasolle. Korkein mitattu arvo vuonna 2009 oli 260 mg/l. Tehtaan nykyinen puhdistamo on mitoitettu taulukon 3 mukaiselle tulokuormalle ja käsittelytulokselle. Taulukko 3. Nykyisen puhdistamon mitoitus Tuleva yhteensä (flotaation syöttö + lauhteet) Biologiseen käsittelyyn tuleva Puhdistustavoite Virtaama, m 3 /d 300 300 COD Cr, kg/d 2 600 1500 35 BOD 7ATU, kg/d 2 200 1300 20 Typpi, kg N/d 350 350 nitrif. 85 % Fosfori, kg P/d 15 10 1 Kiintoaine, kg/d 650 30 30 13 Jäteveden käsittelyprosessit Rasvaa ja kiintoainetta sisältävät jätevedet pumpataan puhdistamon rumpusiivilälle, josta ne johdetaan ilmastettuun tasausaltaaseen (tilavuus 150 m 3 ). Tasausaltaasta jätevedet pumpataan flotaatioyksikköön tasausaltaan pinnankorkeuden mukaan. Flotaation mitoitusvirtaama on 7 m 3 /h, selkeytinosan pinta-ala 4,5 m 2 ja kokonaistilavuus 12 m 3, jolloin pintakuormaksi mitoitusvirtaamalla tulee 1,6 m/h ja viipymäksi 1,7 h. Luokan 2 käsittelylinjan vesille rakennettiin tehtaalle keväällä 2009 rasvanerotusallas. Allas on ollut säännöllisessä käytössä lokakuusta 2009 mikä on parantanut puhdistamon tuloksia. Flotaatioyksikössä käsitellyt jätevedet pumpataan korkeakuormitteiseen aerobiseen kantoaineprosessiyksikköön, johon tehtaalla jäähdytetyt prosessilauhteet johdetaan suoraan. Lauhteiden jäähdytystä tehostettiin vuonna 2009. Kantoainekäsittelyn tilavuus on 380 m 3, viipymä 30 h, tilakuorma 5 kg COD/m 3 /d ja ominaiskuorma 50 g COD/kantoaine- m 2 /d. Kantoaineprosessiyksikössä on väliselkeytys (tilavuus 68 m 3, pinta-ala 16 m 2 ja pintakuorma 0,8 m/h) ja siinä palautuslietekierto. Biologisen puhdistusprosessin toinen vaihe on matalakuormitteinen aerobinen aktiivilieteprosessiyksikkö (tilavuus 380 m 3, viipymä 30 h, lieteikä 5 d ja lietekuorma 0,2 kg COD/kg MLSS/d), jossa jäteveden ammoniumtyppi muutetaan nitraattimuotoon (nitrifikaatio).

Aktiivilieteprosessin jälkeen on jälkiselkeytys (tilavuus 68 m 3, pinta-ala 16 m 2 ja pintakuorma 0,8 m/h), josta käsitellyt jätevedet pumpataan paineviemärillä Karvianjokeen. Vuoden 2009 tarkkailutulosten mukaan puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä on noin puolet mitoituksesta (raportoitu vuoden kokonaisjätevesimäärä 56 750 m 3 eli 151 m 3 /d). Flotaatiokäsittelyyn tulevan jäteveden laatu vaihtelee hyvin paljon. Suurimmat havaitut pitoisuudet kokoomanäytteissä ovat jopa yli 20-kertaisia pienimpiin verrattuna. Lauhteet ovat tasalaatuisempia. Suurin osa havainnoista on lähellä keskiarvotasoa ja pienimpien ja suurimpien ero on suunnilleen 5-kertainen. Lietteenkäsittely Nykyisellä jätevedenpuhdistamolla muodostuu flotaatiolietettä noin 1 600 m 3 /a (kuiva-aine noin 1,5 %). Flotaatioliete sisältää paljon rasvaa, eikä sitä voida kuivata lietelingolla, vaan se toimitetaan puhdistamon vieressä, sen itäpuolella sijaitsevalle Honkajoen kunnan kompostointikentälle, missä se sekoitetaan turpeeseen ja kompostoidaan. Biologisten käsittelyvaiheiden liete on huonosti laskeutuvaa, eikä sitä voida poistaa suunnitellulla tavalla. Muodostuva liete poistuu pääosin käsitellyn veden mukana. Jos sitä poistetaan lietteenä, se johdetaan flotaatioon ja kuljetetaan edelleen kompostointiin flotaatiolietteen seassa. Tehtaalle sijoitettua lietelinkoa ei ole käytetty, koska siihen soveltuvaa lietettä ei muodostu. Lietteiden käsittely on nykyisellä puhdistamolla toteutettu eri tavalla kuin 8.9.2006 puhdistamolle annetussa ympäristöluvassa on silloisten suunnitelmien mukaisesti selostettu. Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon lietteitä ei ole käsitelty Honkajoki Oy:n puhdistamolla. Jätevedenpuhdistuksessa muodostuvien lietteiden lisäksi tehtaan rasvanerotuskaivoihin ja prosessin rasvanerottimiin kertyy sakkoja ja rasvoja, joita kutsutaan sakokaivolietteeksi. Steriloiduilta alueilta tulevat lietteet (noin 1 100 m 3 /a) viedään kompostointiin. Raaka-aineen käsittelyalueiden vedet ja lietteet keitetään tuoreen raaka-aineen seassa. Uudella jätevedenpuhdistamolla arvioidaan laajennusten jälkeen muodostuvan ylijäämälietettä 2 t kuiva-ainetta vuorokaudessa. Lingolla 16 %:n kuiva-ainepitoisuuteen kuivattuna lietemäärä olisi noin 12,5 tonnia vuorokaudessa (noin 4 500 t/a). Myös flotaatiolietteen määräksi arvioidaan 4 500 tonnia vuodessa. Lingotun lietteen edelleen kuivaaminen on vielä ratkaisematta, loppukäsittelynä lietteet on suunniteltu toimitettavan biokaasulaitokselle. 14

15 Puhdistamolla käytettävät kemikaalit ja energiankulutus Flotaatioon menevän jäteveden ph-arvo säädetään rikkihapolla noin 5:een. Flotaation saostuskemikaalina on viime vuosina käytetty polyalumiinikloridia (PAX-18) aikaisemman ferrikloridin sijaan ja lisäksi polymeeriä (Zetag). Biologiseen kantoaineprosessiin lisätään fosforihappoa (noin 1 g P poistettavaa 120 g COD:tä kohti), koska esikäsitellyt jätevedet sisältävät niukasti fosforia. Nitrifikaatioprosessin ph-arvo pidetään välillä 7 8 annostelemalla kalkkimaitoa. Polymeeriä käytetään tarvittaessa myös biologisen puhdistusprosessin aktiivilieteprosessiyksikössä jälkiselkeytyksen tehostamiseen. Energiankulutus jätevedenpuhdistamolla on noin 1 700 MWh vuodessa (0,62 kwh/jätevesi-m 3 ). Ilmastuskompressoreiden vaatima enimmäisteho on 130 kw. Loput energiasta kuluu muihin jätevedenpuhdistamon toimintoihin, kuten pumppauksiin ja lämmitykseen. JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAAJENNUKSEN JÄLKEEN Honkajoki Oy:n käsittelemät raaka-ainemäärät tulevat uuden käsittelylinjan käyttöön ottamisen jälkeen nousemaan kolminkertaisiksi nykyiseen ympäristölupaan verrattuna ja jopa lähes nelinkertaisiksi viime vuosina vastaanotettuihin määriin verrattuna. Laitoksen jätevesimäärä on melko suoraan riippuvainen käsitellyistä raaka-ainemääristä ja niiden kosteudesta, mikä merkitsee jätevesimäärän nelinkertaistumista nykyisistä määristä hakemuksen mukaisella enimmäistuotannolla. Käsittelemättömän jäteveden laatu pysyy suunnilleen samanlaisena kuin nykyisin. Laitoksen laajennukseen liittyen tullaan tehtaalle rakentamaan uusi jätevedenpuhdistamo. Esisuunnittelussa on tarkasteltu vaihtoehtoa, jossa Honkajoki Oy:n puhdistamolla käsiteltäisiin myös Honkajoen kirkonkylän jätevedet, jolloin kunnan puhdistamon toiminta lopetettaisiin. Honkajoki Oy on kuitenkin myöhemmin päättänyt rakentaa uuden puhdistamon vain omasta toiminnastaan syntyville jätevesille. Tarkoitus on lisäksi kehittää prosesseja niin, että puhdistamolle johdettava vesimäärä ja kuormitus olisivat mahdollisimman pienet, jotta tarvittava allastilavuus olisi pienempi ja toisaalta viipymä voisi olla pitempi. Esisuunnitelma perustuu väljästi mitoitettuun aktiivilietelaitokseen (viipymä 4,5 d), jossa on erityistä huomiota kiinnitetty typenpoistoon. Käsittelyn päävaiheet ovat seuraavat: välppäys (5 mm), tasaus, esiflotaatio, biologinen käsittely (jossa ilmastimien toimintaa säätämällä aikaansaadaan hapellisia ja hapettomia vyöhykkeitä), jälkiselkeytys ja tarvittaessa jälkiflotaatio. Prosessia ohjataan automaattisesti ph-, happi- ja ravinnemittausten perusteella. Prosessi saattaa edellyttää fosforilisäystä, koska tulevan jäteveden fosforipitoisuus on alhainen suhteessa typpipitoisuuteen. Puhdistamon yksityiskohtainen suunnittelu voidaan tehdä vasta kun tehtaan tarkemmat muutossuunnitelmat valmistuvat. Puhdistamolla käsitellyn veden suunnitte-

luarvoiksi esitetään: COD Cr 125 mg O 2 /l, BOD 7-ATU 30 mg O 2 /l, kiintoaine 30 mg/l, kok.p 1 mg/l, kok.n 100 mg/l. 16 ENERGIANTUOTANTO JA ENERGIATEHOKKUUS Renderöintilaitoksessa tarvittava höyry ostetaan Vatajankosken Sähkö Oy:ltä. Vuonna 2009 ostettiin höyryä 61,79 GWh ja edellisenä vuonna 66,76 GWh. Laitoslaajennuksen jälken höyryntarpeen arvioidaan olevan maksimissaan noin 150 GWh/a. Osa Honkajoki Oy:n prosessihöyryjen sisältämästä energiasta muunnetaan kaukolämmöksi ja toimitetaan vieressä sijaitseville kasvihuoneyrittäjille. Kaukolämpöä toimitettiin yhteensä 15,9 GWh vuonna 2008 ja 21,4 GWh vuonna 2009. Vuonna 2009 sähköä kulutettiin 6,35 GWh ja edellisenä vuonna 5,96 GWh. Sopimusta sähköntoimittajasta laajennuksen jälkeen ei ole toistaiseksi tehty. Honkajoki Oy:n kattilalaitos Laitoksella on samalla kiinteistöllä sijaitseva oma kattilalaitos, joka toimii varavoimalaitoksena lähinnä Vatajankosken Sähkö Oy:n voimalaitoksen seisokkien aikana noin 3 viikkoa vuodessa. Lisäksi laitosta käytetään kulutushuippujen tasaamiseksi. Käytössä on 3 kpl identtisiä 3,5 MW:n höyrykattiloita (Vapor TTK 125). Kattiloiden arvioitu käyntiaika on noin 500 tuntia vuodessa. Polttoaineena kattilalaitoksessa käytetään raskasta polttoöljyä, jonka vuotuinen maksimikäyttömäärä on 500 tonnia. Yhteenveto kattilalaitoksen energiantuotannosta vuosina 2008 ja 2009 on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Honkajoki Oy:n kattilalaitoksen tiedot vuosilta 2008 ja 2009. Kattila Polttoaineteho (MW) Nimellisteho (MW) Käyttöalue (MW) Prosessihöyryä (GWh/a) 2008 Prosessihöyryä (GWh/a) 2009 K1 111 3,898 3,5 1 3,5 1,46 1,62 K2 111 3,898 3,5 2 3,5 1,46 1,62 K3 111 3,898 3,5 3 3,5 1,46 1,62 Yhteensä 11,694 10,5 4,4 4,9 Raskas polttoöljy varastoidaan suoja-altaalla ja manuaalisella pinnanmittauksella varustetussa 50 m 3 :n säiliössä.

17 Energiatehokkuus Laitoksella on vuonna 2008 tehty energia-analyysi ja toteutettu energian käytön tehokkuutta edistäviä teknisiä parannuksia. Energia-analyysi on päivitetty 13.4.2010. Energiansäästöehdotuksia on toteutettu osittain. Separaattoreiden huuhtelua koskevat ehdotukset johtaisivat rasvan laadun heikkenemiseen, minkä vuoksi niitä ei ole toteutettu. Osa ehdotuksista on johtanut jatkoselvityksiin Eviran kanssa mm. hygieniavaatimusten täyttymisen varmistamiseksi. Käyttämällä kuivaimessa raaka-aineista höyrystyvään veteen siirretty lämpö uudelleen hyväksi, voidaan laitoksen energiatehokkuutta parantaa jopa 40 prosenttia ilman että laitosta tarvitsee liittää esimerkiksi kaukolämpöverkkoon. LAITOKSEN PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Honkajoki Oy:n toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan vanhalta ja uudelta renderöintilaitokselta, kattilalaitokselta ja jätevedenpuhdistamolta. Renderöintilaitos Raaka-aineen käsittelyssä muodostuu prosessihöyryjä, jotka lauhdutetaan. Lauhtumaton osa prosessihöyryistä ohjataan polttoon Vatajankosken Sähkö Oy:n lämpölaitokseen. Syyskuussa 2007 tehtyjen päästömittausten tulokset on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Honkajoki Oy:n lauhdehöyrypiipun poistokaasujen hajupitoisuudet ja hajupäästö 26.9.2007 (h.y./m 3 = HY/m 3 ) Mittauspäivänä käsiteltiin raaka-ainetta keskimäärin 10 tonnia/h, joten poistokaasuja muodostui lauhdutuksen jälkeen 37,6 m 3 /t raaka-ainetta. Poistokaasun hajupitoisuudet vaihtelivat syyskuun 2007 mittauksissa välillä 1,9 2,6 milj. HY/m 3 ja hajupäästöt välillä 790 850 milj. HY/h. Hajupäästöjä muodostui mittauspäivänä 79 85 milj. HY/t käsiteltyä raaka-ainetta. Saksalaisten renderöintilaitosten keskimääräinen hajupäästö on ollut 80 800 milj. HY/t raaka-ainetta. Poistokaasuvirta on pienentynyt merkittävästi lauhduttimen käyttöönoton jälkeen, vaikka käsiteltävä raaka-

ainemäärä on kasvanut. Esim. vuonna 1992 poistokaasuvirta oli 2 500 6 500 m 3 /h. Toiminnan laajennuksen yhteydessä maksimaalisessa tuotantotilanteessa (234 000 t/a), poistokaasuja muodostuu noin 8,9 milj.m 3 /a. Tavoitteena on pitää hajupäästöt tasolla alle 100 milj. HY/t raaka-ainetta ja poistokaasuvirta alle 50 m 3 /t raaka-ainetta. Tämä vastaa kokonaishajupäästöä 4 000 milj. HY/h, kun raaka-ainetta käsitellään 40 t/h. Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen poistokaasujen koostumusta ei ole määritetty. Poistokaasujen ammoniakin (NH 3 ) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (TVOC) pitoisuudet on mitattu samassa yhteydessä hajupäästöjen kanssa syyskuussa 2007. Yhteenveto mittauksista on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Honkajoki Oy:n lauhdehöyrypiipun poistokaasujen ammoniakin (NH 3 ) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (TVOC 1) ) pitoisuudet ja päästöt 26.9.2007 (T = 20 o C, p = 101,3 kpa). 18 Uusiseelantilaisen tutkimuksen (Lou ja Agnew 2001) perusteella renderöintilaitoksen poistokaasu sisältää noin 300 erilaista yhdistettä, joista osa luetaan hajuyhdisteiksi. Näistä yhdisteistä on tunnistettu 50 60 kappaletta. Lähinnä Honkajoki Oy:n toimintaa vastaavalla laitoksella poistokaasuista löydettiin syklisiä hiilivetyjä, aromaattisia yhdisteitä, suoria (tai haarautuneita) hiilivetyjä, orgaanisia happoja, aldehydejä, ketoneja, amiineja, nitriilejä ja rikkiyhdisteitä. Päästöjen vähentäminen Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi on lauhdehöyrylinjaan vuonna 2003 asennettu ilmalauhdutin. Vesi ja muut höyryssä olevat yhdisteet, joiden kiehumispiste on yli 30 40 o C, tiivistyvät lauhteeksi, joka johdetaan jätevedenkäsittelyyn. Tiivistyminen ei ole täydellistä, minkä vuoksi lauhtumaton osa kaasuista on vuoden 2009 elokuusta lähtien johdettu Vatajankosken Sähkö Oy:n kattilalaitokselle poltettavaksi.

Prosessihöyry LAUHDUTIN 19 Kuva 1. Ilmalauhduttimen toimintaperiaate. Poistokaasu ilmaan Tehdyissä mittauksissa esikäsittelylaitoksen tasausaltaan ja flotaatioaltaan hajupitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa eli 12 000 15 000 HY/m 3 kosteaa kaasua. Biologisista prosessivaiheista mitatut hajupitoisuudet olipolttoon 0,1 kgn/h 0,4 kgc/h 4,6 kgn/h 3,2 kgc/h 4,5 kgn/h 2,8 kgc/h Lauhdevesi jätevedenkäsittelyyn Kuva 2. Honkajoki Oy:n tuotantoprosessista poistuvan prosessihöyryn sisältämän typen N ja orgaanisen hiilen C erottuminen prosessihöyryjen lauhduttimessa. Ilmaan johdettavien päästöjen vähentämisellä on ristikkäisvaikutus Honkajoki Oy:n jätevesien haju-, ravinne- ja BOD 7 -päästöihin. Prosessihöyryjen lauhdutin siirtää erilaiset hajuyhdisteet lauhdeveteen lisäten Honkajoki Oy:n jätevesien kuormittavuutta. Jäteveden hajuyhdisteet voivat myös tietyissä olosuhteissa kulkeutua takaisin ilmaan esim. viemäriputkien tuuletuksen kautta. Jätevedenpuhdistamolta ilmaan kohdistuvat päästöt Honkajoki Oy:n jätevedenpuhdistamon hajupäästöt mitattiin samassa yhteydessä lauhdehöyrypiipun hajupäästöjen kanssa syyskuussa 2007. Prosessilauhteet tulevat suoraan biologiseen vaiheeseen. Biologisen vaiheen prosessialtaat ovat osittain katettuja.

vat 1 100 1 900 HY/m 3 kosteaa kaasua, eli biologinen käsittely vähentää jätevesien hajupitoisuutta merkittävästi. Jätevedenpuhdistamon yhteenlaskettu hajupäästö oli 2,09 milj. HY/h eli noin 0,2 % tehtaan poistokaasujen hajupäästöstä. 26.9.2007 tehtyjen päästömittausten tulokset on esitetty taulukossa 7. Vuonna 2007 mitattu hajupäästö on pienempi kuin vuonna 2004 mitattu. Taulukko 7. Honkajoki Oy:n jätevedenpuhdistamon hajupitoisuudet ja hajupäästöt (T = 20 o C, p = 101,3 kpa) standardin SFS-EN 13725 mukaisesti määritettynä. 20 Jätevedenpuhdistamon päästöjen minimoimiseksi puhdistamoalueen puusto- ja muu kasvillisuus pyritään säilyttämään rakentamisen yhteydessä hajujen leviämisen estämiseksi. Tarvittaessa alueelle istutetaan lisää kasvillisuutta. Kattilalaitokselta ilmaan johdettavat päästöt Honkajoki Oy:n kattilalaitoksen savukaasujen päästöt on mitattu syyskuussa 2004 (polttoaineena rasva ja raskas polttoöljy) ja helmikuussa 2005 (polttoaineena rasva). Kattilalle haetaan lupaa varalaitoksena ja polttoaineena on tarkoitus käyttää pelkästään raskasta polttoöljyä. Honkajoki Oy:n kattilalaitoksen vuotuiset päästöt ilmaan on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Tuotantoyksikkö Hiukkaset NO 2 SO 2 mg/m 3 (n) t/a mg/m 3 (n) t/a mg/m 3 (n) t/a Kattila 1 12 0,025 815 1,5 1664 3,09 Kattila 2 12 0,025 815 1,5 1664 3,09 Kattila 3 12 0,025 815 1,5 1664 3,09 Yhteensä 0,075 4,5 9,27 Kattilalaitoksen savupiipun korkeus on 25 metriä ja savukaasut johdetaan erillisiin hormeihin. Alle 500 metrin etäisyydellä ei ole yli 30 metriä korkeita maastoesteitä. Kattilalaitoksen päästöt vuositasolla eivät riipu raaka-ainemäärästä, sillä kattilalaitosta käytetään ainoastaan varahöyrylähteenä. Näin ollen maksimaalisessa tilanteessa (234 000 t/a) kattilalaitoksen päästöjen arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla.

21 Melu ja sen leviäminen Kattilalaitoksen päästöjen vähentäminen Raskaan polttoöljyn laatuun kiinnitetään hankintahetkellä huomiota hiukkas- ja rikkipäästöjen vähentämiseksi. Kattiloiden säännöllisestä nuohouksesta ja muusta huollosta huolehditaan Honkajoki Oy:n työohjeiden mukaisesti. Kattilalaitoksen hiukkaspäästöjä voidaan vähentää savukaasujen suodattimen ja rikkidioksidipäästöjä savukaasupesurin avulla, joskaan ne eivät näytä tarpeelliselta Honkajoki Oy:ssä. Näin pieniin energialaitoksiin suodattimen asentamista ei yleensä ole edellytetty ja toisekseen laitos toimii vain varavoimalähteenä. Suodattimen tai pesurin käytöstä syntyy tuhkamaista jätettä tai lietettä laitteesta riippuen, joten savukaasujen käsittelyllä on ristikkäisvaikutus jätteiden vähentämisen kanssa. Laitoksella 20.6.2007 suoritetun ympäristömeluselvityksen mittausraportin mukaan melupäästöarvoltaan suurimmat äänitehotasot aiheutuivat renderöintilaitoksen lauhduttimista LWA = 104,7 db, jätevedenpuhdistamon kompressorihuoneen oviaukosta LWA = 104,6 db ja liikkuvasta pyöräkuormaajasta LWA = 98,5 db. Melulaskentojen sekä suoritettujen melumittausten mukaan renderöintilaitoksen ja jätevedenpuhdistamon päivä- ja yöaikainen keskiäänitaso alittaa melutason ohjearvot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lähin melulle altistuva kohde sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä Honkajoki Oy:n laitoksesta. Laajennuksen jälkeen laitoksen liikennemäärien arvioidaan kasvavan 60 80 % nykytilanteesta. Melupäästöjä on minimoitu sijoittamalla melupäästöjä aiheuttavia laitteistoja sisätiloihin sekä liikennejärjestelyillä. Jätevesikuormitus ja päästöt vesiin Hakemuksen tarkoittaman laajennuksen sekä uuden jätevedenpuhdistamon käyttöönoton jälkeen olisi vesistökuormitus ilmoitetun enimmäisvesimäärän (1 520 m 3 /d) ja käsitellyn jäteveden pitoisuusarvojen mukaan seuraava: BOD 7 46 kgo 2 /d, kok.p 1,5 kg/d, kok.n 152 kg/d, kiintoaine 46 kg/d.

Honkajoen kunnan ja vuodesta 2007 kunnan ja Honkajoki Oy:n puhdistamoista yhteensä Karvianjokeen johdettu kuormitus on vuosikeskiarvona laskettuna kehittynyt seuraavasti: Vuodet Jätevettä BOD 7 Fosfori Typpi m 3 /d kg O 2 /d kg P/d kg N/d 1990-94 419 8,2 0,31 19 1995-99 491 17 0,63 49 2000-04 504 80 1,1 81 2005 595 67 1,0 190 2006 771 131 1,4 130 2007 600 41 1,1 140 2008 635 19 0,9 166 2009 515 21 3,8 169 Hakemuksessa esitetyllä puhdistamoratkaisulla vesistökuormitus olisi suunnilleen sama kuin Honkajoki Oy:n ja Honkajoen kunnan puhdistamojen yhteenlaskettu kuormitus viime vuosina. Uudella puhdistamolla lasketaan saavutettavan alemmat jäämäpitoisuudet, mutta vesimäärän kasvu nostaa kuormitusta toisaalta suunnilleen saman verran. Jos kunnan jätevedet käsitellään jatkossakin erillisessä puhdistamossa, voi Karvianjoen kuormitus aleta hieman, koska Honkajoki Oy:n jätevesien käsittelyteho voi tässä tilanteessa olla parempi kuin kunnan vesiin sekoitettuna ja kunnan puhdistamolle asetettavat vaatimukset ovat tiukemmat kuin tehtaan jätevesiltä edellytetään. Laitoksen piha-alueet rakennetaan siten, että ne alueet, joissa kuljetetaan ja siirretään käsittelemätöntä ja käsiteltyä materiaalia, on asfaltoitu ja viemäröity kaksoisviemärijärjestelmällä, jolloin ulkoalueen puhdistusta vaativissa tilanteissa vesi johdetaan jätevedenpuhdistamolle, normaalitilanteessa sadevesiviemäriin. Nykyisen laitoksen hulevedet johdetaan alueen laidalla olevaan laskuojaan. Raaka-aineen vastaanottoalueen hulevedet johdetaan tarvittavan hygienisoinnin jälkeen jätevedenpuhdistamolle. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnot tapahtuvat kokonaisuudessaan suljetuissa prosesseissa ja laitoksen varastointitilat ja -säiliöt rakennetaan tiiviiksi, joten laitoksen normaalitoiminnan aikana puhdistamattomia päästöjä maaperään ja pohjaveteen ei ole. Kemikaalisäiliöt varustetaan varoaltain tai sijoitetaan sisälle rakennuksiin. Rakennukset varustetaan lattiakaivoin, josta nesteet johdetaan jätevedenpuhdistamolle tai vastaanottoaltaaseen. 22

23 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Laajennuksen jälkeen toiminnassa syntyy vuosittain jätteitä seuraavasti: Jätenimike ewc-koodi Määrä Toimituspaikka Sakokaivoliete m 3 190802 1 200 Laitoskäsittely Jätevesiliete m 3 190814 3 500 Laitoskäsittely TSE-rouhe t 020202 15 Polttoaineeksi 000 TSE-rasva t 020202 7 500 Polttoaineeksi Steriloitu, kuivattu eläinjäte t 020202 200 Kaatopaikalle Metallijäte t 020110 22 Hyötykäyttö Yhdyskuntajäte t 200301 25 Kaatopaikka Öljyinen vesi m 3 130205 5 Ekokem Oy Käytetty voiteluöljy t 130205 1 Ekokem Oy Luokan 1 kuumennettu ja käsitelty eläinjäte (100 t) palautetaan käsittelyprosessiin. Sakokaivo- ja jätevesilietteet toimitetaan käsiteltäväksi ympäristöluvan saaneeseen laitokseen. Muut syntyvät jätteet varastoidaan laitoksella. SELVITYS PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ Hakijan laatiman vertailun mukaan laitos täyttää eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin Euroopan Komission vuonna 2005 hyväksymän Teurastamoiden ja eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyä koskevassa BAT-vertailuasiakirjassa asetetut vaatimukset. Merkittävimmät poikkeamat koskevat sivutuotekuormien purkamiseen liittyviä järjestelyjä. Tilojen alipaineistuksen puuttuminen pyritään korvaamaan poistoilmamäärien säädöllä ja jäähdytyslaitteiston puuttuminen joustavalla kuljetuslogistiikalla. Laitoksella ei ole asiakirjassa esitettyä biosuodinta, mutta haisevia yhdisteitä sisältävät lauhtumattomat prosessihöyryt poltetaan. Tehdastiloista tulevia laimeita hajukaasuja ei pidetä häiritsevinä, koska ympäristössä ei ole asutusta. Uudessa tehtaassa on mahdollista johtaa laimeat hajukaasut biosuotimelle. Hakemuksen täydennyksenä toimitetussa, 17.11.2010 valmistuneessa olemassa olevan laitoksen ilmastointia ja hajun hallintaa koskevassa selvityksessä esitetään hajukaasujen käsittely toteutettavaksi biosuotimessa. Neuvottelussa 25.2.2011 hakija on esittänyt vaihtoehtoiseksi hajukaasujen käsittelytekniikaksi biopesurin. Taulukossa 9 on esitetty BAT-vertailuasiakirjan tavoitetaso käsiteltyjen jätevesien laadulle, johon voidaan päästä, kun käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa.