Hyvinvointikertomus Hyvinvointisuunnitelman 2016 toteutuminen. Hyvinvointisuunnitelma 2017

Transkriptio

1 Hyvinvointikertomus Hyvinvointisuunnitelman 2016 toteutuminen Hyvinvointisuunnitelma 2017 Kh / Kv /

2 1 Sisällys 1 HYVINVOINTIKERTOMUS Hyvinvointikertomuksen tarkoitus Päättyvän valtuustokauden arviointi ja indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestö Työllisyys Talous Hyvinvointisuunnitelman painotukset Väestöryhmittäinen tarkastelu Kuntastrategian painotukset ja linjaukset HYVINVOINTISUUNNITELMAN 2016 TOTEUTUMINEN Terveelliset elämäntavat Mielen hyvinvointi Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Asukasosallisuus ja yhteistyöverkostot Viestintä, tiedon tavoitettavuus ja kiinnostavuus Työ, taloudellinen hyvinvointi, yrittäjyys HYVINVOINTISUUNNITELMA

3 2 1 HYVINVOINTIKERTOMUS Hyvinvointikertomuksen tarkoitus Hyvinvointikertomus on katsaus kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Kertomus on myös kuvaus kuntalaisten hyvinvointitarpeista, hyvinvoinnin eteen tehdyistä toimenpiteistä ja siihen sisältyy suunnitelma tulevista hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä. Hyvinvointikertomuksen tarkoituksena on ohjata kunnan hyvinvointipolitiikkaa ja luoda kokonaisnäkemys kuntalaisten hyvinvoinnista. Laajassa hyvinvointikertomuksessa raportoidaan ja arvioidaan koko valtuustokauden ajanjakson aikana tapahtunutta kehitystä. Hyvinvointikertomuksen taustalla on erilaisista tietokannoista ja raporteista (mm. SOTKAnet, työvoimahallinto, poliisihallinto, EKSOTE) kerättävä indikaattorititeto. 1.2 Päättyvän valtuustokauden arviointi ja indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestö Ruokolahden kunnan asukasluvun kehitys on ollut valtuustokaudella alenevaa, kuten koko seutukunnassa. Väestön vähentyessä ikärakenne on myös kehittynyt heikompaan suuntaan.

4 Työllisyys Työttömyyden paheneminen ja työllisten määrän lasku pysähtyi vuoden 2016 loppuun tultaessa. Viriävä Suomen talouskasvu saattaa jo näkyä työllisyystilastoissa, mutta muitakin syitä voi olla taustalla. Kunnassa vaikeimmin työllistyvien asemaa pyrittiin parantamaan hyödyntämällä TyönVuoksi ry:n erilaisia kuntouttavan työtoiminnan, työpajatoiminnan ja työhönsijoituksen palveluja. Samanaikaisesti kunta tarjosi säännönmukaisesti palkkatukityötä. Kunnan resurssit työllisyyden hoitamiseen ovat kuitenkin olleet suhteellisen pienet verrattuna työttömien määrään. Valtuustokaudella tehty lisäpanostus Työn- Vuoksi ry:n toimintaan ei tuonut odotettuja tuloksia Talous Kunnan verotulojen määrän kehitykseen vaikutti valtuustokaudella tehty kunnallisveroprosentin korotus. Valtionosuuksien määrä notkahti vuonna 2015, mutta vuonna 2016 niiden määrä oli ennakoitua suurempi. Vuosi 2015 oli poikkeuksellinen myös siksi, että sisäilmaan liittyvien ongelmien vuoksi Kirkonkylän koulun tilalle hankittiin väistötilat ja koulu päätettiin purkaa. Koulun käytöstä poistamisen vuoksi vuoden 2015 tilinpäätös jäi alijäämäiseksi. Vuonna 2016 kuitenkin päästiin tuloksellisesti jo parempaan tilanteeseen.

5 Hyvinvointisuunnitelman painotukset Kuluneella valtuustokaudella hyvinvointisuunnitelmissa korostuivat ikääntyvään väestöön liittyvät hyvinvointitavoitteet ja toimenpiteet. Ikäväestön omatoiminen selviytyminen, tehostettuun palveluasumistarpeeseen vastaaminen ja palveluliikenteen järjestäminen vanhusten määrän kasvaessa nähtiin tärkeinä kehittämiskohteina. Vanhuspalvelut ovat Eksoten järjestämisvastuulla, joten vuoropuhelu Eksoten kanssa vanhusten kotihoidon lisäämisestä ja laitospaikkojen vähentämisestä oli jatkuvaa. Tehostetun palveluasumisen arvioitu paikkatarve väheni valtuustokauden kuluessa. Vuodeosasto on Eksoten strategian mukaisesti päätetty lakkauttaa ja muuttaa Iltatähden ja Ruokorinteen tuetun asumisen paikkoja tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Ruokolahdella elää vielä vahva yhteisöllisyys, mikä näkyy myös vanhusten omaishoidossa. Verrattuna muihin Etelä-Karjalan maaseutukuntiin Ruokolahdella omaishoidossa on yli kaksinkertainen määrä yli 65-vuotiaista hoivan tarpeessa olevista. Ikäihmisten liikkumisen tueksi kunta on järjestänyt palveluliikennettä ja ostanut joukkoliikenteen vuoroja lähes eurolla vuosittain. Kokeiluhanke seudullisesta kutsuohjatusta asiointiliikenteestä on käynnissä. Lasten hyvinvointitilanteen seurannan ja kehittämisen kannalta valtuustokaudella valmistuneen uuden päiväkodin tarjoamat mahdollisuudet nähtiin hyvinä. Peruskouluikäisten kohdalla haluttiin panostaa siihen, että koulutyön järjestäminen Kirkonkylän koulun väliaikaistiloissa ei aiheuta kielteistä kehitystä ikäryhmän hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksessa on pidetty tarkasti kiinni sekä henkilöstön riittävyydestä että ryhmäkoosta tavoitteena lapsen hyvinvointi ja turvallisuus. Liikunnan merkitystä on korostettu uusien opetussuunnitelmien mukaisesti. Yhteistyötä tehdään Ruokolahden Rajun kanssa esiopetusikäisten osalta ja muidenkin ikäryhmien riittävään liikuntaan panostetaan. Työn alla ovat mm. liikuntamyönteisemmät pihasäännöt ja lasten aktivoiminen vapaan ulkoilun ja leikin aikana liikunnalliseen toimintaan. Varhaiskasvatuspalveluita on tarjottu myös perhepäivähoitona. Uhkana on perhepäivähoitajien liian vähäinen määrä. Koulutyö Kirkonkylän koulun väliaikaistiloissa on sujunut ilman suurempia ongelmia. Uuden koulun valmistuessa vuoden 2018 lukukauden alkuun kuntaan jää vain yksi perusopetusta antava koulu. Tämä asettaa omat haasteensa koulutyön järjestämiseen tulevalla valtuustokaudella.

6 Väestöryhmittäinen tarkastelu Lapset ja nuoret Vakavia tai muuta seutukuntaa vakavampia ongelmia ei ruokolahtelaisten lasten ja nuorten parissa pääsääntöisesti ilmene. Vakavat ongelmat mainituissa ryhmissä ilmentävät useimmiten kokonaisten perheiden ongelmia. Näihin ongelmiin Eksoten toimintamallit pureutuvat nykyisin varsin hyvin. Kunta on myös lisännyt resursseja nuorisotyöhön. Lasten ja erityisesti nuorten tilanne on osin kaksijakoinen. Perheiden ongelmat, kuten pitkittynyt työttömyys tai päihderiippuvuus, heijastuu ensin lapsiin. Tässä suhteessa tilanne Ruokolahdella ei ole huono, mutta saattaa heiketä, jos työllisyystilanne ei ala kohenemaan. Nuorten tilanteeseen voi vaikuttaa kunnan laajuus ja rakenne. Koulumatkat voivat olla pitkät myös ajallisesti. Aikaa ja voimia sekä mahdollisuuksia liikuntaan ja sosiaaliseen toimintaan on kylien nuorilla todennäköisesti jonkin verran vähemmän kuin taajaman nuorilla. Lisäksi on selvää, että kunnan järjestämä nuorisotyö tavoittaa parhaiten keskustaajamassa asuvat nuoret ja varhaisnuoret. Toisaalta on mahdollista, että keskustaajaman ulkopuolella asuvilla nuorilla on omat harrasteensa ja sosiaaliset ryhmänsä, jotka voivat olla taajamien ns. kielteisten vaikutusten ulkopuolella. Koulutukseen hakeutuminen tai pääsy näyttäisi Ruokolahdella olevan hieman muuta seutukuntaa yleisempää.

7 6 Ikäihmiset Kunnan ikääntyvän ja vanhusväestön tilanne ei poikkea seutukunnan väestön tilanteesta ainakaan huonompaan suuntaan. Pikemminkin ikäväestö, kuten kunnan koko väestö on hieman keskimääräistä terveempää kuin seutukunnan väestö. Sairastavuusindeksi on seutukunnan alhaisin. Ruokolahdella samoin kuin koko Suomessa haasteena on ikäväestön osuuden ja määrän kasvu. Säännöllisessä kotihoidossa olevien yli 75-vuotiaiden määrän kasvu näyttäisi kuitenkin taittuneen vuonna Taustalla lienee Eksoten tavoite muuttaa kotihoidon toteutustapaa.

8 7 Laitoshoidon purku ja vanhusten kotona tapahtuva hoito sekä omaishoidon lisääntyminen kuormittavat voimakkaasti terveydenhuollon henkilöstöä ja omaishoitajia, joista suuri osa on jo itsekin yli 60-vuotiaita. Kunnan on arvioitava kriittisesti mahdollisuuksia parantaa vanhusväestön hoidon tasoa yhdessä Eksoten kanssa. Tehostetun palveluasumisen toteuttaminen mahdollisimman pian on erittäin tärkeää. Työikäiset Työikäisen väestön terveydentilaa voidaan kuvata työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuudella. Vuoden 2013 jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden osuudessa on tapahtunut hienoista laskua. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi jäädään aiempaa harvemmin pois työelämästä. Mielenterveyshäiriöt ovat säilyneet työkyvyttömyystilastossa noin 5 %:n tasossa.

9 8 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista

10 9 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Turvallisuus Hyvinvoinnin käsitteeseen liittyy myös turvallisuus. Päihteiden käytön, väkivallan ja rikollisuuden esiintyminen tai uhka heikentää kunnan asukkaiden kokemaa hyvinvointia. Ruokolahdella rattijuopumustapausten määrä lisääntyi vuosina huolestuttavasti, mutta on viime vuonna kääntynyt laskuun. Myös huumausainerikosten määrän vuodesta 2010 lähtien jatkunut kasvu taittui vuonna 2016

11 Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Ruokolahden kuntastrategia uudistettiin vuoden 2015 syksyllä. Strategian mukaan Ruokolahti on hyvä paikka asua, palvelujen äärellä, vesistöjen vierellä. Kunta panostaa hyviin asumismahdollisuuksiin ja aktivoi asukkaitaan. Kunnan palveluiden toimivuudesta ja yritystoiminnan edellytyksistä huolehditaan. Kunnan omaisuuden hallinta on aktiivista ja talous tasapainossa. Kunnallis- ja kiinteistöverojen taso pidetään vastaavien kuntien keskimääräisellä tasolla ja investoinnit toteutetaan pitämällä velkamäärä hallinnassa. 2 HYVINVOINTISUUNNITELMAN 2016 TOTEUTUMINEN Hyvinvointisuunnitelman rakenne noudattelee Eksoten johdolla laaditun Etelä-Karjalan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä. Tarkoitus on, että Etelä-Karjalan kunnat noudattavat omassa hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toiminnassaan laadittua ohjelmaa, ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä seurataan yhteneväisesti koko maakunnassa. Kunnanvaltuuston hyväksymä Imatran seutukunnan turvallisuussuunnitelma sisällytettiin soveltuvin osin vuoden 2016 hyvinvointisuunnitelmaan. Vuoden 2016 hyvinvointisuunnitelman painopistealue ja kehittämiskohde / -kohteet olivat seuraavat: 2.1 Terveelliset elämäntavat Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Liikunnan lisääminen Liikkuva koulu -hankkeen toteuttaminen Sivistystoimi, perusopetus Hyvinvointiprofiili Liikuntaneuvonnan lisääminen Liikuntatoimi, järjestöt Liikuntaneuvontaan osallistuneiden määrä. Osallistuneiden määrän muutos.

12 11 Terveellisten elämäntapojen edistäminen Ehkäisevän päihdetyön toimintapäivät Sivistystoimi, perusopetus Hyvinvointiprofiili. Liikkuva koulu -hanketta on toteutettu kaikilla kouluilla yhteistyössä Ruokolahden Rajun kanssa. Liikuntaneuvontaa on järjestetty kuntalaisille yhteistyössä Eksoten Voimaa vanhuuteen - hankkeen kanssa. Liikuntaneuvontaa järjestetään myös osana Terve ruokolahtelainen - hanketta. Neuvontapalvelua on ostettu myös paikallisilta yrittäjiltä. Liikuntaneuvonnan järjestämistä on hankaloittanut ohjausresurssin puute. Ehkäisevän päihdetyön PAKKA-toimintamalli otetaan käyttöön Eksoten asiantuntijoiden kanssa nuorisotoimessa. Toimintamallissa puututaan erityisesti alkoholin, tupakan ja rahapelien saatavuuteen ja haitalliseen käyttöön. Koulun hyvinvointiprofiilissa näkyy alkoholin kulutuksen väheneminen. Hyvinvointiprofiilissa on seurattu viides- ja seitsemäsluokkalaisten terveydentilaindikaattoreita, jotka mittaavat erilaisten kipujen, särkyjen, alakuloisuuden ja hermostuneisuuden esiintymisen yleisyyttä. Indikaattoritiedon mukaan kyseisten oireiden esiintyminen on vähentynyt vuonna Mielen hyvinvointi Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Kulttuuria kaikenikäisille Metku-toiminnan jatkaminen Sivistystoimi (kirjasto, kulttuuri- ja nuorisotoimi, kansalaisopisto) Järjestöt Metku-tapahtumien määrä. Kansalaisopiston kurssien määrä ja osallistujat Päihteiden käytön väheneminen. Päihteiden käytön puheeksi ottaminen Eri-ikäisille suunnatut tietoiskut Kouluterveydenhuolto Järjestöt Hyvinvointikertomuksen indikaattoritieto Kunta on ollut mukana Metku-toiminnassa hankkeen alusta asti. Metku-tapahtumien määrä ja järjestäjät ovat lisääntyneet tänä aikana. Esimerkiksi kirjastossa järjestettiin useita tapahtumia vuonna Kansalaisopistossa oli opiskelijaa ja kursseja oli tarjolla 95. Ehkäisevää päihdetyötä on pyritty kohdistamaan enemmän nuorisoon. Päihteiden käytön väheneminen näkyy rattijuopumus- ja huumausainerikostilastoissa vuonna 2016.

13 Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Tavoite Arjen ja elinympäristön turvallisuus Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Imatran seutukunnan turvallisuussuunnitelman toteuttaminen Kunta, poliisi, Eksote, pelastustoimi, seurakunta Esteetön liikkuminen helpottuu Tekninen toimi, kaavoitus Arviointimittarit Turvallisuussuunnitelmassa olevat arviointimittarit (mm. pelastustehtäväien määrä, tapaturmakuolemien määrä, katuturvallisuus) Esteettömien reittien määrän lisäys Etelä-Karjalan pelastustoimi jatkoi ikäihmisten kotona asumisen turvallisuuden edistämiseksi tehtävää työtä yhdessä maakunnan toimijoiden kanssa. Painopiste on harvaan asutuilla alueilla. Etelä-Karjalan pelastustoimen pelastustehtävistä 5 % kohdistui Ruokolahden kunnan alueelle, tehtäviä oli yhteensä 145. Eniten oli ensivastetehtäviä (48 kpl), vahingontorjuntatehtäviä oli 19 ja liikenneonnettomuuksia 12. Erilaisia tulipaloihin liittyviä tehtäviä oli yhteensä 21. Palokuolemissa vuosina on Ruokolahdella kuollut 2 ihmistä. Esteetön liikkuminen huomioidaan uuden koulun suunnittelussa. Kevyen liikenteen väylillä on tehty luiskamaisia reunakiveyksiä ja huolehdittu mahdollisimman oikea-aikaisesta liukkaudentorjunnasta. 2.4 Asukasosallisuus ja yhteistyöverkostot Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Asukkkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen lisääminen. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan Seurafoorumitoiminnan käynnistäminen Valmistelevat viranhaltijat, vanhus- ja nuorisoneuvosto. Liikuntatoimi, Etelä-Karjalan liikunta ja urheilu, järjestöt Lausunnot, kannanotot, kyselyt Osallistuneet tahot Maankäytön suunnittelussa asukkaiden kuuleminen on säännönmukaista. Vanhusneuvosto on antanut lausunnon mm. Ruokolahden rakennusjärjestyksestä ja vastannut kyselyyn ikääntyneen väestön asumisratkaisuista ja tehnyt selvityspyynnön kunnanhallitukselle ikäihmisten palveluista hoivan tulosalueella. Nuorisoneuvoston toiminta muuttuu lakisääteiseksi nuorisovaltuuston perustamisen myötä. Seurafoorumitoiminta on käynnistetty, mutta toiminta ei ole muotoutunut säännölliseksi.

14 Viestintä, tiedon tavoitettavuus ja kiinnostavuus Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Kunnan nettisivujen selkeys ja helppokäyttöisyys Kunnan kotisivut päivitetään vuoden 2017 loppuun mennessä. Asiakaspalautteet Kotisivujen uusimistyö on käynnissä. Suunnittelua varten tehdään nettikysely sivustolta toivottavista ominaisuuksista. 2.6 Työ, taloudellinen hyvinvointi, yrittäjyys Tavoite Toimenpiteet ja vastuutahot Resurssit Arviointimittarit Toimijaverkoston parempi hyödyntäminen TE-keskus, TYP, Eksote, järjestöt, yritykset Pitkäaikaistyöttömien määrä Kunnan nettivastaavat ja tietohallinto Pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen Nuorisotyöttömyyden väheneminen PK-yritysten toiminaedellytysten kehittäminen Kunta- ja sijoittautumismarkkinoinnin tehostaminen Ohjaamo-hankkeen toimenpiteet Kunta tarjoaa teollisuustontteja hyvien liikenneyhteyksien ääreltä Kunnan interaktiivisen markkinointimateriaalin tuottaminen Ohjaamo-toimijat, yrittäjät, järjestöt Kunnan tekninen toimi Viranhaltijat / ostopalvelut Nuorisotyöttömyyden määrä Tonttitarjonta Materiaali valmis vuoden 2017 loppuun mennessä Työvoiman monialaisen palvelukeskuksen, Eksoten ja Kelan yhteistyössä laatimasta vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymiskokeilusta neuvoteltiin vuoden 2016 aikana ja kokeilu on käynnistynyt tänä vuonna. Ruokolahdella oli pitkäaikaistyöttömiä joulukuun 2016 lopussa 102 ja alle 25-vuotiaita työttömiä 29. Ohjaamon toiminta keskittyy Imatralle, mutta sitä voivat sujuvasti hyödyntää toisella asteella opiskelevat ruokolahtelaiset nuoret. Kunnan nuorisotoimi toimii myös yhteyslinkkinä Ohjaamon tapahtumiin ja palvelutarjontaan. Kunta on parantanut Myllyntaustan teollisuusalueen infraa ja alueelle valmistuu kaksi uutta teollisuustonttia. Kunnan interaktiivinen markkinointi pyritään toteuttamaan kotisivu-uudistuksen yhteydessä. 3 HYVINVOINTISUUNNITELMA 2017 Vuoden 2017 hyvinvointisuunnitelman painopistealueet ja kehittämiskohteet ovat samat kuin vuoden 2016 hyvinvointisuunnitelmassa. Monet toimenpiteet ajoittuvat pitemmälle kuin vuoden aikajänteelle. Kehityskulusta ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksista voidaan saada pidemmän seurantajakson avulla kattavampi kuva.