RENDERÖINTILAITOKSEN LAAJENNUS- JA KEHITTÄMISHANKE

Transkriptio

1 RENDERÖINTILAITOKSEN LAAJENNUS- JA KEHITTÄMISHANKE Jätevesien ravinteet lannoitteeksi Hukkalämmöstä energiaa kasvihuoneille Eläinperäinen sivutuote luujauhoksi ja kotieläinten ruokintaan Ei ulkopuolista polttoainetta Lannoitetta tiloille Omavaraisuussähkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Kesäkuu 2008 Watrec Oy Wahreninkatu FORSSA

2 RENDERÖINTILAITOKSEN LAAJENNUSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOIN- TIOHJELMA Etusivun kaaviokuva: Honkajoki Oy; Agroekologinen toimintamalli Karttakuvat: Suomen ympäristökeskus: Hertta tietokanta, Watrec Oy:n sopimusnro: SYKE/TK-H191/06 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA VUOROVAIKUTUS HANKKEESTA VASTAAVA JA YHTEYSTAHOT YVA-MENETTELYN TARKOITUS JA VAIHEET ARVIOINTIMENETTELYN JA SIIHEN OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN HANKKEEN YVA-MENETTELYN TAVOITE ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT JA TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMINEN HANKKEEN SIJOITTUMINEN JA MAANKÄYTTÖTARVE HANKKEEN KOKONAISKUVAUS NYKYINEN TOIMINTA PROSESSIT Lihaluujauholinja TSE-linja Pesuhalli Energiantuotanto Hajukaasujen käsittely Jäteveden käsittely LAAJENNUS- JA KEHITTÄMISHANKKEEN KUVAUS ENNUSTE TULEVISTA RAAKA-AINEMÄÄRISTÄ NYKYISET JA TULEVAT TUOTTEET LAAJENNUS- JA KEHITTÄMISHANKKEEN PROSESSIVAIHTOEHDOT Renderöintilaitoksen kehittäminen (VE 1) Luujauholinja Verilinja Höyhenlinja Jatkuvatoiminen rasvakeittolinja Märkärenderöinti Polttoprosessi Biokaasulaitos (VE 1/1) Kompostointilaitos (VE 1/2) Hyväksytyt käsittelylaitoksen muualla suomessa (VE 1/3) Päästöjen hallinta ja energiatehokkuus LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUHDE LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT YMPÄRISTÖN NYKYTILAN KUVAUS - TEHDYT TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava ja seutukaava Yleiskaavat Asemakaavat SUOJELUALUEET JA KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ ALUEEN YHDYSKUNTARAKENNE ALUEEN LUONNONOLOT MAAPERÄ JA VESISTÖT Maaperä

3 Pohjavedet Pintavedet ILMAPÄÄSTÖT LIIKENNE JA MELU YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTA HONKAJOKI OY:N HANKKEESSA ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Hajuvaikutukset Liikennevaikutukset Meluvaikutukset Työllisyysvaikutukset Terveysvaikutukset Pölyäminen Vaikutukset maaperään, pohjavesiin ja pintavesistöön Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja ympäristöonnettomuuksien mahdollisuudesta Rakentamisen aikaiset vaikutukset EPÄVARMUUSTEKIJÄT JA OLETUKSET HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT TOIMINNAN VAIKUTUSTEN SEURANTA EHDOTUS VAIKUTUSALUEEN RAJAAMISEKSI LÄHTEET LIITTEET

4 TIIVISTELMÄ Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen laajennus- ja kehittämishankkeeseen liittyen on käynnistetty ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Yhtiö on käynnistänyt suunnittelun renderöintilaitoksen kapasiteetin kasvattamiseksi, jotta nopeasti kasvavaksi ennustettuun raaka-ainemäärien lisääntymiseen voidaan varautua hallitusti. Lisäksi nykyisen laitoksen saneeraaminen on ajankohtaista. Saneeraaminen on järkevintä toteuttaa laajennushankkeen yhteydessä. Lähtökohtaisesti hankkeen toteutuksessa tavoitellaan teollisuusekologista toimintamallia, jossa sivutuotteiden käsittely ja siihen liittyvät investoinnit sekä energian lisätuotanto toteutetaan ekologisesti kestävällä tavalla ottaen huomioon toimintaympäristön muut toiminnot ja kehittämistarpeet. Laajennus- ja kehittämishankkeen esisuunnitteluvaiheessa halutaan tarkastella laajasti erilaisia prosessivaihtoehtoja, jotka ovat mahdollisia laitokselle tulevan raaka-aineen käsittelyssä. Hankkeessa nykyinen renderöintilaitos saneerataan ja tiettyjen 3. luokan sivutuotteiden käsittelyä varten rakennetaan uusi käsittelylaitos tai vaihtoehtoisesti tehdään yhteistyötä ulkopuolisen käsittelylaitoksen kanssa. Vaihtoehtoisia käsittelyprosesseja termisten käsittelymenetelmien lisäksi ovat biokaasua tuottava mädätys ja kompostointi. Hankkeen yhteydessä myös laitoksen päästöjen hallintaa, erityisesti hajukaasujen ja jätevesien käsittelyn osalta on tarkoitus tehostaa. Toimintaa on tarkoitus kehittää siten, että sivutuoteasetuksen perusteella eri riskiluokkaan kuuluvien materiaalien käsittely toteutetaan kustannustehokkaasti ja erityisesti energiataloudellisesti järkevimmällä tavalla. Käsittelymenetelmien optimoinnissa pyritään myös uudistamaan laitoksen lopputuotteita. Laitoksen laajennusosa on suunniteltu toteutettavan nykyiseen laitokseen nähden Santastentien pohjoispuolelle, Kettuharju nimiselle tilalle (Kiinteistörekisteritunnus: ). YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää hankkeen ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia. Arviointiprosessia on mahdollista kommentoida sen eri vaiheissa järjestettävissä tiedotus- ja yleisötilaisuuksissa. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät asiakirjat ovat kansalaisten nähtävillä arviointiprosessin aikana. YVA-menettelyn koordinaattorina toimii FM Kaisa Suvilampi Watrec Oy:stä ja yhteysviranomaisena toimii ylitarkastaja Elvi Hakila Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta (ja ylitarkastaja Seija Savo). YVA-menettely on ympäristölupaprosessia edeltävä vaihe, jonka arvioidaan päättyvän maaliskuussa Hankkeen suunnittelussa otetaan huomioon YVA-menettelyssä saatava informaatio. Hankkeesta ja YVA-menettelystä vastaa Honkajoki Oy. 4

5 Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan seuraaville toteutusvaihtoehdoille: VE 0 VE 1 Honkajoki Oy:n toiminta säilyy nykyisellään, eikä laajennus- ja kehittämishanketta toteuteta. Renderöintiprosessin kapasiteetti on noin tn/vuosi. Honkajoki Oy:n renderöintiprosessia laajennetaan tn/a käsittelykapasiteetille siten, että vanhat tuotantolinjat saneerataan ja rakennetaan uusia termisiin käsittelytekniikoihin perustuvia tuotantolinjoja vastaamaan kasvavaan käsittelytarpeeseen. VE 1/1 Honkajoki Oy:n sivutuotteiden käsittelykapasiteettia laajennetaan tn/a kapasiteetille siten, että osa 3. luokan materiaalista sekä lanta ja laitoksen jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete käsitellään alueelle rakennettavassa biokaasulaitoksessa. VE 1/2 Honkajoki Oy:n sivutuotteiden käsittelykapasiteettia laajennetaan tn/a kapasiteetille siten, että osa 3. luokan materiaalista sekä lanta ja laitoksen jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete käsitellään alueelle rakennettavassa kompostointilaitoksessa. VE 1/3 Honkajoki Oy:n sivutuotteiden käsittelykapasiteettia laajennetaan tn/a kapasiteetille siten, että osa 3. luokan materiaalista sekä lanta ja laitoksen jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete toimitetaan ulkopuoliseen, Eviran hyväksymään käsittelylaitokseen. Arviointiselostuksessa esitetään tarkennettu arvio raaka-ainemäärien jakaantumisesta eri käsittelyprosesseihin. Tämän pohjalta arvioidaan eri prosessivaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja suoritetaan vaihtoehtojen vertailu. YVA-menettelyssä keskitytään seuraavien ympäristövaikutusten arviointiin: - Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Hajuvaikutukset Liikennevaikutukset Meluvaikutukset Työllisyysvaikutukset Terveysvaikutukset Pölyäminen - Vaikutukset maaperään, pohjavesiin ja pintavesistöön - Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen - Vaikutukset rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön - Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen - Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja ympäristöonnettomuuksien mahdollisuudesta - Rakentamisen aikaiset vaikutukset Arviointi tulee perustumaan ensisijaisesti seuraaviin menetelmiin: 5

6 - Ympäristön nykytilan kartoittamiseen, sekä tehtyjen luonto- ja ympäristövaikutusselvitysten informaation hyödyntämiseen - Kirjallisuusselvityksiin, jotka tehdään Watrec Oy:n toimesta. Keskeiset lähdeviitteet esitetään lähdeluettelossa - Laskennallisiin energia- ja päästömalleihin - Hajun leviämisen matemaattiseen mallintamiseen - Toiminnassa olevien vastaavien laitosten mittaus- ja tilastointitietojen hyödyntämiseen - Asiantuntijoiden vaikutusarvioihin. Mm. ohjelmalausunnoista saatavia asiantuntijalausuntoja käytetään arvioinnin pohjana - Tiedotustilaisuuksissa saatuihin tietoihin ja niiden analysointiin - YVA-menettelyn aikana annettavista lausunnoista ja mielipiteistä saatavaan informaatioon Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin pohjaksi on kartoitettu ympäristön herkkiä ja häiriintyviä kohteita noin 5 km säteellä hankkeen sijoituspaikasta. Ehdotus vaikutusalueen maantieteellisestä rajauksesta esitetään arvioitaville vaikutuksille seuraavasti: - n. 2 km säteellä hankealueesta selvitetään toiminnan hajuvaikutukset, terveysvaikutukset ja vaikutukset ilmaan. - n. 1 km säteellä hankealueesta selvitetään toiminnan melu-, pöly-, maaperä- ja pohjavesivaikutukset, vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin, luonnon monimuotoisuuteen, rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön. - Liikennevaikutuksia tarkastellaan laitoksen pääasiallisten liikenneyhteyksien alueella ja erityisesti Santastentien ja Kankaanpääntien risteysalueella, Kankaanpääntien ja Pohjanmaantien risteysalueella sekä Honkajoen keskustan alueella. - Vesistövaikutuksia tarkastellaan pääasiassa jätevedenpuhdistamon purkupaikalla ja yleisesti vaikutusta Karvianjokeen. - Hankkeen työllisyysvaikutuksia ja yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia tarkastellaan erityisesti Honkajoen kunnan osalta. - Ilman maantieteellistä rajausta tarkastellaan ilmastovaikutuksia ja vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä vaikutuksia elintarviketeollisuuden kehittymismahdollisuuksiin. 6

7 1. JOHDANTO Honkajoki Oy on Honkajoen Kirkkokallion teollisuusalueella sijaitseva yhtiö, joka käsittelee teollisuudesta peräisin olevia eläinperäisiä sivutuotteita (EY asetus 1774/2002). Honkajoki Oy jalostaa luokan 2 ja 3 sivutuotteet valkuaisrehuksi, lannoitteeksi, eläinrasvaksi ja energiaksi. Luokan 1 sivutuotteet (TSE-riskiaines) käsitellään polttokelpoiseen muotoon. Lisäksi Honkajoki Oy vastaa valtakunnallisesti tilalla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja käsittelystä. Käsittelyprosessina on käytössä ns. renderöintiprosessi, jossa raaka-aineet käsitellään painesteriloinnin avulla. Yhtiön tämän hetkinen sivutuotteiden käsittelykapasiteetti on noin tonnia vuodessa (t/a). Nykyinen renderöintilaitos on vuodelta Yhtiö on käynnistänyt suunnittelun renderöintilaitoksen kapasiteetin kasvattamiseksi, jotta nopeasti kasvavaksi ennustettuun raaka-ainemäärien lisääntymiseen voidaan varautua hallitusti. Lisäksi nykyisen laitoksen saneeraaminen on ajankohtaista. Saneeraaminen on järkevintä toteuttaa laajennushankkeen yhteydessä. Hankkeessa on tarkoitus kehittää toimintaa siten, että sivutuoteasetuksen perusteella eri riskiluokkaan kuuluvien materiaalien käsittely toteutetaan kustannustehokkaasti ja erityisesti energiataloudellisesti järkevimmällä tavalla. Käsittelymenetelmien optimoinnissa pyritään myös uudistamaan laitoksen lopputuotteita. Kolmannen luokan sivutuotteista on tarkoitus prosessoida kilpailukykyistä raaka-ainetta lannoitetuotantoon. Hankkeessa nykyinen renderöintilaitos saneerataan ja kolmannen luokan sivutuotteiden käsittelyä varten rakennetaan uusi käsittelylaitos tai vaihtoehtoisesti tehdään yhteistyötä muualla sijaitsevan hyväksytyn laitoksen kanssa. Vaihtoehtoisia käsittelyprosesseja termisten käsittelymenetelmien lisäksi ovat biokaasua tuottava mädätys ja kompostointi. Hankkeen yhteydessä myös laitoksen päästöjen hallintaa erityisesti hajukaasujen ja jätevesien käsittelyn osalta on tarkoitus tehostaa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 2. luvun 6 :n kohdan 11 b perusteella hankkeelle suoritetaan ympäristövaikutusten arviointimenettely (myöhemmin YVA-menettely) laitoksen käsittelykapasiteetin ollessa enemmän kuin 100 tonnia vuorokaudessa. Tässä dokumentissa on kuvattu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) (myöhemmin YVA-laki) mukainen ympäristövaikutusten arviointiohjelma, jossa esitetään hankkeen toteutusvaihtoehdot sekä suunnitelma hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä kokonaisuutena. 7

8 2. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA VUOROVAIKUTUS 2.1. HANKKEESTA VASTAAVA JA YHTEYSTAHOT Hankkeesta ja sen YVA-menettelystä vastaa Honkajoki Oy. Watrec Oy on saanut toimeksiannon hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin järjestämisestä, YVA-ohjelman ja YVA-selostuksen laadinnasta, sekä tarvittavien selvitysten ja tutkimusten sekä tiedottamisen koordinoinnista. YVA-menettelyn eri osapuolten yhteystiedot: HANKKEESTA VASTAAVA: Honkajoki Oy Santastentie Honkajoki Yhteyshenkilöt: Toimitusjohtaja, Kari Valkosalo, p Projektipäällikkö, Matti Lehtinen, p KONSULTTI: Watrec Oy Wahreninkatu 11, FORSSA YVA-yhteyshenkilö: Kaisa Suvilampi p , YHTEYSVIRANOMAINEN: Lounais-Suomen ympäristökeskus Itsenäisyydenaukio 2, PL TURKU Yhteysviranomainen: Ylitarkastaja, Seija Savo Ylitarkastaja, Elvi Hakila Sähköposti: Puhelin: Fax: YVA-MENETTELYN TARKOITUS JA VAIHEET YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista, vaihtoehdoista, haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista ja eri osapuolien näkemyksistä hankkeeseen. Lisäksi YVA-menettely tuottaa tietoa hankkeen suunnittelua ja toteuttamista varten. YVA-menettelyn periaatteellinen kulku on esitetty kuvassa

9 YVA-menettelyn - aloitus Arviointiohjelman laatiminen Lausunnot ja muistutukset Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Yhteysviranomaisen kuulutus ja tiedottaminen Ympäristövaikutusten arviointi Lausunnot ja muistutukset Arviointiselostuksen laatiminen Yhteisviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta Yhteysviranomaisen kuulutus ja tiedottaminen YVA-menettely päättyy Kuva 2.1 Ympäristövaikutusten arviointiprosessin pääkohdat ja prosessin kulku. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana laaditaan kaksi virallista ja julkista dokumenttia, arviointiohjelma ja arviointiselostus. Arviointiohjelman tavoitteena on esittää puitteet, aikataulu ja rajaukset varsinaiselle ympäristövaikutusten arviointityölle, jonka tulokset raportoidaan arviointiselostuksessa. Arviointiohjelma asetetaan nähtäville ja siitä annetaan lausunnot ja muistutukset eri sidosryhmiltä. Lausuntojen pohjalta yhteysviranomainen antaa virallisen lausunnon arviointiohjelmasta, jossa joko hyväksytään esitys YVA-menettelyn sisällöstä tai esitetään muutosehdotukset YVA-menettelyn täydentämiseksi. Lausunnon pohjalta tehdään ympäristövaikutusten arviointityö ja laaditaan arviointiselostus. YVA-menettelyn tavoiteaikataulu on esitetty kuvassa 2.2. Tässä dokumentissa on kuvattu arviointiohjelma, joka on suunnitelma hankeen eri toteuttamisvaihtoehtojen ympäristövaikutusten arvioinnista, vaadittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä kokonaisuutena. Arviointiselostuksessa esitetään yhtenäinen selostus varsinaisen ympäristövaikutusten arviointityön tuloksista. Arviointiselostus laaditaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen arviointiohjelmasta antaman lausunnon jälkeen. 9

10 lokakuu 09 syyskuu 09 elokuu 09 heinäkuu 09 kesäkuu 09 toukokuu 09 huhtikuu 09 maaliskuu 09 helmikuu 09 tammikuu 09 joulukuu 08 marraskuu 08 lokakuu 08 syyskuu 08 elokuu 08 heinäkuu 08 kesäkuu 08 toukokuu 08 huhtikuu 08 maaliskuu 08 Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelma nähtävänä Tiedotustilaisuudet Yhteysviranomaisen lausunto Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostus nähtävänä Yhteysviranomaisen lausunto Ympäristöluvitus Hankkeen mahdollinen toteuttaminen Kuva 2.2 Hankkeen YVA- menettelyn tavoiteaikataulu ARVIOINTIMENETTELYN JA SIIHEN OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkaa virallisesti, kun hankkeesta vastaava toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaiselle. Tässä dokumentissa kuvatun arviointiohjelman valmistelu aloitettiin maaliskuussa 2008 yhteistyössä hankkeesta vastaavan ja Watrec Oy:n kanssa. YVA-menettelyn tavoitteista ja rajauksista keskusteltiin ympäristökeskuksen edustajien kanssa järjestetyssä palaverissa Yhteysviranomainen huolehtii arviointiohjelman ja myöhemmin arviointiselostuksen tiedottamisesta kuuluttamalla, asettamalla nähtäville ja lähettämällä kopiot viranomaisille. Ohjelmasta voi esittää kirjalliset mielipiteensä yhteysviranomaiselle kuulutuksessa ilmoitettuna ajanjaksona. Sekä arviointiohjelman että selostuksen valmistumisen jälkeen järjestetään julkiset yleisötilaisuudet, joissa erityisesti hankkeen lähialueen asukkaille, sekä muille hankkeesta kiinnostuneille jaetaan tietoa hankkeesta ja annetaan mahdollisuus henkilökohtaisten näkemysten esille tuomiseen ja YVA-menettelyyn osallistumiseen. Yleisötilaisuuksista ilmoitetaan paikallisissa lehdissä kuulutuksen yhteydessä. Alueen asukkaille, noin 1 km säteellä laitokselta, lähetetään kutsut lisäksi kirjeitse HANKKEEN YVA-MENETTELYN TAVOITE Honkajoki Oy:n kehittämis- ja laajennushankkeen tavoitteena on kehittää nykyistä laitosta vastaamaan tulevaa markkinatilannetta ja lainsäädännön vaatimuksia. Nykyistä laitosta kehittämällä on tavoitteena aikaansaada toimiva laitoskokonaisuus, jossa sekä sivutuoteasetuksen että ympäristönsuojelulain ja lannoitevalmistetuotantoa ohjaavan lannoitevalmistelain (539/2006) tavoitteet voidaan toteuttaa. Lähtökohtaisesti hankkeen toteutuksessa tavoitellaan teollisuusekologista toimintamallia, jossa sivutuotteiden käsittely ja siihen liittyvät investoinnit sekä energian lisätuotanto toteutetaan ekologisesti kestävällä tavalla ottaen huomioon toimintaympäristön muut toiminnot ja kehittämistarpeet. 10

11 Toiminnan laajentamiselle on tarvetta lisääntyvien raaka-ainevirtojen vuoksi. Lisäksi nykyisen laitoksen saneeraaminen on ajankohtaista. Laajennus- ja kehittämishankkeen esisuunnitteluvaiheessa halutaan tarkastella laajasti erilaisia prosessivaihtoehtoja, jotka ovat mahdollisia laitokselle tulevan raaka-aineen käsittelyssä. Tarkoituksena on laajennuksen yhteydessä rakentaa erilliset käsittelyprosessit sivutuoteasetuksen luokittelun mukaan luokan 1. ja 2. materiaalille sekä luokan 3. materiaalille. Luokan 1. materiaalia on mm. teurastamoiden TSE riskiaines sekä maatiloilla kuolleet eläimet. Luokkaan 3. puolestaan kuuluvat mm. teurastamoilta peräisin olevat höyhenet, sulat, veri ja luut. Sivutuoteasetuksen luokittelu on esitetty liitteessä 1. Yleisesti YVA-menettelyssä pyritään selvittämään hankkeen toteuttamiskelpoisia sijoituspaikkavaihtoehtoja. Honkajoki Oy:llä on olemassa olevaa toimintaa Honkajoella sekä Kaustisilla, tytäryhtiö Findest Protein Oy:n laitoksella. Yhtiö on kartoittanut toiminnan laajennusmahdollisuuksia molempien tuotantolaitosten osalta. Kaustisten laitoksen kohdalla viranomaisten näkemyksen mukaan laitoksen kapasiteettia ei voida nykyisestä enää laajentaa. Honkajoella nykyisen laitoksen yhteydessä laajentaminen nähdään mahdolliseksi ja kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi. Honkajoki Oy:n nykyisen laitoksen toimintaa voidaan laajennushankkeen yhteydessä tehostaa ja uudenaikaistaa olemassa oleva tehdasta hyödyntäen. Nykyinen laitos on tarkoitus osoittaa kokonaisuudessaan 1. ja 2. luokan käsittelylaitokseksi ja uusi laajennusosa 3. luokan laitokseksi, jonka lopputuotteena voidaan tuottaa raaka-aineita lannoitteiden, biodieselin ja mahdollisesti lemmikkieläinrehujen valmistukseen. Laitoksen yhteyteen on vuonna 2007 valmistunut energiantuotantolaitos, joka palvelee laajennushanketta. Lisäksi nykyisen laitoksen olemassa oleva yhteistyö alueen muiden yritysten kanssa ja laitoksen vahva tausta Honkajoella ovat syitä, joiden perusteella laitoksen toimintaa halutaan jatkaa Honkajoella ja myös toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen liittyvä investointi halutaan toteuttaa nykyisen laitoksen yhteyteen. Näin ollen YVA-menettelyssä ei tarkastella varsinaisia sijoituspaikkavaihtoehtoja laajennushankkeelle. Tarkastelussa on kuitenkin mukana vaihtoehto, jossa 3. luokan materiaali toimitetaan käsiteltäväksi ulkopuoliseen hyväksyttyyn laitoksen, eikä laajennusta tältä osin toteuteta Honkajoki Oy:n nykyisen laitoksen yhteyteen. Pääasiassa YVA-menettelyn tavoitteena on selvittää eri prosessivaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja arvioida vaikutusten merkittävyyttä kokonaisuutena. Lisäksi YVAmenettelyn tärkeänä tavoitteena on jakaa informaatiota hankkeesta eri sidosryhmille ja edistää vuorovaikutusta hankkeen suunnittelun aikana. Lähtökohtaisesti YVA-menettely pyritään toteuttamaan niin, että tässä vaiheessa suunnitteilla olevien eri prosessivaihtoehtojen ympäristövaikutukset tunnetaan ja ympäristölupaprosesseissa mahdollisesti esille tuleviin hankkeen ympäristövaikutuksia koskeviin kysymyksiin saadaan vastaus YVA-selostuksesta. YVA-menettelyn aikana saatava informaatio eri sidosryhmiltä on yhtiön käytettävissä hankkeen suunnittelua eteenpäin vietäessä. 11

12 2.5. ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT JA TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMINEN YVA-asetuksen 3 luvussa, 9 :n 2. kohdassa edellytetään arviointiohjelmassa esitettävän tarpeellisessa määrin hankkeen toteuttamisvaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen, ellei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton. Arviointi sisältää seuraavat eri vaihtoehdot (VE) ja niiden tarkastelut: VE 0 VE 1 Honkajoki Oy:n toiminta säilyy nykyisellään, eikä laajennus- ja kehittämishanketta toteuteta. Renderöintiprosessin kapasiteetti on noin tn/vuosi. Honkajoki Oy:n renderöintiprosessia laajennetaan tn/a käsittelykapasiteetille siten, että vanhat tuotantolinjat saneerataan ja rakennetaan uusia termisiin käsittelytekniikoihin perustuvia tuotantolinjoja vastaamaan kasvavaan käsittelytarpeeseen. VE 1/1 Honkajoki Oy:n sivutuotteiden käsittelykapasiteettia laajennetaan tn/a kapasiteetille siten, että osa 3. luokan materiaalista sekä lanta ja laitoksen jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete käsitellään alueelle rakennettavassa biokaasulaitoksessa. VE 1/2 Honkajoki Oy:n sivutuotteiden käsittelykapasiteettia laajennetaan tn/a kapasiteetille siten, että osa 3. luokan materiaalista sekä lanta ja laitoksen jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete käsitellään alueelle rakennettavassa kompostointilaitoksessa. VE 1/3 Honkajoki Oy:n sivutuotteiden käsittelykapasiteettia laajennetaan tn/a kapasiteetille siten, että osa 3. luokan materiaalista sekä lanta ja laitoksen jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete toimitetaan ulkopuoliseen, Eviran hyväksymään käsittelylaitokseen. Arviointiselostuksessa esitetään tarkennettu arvio raaka-ainemäärien jakaantumisesta eri käsittelyprosesseihin. Tämän pohjalta arvioidaan eri prosessivaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja suoritetaan vaihtoehtojen vertailu HANKKEEN SIJOITTUMINEN JA MAANKÄYTTÖTARVE Honkajoki Oy:n renderöintilaitos sijaitsee Honkajoen kunnassa, Kirkkokallion teollisuusalueella, Pataharju nimisellä tilalla (Kiinteistörekisteritunnus: ), osoitteessa Santastentie 197, Honkajoki. Laitos sijaitsee noin 2 km kaakkoon Honkajoen keskustaajamasta ja noin 2 km itään Karvianjoesta. Honkajoki Oy:n oma jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 200 m renderöintilaitokselta pohjoiseen, Mäki nimisellä tilalla (Kiinteistörekisteritunnus: ) Teollisuustien ja Lakkikeitaantien risteyksessä. Molemmat kiinteistöt ovat Honkajoki Oy:n omistuksessa. 12

13 Alueelle on muodostunut kasvitarhojen ja teollisuuden keskittymä. Kirkkokallion teollisuusalueella toimivat Honkajoki Oy:n lisäksi Hevi-Kolmiot Oy:n kasvitarha, Honkatarhat Oy:n kasvitarha, KKK-Vihannes Oy:n kasvitarha sekä Lihajaloste Korpela Oy. Kirkkokallion teollisuusalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse asutusta. Lähin asutus sijaitsee noin kilometrin päässä Kirkkokallion alueesta luoteeseen. Etäisyys jätevedenpuhdistamolta lähimpään asuntoon on noin 700 m. Kauppa ja julkiset palvelut ovat noin 2 km päässä Honkajoen keskustassa. Teollisuusalueen ympäristö kasvaa täysikasvuista metsää. Kirkkokallion teollisuusalueelle liikennöidään pääsääntöisesti Pohjanmaantieltä (MT 44) Santastentietä (PT 13219) pitkin, joka kiertää Honkajoen keskustaajaman. Siten teollisuusalueen liikenne ei häiritse Honkajoen keskustaajaman asutusta tai palvelutoimintoja. Laitoksen sijainti ja sen lähiympäristö on esitetty kuvassa 2.3. Honkajoki Oy:n laajennus- ja kehittämishankkeen mukaiset laajennukset on suunniteltu toteutettavaksi Santastentien pohjoispuolelle, kuvan 2.3 mukaisesti Kettuharju nimiselle tilalle (Kiinteistörekisteritunnus: ). 13

14 Santastentie Lihajaloste Korpela Honkajoki Oy:n laajennus KKK-vihannes Hevi-Kolmiot Oy Honkatarhat Honkajoki Oy:n nykyinen laitos Kuva 2.3 Hankkeen sijoittuminen ja lähiympäristö. 14

15 3. HANKKEEN KOKONAISKUVAUS 3.1. NYKYINEN TOIMINTA Honkajoki Oy:n renderöintilaitos käsittelee teollisuudesta peräisin olevia eläinperäisiä 1., 2. ja 3. luokan sivutuotteita (EY asetus 1774/2002). Luokan 2. ja 3. sivutuotteet jalostetaan valkuaisrehuksi, eläinrasvaksi, lannoitteeksi ja energiaksi. Luokan 1 sivutuotteet käsitellään polttokelpoiseen muotoon. Laitos vastaa myös valtakunnallisesti tilalla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja käsittelystä. Sivuotteita toimittavat maan suurimmat teurastamot. Vuonna 2007 laitoksella käsiteltiin raaka-aineita noin tonnia. Laitosta ajetaan keskeytymättä kolmessa vuorossa ympäri vuoden. Raaka-aineiden tulorytmissä on kuitenkin hieman vaihtelua niin, että 1-3 vuoroa viikossa on pesu- ja huoltoaikaa. Pesu- ja huoltoaika ajoittuu yleensä maanantaipäivälle. Renderöintilaitoksen keskimääräinen käyntiaika on noin 8000 h/a PROSESSIT Renderöintilaitoksella on kaksi käsittelylinjaa, jotka on täysin erotettu toisistaan sivutuoteasetuksen vaatimusten mukaisesti. Lihaluujauholinjalla käsitellään luokkien 2 ja 3 sivutuotteita ja TSE-linjalla pelkästään TSEriskiainesta (1. luokka) sekä tilalla kuolleita tuotantoeläimiä. Laitoksen prosessien sijoittuminen tehdasalueella on esitetty kuvassa 3.1. Kuva 3.1 Honkajoki Oy:n laitosalue, prosessien sijainti. 15

16 Lihaluujauholinja Lihaluujauholinjalla eläinperäiset sivutuotteet kipataan kuvan 3.2 mukaisesti kuljetusautoista vastaanottosiiloihin. Sivutuotteet esimurskataan mekaanisesti, minkä jälkeen niistä poistetaan mahdolliset pienmetalliesineet magneettisesti. Tämän jälkeen sivutuotteet murskataan edelleen mekaanisesti alle 50 mm palakokoon. Murskatut sivutuotteet johdetaan höyrynpaineen avulla yhteen kahdeksasta kuivasulattimesta, joita käytetään rinnakkain. Sulattimessa raaka-aineet kuivataan, steriloidaan ja hydrolysoidaan sivutuoteasetuksen mukaisesti 133 o C:ssa ja 3 bar paineessa vähintään 20 min ajan. Sulattimia käytetään panosluonteisesti siten, että yhden käsittelyjakson kesto painesäilön täytöstä tyhjennykseen on noin 3,5 h. Sulattimissa sivutuotteista vapautuva prosessihöyry johdetaan ilmalauhduttimeen. Sulanut massa johdetaan magneettisen metallinerotuksen jälkeen puristukseen, jossa eläinrasva ja kuiva-aine (lihaluujauhomassa) erotetaan toisistaan. Rasva puhdistetaan dekantoimalla ja separoimalla, minkä jälkeen se varastoidaan säiliöissä myyntiin saakka. Lihaluujauhomassa jauhetaan mekaanisesti alle 4 mm palakokoon, kuumennetaan, pakataan suursäkkeihin ja varastoidaan. Lihaluujauho toimitetaan sellaisenaan valkuaisrehuksi turkiseläimille tai lannoitteeksi pelloille. Osa prosessihöyryjen sisältämästä energiasta voidaan ilmalauhdutuksen sijasta muuntaa lämmönvaihtimien avulla kaukolämmöksi. Kaukolämpöä on toimitettu vieressä sijaitseville kasvihuoneyrittäjille ympäri vuoden, eniten kylminä vuodenaikoina. Ilmalauhduttimelta tuleva prosessilauhde johdetaan laitoksen omalle jätevedenpuhdistamolle. Myös hallitilojen ja laitteiden pesuvedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. 16

17 Teuraseläinten osat Kuljetuskaluston pesu Raaka-aineen vastaanotto Jätevesi Esimurskaus Metallien poisto Metallit Hienomurskaus <50 mm Höyry Paineistus, höyrykuljetus Kaukolämpö (talteenotto lauhteesta) Höyry, slammi, verivesi Sterilointi, kuivaus ja sulatus (133 o C ja 3 bar 20 min) Höyryn lauhdutus Poistokaasu Jätevesi Metallien poisto Metallit Slammi Kuuma vesi Puristus Dekantointi ja separointi Varastointi (säiliöt) Jätevesi Eläinrasva Jauhatus <4 mm, jälkikuumennus Pakkaus ja varastointi Lihaluujauho (valkuaisrehu) Lisäaineet Seostus, pakkaus ja varastointi Lannoite Vesi, puhdistusaineet Jätevesi Kuva 3.2 Lihaluujauholinjan prosessikaavio(honkajoki Oy, 2004) TSE-linja TSE-linjalla riskiaines kipataan kuvan 3.3 mukaisesti kuljetusautoista vastaanottosiiloihin. Kyseiset sivutuotteet murskataan mekaanisesti alle 50 mm palakokoon. Murskatut sivutuotteet johdetaan ruuvikuljettimilla yhteen kolmesta kuivasulattimesta, joita käytetään rinnakkain. Sulattimessa riskiaines kuivataan, steriloidaan ja hydrolysoidaan sivutuoteasetuksen mukaisesti 133 o C:ssa ja 3 bar paineessa vähintään 20 min ajan. Sulattimia käytetään panosluonteisesti siten, että yhden käsittelyjakson kesto sulattimen täytöstä tyhjennykseen on noin 3,5 h. 17

18 Sulattimissa raaka-aineista vapautuva prosessihöyry johdetaan samaan ilmalauhduttimeen kuin lihaluujauholinjalta tulevat höyry. Käsitelty tuotemassa johdetaan puristukseen, jossa eläinrasva ja kuiva-aine erotetaan toisistaan. Rasva puhdistetaan dekantoimalla ja separoimalla, minkä jälkeen se johdetaan varastosäiliön kautta poltettavaksi Findest Protein Oy:llä Fortum Oyj:n kattilalaitoksessa. Kuiva-aine (TSE-rouhe) pakataan puristeena suursäkkeihin ja varastoidaan. TSE-rouhe toimitetaan poltettavaksi sopimuskumppaneiden, esim. Finsementti Oy:n ja Reci Cement Ab:n laitoksissa. TSE-linjalla hallitilojen ja laitteiden pesuvedet kootaan varastokaivoon, josta ne aikaajoin pumpataan steriloitavaksi tarkoitukseen varattuun sulattimeen. Vesi haihdutetaan prosessihöyryksi ja ohjataan ilmalauhduttimelle. TSE riskiaines, kuolleet tuotantoeläimet Kuljetuskaluston pesu Raaka-aineen vastaanotto Jätevesi Metallit Esimurskaus Hienomurskaus <50 mm Paineistus, ruuvikuljetus Kaukolämpö (talteenotto lauhteesta) Höyry, slammi, verivesi Slammi Kuuma vesi Sterilointi, kuivaus ja sulatus (133 o C ja 3 bar 20 min) Puristus Höyryn lauhdutus Dekantointi ja separointi Poistokaasu Jätevesi Eläinrasva poltettavaksi Pakkaus ja varastointi TSE-rouhe poltettavaksi Vesi, puhdistusaineet Jätevesi steriloidaan Kuva 3.3 TSE-linjan prosessikaavio(honkajoki Oy, 2004) Pesuhalli Raaka-aineen kuljettamiseen käytetty kuljetuskalusto (sopimuskuljettajien autot ja kontit) puhdistetaan mekaanisesti, pestään ja desinfioidaan konttien tyhjentämisen jälkeen renderöintilaitoksen alueella olevassa pesuhallissa. Autojen pesuhallin jätevedet ohjataan hiekanerotuskaivojen kautta laitoksen omalle jäteveden käsittelylaitokselle. 18

19 Energiantuotanto Laitoksen prosesseissa tarvitaan merkittävä määrä energiaa. Kokonaisenergiankulutus on noin MWh/a. Vatajankosken Sähkö Oy on toteuttanut vuonna 2007 energialaitoksen Honkajoki Oy:n läheisyyteen Kirkkokallion teollisuusalueelle. Höyryntuotantolaitos käyttää pelkästään kotimaista polttoainetta, pääasiassa maakunnan omaa turvetta. Kattilalaitoksen suurin teho on 15 MW. Laitos on Honkajoki Oy:n pääasiallinen energianlähde. Laitoksella on myös oma kattilalaitos, jossa on kolme nimellisteholtaan 3,5 MW:n ja polttoaineteholtaan 4,0 MW:n tulitorvi-tuliputki höyrykattilaa. Kattiloiden käyttöalue on 1 3,5 MW. Polttoaineena voidaan käyttää raskasta polttoöljyä ja omassa tuotantoprosessissa TSE-linjalla syntyvää eläinrasvaa. Oma kattilalaitos toimii varavoimalaitoksena Hajukaasujen käsittely Honkajoki Oy:n toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan renderöintilaitokselta sekä vähäisiä määriä jätevedenpuhdistamolta. Renderöintilaitoksella raaka-aineen käsittelyssä muodostuu prosessihöyryjä, jotka lauhdutetaan. Lauhtumaton osa prosessihöyryistä poistetaan lauhdehöyrypiipun (h = 45 m) kautta poistokaasuna. Poistokaasut sisältävät erilaisia orgaanisia ja epäorgaanisia hajuyhdisteitä, joista voi aiheutua hajuhaittaa lähiympäristön asutukselle. Jätevedenpuhdistamolla voivat jätevedessä olevat tietyt orgaaniset ja epäorgaaniset yhdisteet haihtua ilmaan eri prosessivaiheista lähinnä hajuhaittaa aiheuttaen. Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen ilmaan kohdistuvia päästöjen vähentämiseksi on lauhdehöyrylinjaan vuonna 2003 asennettu ilmalauhdutin. Ilmalauhduttimessa prosessihöyryt kulkevat omassa kanavistossaan, jota jäähdytetään ulkopuolelta ulkoilman avulla. Vesi ja muut höyryssä olevat yhdisteet, joiden kiehumispiste on yli o C, tiivistyvät kanavistossa lauhteeksi, joka johdetaan jätevedenkäsittelyyn. Tiivistyminen ei ole täydellistä, minkä vuoksi lauhtumaton osa poistetaan lauhdehöyrypiipun kautta. Vuoden 2008 aikana lauhtumattomat kaasut tullaan johtamaan poltettavaksi Vatajankosken Sähkö Oy:n turvelämpölaitoksessa. Ilmalauhduttimen lämpötilaa voidaan säätää käynnissä olevien puhaltimien määrää säätämällä kuitenkin niin, että minimilämpötila on aina o C korkeampi kuin ulkoilman lämpötila. Ilmalauhduttimen toimintaperiaate on esitetty kuvassa 3.4. Poistokaasu, lauhtumaton osa (30-40 o C) Prosessihöyry (noin 100 o C) ILMALAUHDUTIN Ulkoilma ( o C) Prosessilauhde (30-40 o C) PUHALTIMET Kuva 3.4 Hajukaasujen käsittelyssä käytettävän ilmalauhduttimen toimintaperiaate (Honkajoki Oy, 2004). 19

20 Jäteveden käsittely Renderöintilaitoksen prosessissa muodostuvat höyryt lauhdutetaan hajupäästöjen vähentämiseksi ja lauhtunut osa (prosessilauhteet) johdetaan käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamoon. Jätevedenpuhdistamolle johdetaan myös kuljetuskaluston, prosessilaitteistojen ja hallitilojen pesuista muodostuvat jätevedet. Jätevesiä syntyy toiminnasta tällä hetkellä noin 1,2 m 3 käsiteltävää raaka-ainetonnia kohden. Vuonna 2007 raaka-aineita käsiteltiin seuraavasti: TSE-aines tn ja 2 luokan aines tn ja jätevettä syntyi m 3. Renderöintilaitoksen jätevedet on flotaatioyksikössä esikäsiteltynä johdettu aiemmin kunnan jätevedenpuhdistamoon. Yhtiön uusi kemiallis-biologinen jätevedenpuhdistamo on rakennettu ja otettu käyttöön vuonna Prosessilauhteet jäähdytetään renderöintilaitoksella ja pumpataan paineviemärillä suoraan jätevedenpuhdistamon biologiseen aerobiseen kantoaineprosessiyksikköön. Muut jätevedet pumpataan toisella paineviemärillä puhdistamolla olevalle rumpusiivilälle, josta jätevedet johdetaan ilmastettuun tasausaltaaseen. Tasausaltaasta jätevedet pumpataan flotaatioyksikköön. Flotaatiossa jätevedestä poistetaan kiintoaine sekä öljyt ja rasvat. Flotaatiosta jätevedet pumpataan biologiseen aerobiseen korkeakuormitteiseen kantoaineprosessiyksikköön, johon prosessilauhteet johdetaan suoraan. Kantoaineprosessiyksikössä on väliselkeytys ja siinä palautuslietekierto. Biologisen puhdistusprosessin toinen vaihe on matalakuormitteinen aerobinen aktiivilieteprosessiyksikkö, jossa jäteveden ammoniumtyppi muutetaan nitraattimuotoon (nitrifikaatio). Aktiivilieteprosessin jälkeen on jälkiselkeytys, josta käsitellyt jätevedet pumpataan paineviemärillä Karvianjokeen. Jäteveden käsittelyssä muodostuva flotaatioliete sekä kantoaine- ja nitrifikaatioprosessien ylijäämälietteet ja rumpusiivilältä erotettava aines yhdistetään ja pumpataan flotaatioyksikön lietealtaasta takaisin renderöintilaitokselle tasausaltaaseen, mistä lietteet pumpataan lingolle tai toimitetaan märkälietteenä kunnan läheiselle kompostointikentälle. Märkälietettä on toimitettu kompostointiin noin m 3 vuodessa LAAJENNUS- JA KEHITTÄMISHANKKEEN KUVAUS Honkajoki Oy:n tavoitteena on kasvattaa yhtiön elänperäisten sivutuotteiden käsittelykapasiteettia nykyisestä tonnin vuotuisesta maksimikapasiteetista enintään tonniin vuodessa. Syynä laajennustarpeelle on ennuste raaka-ainemäärien merkittävästä kasvusta tulevina vuosina. Laajennushankkeen yhteydessä laitoskokonaisuutta on tarkoitus kehittää ja nykyaikaistaa. Seuraavissa kappaleissa on esitetty ennuste tulevista raaka-ainemääristä, renderöintilaitoksen laajennuksen ja nykyaikaistamisen yhteydessä suunnitteilla olevat käsittelymenetelmät sekä vaihtoehtoiset 3. luokan materiaalin käsittelyprosessit, joilla laitoskokonaisuutta voidaan jatkossa täydentää. Ensisijaisesti tarkoituksena on saneerata nykyisen renderöintilaitoksen prosesseja ja ottaa käyttöön uusia termisiä käsittelymenetelmiä. YVA-menettelyn yhteydessä tarkastellaan kuitenkin myös mahdollisuutta tiettyjen 3. luokan raaka-aineiden ja esimerkiksi lannan sekä renderöintiprosessin sivuvirtojen käsittelemiseksi vaihtoehtoisilla menetelmillä biokaasulaitoksessa (VE 1/1), kompostointilaitoksessa (VE 1/2) tai toimittamalla osa materiaalista ulkopuoliseen hyväksyttyyn käsittelylaitokseen (VE 1/3). 20

21 3.4. ENNUSTE TULEVISTA RAAKA-AINEMÄÄRISTÄ Honkajoki Oy käsittelee teollisuudesta peräisin olevia 1 3 luokan eläinperäisiä sivutuotteita (EY asetus 1774/2002). Lisäksi Honkajoki Oy vastaa valtakunnallisesti tilalla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja käsittelystä. Honkajoki Oy:lle toimitettujen eläinperäisten sivutuotteiden määrä on lisääntynyt viime vuosina sivutuoteasetuksen mukanaan tuomista määräyksistä johtuen. Vuonna 2004 Honkajoki Oy:ssä käsitelty raaka-ainemäärä oli tonnia ja vuonna 2007 laitoksella käsiteltiin raaka-aineita noin tonnia. Tällä hetkellä raaka-aineen toimittajien (teurastamot) käytännöistä johtuen valtaosa laitokselle toimitettavasta raaka-aineesta kuuluu luokkaan 2. Tavoitteena on kuitenkin muuttaa näitä käytäntöjä niin, että valtaosa raaka-aineesta kuuluisi luokkaan 3, jolloin lainsäädäntö mahdollistaa kyseisestä raaka-aineesta valmistetun tuotteen käytön lemmikkieläinten rehun raaka-aineena ja lannoitteena sekä viennin kolmansiin maihin, ja renderöintiprosessiin verrattuna energiataloudellisempien käsittelymenetelmien käyttöön oton. Vaihtoehtoiset käsittelyprosessit on kuvattu kappaleissa Taulukossa 3.1 on esitetty Honkajoki Oy:n nykyiset raaka-ainemäärät, sekä ennuste tulevista raaka-ainemääristä ja niiden sivutuoteasetuksen mukaisesta luokituksesta. Taulukko 3.1 Honkajoki Oy:n vastaanottamat raaka-ainemäärät vuonna 2007, sekä ennuste tulevista raaka-ainemääristä. Raaka-aine Yksikkö Raaka-ainemäärä 2007 Arvio tulevasta Ruhon osat (TSE, lk 1) t/a Teuraseläinten osat (lk 2) t/a Teuraseläinten osat (lk 3) t/a Kuolleet tuotantoeläimet (lk 1) t/a Omasta tuotannosta syntyvä 3. lk:n aines (puhdistamoliete, dekantterirasva) Yhteensä t/a NYKYISET JA TULEVAT TUOTTEET Honkajoki Oy jalostaa nykyisin sivutuoteasetuksen mukaiset luokan 2 sivutuotteet valkuaisrehuksi, eläinrasvaksi ja energiaksi. Luokan 1 sivutuotteet (TSE-riskiaines) käsitellään polttokelpoiseen muotoon TSE-rouheeksi ja rasvaksi. Laitoksella vuonna 2007 tuotetut lopputuotteet on esitetty taulukossa 3.2 Taulukko 3.2 Honkajoki Oy:n tuotteet ja tuotemäärät vuonna Tuote Yksikkö Määrä v Valkuaisrehu (Lihaluujauho) t/a Eläinrasva t/a TSE-rouhe t/a TSE-rasva t/a Yhteensä t/a Energia (talteenotto lauhdehöyrystä) MWh

22 Nykyisissä prosesseissa tuotettavista lopputuotteista eläinrasva-jakeelle on selkeä markkina olemassa biodieseltuotannon raaka-aineena, mutta lihaluujauho on haasteellisempi jae markkinoitavaksi. Lihaluujauhoa voidaan käyttää sekä rehuraaka-aineena että lannoitevalmisteena, mutta markkinat jakeelle ovat tulevaisuudessa heikot. Jakeen rehukäytön arvioidaan vähenevän turkistarhauksen hiipumisen myötä ja lannoitekäytön osalta lihaluujauhon ravinnesuhteet ovat väärät. Laajennus- ja kehittämishankkeen myötä tavoitteena on kehittää myös uusia markkinoitavia lopputuotteita. Lihaluujauhon sijaan laitoksella on tarkoitus tuottaa fosforipitoista luujauhoa lannoitevalmistetuotannon raaka-aineeksi. Yhtiöllä on käynnissä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa tutkimushanke, jossa selvitetään, miten luusta voidaan prosessoida orgaaninen aines parhaiten erilleen. Vaihtoehtoisia menetelmiä ovat mm. entsyymikäsittely, happokäsittely ja höyrykeittäminen. Valittavasta käsittelyprosessista riippuen 3. luokan materiaalin käsittelystä voidaan tuottaa pääasiassa erilaisia kiinteitä ja nestemäisiä lannoitevalmisteita, rehun raaka-aineita sekä energiaa LAAJENNUS- JA KEHITTÄMISHANKKEEN PROSESSIVAIHTOEHDOT Renderöintilaitoksen kehittäminen (VE 1) Renderöintilaitoksen kehittäminen voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen. Yhtäältä vanhat tuotantolinjat saneerataan ja toisaalta rakennetaan uusia tuotantolinjoja vastaamaan kasvavaan käsittelytarpeeseen. Vanhan tuotantolaitoksen saneerauksessa nykyiset TSE-linja ja luokan 2 linja yhdistetään yhdeksi luokan 1. linjaksi, jossa tullaan käsittelemään kaikki luokkien 1 ja 2 raakaaineet. Linjojen yhdistämisen yhteydessä osa nykyisistä tuotantolaitteista jää varakoneiksi ja osa vanhentuneista koneista uusitaan. Saneeratun linjan vuotuinen käsittelymäärä tulisi olemaan noin tonnia. Luontevin tapa vanhan tuotantolaitoksen prosessin kehittämiseksi on lisätä panosprosessin eteen ja osin panosprosessin kanssa rinnakkaiseksi, jatkuvatoiminen lautaskuivain. Yhdistämällä linjat ja lisäämällä lautaskuivain, voidaan nykyiset ahtaat tilat saada väljemmiksi ilman, että vanhan tuotantolaitoksen kapasiteetti oleellisesti laskee. Lautaskuivain tasoittaa kuormitusta vaimentamalla energiantarpeen vaihteluita Luujauholinja Tarkoituksena on rakentaa prosessi, jolla tuotetaan riittävän puhdasta luujauhoa lannoiteteollisuuden fosforiraaka-aineeksi. Lähtökohtaisena tavoitteena on käsitellä luokkaan 3 kuuluvia luita, siten että tuotettavan jauheen orgaanisen aineen pitoisuus on alle 10 % ja kokonaishiilipitoisuus alle 4 %. Vaihtoehtoisina luujauhoprosessin toteutusvaihtoehtoina selvitetään hydrolysointia, happouuttoa, liuotinuuttoa/muuta kemiallista käsittelyä sekä entsymaattista käsittelyä. Eri käsittelymenetelmien soveltuvuutta testataan Helsingin yliopiston lihateknologian laitoksella. 22

23 Verilinja Veri käsitellään erityisesti tähän tarkoitetulla prosessilla. Prosessi perustuu veren kuumentamiseen siten, että veren valkuaisaineet koaguloituvat, jolloin suurin osa veren sisältämästä vedestä saadaan erotettua linkoamalla ja prosessin energian kulutus minimoitua. Esikäsitelty massa kuivataan lopulliseen muotoonsa kuumalla ilmalla rengaskanavassa. Lopputuloksena syntyy kuivaa verijauhoa, joka korkean valkuaisainepitoisuutensa ansiosta sopii erinomaisesti käytettäväksi esimerkiksi lemmikkieläinruokien tai kalanrehujen aineosana. Korkean typpipitoisuutensa vuoksi verijauho on myös hyvä orgaanisten lannoitteiden raaka-aine. Arvioitu vuotuinen käsittelymäärä on noin tonnia raakaverta. Veri otetaan laitokselle vastaan suljettuun sekoittimella varustettuun varastosäiliöön, josta veri johdetaan putkistoa pitkin seulontasäiliöön, missä raakaverestä poistetaan kaikki siihen mahdollisesti jääneet kiintoaineet tai vierasesineet. Seulottu veri syötetään jatkuvatoimisesti ja tasaisesti pumppaamalla koagulointiyksikköön. Koagulointi tapahtuu injektoimalla höyryä suoraan raaka-ainevirtaan. Koaguloinnin jälkeen veri syötetään jatkuvatoimisesti dekantteri-sentrifugiin, jossa massasta poistuu ylimääräinen vesi ns. seerumivesi. Tässä vaiheessa kuivatun verimassan kosteuspitoisuus on %. Lopullinen kuivaus suoritetaan rengaskuivaimessa kuumalla ilmalla, joka tuotetaan polttamalla joko propaania tai kevyttä polttoöljyä. Esikuivattu massa syötetään rengaskuivaimeen kuumaanilmavirtaan, jolloin massassa oleva kosteus höyrystyy, kunnes ilma saavuttaa kyllästymispisteensä. Kuivannut jauho ja kostea ilma erotetaan toisistaan syklonilla. Syklonista kostea ilma kulkee puhaltimen läpi venturi-tyyppiseen märkäpesuriin, jossa kaasuvirtaukseen ruiskutetaan teknistä vettä. Pesurissa kaasuvirtaus jäähtyy ja siitä poistuvat kiintoaineet sekä osa vesiliukoisista kaasumaisista komponenteista. Pesty kaasu ohjataan paisunta-astian kautta hajukaasujen käsittelylaitteistoon. Kuivattu ja syklonissa eroteltu jauho kuljetetaan pneumaattisesti varastosiiloihin odottamaan myyntiä. Prosessissa syntyvä jätevesi johdetaan suljettua paineputkistoa pitkin jätevedenkäsittelylaitokselle. Verilinjaan voidaan lisätä myös veriplasman talteenottoyksikkö. Tässä yksikössä veri pumpataan separaattori-sentrifugiin, jossa plasma erottuu punasoluja sisältävästä jakeesta. Plasmaa syntyy noin 60 % ja punasolukonsentraattia noin 40 %. Punasolukonsentraatti voidaan edelleen kuivata verijauhoksi. Plasma voidaan joko kuivata tai jäädyttää. Molemmat jakeet kelpaavat lemmikkieläinrehuiksi Höyhenlinja Höyhenien käsittelylinjassa höyhenet vastaanotetaan siiloon, josta ne siirretään kuljettimilla metallinilmaisimen kautta jatkuvatoimiseen hydrolysointiyksikköön. Höyheniä käsitellään yksikössä 3,5 bar paineessa riittävä aika, jotta saavutetaan sopiva hydroly- 23

24 saatioaste sekä varmistetaan raaka-aineen sterilointi. Hydrolyysissä höyhenet muuttuvat sulavaan muotoon, jolloin niiden arvo rehukäytössä nousee. Hydrolysoitu höyhenmassa kuivataan rengaskuivaimessa kuumassa ilmavirrassa. Rengaskuivaimen poistokanavassa kuivattu massa hienonnetaan lopulliseen muotoonsa. Poistuva ilma ja vesihöyry jäähdytetään, jonka jälkeen se johdetaan hajukaasujen käsittelyn kautta ilmakehään. Linjan suunnittelun lähtökohtana on tonnin vuotuinen höyhenten käsittelymäärä. Veri- ja höyhenlinja voidaan yhdistää siten, että kuivauskäsittely suoritetaan samassa rengaskuivaimessa eräajoina Jatkuvatoiminen rasvakeittolinja Rasvakeittolinjan raaka-aine otetaan vastaan kahteen noin 100 m 3 vastaanottosiiloon. Näistä siiloista raaka-aineet siirretään ruuvikuljettimilla metallinpoiston kautta murskattaviksi alle 50 mm palakokoon. Murskattu raaka-aine syötetään annostussäiliön kautta raaka-ainepumpulle, joka syöttää materiaalia tasaisesti jatkuvatoimiselle keittimelle. Jatkuvatoimisessa keittimessä materiaali keitetään ja kuivataan kuumassa rasvassa, jota kierrätetään prosessista. Materiaalin keskilämpötila keittimessä pidetään noin 130 C ja 135 C välissä. Kuivauksessa syntyvä prosessihöyry puretaan keittimen höyrykuvun kautta ilmalauhduttimille. Keittimessä kuivattu kuumamassa pumpataan höyrylukon kautta jatkuvatoimiseen sterilisaattoriin. Sterilisaattorissa massaa pidetään 133 C lämpötilassa ja 3 bar painessa 20 minuutin ajan. Sivutuoteasetuksen vaatima 20 minuutin viipymäaika varmistetaan siirtämällä massaa sterilisaattorissa hitaasti pyörivällä ruuvilla. Kierteen nousu ja ruuvin kierrosnopeus on mitoitettu siten, että massan siirtämiseen sterilisaattorin läpi kuluu aikaa enemmän kuin 20 minuuttia. Mikäli jostakin syystä paine, lämpötila tai viipymäaika ehto jää täyttymättä, käännetään materiaalivirta venttiilien avulla takaisin keittimen syöttöpäähän uudelleen kuumennettavaksi. Kuivattu massa syötetään puristimille missä rasva ja kiintoaine erotetaan toisistaan siten, että kiintoaineen jäännösrasvapitoisuus on noin 11 %. Tämän jälkeen rasva puhdistetaan ensin kiintoainejäämistä dekantteri-lingolla ja lopuksi vielä kirkastetaan sentrifugoimalla. Kiintoaine jäähdytetään ja jauhetaan hienoksi myllyssä. Hienonnettu jauhe varastoidaan siiloihin odottamaan myyntiä tai kuljetusta jatkojalostettavaksi. Prosessihöyryn lauhtumaton osuus sekä kaasut puristimilta ja dekantterilta imetään kanavistoa pitkin pesurille ja edelleen hajukaasujen käsittely-yksikköön. Jatkuvatoimisen rasvakeittolinjan prosessikaavio on esitetty kuvassa

25 Kuva 3.5 Jatkuvatoimisen rasvakeittolinjan prosessikaavio Märkärenderöinti Märkärenderöinnissä hienoksi murskattua ja kuumennuskäsiteltyä sulatemassaa ei johdeta puristimille vaan vetinen kuuma massa siirretään pumppaamalla dekantteri-lingolle, jossa erotetaan kiintoaineet nestejakeesta (rasvan ja veden seos). Erotetut kiintoaineet voidaan tämän jälkeen kuivata ja tarvittaessa steriloida. Vesi/rasva-seos pumpataan separaattoriin, jossa vesi ja valkuaisainejäämät erotetaan rasvasta. Tuloksena syntyy puhdas rasva, joka varastoidaan myytäväksi Polttoprosessi Polttamalla tapahtuvassa eläinperäisten sivutuotteiden ja jätteiden käsittelyssä materiaalin orgaaninen osa hapetetaan kontrolloidusti korkeassa lämpötilassa niin, että tuloksena on täydellisen palamisen kaasumaisia tuotteita ja reaktioissa vapautuvaa lämpöä. Poltetun materiaalin inertit komponentit saadaan talteen hygieenisenä ja täysin eloperäisistä organismeista vapaana tuhkana, joka voidaan haluttaessa kierrättää esimerkiksi lannoitteiden valmistusprosessiin tai muuhun hyötykäyttöön. Polton yhteydessä voidaan käsitellä termisesti myös muita virtoja, esimerkiksi tehtaalla syntyviä hajukaasuja. 25

26 Menetelmän mukaisessa käsittelyssä Honkajoki Oy:n laitoksella syntyvä ja kuivaamalla esikäsitelty liha-luujauho poltetaan höyryä tuottavassa kattilassa, jonka polttoprosessi perustuu uuteen Controlled Temperature Combustion-teknologiaan. CTC-kattilan tulipesässä jätteenpolton edellyttämä 850 C lämpötila ylläpidetään asetusarvosäätönä ohjaamalla tulipesän jäähdytystä prosessista tulevan tarpeen mukaan. Tulipesässä ei ole lainkaan jäähdytettyjä pintoja vaan lämpö siirretään kiertomateriaalina toimivan hiekan avulla jäähdyttämättömästä polttotilasta kiertomateriaalin palautuskanavassa sijaitsevaan jäähdyttimeen niin, että polttolämpötila säilyy kaikissa tilanteissa asetusarvossaan. Säätömahdollisuuden avulla poltettavan materiaalin virta tai ominaisuudet voivat vaihdella polttoprosessin häiriintymättä. Hallitun polttoprosessin, tehokkaan sekoittumisen ja jätteenpolttomääräysten edellyttämän vähintäin 2 sekunnin viiveajan vaikutuksesta CTC-kattilasta poistuvat savukaasut ovat täysin hapettuneita ja hajuttomia ja alittavat kaikilta osin EU-direktiivien jätteenpoltolle asettamat raja-arvot. Tarvittaessa polttokammioon voidaan yksinkertaisin järjestelyin injektoida lisäaineita, esimerkiksi ammoniakkia, jolla voidaan eliminoida mahdollisesti ongelmalliset typpioksidipäästöt. CTC-poltto soveltuu kaikkien orgaanisia yhdisteitä sisältävien jakeiden käsittelyyn mutta erityisen hyvin sen avulla voidaan ratkaista TSE-jakeen käsittely Biokaasulaitos (VE 1/1) Biokaasulaitoksen ydinprosessina toimii biologinen, anaerobinen käsittely. Anaerobisessa käsittelyssä, eli biokaasua tuottavassa mädätyksessä, orgaanista ainesta käsitellään täyssekoitteisessa ja suljetussa bioreaktorissa, hapettomissa olosuhteissa hallitun mikrobiologisen toiminnan tuloksena biokaasuksi, jossa on noin % metaania ja % hiilidioksidia. Prosessissa tuotettu biokaasu sisältää energiaa 6-7 kwh/m 3. Yhdestä kuutiosta käsiteltävää raaka-ainetta muodostuu metaania sen orgaanisen aineksen pitoisuudesta ja koostumuksesta riippuen m 3, vastaten energiasisällöltään l kevyttä polttoöljyä. Anaerobikäsittelyn tuloksena käsiteltävän massan tilavuus ei oleellisesti muutu, mutta käsiteltävän aineksen orgaaniset yhdisteet hajoavat ja yhdisteet mineralisoituvat. Mm. orgaaninen typpi muuttuu prosessissa ammoniumtypeksi. Mineralisoitumisen vuoksi mädätteen ravinteet ovat lannoitekäytön kannalta edullisessa muodossa. Pääprosessit biokaasulaitoksella jakaantuvat käsiteltävien sivutuotteiden vastaanottoon ja esikäsittelyyn sekä niiden päästöjen hallintaan, sivutuotteiden hygienisointiin, biologiseen käsittelyyn sekä mädätteen vedenerotukseen. Sivutuotteet vastaanotetaan laitoksella suljetusti vastaanottohallissa sijaitsevaan vastaanottoaltaaseen. Mahdollisesti renderöintiprosessista johdettava käsitelty II luokan materiaali johdetaan prosesseihin suoraan putkella. Vastaanottohalli ja vastaanottoallas ovat alipaineistettuja ja niistä poistettava ilma johdetaan hajukaasujen käsittelyyn. Hajukaasujen käsittely perustuu vaiheistettuihin prosesseihin eri hajua aiheuttavien haitta-aineiden poistamiseksi. Vastaanottoaltaasta sekoitettu materiaali johdetaan edelleen prosessissa puskurisäiliöön murskapumpun kautta, tällöin materiaalien partikkelit käsitellään alle 12 mm kokoisiksi 26

27 hygienisointia varten. Puskurisäiliössä materiaalien esikäymisestä aiheutuvat kaasut johdetaan biokaasulinjastoon niiden energiasisällön hyödyntämiseksi ja hajupäästöjen hallitsemiseksi. Käsiteltävät materiaalit pumpataan hygienisointiyksiköihin lämmönvaihtimien kautta. Lämmönvaihtimissa materiaalin lämpötila kohotetaan 70 C:een yhden tunnin ajaksi. Hygienisointiyksiköt toimivat rinnakkaisina panosprosesseina, jolloin materiaalin syöttö biologiseen prosessiin ei katkea. Hygienisointiyksiköt ovat täyssekoitteisia, eristettyjä säiliörakenteita. Edellä kuvattua hygienisointia ja hienontamista edellytetään sivutuoteasetuksen perusteella esikäsittelynä ennen anaerobista käsittelyprosessia, jotta laitoksen lopputuotteiden hygieeninen laatu on korkea ja lopputuotteet voidaan käyttää peltolannoitteina tai maanparannusaineina. Käsittelyllä on lisäksi positiivista vaikutusta muihin biokaasulaitoksen prosesseihin. Hygienisointivaiheen jälkeen lietteet johdetaan anaerobiseen käsittelyyn, joka toimii biokaasulaitoksen ydinprosessina. Materiaalit käsitellään hapettomissa olosuhteissa täyssekoitteisessa suljetussa reaktorissa, C:ssa, noin vrk:n aikana siten, että sen mineralisoitumisaste nousee noin %:sta %:iin. Lietteen mineralisoitumisen yhteydessä prosessista saadaan talteen biokaasua, joka voidaan hyödyntää laitoksella lämpö- ja sähköenergiana. Anaerobireaktorista käsitelty materiaali eli mädäte puretaan pumppaamalla tai painovoimaisesti mädätteen välivarastoaltaaseen. Anaerobisen käsittelyn ja välivarastoinnin jälkeen mädäte johdetaan vedenerotukseen. Vedenerotus toteutetaan joko lingolla tai muulla vastaavalla mekaanisella vedenerotuslaitteistolla, jossa mädätteestä saadaan erotettua kaksi ravinnejaetta: fosforipitoinen kuiva-aines, humus, joka vastaa noin % lietteen tilavuusvirrasta ja sisältää noin % lietteen fosforitaseesta, sekä rejektivesi (typpineste), joka vastaa noin % lietteen tilavuusvirrasta ja sisältää noin 90 % lietteen ammoniumtyppitaseesta ja noin 80 % lietteen kokonaistyppitaseesta. Molemmat jakeet voidaan hyödyntää lannoitevalmisteina tai jatkojalostaa edelleen. Erityisesti typpinestejaetta voidaan konsentroida biologisen käsittelyn, haihdutuksen tai ammoniumstrippausprosessin avulla. Tuloksena syntyy typpiravinnekonsentraatti ja puhdistamolle johdettava jätevesi. Biokaasulaitoksen prosessikaavio on esitetty kuvassa

28 puhdistamo- liete 3. luokan sivutuotteet Vastaanotto Esikäsittely Homogenisointi, palakoko <12 mm Hygienisointi, 70 C, 60 min Biokaasun tuotanto (reaktorit) Kaasuvarasto, jälkikaasutus Tiivistetty bioliete Prosessiveden kierrätys Jätevesi CHP Yhdistetty lämmön (höyryn) ja sähkön tuotto Biokaasun tuotteistaminen polttoaineeksi tai myynti Vedenerotus Kiintoaines Välivarastointi Neste Veden käsittely (Typen konsentrointi) Typpikonsentraatin lannoitekäyttö Suora lannoitekäyttö Maanparannusaine/orgaaninen lannoite Kuva 3.6 Biokaasulaitoksen prosessikaavio Kompostointilaitos (VE 1/2) Kompostointi on biologinen prosessi, jossa orgaaninen aines muuttuu mikrobien toiminnan seurauksena humuspitoiseksi lopputuotteeksi. Biologinen prosessi käynnistyy, kun ympäristötekijät täyttävät määrätyt edellytykset. Tärkeimpiä edellytyksiä ovat syöttömateriaalin tasapainoinen ravinnekoostumus sekä riittävä hapensaanti, lämpöeristys ja prosessikaasujen poisto. Kompostoinnin tarkoituksena on muuttaa biohajoava orgaaninen aines stabiiliin muotoon, palauttaa orgaanisen aineksen sisältämät ravinteet takaisin ravinnekiertoon, vähentää orgaanisen jätteen määrää sekä tuhota ihmiselle ja kasveille haitallisia organismeja. Kompostoinnin kannalta tärkeimpiä ravintoaineita ovat typpi ja hiili. Optimaalisina hiilen ja typen suhteena (C/N- suhde) hajoitusprosessin kannalta pidetään 20:1 30:1. Kompostointiprosessin edetessä C/N-suhde laskee koska hiilen määrä suhteessa typpeen vähenee. Erona muihin käsittelyvaihtoehtoihin kompostointiprosessissa käytetään lähes poikkeuksetta käsiteltävän orgaanisen materiaalin kanssa tukiainetta. Tukiaineen tarkoituksena on vaikuttaa kompostointimatriisin kosteuteen, varmistaa prosessikaasujen tehokas vaihto ja tarvittaessa säätää C/N- suhdetta. Tukiaineet voidaan jakaa biohajoaviin ja bioha- 28

29 joamattomiin tukiaineisiin. Tyypillisimpiä Suomessa käytettyjä tukiaineita ovat turve, kutterinlastu, hake, puunkuori, olki, valmis komposti sekä näiden erityyppiset seokset. Kompostointia voidaan pitää yleisnimityksenä useille käsittelytekniikoille, jotka muodostavat melko heterogeenisen teknologiaryhmän. Erilaisia kompostointimenetelmiä on ollut olemassa ja on useita kymmeniä, mutta siitä huolimatta kaikissa niissä itse kompostointiprosessin pääpiirteet ovat hyvin samankaltaiset. Kompostointi voidaan karkeasti jakaa avokompostointiin ja suljettuun kompostointiin eli ns. reaktorikompostointiin. Avokompostointi on yleisnimitys erilaisille aumakompostointitekniikoille. Reaktorikompostointi voidaan jakaa myös karkeasti dynaamiseen ja staattiseen kompostointiin. Suomessa käytetyimmät reaktorikompostointitekniikat ovat tunneli-, rumpu-, torni- ja kaukalokompostointi. Lisäksi käytössä on erityyppisiä membraani-, säkki- ja konttikompostoreita. Riippumatta kompostointimenetelmästä kaikki prosessit koostuvat varsin samoista yksikköprosesseista. Tyypillisesti nämä ovat: orgaanisen aineksen ja tukiaineen vastaanotto, esikäsittely, varsinainen aerobikäsittelyvaihe, jälkikypsytys ja loppuhyödyntäminen. Materiaalin esikäsittely vaihtelee paljon riippuen materiaalin laadusta ja käytettävästä kompostointitekniikasta. Tavallisimpia esikäsittelyprosesseja ovat murskaaminen, haittaaineiden erottelu (esim. muovit ja metallit) ja seulonta. Eri kompostointimenetelmissä käytetään myös erilaisia veden-, tukiaineiden ja ilmankierrätyksen yksikköprosesseja. Nykyisin myös erillinen hygienisointiprosessi voi olla osa kompostointimenetelmän vaiheita. Näitä yksikköprosesseja yhdistellään eri tekniikoissa hyvin monilla eri tavoilla. Kuvassa 3.7 on esitetty yksinkertaistettu prosessikaavio tyypillisestä kompostointimenetelmästä. 29

30 Orgaanisen materiaalin vastaanotto Tukiaineen vastaanotto Esikäsittely Hygienisointi Sekoitus Prosessikaasujen puhdistus Ilmastusilma Kostutusvesi Aerobikäsittely (Lämmöntalteenotto) Maanparannusaine/ orgaaninen lannoite Jälkikypsytys (Tukiaineen seulonta ja kierrätys) Maanparannusaine/ orgaaninen lannoite Seostaminen (esim. hiekan ja turpeen kanssa) Kuva 3.7 Kompostointilaitoksen prosessikaavio Viipymäaika aika eri laitoksissa vaihtelee paljon käsiteltävän orgaanisen aineksen laadun, käsittelyn tavoitteiden ja käytetyn tekniikan mukaan. Tunnelikompostoinnissa keskimääräinen läpimenoaika vaihtelee 2 6 viikkoon, rumpukompostoinnissa 4 15 vuorokauteen, tornikompostoinnissa vuorokauteen ja membraanikompostoinnissa viipymä on yli kuukauden. Intensiivisessä aerobikäsittelyvaiheessa kompostin lämpötila nousee tyypillisesti C, joissakin tapauksissa päästään hallitusti lyhyesti jopa 70 C asteen lämpötiloihin, vaikka se ei enää ole kompostointiprosessin kannalta suotavaa. Orgaanisen aineksen määrä vähenee kompostoinnissa huomattavasti. Massan vähenemä laitosmaisessa käsittelyssä voi olla %, tilavuuden pieneneminen vastaavasti %. Yhteistä eri kompostointimenetelmille on, että teollisessa suuressa mittakaavassa toimivissa kompostointilaitoksissa on lähes poikkeuksetta mittava prosessikaasujen puhdistus- 30

31 järjestelmä, jolla pyritään ehkäisemään toiminnasta muodostuvat hajuhaitat. Hajukaasujen puhdistuslaitteisto muodostaa merkittävän osan nykyaikaista kompostointilaitosta. Riippumatta käsittelymenetelmästä aerobivaiheen jälkeen kompostimassaa jälkikypsytetään 3 24 kk. Tyypillisin jälkikypsytysaika on n 6 kk, jonka jälkeen materiaali hyödynnetään. Jälkikypsytettyyn materiaaliin voidaan sekoittaa esim. turvetta ja hiekkaa ja hyödyntää saatu seos viherrakentamiseen. Kypsä komposti voidaan käyttää myös maaparannusaineena sellaisenaan pelloilla. Kypsän kompostin etuina peltokäytössä voidaan pitää sen maanrakennetta parantavia ominaisuuksia, kuten veden- ja ravinteiden pidätyskyvyn lisääntymistä ja maan oman mikrobitoiminnan vilkastumista. Humuksen lisäys on erityisen hyödyllinen peltolohkoilla jolla viljellään mm. perunaa ja juurikasveja. Kypsää kompostia voidaan käyttää myös mm. kaatopaikkojen maisemointiin, teiden viherrakenteisiin ja saastuneiden maa-aineiden puhdistamiseen Hyväksytyt käsittelylaitoksen muualla suomessa (VE 1/3) YVA-menettelyssä selvitetään myös vaihtoehto, jossa Honkajoki Oy:n renderöintikapasiteettia laajennetaan tonnin vuosikapasiteetille ja osa laitokselle tulevasta ja laitoksen prosessissa muodostuvasta 3. luokan materiaalista toimitetaan ulkopuoliseen käsittelylaitokseen jalostettavaksi. Eläinperäisiä sivutuotteita käsittelevältä laitokselta vaaditaan sivutuoteasetuksen perusteella hyväksyvän viranomaisen myöntämä laitoshyväksyntä. Asetuksen perusteella viranomaisen on pidettävä hyväksytyistä laitoksista listaa internetsivuillaan. Suomessa valvovana viranomaisena toimii Evira. Eviran ylläpitämällä hyväksyttyjen laitosten listalla on tällä hetkellä 35 kpl 2. ja 3. luokan sivutuotteiden käsittelyyn hyväksyttyä biokaasuja kompostointilaitosta. Näistä 4 laitosta sijaitsee alle 150 km etäisyydellä Honkajoki Oy:n laitoksesta. Lista on esitetty liitteessä 2. Useita sivutuotteiden käsittelyyn suunniteltuja laitoshankkeita on myös vireillä, joten hyväksyttyjen laitosten määrän arvioidaan lisääntyvän lähivuosina Päästöjen hallinta ja energiatehokkuus Honkajoki Oy:n laajennus- ja kehittämishankkeessa on tarkoitus kehittää yhtiön laitosta ja prosesseja kokonaisuutena. Lähtökohtaisesti hankkeen toteutuksessa tavoitellaan teollisuusekologista toimintamallia, jossa sivutuotteiden käsittely ja siihen liittyvät investoinnit sekä energian lisätuotanto toteutetaan ekologisesti kestävällä tavalla ottaen huomioon toimintaympäristön muut toiminnot ja kehittämistarpeet. Tämä tarkoittaa erityisen huomion kiinnittämistä eri prosessivaihtoehtojen energiatehokkuuteen, sekä päästöjen hallintaan. YVA-menettelyssä tämä huomioidaan esittämällä arviointiselostuksessa aine-, energia- ja ravinnetaseet kullekin arvioitavalle vaihtoehdolle. Prosessikuvausten ja taselaskennan perusteella esitetään erityisesti jätevesien ja hajukaasujen käsittelylle ratkaisuvaihtoehdot sekä energian tarve eri vaihtoehdoissa. 31

32 3.7. LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUHDE LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN Hanke ei suoraan liity muihin käynnissä oleviin yksityisiin hankkeisiin. Hankkeella on kuitenkin yhtymäkohtia mm. valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan. Valtioneuvosto hyväksyi uuden valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen Suunnitelmassa esitetään toimia, joilla edistetään luonnonvarojen järkevää käyttöä tehostamalla jätteen synnyn ehkäisyä ja kierrätystä, kehitetään jätehuoltoa sekä ehkäistään jätteistä aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Suunnitelmassa yhtenä kierrätystä ja uusiomateriaalien käyttöä edistävänä keinona mainitaan jäteperäisten lannoitevalmisteiden käytön edistäminen viherrakentamisessa sekä maataloudessa. Biohajoavan jätemateriaalin osalta kaatopaikkasijoittamisen ehkäisemiseksi suunnitelmassa todetaan tarve biokaasu- ja kompostointilaitosten sekä polttolaitosten lisäämiseksi. Honkajoki Oy:n hankkeen tavoitteena on suunnitella laitoksen käsittelykapasiteetin lisääminen siten, että käsittelyn energiatehokkuus optimoidaan ja laitoksen lopputuotteina syntyy lannoitevalmistukseen soveltuvia raaka-aineita. 32

33 4. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT Hankkeen toteuttaminen edellyttää ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan. Ympäristöluvan lupaviranomaisena toimii Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristölupaan liittyviä päätöksiä voidaan tehdä vasta, kun lupaviranomaisella on käytössään hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto. Hankkeen mukaisten laajennusten rakentaminen vaatii yksityiskohtaiset rakennus- ja rakennuttamissuunnitelmat. Näihin edellytetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukaiset rakennusluvat, jotka myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Sivutuoteasetuksen (EY 1774/2002) perusteella eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevältä laitokselta edellytetään Eviran myöntämä laitoshyväksyntä. Laitoshyväksyntä edellyttää, että laitokselle on laadittu omavalvontajärjestelmä, jonka on perustuttava HACCP-järjestelmään (Hazard Analysis and Critical Control Points = Riskien analysointi ja kriittisten valvontapisteiden valvonta). Sivutuoteasetuksen (EY 1774/2002) ja lannoitevalmistelain (539/2006) perusteella laitoksella muodostuvien ravinnejakeiden markkinointi ja myynti edellyttää Eviran tuotehyväksyntää. Tuotehyväksynnän kriteereinä on, että ravinnejakeille on laadittu tuoteselosteet ja niiden hygieeninen laatu on todennettu hyväksytyssä laboratoriossa. 33

34 5. YMPÄRISTÖN NYKYTILAN KUVAUS - TEHDYT TUTKIMUKSET JA SEL- VITYKSET 5.1. KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava ja seutukaava Satakunnan maakuntakaava on parhaillaan laadittavana. Maakuntakaavan laadinta alkoi vuonna Tässä yhteydessä voimassa oleva Satakunnan seutukaava päivitetään vastaamaan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia. Honkajoen kunta kuuluu Satakunnan liiton seutukaava-alueeseen. Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu ympäristöministeriössä ja kaava on saanut lainvoiman Seutukaavassa Kirkkokallion teollisuusalue ja sen pohjoispuoliset, Teollisuustien varrella olevat alueet (esim. jätevedenpuhdistamon ympäristö) on osoitettu teollisuuskäyttöön niihin kuuluvine liikennealueineen, suojavyöhykkeineen ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen. Ote Satakunnan seutukaavasta on esitetty kuvassa 5.1. Kuva 5.1 Ote Satakunnan seutukaavasta. 34

35 Yleiskaavat Honkajoen keskustaajamassa on voimassa vuonna 1998 laadittu osayleiskaava. Siinä Kirkkokallion teollisuusalue ja sen pohjoispuoliset Teollisuustien varrella olevat alueet (esim. jätevedenpuhdistamon ympäristö) sisältyvät teollisuusalueeseen (T). Kyseiselle alueelle saa rakentaa teollisuus- ja varastorakennuksia sekä näihin liittyviä liikenne-, virkistys- ja yhdyskuntateknisen huollon alueita sekä muita alueen toimintoihin välittömästi liittyviä palvelu-, toimisto- ja terminaalitiloja. Teollisuusalueen ulkopuoliset alueet idässä, etelässä ja lännessä ovat metsätalousaluetta. Ote Honkajoen Keskustan osayleiskaavasta on kuvassa 5.2. Kuva 5.2 Ote Honkajoen Keskustan osayleiskaavasta. Keskustan osayleiskaava vuodelta 1998 on oikeusvaikutukseton ja osittain vanhentunut, eikä vastaa kunnan näkemyksiä tulevasta maankäytöstä. Tästä syystä kunnassa on käyn- 35

36 nistetty vuonna 2004 uusi Honkajoen keskustaajaman yleiskaavoitus. Yleiskaavaehdotus on päivätty Kaavaehdotuksessa Honkajoki Oy:n nykyisten toimintojen alue on kaavoitettu Erityisalueeksi (E-1), jossa sijaitsee tuotanto- ja eläinjätteenkäsittelylaitos ja jolle saa sijoittaa myös aluelämpölaitoksen. Alue on tarkoitettu yksityiseen rakennustoimintaan. Honkajoki Oy:n laajennushankkeelle varatulle alueelle on kaavaehdotuksessa merkitty niin ikään erityistoimintojen alue (E-2), ja kaavamerkinnän mukaan alue on tarkoitettu yksityiseen rakentamiseen. Ote osayleiskaavaehdotuksesta on esitetty kuvassa 5.3. Kuva 5.3 Ote Honkajoen Keskustan osayleiskaavaehdotuksesta ( ) Asemakaavat Kirkkokallion teollisuusalueelle on laadittu asemakaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Asemakaavassa Honkajoki Oy:n sivutuotteiden käsittelylaitoksen alue on varattu erityisalueeksi (E-1), jolla sijaitsee tuotanto- ja eläinjätteen käsittelylaitos. Alueelle saa sijoittaa aluelämpölaitoksen. Alue on tarkoitettu yksityiseen rakennustoimintaan. Kirkkokallion asemakaava on esitetty kuvassa

37 Kuva 5.4 Ote Kirkkokallion asemakaavasta. Honkajoki Oy:n laajennushankkeen myötä myös laajennukselle varattu alue tullaan asemakaavoittamaan Honkajoen kunnan toimesta. Kaavoitus käynnistettäneen YVAmenettelyn aikana SUOJELUALUEET JA KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ Kirkkokallion teollisuusalue ei sijaitse lähellä Natura 2000 alueita. Lähin Natura 2000 alue on Karvianjoen kosket, jotka sijaitsevat Honkajoen keskustaajaman pohjoispuolella. Karvian kosket Natura 2000 alue sijaitsee 1,9 km päässä pohjoiseen Honkajoki Oy:n tuotantolaitokselta. Karvianjoki virtaa Honkajoen kohdalla pohjoisesta etelään ja näin ollen Honkajoki Oy:n puhdistetut jätevedet samoin kuin kunnan jätevedet johdetaan Karvianjokeen veden virtaussuuntaan nähden Natura-alueen alapuolelle. Kuvassa 5.5 on esitetty Karvianjoen koskien sijainti suhteessa Honkajoki Oy:n laitosalueeseen. 37

38 Kuva 5.5 Karvianjoen kosket Natura 2000 alue. Honkajoen keskustan osayleiskaavoituksen yhteydessä on selvitetty alueella sijaitsevatmuinaismuistokohteet, kulttuurihistorialliset ympäristöt, kulttuurimaisemat, rakennetun kulttuuriympäristön kohteet, perinnemaisemat ja luontokohteet. Selvitysten perusteella Honkajoki Oy:n laitosalueen läheisyydessä ei sijaitse edellä mainittuja arvokkaita ympäristökohteita. (Pöyry Environment, 2007) 38