Hyvinvointikertomus 2015 ja hyvinvointisuunnitelma 2016 Kh 2.5.2016 / Kv 9.5.2016 /
1 Sisällys 1 HYVINVOINTIKERTOMUS 2015... 2 1.1 Hyvinvointikertomuksen tarkoitus... 2 1.2 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi... 2 1.3 Kuntastrategian painotukset ja linjaukset... 3 1.4 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat... 3 2 HYVINVOINTISUUNNITELMA 2016... 4 2.1 Terveelliset elämäntavat... 4 2.2 Mielen hyvinvointi... 4 2.3 Terveellinen ja turvallinen elinympäristö... 4 2.4 Asukasosallisuus ja yhteistyöverkostot... 5 2.5 Viestintä, tiedon tavoitettavuus ja kiinnostavuus... 5 2.6 Työ, taloudellinen hyvinvointi, yrittäjyys... 5
2 1 HYVINVOINTIKERTOMUS 2015 1.1 Hyvinvointikertomuksen tarkoitus Hyvinvointikertomus on katsaus kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Kertomus on myös kuvaus kuntalaisten hyvinvointitarpeista, hyvinvoinnin eteen tehdyistä toimenpiteistä ja siihen sisältyy suunnitelma tulevista hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä. Hyvinvointikertomuksen tarkoituksena on ohjata kunnan hyvinvointipolitiikkaa ja luoda kokonaisnäkemys kuntalaisten hyvinvoinnista. Vuosittainen hyvinvointikertomus keskittyy lyhyen aikavälin toimenpiteiden raportointiin, arviointiin ja suunnitteluun. Laajassa hyvinvointikertomuksessa puolestaan raportoidaan ja arvioidaan koko valtuustokauden ajanjakson aikana tapahtunutta kehitystä. 1.2 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Hyvinvointikertomuksen taustalla on indikaattoripankki SOTKAnet. Kyseessä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietopalvelu, joka tarjoaa kaikista Suomen kunnista viimeisimpään voimassa olevaan kuntajakoon perustuen keskeisiä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja vuodesta 1990 alkaen. Aineisto on muodostettu eri toimijoiden koostamista tilastoista. Aineiston vertailtavuuden kannalta oleellista on se, että eri tilastolähteiden aineisto on muodostettu kaikista kunnista samalla periaatteella. Hyvinvointikertomusta laadittaessa valitaan kunnan kannalta kiinnostavia ja oleellisia (terveys)osoittimia eli indikaattoreita, joiden muutosta eri vuosina seurataan ja verrataan valittujen vertailukuntien tilanteeseen. Vuotta 2015 koskevia tietoja ei suurelta osin ole vielä saatavissa SOTKAnetistä vuoden 2016 alussa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurannan työkaluna toimii sähköinen hyvinvointikertomus, johon kootaan kunnan asukkaiden hyvinvointia kuvaavaa indikaattoritietoa ensisijaisesti THL:n koostaman tilastoaineiston perusteella. Kertomuksen pääkohderyhmät ovat lapset ja nuoret sekä ikäväestö. Työikäisen väestön tilannetta kuvaavat lähinnä työllisyys/työttömyysaste ja alkoholinkäyttö sekä sen tai mainittujen tekijöiden aiheuttamat seurannaisvaikutukset. Kunnan asukkaiden työllisyystilanne on heikkenevä yleisen taloustilanteen vuoksi. Myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa, mikä on seurannaisvaikutustensa takia huolestuttavaa. Työllisyyden hoitoon tehty 40 000 euron lisäpanostus ei vuonna 2015 tuonut toivottua tulosta kehityskulun kääntämiseksi. Kunnan asukkaiden alkoholinkulutus on jonkin verran vähäisempää kuin muulla seutukunnan alueella. Tämä myönteinen asia ilmenee myös muuta seutukuntaa alhaisempana päihde- ja väkivaltarikollisuutena ja rattijuopumustapausten määrän vähenemisenä. Huolestuttavaa on kuitenkin huumausainerikosten määrän vuodesta 2010 lähtien jatkunut kasvu.
3 Vakavia tai muuta seutukuntaa vakavampia ongelmia ei ruokolahtelaisten lasten ja nuorten parissa pääsääntöisesti ilmene. Vakavat ongelmat mainituissa ryhmissä ilmentävät useimmiten kokonaisten perheiden ongelmia. Näihin ongelmiin Eksoten toimintamallit pureutuvat nykyisin varsin hyvin. Lasten ja erityisesti nuorten tilanne on osin kaksijakoinen. Perheiden ongelmat, kuten pitkittynyt työttömyys tai päihderiippuvuus, heijastuu ensin lapsiin. Tässä suhteessa tilanne Ruokolahdella ei ole huono, mutta saattaa heiketä, jos työllisyystilanne oleellisesti vaikeutuu. Toisaalta kunnan asukas- ja elinkeinorakenne puskuroi kielteistä kehitystä. Nuorten tilanteeseen voi vaikuttaa kunnan laajuus ja rakenne. Koulumatkat voivat olla pitkät myös ajallisesti. Aikaa ja voimia sekä mahdollisuuksia liikuntaan ja sosiaaliseen toimintaan on kylien nuorilla todennäköisesti jonkin verran vähemmän kuin taajaman nuorilla. Lisäksi on selvää, että kunnan järjestämä nuorisotyö tavoittaa parhaiten keskustaajamassa asuvat nuoret ja varhaisnuoret. Toisaalta on mahdollista, että keskustaajaman ulkopuolella asuvilla nuorilla on omat harrasteensa ja sosiaaliset ryhmänsä, jotka voivat olla taajamien ns. kielteisten vaikutusten ulkopuolella. Kunnan ikääntyvän ja vanhusväestön tilanne ei poikkea seutukunnan väestön tilanteesta ainakaan huonompaan suuntaan. Pikemminkin ikäväestö, kuten kunnan koko väestö on hieman keskimääräistä terveempää kuin seutukunnan väestö. Sairastavuusindeksi on seutukunnan alhaisin. Ruokolahdella samoin kuin koko Suomessa erityshaasteena on ikäväestön osuuden ja määrän nopea kasvu, osin eliniänkin pitenemisen vuoksi. Erityisesti yli 75-vuotiaiden osuus ja määrä kasvavat nopeasti ja säännöllisessä kotihoidossa olevien yli 75-vuotiaiden määrä on noussut jatkuvasti. Laitoshoidon purku ja vanhusten kotona tapahtuvan hoidon sekä omaishoidon lisääntyminen tulee voimakkaasti kuormittamaan terveydenhuollon henkilöstöä. Kunta joutuu kriittisesti arvioimaan panostustaan vanhusväestönsä hyvän tai edes asiallisen hoidon turvaamiseen, etenkin jos kuntaan suunniteltu tehostetun palveluasumisen toteutus viivästyy merkittävästi. 1.3 Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Ruokolahden kuntastrategia uudistettiin vuoden 2015 syksyllä. Strategian mukaan Ruokolahti on hyvä paikka asua, palvelujen äärellä, vesistöjen vierellä. Kunta panostaa hyviin asumismahdollisuuksiin ja aktivoi asukkaitaan. Kunnan palveluiden toimivuudesta ja yritystoiminnan edellytyksistä huolehditaan. Kunnan omaisuuden hallinta on aktiivista ja talous tasapainossa. Kunnallis- ja kiinteistöverojen taso pidetään vastaavien kuntien keskimääräisellä tasolla ja investoinnit toteutetaan pitämällä velkamäärä hallinnassa. 1.4 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Vuoden 2016 hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on hyödynnetty uuden kuntastrategian linjauksia. Hyvinvointisuunnitelman rakenne noudattelee Eksoten johdolla laaditun Etelä-Karjalan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä. Tarkoitus on, että Etelä-Karjalan kunnat noudattavat omassa hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toiminnassaan laadittua ohjelmaa, ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä seurataan yhteneväisesti koko maakunnassa.
4 Kunnanvaltuuston hyväksymä Imatran seutukunnan turvallisuussuunnitelma 2015 2016 on soveltuvin osin sisällytetty hyvinvointisuunnitelmaan. 2 HYVINVOINTISUUNNITELMA 2016 Painopistealue ja kehittämiskohde / kohteet 2.1 Terveelliset elämäntavat Liikuntaneuvonnan lisääminen Liikkuva koulu -hankkeen toteuttaminen Sivistystoimi, perusopetus Hyvinvointiprofiili Ehkäisevän päihdetyön toimintapäivät Sivistystoimi, perusopetus Hyvinvointiprofiili 2.2 Mielen hyvinvointi Kulttuuria kaikenikäisille Metku-toiminnan jatkaminen Sivistystoimi (kirjasto, kulttuuri- ja nuorisotoimi, kansalaisopisto) Järjestöt Metku-tapahtumien määrä. Kansalaisopiston kurssien määrä ja osallistujat Päihteiden käytön väheneminen. Päihteiden käytön puheeksi ottaminen Eri-ikäisille suunnatut tietoiskut Kouluterveydenhuolto Järjestöt Hyvinvointikertomuksen indikaattoritieto 2.3 Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Tavoite Arjen ja elinympäristön turvallisuus Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Imatran seutukunnan turvallisuussuunnitelman toteuttaminen Kunta, poliisi, Eksote, pelastustoimi, seurakunta Esteetön liikkuminen helpottuu Tekninen toimi, kaavoitus Arviointimittarit Turvallisuussuunnitelmassa olevat arviointimittarit (mm. pelastustehtäväien määrä, tapaturmakuolemien määrä, katuturvallisuus) Esteettömien reittien määrän lisäys
5 2.4 Asukasosallisuus ja yhteistyöverkostot Asukkkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen lisääminen. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan Seurafoorumitoiminnan käynnistäminen Valmistelevat viranhaltijat, vanhus- ja nuorisoneuvosto. Liikuntatoimi, Etelä-Karjalan liikunta ja urheilu, järjestöt Lausunnot, kannanotot, kyselyt Osallistuneet tahot 2.5 Viestintä, tiedon tavoitettavuus ja kiinnostavuus Kunnan nettisivujen selkeys ja helppokäyttöisyys Kunnan kotisivut päivitetään vuoden 2017 loppuun mennessä. Asiakaspalautteet 2.6 Työ, taloudellinen hyvinvointi, yrittäjyys Toimijaverkoston parempi hyödyntäminen TE-keskus, TYP, Eksote, järjestöt, yritykset Pitkäaikaistyöttömien määrä Kunnan nettivastaavat ja tietohallinto Pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen Nuorisotyöttömyyden väheneminen PK-yritysten toiminaedellytysten kehittäminen Kunta- ja sijoittautumismarkkinoinnin tehostaminen Ohjaamo-hankkeen toimenpiteet Kunta tarjoaa teollisuustontteja hyvien liikenneyhteyksien ääreltä Kunnan interaktiivisen markkinointimateriaalin tuottaminen Ohjaamo-toimijat, yrittäjät, järjestöt Kunnan tekninen toimi Viranhaltijat / ostopalvelut Nuorisotyöttömyyden määrä Tonttitarjonta Materiaali valmis vuoden 2017 loppuun mennessä