Osoite: Santastentie 197, Honkajoki Kiinteistörekisteritunnus: Y-tunnus

Transkriptio

1 1(29) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 63 YLO LOS-2003-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Honkajoki Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee renderöintilaitoksen olemassa olevaa toimintaa. Lupaa haetaan raakaainetonnin käsittelyyn. Laitoksen jätevedenpuhdistamoa koskeva ympäristölupapäätös annetaan erikseen. LUVAN HAKIJA Honkajoki Oy Santastentie Honkajoki LAITOS JA SEN SIJAINTI Honkajoki Oy:n renderöintilaitos Honkajoen kunnan Kirkkokallion teollisuusalueella Pataharju-nimisellä kiinteistöllä Osoite: Santastentie 197, Honkajoki Kiinteistörekisteritunnus: Y-tunnus LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus1 :n 1 momentti kohta 10 l, luujauhotehdas 3 b, kattilalaitos, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 MW Jätteenkäsittelylaitos LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti, kohta 9 h, luujauhotehdas Jätteenkäsittelylaitos Polttoaineteholtaan yli 5 ja alle 50 MW:n kattilalaitoksen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, mutta ympäristökeskus ratkaisee asian ympäristönsuojelulain 31 :n nojalla. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa Laitoksen päästö- ja jätetiedot on raportoitu vuodesta 1996 alkaen vuosittain. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Tfn Fax kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, Pori Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Tfn (02) Fax (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE 2/29 Luvat Turun ja Porin lääninhallituksen päätös ilmansuojeluilmoituksesta nro 54 YSP/1992 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös nro 22/1999 jätelupahakemuksesta Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös ilmansuojeluilmoituksesta annetussa päätöksessä määrätystä selvityksestä nro 4 YS/I /1999 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös ilmansuojeluilmoituksesta annetun päätöksen määräyksen muuttamisesta nro 80 YLO/2002 Sopimus EELA:n kanssa kuolleiden eläinten keräilyn ja hävittämisen järjestämisestä Sopimus 1. luokan sivutuotteiden keräilyn ja hävittämisen järjestämisestä Kaavoitustilanne Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu ympäristöministeriössä saanut lainvoiman Seutukaavassa Kirkkokallion teollisuusalue ja sen pohjoispuoliset Teollisuustien varrella olevat alueet on osoitettu teollisuuskäyttöön niihin kuuluvine liikennealueineen, suojavyöhykkeineen ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen. Satakunnan maakuntakaava on parhaillaan laadittavana. Honkajoen keskustan osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Osayleiskaavassa Kirkkokallion teollisuusalue ja sen pohjoispuoliset Teollisuustien varrella olevat alueet sisältyvät teollisuusalueeseen (T). Kyseiselle alueelle saa rakentaa teollisuus- ja varastorakennuksia sekä näihin liittyviä liikenne-, virkistys- ja yhdyskuntateknisen huollon alueita sekä muita alueen toimintoihin välittömästi liittyviä palvelu-, toimisto- ja terminaalitiloja. Teollisuusalueen ulkopuoliset alueet idässä, etelässä ja lännessä ovat metsätalousaluetta (M). Kirkkokallion teollisuusalueelle on laadittu asemakaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Asemakaavassa Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen alue on varattu erityisalueeksi (E-1), jolla sijaitse tuotanto- ja eläinjätteenkäsittelylaitos. Alueelle saa sijoittaa aluelämpölaitoksen. Alue on tarkoitettu yksityiseen rakennustoimintaan. Asemakaavassa on osoitettu erityisalueen länsipuolelle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T) sekä puutarha- ja kasvihuonealue (MP). Myös erityisalueen eteläpuolelle on osoitettu MP-alue. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Laitoksen lähiympäristö Kirkkokallion teollisuusalue sijaitsee noin 2 km kaakkoon Honkajoen keskustasta. Alueelle on muodostunut kasvitarhojen ja teollisuuden keskittymä. Alueella toimivat Honkajoki Oy:n lisäksi: Hevi-kolmiot Oy (kasvitarha), Honkatarhat Oy (kasvitarha), KKK- Vihannes Oy (kasvitarha) ja Lihajaloste Korpela Oy (lihanjalostuslaitos). Kirkkokallion teollisuusalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta. Lähin asutus sijaitsee noin kilometrin päässä Kirkkokallion alueesta luoteeseen. Honkajoen kunnan vanha kaatopaikka (suljettu 1970-luvulla) sijaitsee noin 150 m yhtiön jätevedenpuhdistamosta pohjoiseen. Laitoksen läheisyydessä on puhdistamolietteiden käsittelyyn tarkoitettu kunnan kompostointikenttä. Samalla suunnalla sijaitsee myös aikaisemmin turvetuotantoon käytetty alue (Lakkikeidas) sekä PrizzTech Oy:n energiakauran koeviljelyalue.

3 Suojelukohteet 3/29 Kirkkokallion teollisuusalue ja sen lähiympäristö eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kirkkokallion teollisuusalueen läheisyydessä ei ole suojelukohteita. Lähin Natura 2000 alue on Karvianjoen kosket (FI ), joka sijaitsee Honkajoen keskustaajaman pohjoispuolella, jätevesien purkupaikan yläpuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Honkajoki Oy käsittelee teollisuudesta peräisin olevia eläinperäisiä 1., 2. ja 3. luokan sivutuotteita. Luokan 2. ja 3. sivutuotteet jalostetaan valkuaisrehuksi, eläinrasvaksi, lannoitteeksi ja energiaksi. Luokan 1 sivutuotteet käsitellään polttokelpoiseen muotoon. Laitos toimii keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ympäri vuoden. Raaka-aineiden tulorytmissä on kuitenkin vaihtelua siten, että 1 3 vuoroa viikossa on pesu- ja huoltoaikaa, joka yleensä ajoittuu maanantaiksi. Laitoksen käyntiaika on noin tuntia vuodessa. Renderöintilaitoksen tuotanto Laitoksella käsitellään teollisuudesta peräisin olevia, EY asetuksen 1774/2002 mukaan 1 3 luokan eläinperäisiä sivutuotteita. Laitos vastaa myös valtakunnallisesti tilalla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja käsittelystä. Sivuotteita toimittavat maan suurimmat teurastamot. Vuonna 2004 käsiteltiin raaka-aineita tonnia. Lupaa haetaan raaka-ainetonnin käsittelylle, joka jakaantuisi seuraavasti, yksikkönä t/a: Raaka-aine 2004 Luvan määrä Ruhon osat (TSE, lk1) Teuraseläinten osat (lk 2) Teuraseläinten osat (lk 3) Kuolleet tuotantoeläimet Yhteensä Tuotanto on jakaantunut seuraavasti: Tuote Arvio Valkuaisrehu (t/a) Lannoitteet (t/a) TSE-rouhe (t/a) TSE-rasva(t/a) Eläinrasvaa (t/a) Kaukolämpö (MWh) Vuosina 2001 ja 2003 on ilmoitettu valkuaisrehun ja lannoitteiden yhteismäärä. Prosessit Renderöintilaitoksella on kaksi käsittelylinjaa, jotka on täysin erotettu toisistaan. Lihaluujauholinjalla käsitellään luokkien 2 ja 3 sivutuotteita ja TSE-linjalla pelkästään TSEriskiainesta (1. luokka) sekä tilalla kuolleita tuotantoeläimiä. Tulevaisuudessa luokan 2 sivutuotteet ohjataan TSE-linjalle.

4 Lihaluujauholinja 4/29 Eläinperäiset sivutuotteet ohjataan kuljetusautoista vastaanottosiiloihin, joista ne johdetaan mekaaniseen esimurskaukseen, jonka jälkeen metalliesineet poistetaan magneettisesti. Sen jälkeen sivutuotteet murskataan edelleen mekaanisesti 50 mm palakokoon. Murskatut raaka-aineet johdetaan painehöyryn avulla kuivasulattimeen, joita laitoksella on kahdeksan. Sulattimessa raaka-aineet kuivataan, steriloidaan ja hydrolysoidaan sivutuoteasetuksen mukaisesti 133 o C lämpötilassa ja kolmen barin paineessa vähintään 20 minuutin ajan. Yhden käsittelyjakson kesto painesäiliön täytöstä tyhjennykseen on noin kolme tuntia. Sulattimissa vapautuva prosessihöyry johdetaan ilmalauhduttimeen ja sulanut massa magneettisen metallinerotuksen jälkeen puristukseen. Siinä eläinrasva ja kuiva-aine, lihaluujauhomassa, erotetaan toisistaan. Rasva puhdistetaan dekantoimalla ja johdetaan varastosäiliöön. Rasva myydään raaka-aineeksi. Lihaluujauhomassa jauhetaan mekaanisesti alle 4 mm palakokoon, kuumennetaan, pakataan suursäkkeihin ja varastoidaan. Lihaluujauho (3. luokan tuote) toimitetaan lannoitteeksi ja valkuaisrehuksi esim. turkiseläimille. Osa prosessihöyryjen sisältämästä energiasta voidaan ilmalauhdutuksen jälkeen muuntaa lämmönvaihtimilla kaukolämmöksi, jota talvisaikaan on toimitettu läheisille kasvihuoneille. Ilmalauhduttimelta syntyvä prosessilauhde johdetaan jatkossa laitoksen jätevedenpuhdistamolle. (Prosessikaavio, liite1) TSE-linja TSE-riskiaines kaadetaan autoista omiin vastaanottosiiloihin ja murskataan kuten 2. ja 3. luokan raaka-ainekin. Murskattu raaka-aine johdetaan ruuvikuljettimilla kuivasulattimeen (3 kpl), jossa riskiaines kuivataan, steriloidaan ja hydrolysoidaan samoissa olosuhteissa ja samassa ajassa kuin lihaluujauho. Sulattimissa vapautuva höyry johdetaan samaan ilmalauhduttimeen kuin lihaluujauholinjan höyrytkin. Käsitelty massa johdetaan seuraavaksi puristukseen, jossa eläinrasva ja kuiva-aine erotellaan. Rasva puhdistetaan dekantoimalla ja separoimalla, jonka jälkeen se johdetaan varastosäiliön kautta poltettavaksi omassa kattilalaitoksessa. TSE-rouhe pakataan suursäkkeihin ja varastoidaan ja toimitetaan poltettavaksi sopimuskumppaneiden esim. Fortum Oyj:n tai Ekokem Oy:n laitoksille. TSE-linjan hallitilojen ja laitteiden pesuvedet kootaan varastokaivoon, josta ne aika ajoin pumpataan steriloitavaksi tarkoitukseen varattuun sulattimeen. Vesi haihdutetaan prosessihöyryksi ja ohjataan ilmalauhduttimelle. (Prosessikaavio, liite 2) Pesuhalli Raaka-aineiden kuljetuskalusto puhdistetaan mekaanisesti ja pestään konttien tyhjentämisen jälkeen laitoksen alueella olevassa uudessa pesuhallissa, jossa on uusi vettä säästävä pesuri. Vanha halli on poistettu käytöstä. Energiantuotanto Prosesseissa tarvittava höyry tuotetaan omassa kattilalaitoksessa renderöintilaitoksen alueella. Siinä on kolme nimellisteholtaan 3,5 MW:n ja polttoaineteholtaan 4,0 MW:n tulitorvi-tuliputki höyrykattilaa. Kattiloiden käyttöalue on 1 3,5 MW. Polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä ja omassa tuotantoprosessissa syntyvää eläinrasvaa. Prosessihöyryä on vuonna 2004 syntynyt GWh tonnin tuotannolla sitä syntyy

5 5/29 hakemuksen mukaan GWh. Vuonna 2004 on kaukolämpöä toimittu lähellä sijaitseville kasvihuoneille MWh. Kattiloiden tulitorvet ja savukaasukanavat nuohotaan kaksi kertaa vuodessa Veden kulutus ja jätevedet Vuonna 2004 kulutettiin raakavettä prosessissa m 3 eli 98 m 3 päivässä. Siitä m 3 (28 m3 /d) käytettiin kattilalaitoksen höyrykattiloiden syöttövetenä. Loppu talousvedestä käytettiin pääasiassa kuljetuskaluston pesuun ( m 3 ) ja renderöintilaitoksen laitteistojen ja hallitilojen pesuun (3 600 m 3 ). Osa vedestä käytettiin saniteettitiloissa ja piha-alueiden puhdistamiseen kesäaikana. Laitoksen ominaisvedenkulutus on 0,5 m 3 käsiteltyä raaka-ainetonnia kohti. Ruhon osat ja kuolleet eläimet (1. luokka) sisältävät 47 % vettä ja teuraseläinten osat 53 %. Pieni osa raaka-aineiden sisältämästä vedestä jää tuotteisiin, sillä TSE-rouhe sisältää 5,2 % ja lihaluujauho 2,5 % vettä. Talousveden kulutusta on vähennetty ja pyritään vähentämään tulevaisuudessa mm. - käyttövesiputkien uusimisen avulla (2005) - uudella kuljetuskaluston pesuhallilla, jossa on vettä säästävä pesuri (2005) - työtilojen ja ulkoalueiden mekaanista esisiivousta tehostamalla - vähentämällä höyrykattiloiden lisäveden määrää ja tehostamalla lauhteiden talteenottoa. Käytettävät kemikaalit ja polttoaineet ja niiden varastointi Renderöintilaitoksessa käytetään kemikaaleja mm. kattilaveteen, pesuihin ja desinfiointiin seuraavasti: Kemikaali Luokitus Määrä Käyttö t/a Natriumhydroksidi, C, R 34 1,3 Kattilavesi Tetranatriummetyleeni- X n, R /53 diamiinitetra-asetaatti Rikkihappo C, R Lauhteen ph:n säätö Natriumhydroksidi, C, R 35 4,8 Tilojen desinfiointi Natriumhypokloriitti C, R Propanoli F, R 11 3,6 Puhtaiden pintojen desinfiointi Kaliumperoksidi- X i, R monosulfaatti, X i, R Kuljetuskaluston Sulfamiinihappo, X i, R 37/8 pesu Natriumdodekyylibentseenisulfonaatti Kaliumhydroksidi C, R ,9 Pesuaine Kattilalaitoksessa käytetään polttoaineina raskaan polttoöljyn ja omassa tuotannossa syntyvän eläinrasvan seosta. Käyttömäärät vuonna 2004 ja maksimituotannolla ovat seuraavat:

6 Polttoaine Tehollinen Polttoainemäärä Kokonaisenergia lämpöarvo 2004 Arvio 2004 Arvio MJ/kg t/a t/a TJ/a TJ/a Mastera LS , ,6 99,7 Eläinrasva 36, ,7 130,5 Yhteensä ,3 230,2 6/29 Polttoaineita käytetään höyrykattiloissa ja työkoneissa. Vuonna 2004 on käytetty yhteensä litraa kevytöljyä työkoneissa ja dieselöljyä autoissa. Voiteluaineita tarvitaan kunnossapidossa. Polttoaineet varastoidaan neljässä säiliössä kattilalaitoksen ja TSE-laitoksen välissä, ja säiliöiden koot ovat 50 ja 90 tonnia. Tehtaan takana on lisäksi kaksi 90 m 3 rasvan varastosäiliötä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Laitoksen toimintaa ja teurastamoiden ja sivutuotteita käsittelevien laitosten parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia on verrattu hakemuksessa. Laitoksen toiminta täyttää vaatimukset keskeisiltä, mutta ei kaikilta osin. Seuraavat vaatimukset täyttyvät laitoksen toiminnassa: - Suunniteltava ja rakennettava kuljetusvälineet, laitteet ja tilat niin, että ne ovat helposti puhdistettavia - Puhdistettava materiaalien säilytysalueet säännöllisesti - Huolehdittava sivutuotteiden peittämisestä kuljetuksen, lastaamisen/purkamisen ja varastoinnin aikana - Varustettava säiliöt allastuksella Seuraavat vaatimukset täyttyvät osittain: - Käytettävä ylitäytön estoa säiliöissä -puuttuu rasvasäiliöstä, mutta sen täyttö on ohjeistettu - Sivutuotteille suljetut varastointi-, käsittely- ja lastausalueet. - kuorma tyhjennetään katetulle purkupaikalle. Tila ei ole alipaineistettu, eikä sen järjestäminen ole taloudellisesti mahdollista - Missä ei ole mahdollista käsitellä sivutuotteita ennen kuin niiden pilaantuminen alkaa aiheuttaa haju ja /tai laatuhaittoja, jäähdytetään ne mahdollisimman pian ja mahdollisimman lyhyeksi aikaa - jäähdytyslaitteistoa ei ole. Teurastamoiden kanssa pyritään mahdollisimman joustaviin kuljetusjärjestelyihin, jotta raaka-aineen pilaantuminen estettäisiin Laitoksissa, joissa ei ole mahdollista käyttää tuoreita raaka-aineita ja siten minimoida pahanhajuisten aineiden muodostuminen, BAT tarkoittaa joko kondensoimattomien kaasujen polttamista olemassa olevassa polttimessa tai kaikkien haihtuvien kaasujen polttamista lämpöhapettimessa. Honkajoen laitoksella ei polteta pahanhajuisia kaasuja, mutta polttomahdollisuutta selvitetään. Hajuja vähennetään lauhduttamalla prosessihöyryt. Biosuotimen asentaminen edellyttää koko tehtaan ilmastointijärjestelmän uusimista, joka on kallis investointi. Tehdastiloista tulevat laimeat hajukaasut eivät ole häiritseviä, koska lähiympäristössä ei ole asutusta. Laitoksella on tehty energia-analyysi vuonna Sen mukaan tehtaan energiankulutus jakaantuu siten, että lämpöön kuluu 83 %, sähköön 14 % ja veteen 3 %. Sähköstä proses-

7 7/29 siin kuluu 83 %, talotekniikkaan 10 % ja tehdaspalveluun 7 %. Energia-analyysin raportissa on esitetty energiansäästötoimenpiteinä kuumien lauhteiden keräilyä säiliöön ja syöttöä kattiloihin, kiinteistö- ja prosessiautomaatiojärjestelmän hankkimista, valaistuksen kunnon parantamista, kattilalisäveden määrän pienentämistä ja lauhdevedenerottimien toiminnan parantamista sekä höyrynkulutuksen laskua käyttämällä jätelämpöä raaka-aineen esilämmitykseen ja parantamalla vesitaloutta. Jatkoselvitys- ja tutkimusaiheiksi esitetään huuhteluvesien keräilyä ja siirtoa valumavesikaivosta 6 mm:n välpän kautta jätevesiviemäriin, valumavesien pastörointia ja tyhjöhaihdutusta sekä jäteveden käsittelyä käänteisosmoosilla. Ympäristöriskit ja niiden hallinta Ympäristöonnettomuudet ja niiden seuraukset Arvio Honkajoki Oy:n toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista ja toimista häiriötilanteissa on esitetty Honkajoki Oy:n turvallisuussuunnitelmassa, toimintaohjeissa vakavista poikkeus- ja kriisitilanteista sekä toimintajärjestelmän työohjeissa. Pahin uhka on tulipalo, josta saattaa aiheutua ilman saastumista, hajuhaittaa, viihtyisyyden alenemista ja maaperän pilaantumista sammutusvesistä. Muut riskit ja niiden seuraukset esitetään seuraavassa taulukossa: Ympäristöriski Vuoto - öljy - kemikaali - rasva Jätevesipäästö - rasva - polttoöljy - kemikaali Hajupäästö Raaka-ainekuorman kaatuminen/ vuotovahinko Rasvakuorman kaatuminen Saastuneen tuotteen pääsy asiakkaalle Eläintaudinaiheuttajan pääsy tehtaalta ympäristöön Vaikutus Maaperän pilaantuminen Jätevedenpuhdistamon toiminnan häiriö Viihtyisyyden aleneminen Maaperän pilaantuminen viihtyisyyden aleneminen Maaperän pilaantuminen Asiakkaan toiminnan keskeytyminen ja ylimääräisten resurssien käyttö Eläinten sairastuminen Toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi Honkajoen palokunta hoitaa pelastustehtävät. Palotarkastus suoritetaan kerran vuodessa. Henkilökunnan perehdyttämisestä vastaa tehdaspäällikkö. Suojautuminen ja toiminta vahinkotapauksissa ja häiriötilanteissa on ohjeistettu toimintajärjestelmän työohjeissa. Liikenne Sopimuskuljetusliikkeet hoitavat raaka-aineiden kuljetukset. Pienasiakkaat hoitavat kuljetukset itse. Raaka-aineiden ja eri luokkien tuotteiden kuljetukset on eriytetty. Tulevalle raaka-aineelle, luokan 1 tuotteelle (TSE rouhe) ja luokan 2 3 tuotteille (lihaluujauho ja rasva) on kullekin oma kuljetuskalustonsa ja purkupaikkansa. Raaka-aine kuljetetaan

8 konteissa. Raaka-ainekuorman purkamisen jälkeen kuljetusajoneuvo ajetaan pesuun ennen poistumista alueelta. 8/29 Kiinteät 2 3 luokan tuotteet kuljetetaan säkkitavarana alueelta toimiston läheisyydessä sijaitsevan portin kautta. Rasva kuljetetaan säiliöissä. TSE-tuotteen noutoliikenne tapahtuu omasta portistaan varastoon. Samasta portista hoidetaan myös muu sisään tuleva liikenne kuten polttoaineet, pakkaustarvikkeet, huoltoajo jne. Liikennemäärät ovat vuonna 2004 olleet: Ajotyyppi Kuorma- Ajokerta/d Ajokerta/d koko t vuosi 2004 maksimituotanto Raaka-aineet TSE-rouhe Luokan 2 ja 3 tuotteet lihaluujauho rasva Henkilöautot Santastentien liikenne vuonna 2001 oli 230 ajoneuvoa päivässä, josta Honkajoki Oy:n osuus on noin %. Ennustettu liikennemäärä vuodelle 2020 on 310 ajoneuvoa päivässä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Laitoksen toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan pääasiassa renderöintilaitokselta, kattilalaitokselta ja jätevedenpuhdistamolta. Raaka-aineiden steriloinnin ja sulatuskattiloiden ilmanpoisto ja käsittely hoidetaan prosessihöyryjen lauhdutinyksikön kautta. Laitoksen muiden toimintojen ja tilojen ilmanvaihto tapahtuu koneellisesti käsittelemättömänä ulkoilmaan. Renderöintilaitoksen muut päästöt johdetaan ilmaan 45 metriä korkean höyryputken kautta. Kattilalaitoksen päästöt johdetaan ilmaan 25 metrin korkeudelta. Renderöintilaitos Prosessihöyryt lauhdutetaan ja lauhde johdetaan jätevedenpuhdistamolle ja lauhtumaton osa ulkoilmaan 45 metrin korkeudelta. Poistokaasut sisältävät erilaisia orgaanisia ja epäorgaanisia haisevia, alhaisen hajukynnyksen yhdisteitä, jotka saattavat aiheuttaa hajuhaittaa ympäristössä. Prosessihalli on pahin hajulähde mm. siksi, että kun sulatuskattilat avataan tilassa, hajut joutuvat hallitilaan ja edelleen ilmanvaihdon mukana ulkoilmaan. Hallissa sijaitsevat kuljetushihnat ja ruuvikuljettimet ovat avoimet. Hallin poistoilmamäärät ovat suuria. Sisäilman laadun parantamiseksi käytetään kohdepoistoja, joiden kautta hajut johdetaan käsittelemättöminä ulkoilmaan. Osa prosessihöyryistä ja painekattiloiden paineistukseen ja höyrykuljetukseen käytetyistä höyryistä vapautuu hallitilaan, josta se poistuu ilmanvaihdon kautta. Ilmanvaihdon ilmamäärä on suuri ( m 3 /h, josta 90 % renderöintitilasta), jotta tilojen lämpötila ja ilmanlaatu saadaan hallituksi painekattiloiden aiheuttamasta lämpökuormasta ja hajupäästöstä huolimatta.

9 9/29 Raaka-aineen varastohallin siilot ovat päältä avoimia ja niiden päällä on kohdepoistot. Jäteveden esikäsittelystä syntyvät hajut käsitellään sitä koskevassa erillisessä luvassa. Lauhdehöyrypiipun poistokaasuvirtaus on keskimäärin 410 m 3 /h. Lauhdutuksen jälkeen muodostuu poistokaasuja 44 m 3 /tonni raaka-ainetta. Kaasuvirta on pienentynyt merkittävästi uuden vuonna 2003 käyttöönotetun lauhduttimen asennuksen jälkeen, vaikka käsiteltävä raaka-ainemäärä on kasvanut. Vuonna 1992 oli kaasuvirran määrä m 3 /h. Vuonna 2004 muodostui poistokaasuja kaikkiaan 3,2 miljoonaa m 3. Maksimituotantotilanteessa niiden määrä on noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Päästömittaukset Lauhdehöyrypiipun poistokaasujen hajupitoisuudet on selvitetty standardin SFS-EN mukaan lokakuussa Hajupitoisuudet vaihtelivat 3,6 ja 17 miljoonan hajuyksikön välillä tunnissa. Mittaustulokset kosteassa ja kuivassa kaasussa olivat seuraavat: Mittaus- Tilavuusvirta Hajupitoi- Hajupäästö Hajupäästö ajankohta kostea kaasu suus kuiva kaasu kostea kaasu kuiva kaasu m 3 /h milj h.y./m 3 milj h.y./h milj.h.y./h , , , , Käytettyä raaka-ainetonnia kohti hajupäästöjä syntyi miljoonaa hajuyksikköä. Hajupäästöt on edellisen kerran mitattu vuonna Silloin kostean kaasun tilavuusvirta oli noin 10 kertaa tämänhetkinen, ja kuivan kaasun tilavuusvirta on pysynyt samana. Hajupitoisuus kuivassa kaasussa oli 0,102 0,138 miljoona hajuyksikköä kuutiometrissä. Mittauksen mukaan hajupäästö on kasvanut tuotannon volyymin kasvamisen myötä, koska lauhdehöyry ja hajut ovat yksinomaan peräisin käsitellystä raaka-aineesta. Vuonna 1992 käsitellyn raaka-aineen määrä oli tonnia eli 67 % nykyisestä. Hajupitoisuudet ja päästöt eri toimialoilla vaihtelevat kirjallisuustietojen mukaan seuraavasti: Toimiala Hajupitoisuus Hajupäästö h.y./m 3 milj. h.y./h Jäteveden puhdistamolietteen kompostointiauma Broilerikasvattamon poistoilma Sikala Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen hajupäästö on hakemuksen mukaan maltillinen ottaen huomioon laitoskoko. Tuotannon kasvattaminen tonniin ei lisää hajupitoisuutta tai ominaishajupäästöä. Tavoitteena on pitää ominaispäästö alle 800 miljoonaa h.y./t raaka-ainetta ja poistokaasuvirta alle 50 m 3 /t raaka-ainetta. Siitä syntyy miljoonan hajuyksikön päästö tunnissa.

10 10/29 Poistokaasujen koostumusta ei ole tarkemmin määritetty. Ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet on mitattu lauhdehöyrystä samassa yhteydessä hajupäästön kanssa. Tulokset kosteassa kaasussa olivat: Mittausaika NH 3 - NH 3 - TVOC- TVOCpitoisuus päästö pitoisuus päästö mg/m 3 g/h mg/m 3 g/h Hajuselvitys Kesäkuussa 2004 tehtiin hajukatselmus, jolla selvitettiin merkittävimmät hajulähteet laitoksella. Selvityksen aikana oli laitoksen ympärillä jatkuvasti lievä lihaliemen haju, joka voimistui lauhduttimen ja jätevesien lähtökaivon (jätevedet kunnan viemäriverkostoon) luona sekä hallin ovien läheisyydessä. Honkajoen keskustaajamassa esiintyvien hajujen esiintymistiheyttä, luonnetta ja voimakkuutta selvitettiin hajupaneelin avulla ennen jätevesiputken muutosta. Jäsenet (6kpl) havainnoivat ja pitivät kirjaa hajuhavainnoista syyskuun 2004 ajan, jona aikana tehtiin 28 hajuhavaintoa. Niistä 12 oli laitosalueella ja loput keskustaajamassa. Hajuja esiintyi 19 päivänä (63 % päivistä). Yksi jäsen, joka asui laitoksen pohjoispuolella, havaitsi hajuja lähes päivittäin. Hajut tulivat kunnan viemärikaivosta. Kaksi muuta samalla suunnalla asuvaa havaitsivat hajua vain kerran. Eniten hajuhavaintoja tehtiin alueella, joka sijaitsee 0,5 kilometriä kunnanvirastosta ja kaksi kilometriä laitoksesta luoteeseen. Hajua kuvattiin viemärikaivon tai mädän kananmunan hajuksi. Hajuhavaintojen perusteella pääteltiin, että osa hajuista kunnanviraston läheisyydessä on peräisin joko laitoksen tai kunnan jätevesistä, joiden hajut kulkeutuivat ympäristöön viemärikaivojen tai jäteveden puhdistamon kautta. Honkajoki Oy:n laitosalueen toimistossa havaittiin samana aikana hajuja 12 päivänä eli lähes joka arkipäivä. Hajun kesto oli 0,5 2 tuntia. Hajun voimakkuus vaihteli. Hajua kuvattiin viemärin tai mädän kananmunan hajuksi. Laitoksella ei löydetty toiminnasta tai tuotannosta selitystä päästöille ja hajuille. Renderöintilaitoksen poistokaasujen mahdolliset terveys- ja viihtyisyysvaikutukset Poistokaasut voivat sisältää useita satoja orgaanisia yhdisteitä, joista vain osa pystytään tunnistamaan. Suurina pitoisuuksina ne saattavat olla terveydelle haitallisia, mutta pieninä pitoisuuksina aiheuttavat korkeintaan viihtyisyyshaittaa. Hakemuksessa on kirjallisuusselvitys renderöintilaitoksen poistoilmasta Uudessa- Seelannissa analysoiduista yhdisteistä. Kaikkiaan analysoitiin noin 50 yhdistettä, mutta mitattavia määriä löytyi sulfideja, rikkihiiltä, voihappoa, hiilivetyjä, fenolia ja aromaattisia yhdisteitä kuten tolueenia, styreeniä, naftaleenia ja etyylibentseeniä. Sulfidien, rikkihiilen, voihapon ja naftaleenin hajukynnykset ovat alhaiset. Ammoniakkipitoisuus poistokaasussa on mg/m 3. Ammoniakin hajukynnys on 3,6 35 mg/m 3 ja silmien ja hengitysteiden ärsytyskynnys mg/m 3, joten 24- kertainen laimennus, joka toteutuu toiminnassa, alittaa ärsytyskynnyksen.

11 11/29 Poistokaasu sisältää todennäköisesti myös rikkiyhdisteitä, sillä prosessilauhteesta on mitattu sulfideja 130 mg S litrassa. Se vastaa arviolta 28 mg rikkivetyä/m 3 poistokaasua tai 62 mg rikkihiiltä m 3. Rikkivedyn hajukynnys on 0,011 mg/m 3, ja se haisee voimakkaasti mädäntyneelle kananmunalle. Rikkivety ärsyttää silmiä pienissä pitoisuuksissa (15 30 mg/m 3 ). Suurissa pitoisuuksissa se voi aiheuttaa hermostollisia oireita ja tajuttomuutta. Poistoilman täytyy laimentua vain kertaalleen, jotta ärsytyskynnys alittuu, joten siitä ei ole hakemuksen mukaan haittaa ympäristölle. Rikkihiilen hajukynnys 0,3 0,6 mg/m 3, ja sen haju on lievästi makea tai vastenmielinen. Poistokaasun arvioitu rikkihiilen pitoisuus alittaa vaikutuskynnyksen mg/ m 3 selvästi. Renderöintilaitoksen päästöjen rajoittaminen Laitoksen ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi on lauhdehöyrylinjaan asennettu vuonna 2003 ilmalauhdutin. Siinä prosessihöyryt kulkevat omassa kanavistossaan, jota jäähdytetään ulkopuolelta ilman avulla. Höyryssä oleva vesi ja muut yhdisteet, joiden kiehumispiste on yli astetta, tiivistyvät kanavistossa lauhteeksi, joka johdetaan jätevedenkäsittelyyn. Tiivistyminen ei kuitenkaan ole täydellistä, joten lauhtumaton osa johdetaan lauhdepiipun kautta ulkoilmaan. Lauhduttimen lämpötila on aina astetta korkeampi kuin ulkoilman lämpötila. Vesihöyry tulee lauhduttimelle noin 100- asteisena. Sieltä poistuvan prosessilauhteen ja lauhtumattoman osan eli poistokaasun lämpötilat ovat o C. Lauhdutin vähentää merkittävästi poistokaasujen ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä. Lauhdeveden mukana poistuu orgaanista hiiltä kg vuorokaudessa, kun lauhdeveden orgaanisen hiilen pitoisuus on mg/l, ja lauhdevettä syntyy 90 tonnia vuorokaudessa. Typpeä poistuu noin 100 kg vuorokaudessa, kun veden ammoniumtyppipitoisuus lauhteessa on mg N/l. Lauhduttimeen tulevan prosessihöyryn ja siitä poistuvan veden ja poistoilman typpi- ja hiilimäärät olivat mittausten mukaan seuraavat: Prosessi- Käsitelty Poistokaasu Erotushöyry lauhdevesi tehokkuus kg/h kg/h kg/h % Typpi 4,6 4,5 0,1 98 Hiili 3,2 2,8 0,4 88 Hiilestä ja typestä valtaosa poistuu lauhdeveden mukana ja vain pieni osa joutuu päästönä ilmaan. Lauhduttimen ansiosta hiilipäästö ilmaan vähenee noin 88 % ja typpipäästö 98 %. Hakemuksen mukaan lauhdutin on riittävä käsittelymenetelmä jatkossakin, mutta poistokaasujen polttomahdollisuutta selvitetään. Ilmaan johdettavien päästöjen käsittelyn ristikkäisvaikutus on jätevesimäärän lisääntyminen ja jätevesien haju-, ravinne- ja BOD-päästöjen kasvaminen. Kattilalaitoksen päästöt Kattilalaitoksen päästöt ovat öljynpoltolle tyypilliset. Päästöt johdetaan ulkoilmaan 25 metriä korkean piipun kautta. Vuonna 2002 ja 2004 päästöt olivat seuraavat:

12 Maksimi 12/29 Rikkidioksidi 39,3 119,1 131 Typenoksidit 32,7 69,9 76,9 Hiilidioksidi Hiukkaset 9,3 6 6,6 Kloori ja epäorg. yhdisteet 0,09 0,1 Fluoridi 0,12 0,13 Dioksiinit ja furaanit 0 0 Päästöt maksimituotannolla, jolle lupaa haetaan, ovat 1,1 kertaa vuoden 2004 päästöt. Päästöt ovat suoran riippuvaisia raaka-ainemäärästä, koska tarvittavan höyryn määrä on suoraan sidoksissa tuotantomäärään. Päästömittaukset Kattilalaitoksen päästöt on mitattu vuonna 2004 tilanteessa, jossa polttoaineena käytettiin raskasta polttoöljyä ja renderöintilaitoksen rasvaa, joka on laitoksen tyypillinen ajotapa. Toiset mittaukset tehtiin helmikuussa 2005 tilanteessa, jossa polttoaineena oli pelkkä rasva. Tulosten perusteella pelkän rasvan polttaminen aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin raskaan polttoöljyn polttaminen. Verrattaessa tuloksia jätteenpolttoasetuksen arvoihin, alittuvat ne kaikkien muiden komponenttien paitsi hiukkasten osalta. Mittausten tulokset olivat seuraavat, yksikkönä mg/nm 3, dioksiinit ja furaanit ng/nm 3 : Aine Pitoisuus Raja-arvo, Pitoisuus POR + rasva jätteenpoltto rasva Hiukkaset Kok. orgaaninen hiili < 0,07 10 <0,06 Suolahappo 0, ,61 Fluorivety 1,49 1,21 0,06 Rikkidioksidi Typenoksidit Kadmium + tallium 0,0004 0,05 0,00005 Elohopea ,05 <0,00001 Antimoni 0,0001 0, Arseeni Lyijy 0,002 0,0003 Kromi 0,005 0,004 Koboltti 0,04 0,003 Kupari 0,03 0,01 Mangaani 0,01 0,001 Nikkeli 0,73 0,01 Vanadiini 0,85 0,00 Ed. metallien summa 1,65 1,00 0,03 Dioksiinit ja furaanit <0,05 0,1 <0,00005 Hiilimonoksidi Edellisten mittaustulosten perusteella on laskettu yhden kattilan savukaasujen hiukkas-, typenoksidi-, rikkidioksidi- ja häkäpäästöt käytettäessä öljyn ja rasvan seosta ja pelkkää rasvaa.

13 13/29 Aine POR + rasva Rasva Pitoisuus Päästö Pitoisuus Päästö mg/nm 3 kg/h mg/nm 3 kg/h Hiukkaset, kuiva 67 0, ,10 NO x, kuiva 802 3, ,4 SO 2, kuiva ,3 0 0 CO, kuiva Öljyn korvaaminen tuotannossa syntyvällä rasvalla vähentää mittaustulosten mukaan päästöjä merkittävästi. Kattilalaitoksen päästöjen vähentäminen Päästöjä vähennetään korvaamalla osa raskaasta polttoöljystä oman laitoksen tuottamalla rasvalla ja kattiloiden säännöllisellä huollolla ja nuohouksella. Hiukkaspäästöjä voidaan vähentää suotimella ja rikkidioksidipäästöä pesurilla, mutta näin pieniin laitoksiin niitä ei yleensä ole edellytetty. Suotimen ja pesurin käytöstä seuraa ristikkäisvaikutuksena jätemäärän kasvaminen. Jätevedet Laitoksen toiminnassa muodostuu jätevesiä prosessihöyryjen lauhduttimelta tulevasta lauhteesta, kuljetuskaluston pesuvesistä ja renderöintitilojen ja -laitteiden pesuvesistä ja saniteettivesistä sekä kattilaitoksen puhallusvedestä. Kaikki prosessissa ja pesuissa syntyvät jätevedet johdetaan käsiteltäviksi laitoksen omalle jätevedenpuhdistamolle, joka otetaan käyttöön vuonna Jätevedet esikäsitellään flotaatiolaitoksella, jota ennen on rumpusiivilä, jolla jätevesistä erotetaan yli 3 mm suuremmat aineosat pois. Renderöintilaitokselta jätevedet on tähän asti johdettu flotaatiolaitoksen kautta Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle siirtoviemäriä pitkin. Jatkossa puhdistetun jäteveden siirtoon käytetään samaa viemäriä. Jätevesien määrä on merkittävästi kasvanut vuodesta 2002 vuoteen 2004 johtuen käsiteltävän raaka-aineen määrän lisääntymisestä sekä vuoden 2003 lopulla käyttöönotetusta ilmalauhduttimesta. Vuonna 2004 johdettujen jätevesien määrä oli m 3 (170 m 3 /d). Syntyvien jätevesien määrä on vedenkulutusta suurempi, koska prosessissa sivutuotteista haihdutetaan vettä, joka päätyy jätevedeksi. Lauhduttimen kautta lauhteeksi joutuu m 3 ja lauhduttimesta poistokaasuna ilmaan 50 m 3. Käsiteltyä raaka-ainetonnia kohti jätevettä muodostui 0,88 m 3, joka hakemuksen mukaan on vähäinen määrä moniin eurooppalaisiin laitoksiin verrattuna. Jäteveden määrä tulee lisääntymään toiminnan laajetessa tonnin raaka-ainemäärän käsittelyssä syntyy prosessijätevettä noin 5 % nykyistä enemmän eli m 3 päivässä. Tosin jätevesimäärä muiden jakeiden osalta tulee vähenemään, kun aiemmin esitetyt veden säästötoimenpiteet toteutetaan. Lauhduttimen kautta poistuva prosessivesimäärä voi enimmillään olla m 3 /a. Käytännössä määrä kuitenkin on pienempi, koska painekattilat toimivat panoksittain ja sulatettu massa puretaan kuljettimille hallitilaan jatkokäsittelyä ja kuivatusta varten, jolloin osa prosessihöyryistä ja painekattiloiden paineistukseen ja höyrykuljetukseen käytetystä höyrystä joutuu hallitilaan, josta se poistuu ilmanvaihdon mukana. 96 % raaka-aineissa tulevasta vesimäärästä päätyy prosessilauhteeksi.

14 Melu ja tärinä 14/29 Kattilalaitoksen höyrykattiloista poistuu puhallusvetenä 5 % kehitetyn höyryn määrästä, joka vastaa % kattiloiden lisävesimäärästä. Höyrykattiloiden lisävedestä ( m 3 /a joutuu puhdistamolle taseen mukaan m 3 /a. Hallitilojen ja laitteiden pesuvedet (70 m 3 /d) käsitellään myös laitoksen omalla jätevedenpuhdistamolla. Kuljetuskaluston (autot ja kontit) pesuhallin jätevedet johdetaan hiekanerotuskaivon kautta flotaatiolaitokselle ja edelleen jätevedenpuhdistamolle. Jätevesikaivojen liete ja laitoksen jätevedenpuhdistamon liete johdetaan renderöintilaitoksen prosessiin TS 1-linjalle autoklaaviin. Piha-alueet on pääosin asfaltoitu, ja pihan hulevedet ja pesuvedet johdetaan eri puolilla aluetta sijaitsevien kaivojen kautta hulevesiviemäriin ja edelleen kahteen purkuojaan. Valtaosa vesistä johdetaan suoalueelle laskevaan ojaan ja loput taajamaan suuntaan laskevaan ojaan. Raaka-aineen vastaanottoalueet on viemäröity ja katettu, joten sadevedet eivät pääse niitä huuhtomaan. Katosten alta vedet johdetaan laitoksen jätevedenpuhdistamolle. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Laitos ei sijaitse pohjavesialueella, joten päästöjä pohjaveteen ei tapahdu. Päästöt maaperään on estetty asfaltoimalla piha-alue. Kemikaalisäiliöt on varustettu varoaltailla tai sijaitsevat sisällä rakennuksissa. Rakennuksissa on lattiakaivot, joista vedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Päästöjä maaperään voi tapahtua ainoastaan toimintahäiriöiden tai onnettomuuksien yhteydessä. Lähin häiriölle altistuva kohde (asutus) sijaitsee noin kilometrin metrin etäisyydellä. Laitoksen aiheuttama melu vaimenee matkalla huomattavasti eikä aiheuta häiriötä asutukselle. Osa melupäästöstä aiheutuu liikenteestä. Toiminnan aiheuttamaa meluhaittaa on pyritty rajoittamaan liikennejärjestelyillä. Toiminta on sijoitettu rakennusten sisälle ja osa laitteista on äänieristetty. Laitoksen alueella ja lähiympäristössä tehdasalueella on suoritettu melutasomittaus vuonna Mittauspaikkoja oli 12, ja kussakin suoritettiin mittaus kolme kertaa. Tulokset ilmoitetaan niiden keskiarvona. Melutasot vaihtelivat 52 ja 80 db:n välillä. Tasot olivat seuraavat: Mittauspaikka Melutaso db(a) 1. Portti toimiston vieressä Lämpökeskuksen vieressä Lämpökeskuksen ja trukkiliikenteen vieressä Huoltoportilla, TSE-trukkiliikenteen vieressä TSE-raaka-aineen lastauspaikalla Raaka-aineen vastaanottopaikan lähettyvillä Tehtaan takana, huoltoportin lähettyvillä Lauhduttimien vieressä, osa puhaltimista päällä Tehtaan takana, eläinrasvasäiliöiden vieressä Varaston ja eläinrasvasäiliöiden välissä Puistomuuntamon vieressä Santaskylän paikallistiellä tehtaan kohdalla 0 70

15 15/29 Tehdasalueen rajoilla kauimpana tehdasrakennuksesta sijaitsevissa pisteissä 1, 5 ja 10 mitattiin melutasot 55 db(a) tai alle. Pisteessä 12 melun aiheutti pääasiassa liikenne. Meluohjearvot ylittyivät käytännössä kaikkialla itse tehdasalueella. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Laitoksen toiminnassa syntyy tavanomaisia ja ongelmajätteitä sekä hyödynnettävää jätettä. Vuoden 2004 tuotannolla ja maksimituotannolla syntyy jätteitä seuraavasti: Hyödynnettäväksi paikalliselle kerääjälle toimitetaan: 1. Metallijäte, 42 t/a Ongelmajätekäsittelyyn paikallisen keräilijän kautta toimitetaan: 2. Jäteöljy, 2,1 t/a Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle toimitetaan: 2004 Maksimituotannolla 3. Rakennus- ym. jäte 107 t/a 120 t/a Kankaanpää 4. Muovit 20 t/a 22 t/a Kankaanpää 5. Yhdyskuntajäte 200 m m 3 Kankaanpää 6. Kuumennuskäsitelty eläinjäte 800 t/a 900 t/a Forssa Lihaluujauhoa toimitettiin vuonna 2004 seuraavasti: 6980 t kaatopaikallaeforssaan 9435 t sementtitehtaalle Paraisille 1050 t lekasoratehtaalle Kuusankoskelle 195 t voimalaitokselle Kauttualle Jatkossa luujauho pyritään myymään rehuksi tai lannoitteeksi ja ylijäämä ohjaamaan energiahyötykäyttöön. Maksimituotannolla sitä arvioidaan syntyvän enintään tonnia vuodessa. Hyötykäyttöpaikkoja voisivat olla sementtitehdas, lekasoratehdas tai voimalaitos. TSE-rouhetta toimitettiin t vuonna 2004 voimalaitokselle Valkeakoskelle. Sen määrän arvioidaan olevan maksimituotannolla tonnia ja toimituspaikan Valkeakosken lisäksi mahdollinen Honkajoen voimalaitos. Vuonna 2004 toimitettiin sakokaivolietettä 332 tonnia Honkajoen kompostointikentälle. Maksimituotannolla sen määrä tulee olemaan 370 tonnia vuodessa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja terveyteen Laitoksen toiminnasta aiheutuva haju paikkakunnalla on koettu suurimmaksi haitaksi luvuilla ei hajuista valitettu terveystarkastajalle, mutta lauhduttimen hankinnan jälkeen vuonna 2003 on hajua esiintynyt. Kattilalaitoksen päästöt eivät vaikuta yleiseen viihtyisyyteen. Rasvan poltosta aiheutuva ympäristöhaitta on pienempi kuin raskaan öljyn poltosta aiheutuva. Jätteistä ei aiheudu haittaa viihtyisyydelle tai terveydelle.

16 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 16/29 Teollisuusalueen lähiympäristö on pääasiassa talousmetsää. Natura-2000-ohjelmaan kuuluvia alueita ei ole sijaitse laitoksen lähellä. Hajuyhdisteet kulkeutuvat enimmillään muutaman kilometrin päähän, mutta niillä ei tiedetä olevan haitallisia vaikutuksia luonnonympäristöön. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Ilmaan joutuvien prosessipäästöjen pääasiallinen vaikutus on hajuhaitta ympäristössä. Asiaa on selvitetty hajupaneelin avulla. Kuusi henkilöä kirjasi kuukauden ajan hajuhavaintojaan. Hajuhaittaa koettiin 63 % päivistä. Hajuilmoituksia Honkajoki Oy:öön on tehty vuoden 2004 syksyllä 0-2 kappaletta kuukausittain ja syyskuussa 10 kappaletta. Päästöjen vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Honkajoki Oy:n toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia maaperään eikä pohjaveteen. Ilmaan johdettavien päästöjen vaikutukset Poistoilman pitoisuusselvityksen ja hajukynnyksen vertailun perusteella poistokaasun sisältämät ammoniakin ja rikkiyhdisteiden pitoisuudet eivät todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa. Poistokaasujen haitta-aineiden pitoisuutta tullaan seuraamaan indikaattoriaineiden avulla. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Laitoksella on työohjeisto raaka-aineen kuljetuksista, kattilalaitoksen toiminnasta, kaikista prosessin vaiheista, kunnossapidosta, siivouksesta sekä toiminnasta ja tiedottamisesta vakavissa poikkeus- ja kriisitilanteissa. Renderöintilaitos Renderöintilaitoksella on työohjeisto käyttötarkkailusta, joka kattaa raaka-aineen kuljetuksen, vastaanoton ja varastoinnin, työohjeet TSE-riskiainestoiminnoille ja sulattimille, omavalvontaohjeet, rehuerien valvonnan, poikkeustilanteiden hallinnan, vuoro- ja poikkeamaraporttien täyttöohjeet, ympäristönäytteenoton, tuotteen luovutuksen, TSE-rouheen kuljetuksen ja kunnossapidon työohjeet. Toimintajärjestelmän työohjeissa on yksityiskohtaisesti ohjeistettu laitoksen käyttötarkkailu. Lauhdutin liitetään kiinteistöautomaatiojärjestelmään, jolloin lauhduttimen virtaama- ja lämpötilatiedot sekä vikailmoitukset rekisteröityvät jatkuvatoimisesti järjestelmään. Toiminta mahdollisissa häiriötilanteissa ohjeistetaan. Kattilalaitos Kattilalaitoksen käyttötarkkailu on yksityiskohtaisesti ohjeistettu laitoksen toimintajärjestelmän työohjeissa.

17 17/29 Kattilalaitoksen vastuuhenkilö raportoi kuukausittain tehdaspäällikölle polttoaineen ostot, käyttömäärän ja varaston määrän, poltetun TSE-rasvan määrän, raaka- ja lisäaineiden sekä jäteveden määrät, höyryn kokonaiskulutuksen ja myydyn lämmön määrän. Tehdaspäällikkö seuraa sähkön kulutusta. Kattilalaitoksen valvonta on pääosin jatkuvaa. Päivittäin luettavia mittareita ovat päähöyrymittari, raakavesimittari, lisävesimittari, kaukolämmön myyntimittarit ja raskaan polttoöljyn varasto. Jaksottaisessa käytössä hälytykset siirtyvät käyttäjälle puhelimitse. Kattilaitokselle on nimetty käytönvalvoja. Kattilakemikaalien toimittaja mittaa kerran kuukaudessa kattilaveden kovuuden, ph:n ja sähkönjohtokyvyn. Energian kulutusta seurataan päivittäin käytetyn polttoaineen ja veden suhteen. Päivittäin seurataan päähöyrymittarin, raakavesimittarin, lisävesimittarin, kaukolämmön myyntimittarin ja raskaan polttoöljyn varaston lukemia. Päästötarkkailu ja mittaukset Raportointi Renderöintilaitos Prosessipoistokaasussa olevien haitta-aineiden pitoisuutta tullaan jatkossa seuraamaan indikaattoriaineiden avulla. Aineiksi on valittu ammoniakki, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (TVOC) ja hajurikkiyhdisteet. Kattilalaitos Kattilalaitoksella mitataan savukaasujen hiilidioksidipitoisuus ja nokikuva kerran kuukaudessa raskasöljyä käytettäessä. Nokikuvan on oltava Shell Bacha-Rech-asteikolla 2 4 ja hiilidioksidipitoisuuden 12,0 14,5. Savukaasujen lämpötilaa seurataan jatkuvasti. Sen tulee olla yli 170 o C. Hiukkaspäästöt mitataan viiden vuoden välein.. Mitattavista suureista pidetään kirjaa. Mittaustulokset kirjataan erillisille lomakkeille, jotka säilytetään laitosmiehen toimistossa. Siellä säilytetään myös kattilakemikaalien toimittajan suorittamien kattilavesianalyysien tulokset. Poikkeavista päästöistä raportoidaan. Raportissa selvitetään päästöjen syy ja aika, jona päästöt ovat tapahtuneet. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Honkajoen kunnan ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla sekä sanomalehti Kankaanpään Seudussa ja Ylä-Satakunnassa Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä

18 18/29 Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Laitoksella ja tehtyjen tarkastusten muistiot on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Honkajoen kunnanhallitukselta, Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän valvontaosastolta, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselta ja Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta. Honkajoen kunnanhallitus katsoo lausunnossaan (76 ) Honkajoki Oy:n ympäristölupahakemuksessa mainittujen toimenpiteiden edistävän vesistöjen- ja ilmansuojelun tavoitteita merkittävästi tehostuvan jätevesien ja prosessihöyryjen käsittelyn kautta, sovellettaessa hakemuksessa kuvattua parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Erikseen kunnanhallitus tähdentää huomioon otettavaksi mahdollisesti vielä ilmenevät hajuhaitat kunnan alueella, etenkin jäteveden purkuputken ja flotaatioaltaan läheisyydessä sekä prosessi- ja biolietteiden käsittelyn ja loppusijoittamisen, tiedottamisen häiriötilanteissa sekä kunnanhallituksen päätöksessä (197 ) esille tulleet eri lausuntotahojen kannanotot. Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän valvontaosasto toteaa lausunnossaan , että hajuhaittojen vähentämiseksi Honkajoki Oy:n tehtaan ja sen jätevedenpuhdistamon läheisyydessä olisi tehtaan kaikista toiminnoista syntyvien hajupäästöjen vähentämiseksi käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja tähän nähden tulee selvittää mahdollisuus: Renderöintilaitos: - johtaa hallitilan poistoilmavirta esim. kattilalaitokselle sen tarvitsemana palamisen korvausilmana - johtaa laitoksen prosessin poistokaasut poltettavaksi kattilalaitoksessa - johtaa prosessin poistokaasujen lauhdevedet erillisviemärillä laitoksen jätevedenpuhdistamolle. Mikäli edellä mainitut toiminnot ovat rakennuskelpoisia, tulee ne toteuttaa välittömästi tai annetun määräajan kuluessa. Kuntayhtymän valvontaosasto on aiemmissa lausunnoissaan korostanut mm., että laitoksen aiheuttamaa hajuhaittaa tulee edelleen vähentää, jotta laitoksen aiheuttamasta epämiellyttävästä hajusta päästään pikaisesti eroon myös tehtaan läheisyydessä. Tähän nähden ympäristökeskuksen tulee antaa hajupäästöille riittävän tiukka hajupäästömääräys, jota myös mittauksin valvotaan riittävän useasti tehtaan käyttöjaksojen aikana. Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto ilmoittaa lausunnossaan pitävänsä tärkeänä, että Honkajoki Oy toteuttaa ne ympäristölupahakemuksessa mainitut toimenpiteet, joiden arvioidaan vähentävän toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja. Lääninhallitus pitää tärkeänä myös, että prosessivesien käyttöä seurataan ja että vettä säästäviin ratkaisuihin pyritään sekä kattila- että prosessiveden käytössä. Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunto koskee jätevedenpuhdistamon päästöjä ja vaikutuksia Karvianjokeen, ja se otetaan huomioon jätevedenpuhdistamon lupapäätöksessä.

19 19/29 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta jätetyt muistutukset koskevat jätevedenpuhdistamon toimintaa ja jätevesien johtamista, joten ne käsitellään jätevedenpuhdistamon luvassa. Läheisten kasvihuoneiden, Hevi-Kolmio Oy:n, Honkatarhat Oy:n ja KKK-Vihannes Oy:n toiminnanharjoittajien puolesta ovat Timo Rapila ja Esa Kivioja ilmoittaneet toiminnan kärsineen vakavasta ympäristöhaitasta jo usean vuoden ajan. Hajuhaitta muuttui sietämättömäksi vuoden 2004 alussa, jolloin ilmajäähdytin otettiin käyttöön. Hajun todettiin vaikuttaneen työilmapiiriin ja tehoon. Hajun arveltiin vaikuttavan myös ennen pitkää elintarvikkeiden laatuun. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on ottanut päivätyssä vastineessaan kantaa kunnanhallituksen, kansanterveystyön kuntayhtymän, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja TE-keskuksen lausuntoihin sekä jätettyihin muistutuksiin. Elintarviketeollisuuden teurasjätteiden käsittely, tuotteistaminen ja hyötykäyttö on vastineen mukaan ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltamista. Haju Renderöintilaitoksen hajupäästöjä on voitu merkittävästi vähentää lauhdehöyrylinjaan vuonna 2003 asennetun lauhduttimen avulla. Hajupäästöjen leviämistä ympäristöön ja hajujen todennäköistä esiintymistä voidaan arvioida päästöjen leviämismallin avulla, mutta ulkopuolisista koostuvan hajupaneelin avulla saadaan enemmän tietoa olemassa olevan laitoksen hajuista. Lausunnoissa esitetyistä toimenpiteistä hakija esittää: - laitoksen poistokaasujen polttaminen on teknisesti mahdollista - hallitilan poistoilman johtaminen kattilalaitokselle sen korvausilmaksi ei ole mahdollista suurten ilmamäärien takia. Tulevissa prosessimuutoksissa ilmastointia pystytään tehostamaan ja määriä pienentämään mm. kohdepoistojen avulla. - prosessilauhteet on tammikuusta 2006 alkaen erillisviemäröity suoraan jätevedenpuhdistamolle, joten hajut eivät pääse enää tuulettuman ympäristöön. Prosessilauhteet ja flotaatiossa käsitelty muu jätevesi yhdistetään ennen biologiseen prosessiin johtamista, joten lauhdevesistä ei pääse hajua ympäristöön. Päästöt ilmaan Suomessa tai EUssa ei ole tehty periaatepäätöstä siitä, mitä savukaasujen raja-arvoja eläinrasvaa poltettaessa tulisi soveltaa, jonka vuoksi mittaukset tehtiin mahdollisimman laajasti. Mittaustulosten perusteella renderöintilaitoksen rasvan polttaminen aiheuttaa vähemmän päästöjä ilmaan kuin raskas polttoöljy. Kattilalaitoksen päästöjä vähennetään jatkamalla laitoksesta peräisin olevan rasvan käyttöä polttoaineena. Rasvan polttaminen on osa prosessia, ja rasva on prosessin sivutuote, jonka polttaminen on normaalia energiantuotantoa. Mikäli sitä pidetään jätteenpolttona, voidaan jätteenpoltossa käytettävien jatkuvien mittausten käytöstä luopua, koska aineen laatu on tunnettu ja päästöt todettu mittauksin vähäisiksi.

20 Melu 20/29 Renderöintilaitoksen alueiden melutasot on mitattu helmikuussa Tehdasrakennuksen läheisyydessä melutaso oli db ja tehdasalueen rajoilla db. Melutaso ylittää asuinalueelle tarkoitetun päiväarvon tason, mutta on pienempi kuin katumelu. Laitos sijaitsee teollisuusalueella, jossa melutason ei voida olettaa saavuttavan asutusalueelle asetettuja arvoja. Jäähdytyslaitteisto Raaka-aineiden kuljetusketju ja logistiikka ovat tehostuneet. Nykyään teurastamoyksiköt ovat aiempaa suurempia ja kuljetusketju nopeampi. Tytäryhtiöltä voidaan lisäksi ostaa tarvittaessa käsittelykapasiteettia poikkeustilanteissa. Vesi Talousvettä käytetään höyrykattiloiden syöttövetenä, raaka-aineiden kuljetuskaluston pesemiseen ja laitteistojen ja hallitilojen pesuun sekä jonkin verran piha-alueiden puhdistamiseen kesäaikana. Sivutuotteista haihdutetaan prosessissa vettä, joka päätyy jätevedeksi. Talousveden määrää on pyritty vähentämään seuraavin toimenpitein: - käyttövesiputket uusittu uusi pesuhalli kuljetuskaluston pesuun vettä säästävine pesureineen työtilojen ja ulkoalueiden mekaanisen esisiivouksen käyttöä tehostettu - höyrykattiloiden lisävesien määrän vähentäminen lauhteiden talteenottoa tehostamalla ja suljettu vedenkierto Vastaus muistutuksiin Muistutukset koskevat jätevesien johtamista, joten niitä ei käsitellä tässä menettelyssä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Honkajoki Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan renderöintilaitoksen ja kattilaitoksen toiminnalle. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Laitoksen toimintaa koskevat määräykset 1. Laitoksessa saa käyttää raaka-aineena ja 3. luokan eläinperäistä raaka-ainetta. 2. Eläinperäiset raaka-aineet tulee vastaanottaa suoraan vastaanottosiiloihin ja ohjata prosessiin niin, että niistä ei aiheudu terveys-, haju-, roskaantumis- ym. haittaa ympäristölle. Raaka-ainevirrat tulee hallita siten, että laitokselle tuleva määrä pystytään ilman pitkiä varastointiaikoja ohjaamaan suoraan prosessiin. Mikäli raaka-ainetta joudutaan poikkeuksellisesti varastoimaan piha-alueella, tulee sen tapahtua jäähdytetyissä tiloissa. Raakaaineen vastaanottopaikan tulee olla katettu ja viemäröity.