Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtävänä on edistää väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä sekä terveellistä työ- ja elinympäristöä ja turvata riittävä toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Valtion talousarvion kautta rahoitetaan kaikista sosiaalimenoista noin kolmannes. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on runsas viidennes, koska sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan muidenkin pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenojen kehitys on ollut maltillista. Sosiaalimenojen bruttokansantuotteeseen suhteutettu osuus sekä henkeä kohden lasketut ostovoimakorjatut sosiaalimenot ovat Suomessa alle EU-maiden keskitason. Vuonna 2004 osuuden odotetaan hieman kasvavan ja olevan noin 27 %. Sosiaaliturvan lähivuosien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen ja toimintakyky, kansantalouden yleinen kehitys, Euroopan integraatio, työllisyysaste ja pitkäaikaistyöttömyyden taso, köyhyys ja syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto, maan alueellinen kehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutokset. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat lähivuosina. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet. Yhteisötason toiminta, kuten tavoitteiden asettelu, eri alueiden toimintaohjelmat sekä politiikan tuloksia kuvaavat vertailuindikaattorit, on tiivistynyt sosiaaliturvan alueella. Alustavat tulostavoitteet Hallituksen päätavoitteena on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa parantamalla työllisyyttä ja vähentämällä työttömyyttä, ylläpitämällä työkykyä, vahvistamalla peruspalveluja ja toimeentuloturvaa sekä tasapainottamalla alueellista kehitystä. Hallinnonalan vuotta 2004 koskevan tavoitteenasettelun tausta-asiakirjoja ovat hallitusohjelman ja sosiaali- ja terveysministeriön strategia-asiakirjan lisäksi muun muassa valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, Sosiaalimenojen rahoitusta selvittäneen toimikunnan (Somera) toimenpidelinjaukset sekä valtioneuvoston periaatepäätös terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Työsuojelun tausta-asiakirjana on vuonna 1998 hyväksytty Työsuojelustrategia. Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen sekä laajan kansallisen alkoholiohjelman toimeenpano on käynnistynyt. Työelämän vetovoiman vahvistamiseksi on valmisteltu valtakunnallinen Vetotoimenpideohjelma työssäoloajan jatkamisesta, työssä jaksamisesta ja kuntoutuksesta. Seuraavassa mainittujen tavoitteiden edellyttämät toimenpiteet sisältyvät pääluokan luku- ja momenttiperusteluihin. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Väestön terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy sekä ihmisten elämänhallinnan, työ- ja toimintakyvyn ja omatoimisuuden tukeminen ovat keskeisiä sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita. Väestön terveydentilan koheneminen on jatkunut. Eri väestöryhmien väliset erot terveydentilassa samoin kuin alueelliset erot ovat kuitenkin säilyneet suurina. Terveydentilaan ja sosiaaliseen selviytymiseen liittyviä uhkia ja haasteita ovat väestön ikääntyminen, uusien sairauksien esiintyminen sekä muun muassa alkoholikulutuksen kasvun myötä lisääntyvät sosiaaliset ja terveyshaitat. Tavoitteena on parantaa eri-ikäisten terveyttä ja toimintakykyä, selvittää keinoja supistaa eri väestöryhmien välisiä terveyseroja sekä vähentää päihteiden aiheuttamia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Työelämän vetovoiman lisääminen Työllisyysasteen nostaminen edellyttää nykyistä pidempää työelämässä pysymistä. Sosiaaliturvan kannustavuuden vahvistaminen tukee työuran pidentymistä. Työelämän kehittäminen puolestaan parantaa työturvallisuutta, työssä jaksamista, työssä selviytymistä sekä työn tuloksellisuutta. Sosiaaliturvaa kehitetään edelleen kannustavampaan suuntaan. Työelämän kehittämisohjelmia jatketaan ja laajennetaan, painottaen työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä työssä jaksamista. Työterveyshuoltoa, kuntoutusta sekä näiden yhteistyötä tehostetaan. Tavoitteena on työhön osallistumisasteen nostaminen, työssäoloajan piteneminen sekä sairauspoissaolojen väheneminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito 1990-luvun laman ja pitkäaikaistyöttömyyden myötä syntynyt syrjäytymisongelma on säilynyt yhteiskunnallisena ongelmana. Toimeentulotuen käyttö on viime vuosina alentunut mutta on edelleen korkealla tasolla. Pitkäaikainen tuen varassa eläminen ei ole viime vuosina merkittävästi vähentynyt ja moniongelmaisten asiakkaiden syrjäytymisriski on suuri. Syrjäytymisen ehkäiseminen ja vähentäminen edellyttää työttömyyden alentamista, vähimmäisetuuksien riittävää tasoa sekä erityisryhmille kehitettyjä palveluita. Tavoitteena on saada pitkäaikaisesti tuen varassa elävien lukumäärä alenemaan sekä tehostaa riskiryhmien palveluita. Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen kaikille väestöryhmille edellyttää kuntatalouden tasapainoista kehittämistä, vaikeuksissa olevien ryhmien palvelujen saatavuudesta huolehtimista, kuntien yhteistyötä ja uusien toimintamallien käyttöönottoa sekä palvelutuotannon taloudellisten kannustimien lisäämistä. Myös sekä toimeentuloturvan että palveluiden rahoituksen turvaaminen ja sen uudistaminen entistä läpinäkyvämmäksi ja kokonaistaloudellisesti kannustavammaksi on keskeistä. Tavoitteena on turvata palveluiden saatavuus ja laatu, varmistaa kestävä rahoitus, vahvistaa seudullista yhteistyötä ja uudistaa palveluiden järjestämisen rakenteita. Eläketurvan rahoituksen perustana on talouden kasvu, yleinen luottamus järjestelmän kestävyyteen ja ihmisten nykyistä pidempi työelämässä jaksaminen. Tavoitteena on varmistaa toimeentuloturvajärjestelmien kohtuullinen etuustaso, rahoitus ja rakenteellinen kannustavuus. Sairauden ja työttömyyden ajan toimeentulon on oltava riittävä. Samalla järjestelmien tulee tukea työkyvyn ylläpitoa ja palauttamista. Toimeentuloturvan vähimmäistason riittävyys on turvattava. Lapsiperheiden hyvinvointi Lasten hyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää lapsi- ja perhepolitiikan vakautta ja ennakoitavuutta sekä toimivia peruspalveluita. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tukeminen, lapsiperheiden taloudellinen tuki ja riittävä vanhemmuuden ja perheiden tuki ongelmatilanteissa sekä erityisryhmien osalta ovat keskeisiä. Tavoitteena on tasata lapsista aiheutuvia kustannuksia, vahvistaa turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä sekä varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävä vähimmäistaso. Sukupuolten välinen tasa-arvo Miesten ja naisten tasa-arvon edistäminen sekä työelämässä, koulutuksessa että perhe-elämässä edellyttää tasa-arvotavoitteiden huomioon ottamista muussa päätöksenteossa. Tavoitteena on vähentää palkkaeroja, parantaa naisten asemaa päätöksenteossa ja vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tavoitteena on myös parantaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä arvioida tasa-arvokysymyksiä myös miesnäkökulmasta. Hallinnonalan ohjaus ja yhteistyö Hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa laadittavissa tulossopimuksissa sovitaan tavoitteiden toteuttamista koskevista laitosten vastuista. Tulossopimukset pohjautuvat hallinnonalan yhteisen viitekehikon mukaiseen tavoitteenasetteluun. Viitekehikon neljä näkökulmaa ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, prosessit ja rakenteet, henkilöstön uudistuminen ja työkyky sekä resurssit ja talous. Tulossopimusten yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet johdetaan edellä mainituista strategisista asiakirjoista ja niiden tavoitelinjauksista. Tavoitteiden toteutumista seurataan erikseen sovittavien kriteerien avulla. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2002 2004 v. 2002 tilinpäätös 1000 v. 2003 varsinainen talousarvio 1000 v. 2004 esitys 1000 Muutos 2003 2004 1000 % 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 49 459 65 290 66 996 1 706 3 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 22 980 20 610 21 910 1 300 6 03. Työttömyysturvalautakunta 1 697 1 725 1 795 70 4 04. Tarkastuslautakunta 1 552 1 556 1 630 74 5 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
v. 2002 tilinpäätös 1000 v. 2003 varsinainen talousarvio 1000 v. 2004 esitys 1000 Muutos 2003 2004 1000 % 06. Terveydenhuollon oikeusturva-keskus 4 266 4 300 4 870 570 13 07. Työterveyslaitos 34 320 35 210 37 175 1 965 6 08. Kansanterveyslaitos 35 184 34 584 44 444 9 860 29 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 4 480 4 570 5 047 477 10 10. Säteilyturvakeskus 10 417 11 109 11 330 221 2 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 1 249 2 549 2 574 25 1 12. Valtion koulukodit 521 588 588 13. Työsuojelun piirihallinto 20 730 21 506 22 608 1 102 5 14. Valtion mielisairaalat 529 607 607 15. Perhekustannusten tasaus 1 367 661 1 362 900 1 430 100 67 200 5 16. Yleinen perhe-eläke 40 706 41 000 41 000 17. Työttömyysturva 599 975 686 200 694 000 7 800 1 18. Sairausvakuutus 673 917 699 000 750 000 51 000 7 19. Eläkevakuutus 1 493 706 1 503 500 1 672 000 168 500 11 20. Tapaturmavakuutus 13 400 13 800 13 500-300 - 2 21. Rintamaveteraanieläkkeet 115 833 107 000 98 000-9 000-8 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot 263 600 261 950 252 928-9 022-3 23. Muu sodista kärsineiden turva 2 807 3 030 2 750-280 - 9 28. Muu toimeentuloturva 13 800 18 196 33 950 15 754 87 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 2 746 996 2 987 249 3 578 744 591 495 20 33. Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot 5 862 21 000 6 400-14 600-70 53. Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta 9 332 9 500 9 760 260 3 57. Lomatoiminta 185 994 197 600 201 500 3 900 2 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö 377 285 400 585 405 945 5 360 1 Yhteensä 8 098 259 8 516 714 9 412 151 895 437 11 Henkilöstön kokonaismäärä 3 440 3 550 3 620 1) 01. Sosiaali- ja terveysministeriö S e l v i t y s o s a : Perustehtävien ohella sosiaali- ja terveysministeriö keskittyy pääluokkaperustelujen selvitysosassa asetettujen hallinnonalan strategisten linjausten konkretisointiin. Vuonna 2004 erityistavoitteet ovat seuraavat: 1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 309 henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Vaikuttavuus Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Luodaan terveydelle pohja lapsuus- ja nuoruusiässä uudistamalla rokotusohjelma ja vahvistamalla psykososiaalista tukea. Turvataan työikäisten terveyden ja toimintakyvyn parantuminen kehittämällä tartuntatautien torjuntaa EU:n puitteissa, vahvistamalla terveyslähtöistä alkoholipolitiikkaa ja kehittämällä edelleen työterveyshuollon, Tykytoiminnan ja työsuojelun toiminnan yhteensovittamista. Lisäksi kehitetään työpaikoilla tapahtuvaa terveyden edistämistä osana EU:n kansanterveysohjelmaa. Ikäihmisten toimintakyvyn edelleen parantamiseksi toteutetaan vanhuspoliittisen ohjelman toimeenpano, ikäihmisten tapaturmien ehkäisyohjelma ja ikääntyneiden ohjatun liikunnan laatukriteerien toimeenpano. Jatketaan ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistyön kokeiluhanketta. Työelämän vetovoiman lisääminen Toteutetaan Veto-ohjelman (Työelämän vetovoiman ja työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen) organisointia ja toimeenpanoa. Viimeistellään valtioneuvoston periaatepäätöksen "Työterveyshuollon kehittämislinjat vuoteen 2015" -ohjelma ja aloitetaan sen toimeenpano. Toteutetaan EU:n työsuojelustrategian edellyttämät yhteistyö- ja seurantatoimet. Toimeentuloturvan kannustavuutta, läpinäkyvyyttä ja vakuutusperiaatetta vahvistetaan loppuunsaattamalla eläkelainsäädännön kokonaisuudistus sekä valmistelemalla sairausvakuutuksen rahoituksen uudistusta. Parannetaan ammatillisen aikuiskoulutuksen houkuttelevuutta aikuiskoulutustukea kehittämällä. Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito Seurataan ja arvioidaan toisen kansallisen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen toimintasuunnitelman toteutumista. Päihdetilanteen hallinnan parantamiseksi toimeenpannaan kansallinen alkoholiohjelma. Toteutetaan perheväkivallan ja prostituution ehkäisyä ja haittavaikutusten lieventämistä kansallisen toimintaohjelman avulla. Kuntouttavan työtoiminnan toimeenpanoa jatketaan ja eri toimijoiden yhteistyötä kehitetään edelleen. Pysyvästi työelämästä syrjäytyneiden osalta varmistetaan ohjautuminen asianmukaiseen toimeentuloturvajärjestelmään. Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Palveluiden saatavuuden ja laadun varmistamiseksi toteutetaan: Kansallisen terveydenhuollon hankkeen toimeenpano Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpano Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulainsäädännön uudistamishanke Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman (TATO) 2004 2007 toimeenpano ja seuranta Kehitetään ohjaus- ja valvontajärjestelmää. Kohtuullisen toimeentuloturvan varmistamiseksi huolehditaan vähimmäisturvan toimivuudesta: Vahvistetaan sosiaalihuollon asiakkaan asemaa uudistamalla lainsäädäntöä Valmistellaan sosiaalivakuutuksen muutoksenhakujärjestelmän uudistamista riippumattomuutta korostavaan suuntaan Selkeytetään sosiaalivakuutuslainsäädäntöä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Viimeisen laitoksen periaate saatetaan loppuun eläkejärjestelmässä. Lapsiperheiden hyvinvointi Parannetaan lapsiperheiden toimeentuloa korottamalla lapsilisiä. Perheiden ja lasten hyvinvoinnin parantamiseksi toimeenpannaan perhepoliittisen hankkeen toimenpiteitä, vahvistetaan varhaisen puuttumisen keinoja ja kehitetään neuvolatyötä. Sukupuolten välinen tasa-arvo Jatketaan tasa-arvokysymysten valtavirtaistamista. Prosessit ja rakenteet Kehitetään edelleen hallinnonalan yhteistyöverkostoja ja niiden hyväksikäyttöä sekä tutkimus- että kehittämistoiminnan, tilastotuotannon että työsuojelun ja työterveyden osalta. Varmistetaan ydinprosessien linjakkaat toimintatavat ja otetaan käyttöön sähköinen asianhallintajärjestelmä. Varmistetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksellisuus uudistamalla hankeseurantaa ja -valvontaa sekä arviointiprosessia. Kehitetään edelleen hallinnonalan tulosohjausta ja -raportointia. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Henkilöstön toimintakykyä edistetään varmistamalla esimiesten riittävä valmennus ja tuki sekä tukemalla henkilöstön jaksamista. Otetaan käyttöön uusi palkkausjärjestelmä. Huolehditaan henkilöstön osaamisesta ja uudistumisesta tukemalla kouluttautumista sekä riittävällä valmentautumisella EU-puheenjohtajuuskauteen. Laaditaan suunnitelma osaamisen siirtämiseksi muun muassa ikärakenteeseen liittyvän vaihtuvuuden hallintaan. Resurssit ja talous Tavoitteena on tehokas resurssien käyttö ministeriön strategian suuntaisesti. Jatketaan strategialähtöistä resurssien kohdentamista sekä resurssien ja tavoitteiden keskinäistä yhteensovittamista. Kustannustietoisuuden lisäämiseksi ja talousseurannan tehostamiseksi kehitetään raportointia ja uudistetaan henkilöstöja taloushallintojärjestelmiä. Voimavarojen nettomenopohjainen kohdentaminen tulosalueille 1 000 %-osuus Johto ja erillisyksiköt 4 356 12,0 Johdon tuki Hallinto-osasto 8 990 24,8 Talous- ja suunnitteluosasto 4 362 12,0 Vakuutusosasto 3 097 8,5 Perhe- ja sosiaaliosasto 4 193 11,6 Terveysosasto 4 546 12,5 Työsuojeluosasto 5 452 15,0 Muita Työterveyshuollon koulutus 270 0,7 estm-hanke 1 000 2,8 Yhteensä 36 266 2) 100,0 2) Siirtyviä määrärahoja käytetään 2 666 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhallinnon maksullisista suoritteista sekä raha-automaattiavustuksista annetun lain (1056/2001) 45 :n mukaisia korvauksia Raha-automaattiyhdistyksen valvonnasta ja ohjauksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön peliriippuvuuden seurannan ja tutkimuksen kustannusten korvaamisesta antaman asetuksen (381/2002) nojalla rahapeliyhteisöiltä perittäviä korvauksia arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seuraamisesta ja tutkimisesta. Maksullisen toiminnan tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (julkisoikeudelliset suoritteet, 1 000 euroa) 2002 2003 2004 Maksullisen toiminnan tuotot 855 847 1 739 Erilliskustannukset 525 798 1 288 Käyttöjäämä 330 49 451 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 39 46 46 Kokonaiskustannukset yhteensä 563 843 1 334 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) 292 4 405 Työsuojeluhallinnon maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, 1 000 euroa) 2002 2003 2004 Maksullisen toiminnan tuotot 99 100 100 Erilliskustannukset 89 91 95 Käyttöjäämä 10 9 5 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 2 2 2 Kokonaiskustannukset yhteensä 91 93 96 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) 8 7 4 Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko (julkisoikeudelliset ja liiketaloudelliset suoritteet) 2002 2003 2004 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 954 947 1 839 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 614 889 1 383 Käyttöjäämä (t ) 340 58 456 % tuotoista 35,7 6,1 24,8 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 40 47 47 Ylijäämä (+) / alijäämä (-) (t ) 300 10 409 % tuotoista 31,4 1,1 22,2 Tuotot % kokonaiskustannuksista 146 101 129 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
19. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 16 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. 2004 talousarvio 16 000 000 2003 talousarvio 16 000 000 21. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 650 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen, lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 270 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. EU-projektien tuloja sekä muilta kansainvälisiltä tahoilta saatavia tuloja arvioidaan kertyvän 10 000 euroa ja näitä vastaavien bruttomenojen arvioidaan olevan 10 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 50 000 euroa siirtona momentilta 33.53.23. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 38 180 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 1 429 000 Muut toimintamenot 36 751 000 Bruttotulot 1 864 000 Maksullisen toiminnan tulot 1 839 000 julkisoikeudelliset suoritteet 1 739 000 muut suoritteet 100 000 EU-tulot sekä muu ulkopuolinen rahoitus 10 000 Muut tulot 15 000 Nettomenot 36 316 000 Edelliseltä vuodelta siirtyvä määräraha -2 666 000 Määrärahan tarve 33 650 000 2004 talousarvio 33 650 000 2003 lisätalousarvio 494 000 2003 talousarvio 31 878 000 2002 tilinpäätös 32 046 000 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 5 511 000 euroa. Vuonna 2004 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 4 409 000 eurolla. Mikäli vuoden 2003 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2004. Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelmien sekä yhteisöaloitteiden Equal, Interreg ja Urban sekä innovatiivisten toimien valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU-osuuksien kanssa. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 1 374 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 4 137 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) Myöntämisvaltuusvuosi 2004 2005 2006 2007 Yhteensä Vuoden 2001 2003 sitoumukset 4,438 0,866 5,304 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Vuoden 2004 sitoumukset 1,073 1,910 1,426 4,409 Yhteensä 5,511 2,776 1,426 9,713 Momentin myöntämisvaltuuden arvioitu jakautuminen rahastoittain ja ohjelmittain (milj. euroa) Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Yhteisöaloite Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 0,561 0,080 0,622 1,263 Euroopan sosiaalirahasto 0,474 0,044 1,604 1,024 3,146 Yhteensä 1,035 0,124 1,604 1,646 4,409 2004 talousarvio 5 511 000 2003 lisätalousarvio 2003 talousarvio 5 474 000 2002 tilinpäätös 1 265 695 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 7 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien puiteja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen, joista kuusi on kansallisen sosiaalialan hankkeeseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja työllisyysohjelmaa. Määrärahan arvioitu jakautuminen eri hankkeisiin Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen Kansallinen hanke terveydenhuollon turvaamiseksi -toimeenpano Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpano Hyvinvointiklusteritoiminta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategian toteuttaminen (tietoyhteiskuntaohjelma) Valtakunnallinen työtapaturmaohjelma Terveys 2015-kansanterveysohjelma Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan sisältyvä naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution sekä ihmiskaupan ehkäisyhanke Veto-ohjelma (työllisyysohjelma) Kansallisen elektronisen sairauskertomuksen kehittäminen (tietoyhteiskuntaohjelma) Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyohjelman toimeenpano Terveyttä edistävän liikunnan kehittäminen Ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kokeilu Kansallisen alkoholiohjelman toimeenpano Palvelulainsäädäntöhanke Uusien hankkeiden käynnistäminen Työterveyshuoltolain toimeenpano-ohjelma Palvelusetelihanke EU:n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
DAPHNE-ohjelman kansallinen rahoitusosuus EU: tasa-arvo-ohjelman kansallinen rahoitusosuus 2004 talousarvio 7 500 000 2003 lisätalousarvio 1 000 000 2003 talousarvio 6 000 000 2002 tilinpäätös 8 710 000 (64.) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2003 talousarvio 1 682 000 2002 tilinpäätös 3 364 000 67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 4 335 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 2004 talousarvio 4 335 000 2003 talousarvio 4 256 000 2002 tilinpäätös 4 073 757 S e l v i t y s o s a : Viraston perustehtävä 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja kehitystä, tuottaa, hankkii ja välittää alan kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista, ylläpitää alan virallisia ja muita tilastoja, tiedostoja ja rekistereitä, harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä edistää ja toteuttaa alan koulutusta. Stakesin Ulkomaanavun yksikkö (Hedec) tuottaa sosiaali-, terveys- ja väestöalan kehitysyhteistyöhön ja muuhun ulkomaanapuun liittyviä asiantuntijapalveluja sekä toteuttaa alan hankkeita. Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa. Toimintaympäristön muutos Stakesin toimintaympäristössä keskeisiä haasteita ovat muun muassa muuttuvan maailmantalouden ja muun globaalin kehityksen heijastusvaikutukset suomalaiseen hyvinvointiin. EU-työvoiman vapaa liikkuvuus ja muu maahanmuutto vaikuttavat maan sosiaaliseen ja kulttuuriseen kehitykseen ja sosiaali- ja terveysalan palvelutarpeisiin. Hyvinvoinnin ja terveyden alueellinen ja väestöryhmittäinen jakautuminen on entistä epätasaisempaa. Syrjäytymiskehityksen kannalta erityisiä huolen aiheita ovat lasten ja nuorten psykososiaalinen pahoinvointi sekä ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien suureksi jäänyt määrä. Kansantalouden ja erityisesti kuntatalouden heilahtelut vaikeuttavat lakisääteisten peruspalvelujen järjestämistä. Maan väestön sisäinen muuttoliike horjuttaa palvelujen tasapuolista saatavuutta sekä alueellisesti sekä paikallisesti. Terveydenhuollon teknologia tuottaa uusia laitteita, hoitomenetelmiä ja lääkkeitä, joilla kaikilla on taipumus lisätä terveydenhuollon kustannuksia. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia uusine sovelluksineen kehittyy voimakkaasti ja helpottaa muun muassa palvelujärjestelmien ja kansalaisten keskinäistä vuorovaikutusta. Työelämän ja työympäristöjen nopeat muutokset heijastuvat voimakkaasti myös sosiaali- ja terveysalalle, jonka työntekijöiden lähivuosien runsas eläköityminen ja työn rasittavuus johtavat työvoimapulaan, ellei ammatillisen henkilöstön saantia ryhdytä turvaamaan. Strategiset linjaukset Stakes edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä toimii laadukkaiden ja tuloksellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi koko väestölle yhtäläisin perustein. Tässä tarkoituksessa se tuottaa ja välittää sosiaali- ja terveysalan tietoa ja osaamista päättäjille ja alan toimijoille. Stakes on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva asiantuntijakeskus, jonka ydintoimintoja ovat tutkimus, kehittäminen ja tietovarannot. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Stakes vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan tiedon ja osaamisen kärjessä. Se luo uudenlaisia tutkimuksen, kehittämisen ja tietovarantojen yhdistelmiä ja tiedon hyödyntämisen käytäntöjä. Stakes on tavoiteltu yhteistyökumppani kotimaassa ja kansainvälisesti. Yhteisönä se kannustaa luovuuteen ja yhteistoimintaan. Keskeiset tulostavoitteet Vuonna 2004 Stakesin toimintaa suuntaavat erityisesti uuden hallitusohjelman, valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden, Terveys 2015 -kansanterveysohjelman sekä uuden tavoite- ja toimintaohjelman toteuttaminen ja toimeenpano. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004. Tulostavoitteet täsmennetään ministeriön ja laitoksen välisessä tulossopimuksessa vuosille 2004 2007. Stakes suuntaa tutkimus- ja kehittämistyötä, tietotuotantoa sekä tiedonvälitystä tukemaan erityisesti seuraavia sosiaalija terveysalan tavoitteita, jotka tukevat sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemiä strategisia linjauksia. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat asiakaslähtöisesti ja saumattomasti. Sosiaali- ja terveysala käyttää toiminnan taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta parantavia menetelmiä. Sosiaali- ja terveysalan tieto-ohjaus toimii vuorovaikutteisesti ja tuloksellisesti. Kansallisen terveysprojektin ja sosiaalialan kehittämisohjelman hankkeiden toteuttamiseen osallistuminen. Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito Alueelliset ja sosiaaliset hyvinvointierot pysyvät hallinnassa. Tavoitteet on johdettu erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemistä lähivuosien strategisista linjauksista, joista Stakesin kannalta keskeisiä ovat toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva, syrjäytymisen ehkäisy ja hoito sekä terveyden ja toimintakyvyn edistäminen. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Stakesin henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen toimintastrategian mukaisesti. Johtaminen on osaavaa ja kannustavaa ja henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa ja työnantajakuva paranee. Prosessit ja rakenteet Stakesin ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Stakesin organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee strategisia linjauksia. Resurssit ja talous Stakesin rahoitusrakenne 2002 toteutuma 2003 arvio 2004 arvio t htv t htv t htv Toimintamenomääräraha 24 595 321 23 221 319 21 910 320 Liiketaloudelliset suoritteet 6 144 24 6 350 24 6 400 25 Ulkopuolinen rahoitus yhteensä 7 353 74 8 750 74 8 750 74 Muut valtion virastot 6 180 6 500 6 500 EU 488 1 200 1 200 Muu 685 1 050 1 050 Yhteensä 38 092 419 38 321 417 37 060 419 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Stakesin rahoitusrakenne on hallinnassa. Taloudelliset ja henkilöstövoimavarat kohdennetaan strategisten linjausten mukaisesti. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä ja henkilöstömäärä ja -rakenne vastaavat strategisia linjauksia. Maksuttoman toiminnan budjettimäärärahojen käyttö tulosalueittain 2002 2004 2002 toteutuma 2003 ennakoitu 2004 arvio Tulosalue t htv t htv t htv Palvelut (PV) 4 962 129 5 100 130 5 200 132 Hyvinvointi (HV) 2 845 87 3 300 88 3 100 88 Stakes Tieto (ST) 4 721 101 5 000 100 4 800 100 Hallintopalvelut (HL) 9 206 80 8 829 67 7 920 67 HEDEC 64 22 50 22 50 22 ALKU - - 400 10 298 10 Säätiö 542 542 542 Erilliskustannukset yhteensä 22 340 419 23 221 417 21 910 419 Talousarviosta 22 980 20 610 21 910 Maksuttoman toiminan siirtomääräraha 1 615 2 150 Maksullisen toiminnan siirtomääräraha 461 Kelan palautukset 356 Käytettävissä yhteensä 24 951 23 221 21 910 Siirto seuraavalle vuodelle 2 611 - - Henkilötyövuodet sisältävät myös yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan. Maksullisen toiminnan tavoitteena on kustannusvastaavuus. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, 1 000 euroa) 2002 2003 2004 Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 6 138 6 350 6 400 Maksullisen toiminnan muut tuotot 6 Tuotot yhteensä 6 144 6 350 6 400 Maksullisen toiminnan kustannukset Erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 103 120 120 henkilöstökustannukset 1 359 1 400 1 420 vuokrat 119 130 140 palvelujen ostot 1 995 2 100 2 110 muut erilliskustannukset 2 107 2 150 2 150 Erilliskustannukset yhteensä 5 683 5 900 5 940 Käyttöjäämä 461 450 460 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
tukitoimintojen kustannukset 418 420 430 pääomakustannukset 29 30 30 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 447 450 460 Kokonaiskustannukset yhteensä 6 130 6 350 6 400 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) 14 0 0 Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko ( liiketaloudelliset suoritteet) 2002 2003 2004 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 6 144 6 350 6 400 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 5 683 5 900 5 940 Käyttöjäämä (t ) 461 450 460 % tuotoista 8 7 7 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 447 450 460 Ylijäämä (+) / alijäämä (-) (t ) 14 0 0 % tuotoista 0 0 0 Tuotot % kokonaiskustannuksista 100 100 100 21. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 910 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös jäsenmaksujen maksamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotietokannan käytöstä ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ulkopuolella toimeksiannosta tai yhteishankkeena toteutettavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen ja Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä täydennyskoulutuksen avustuksen ja ulkomailla toteutettavien projektien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Määrärahasta on varattu 542 473 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 500 000 euroa terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikön toiminnan laajentamiseen ja 130 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen tilastointija tietopalvelujärjestelmän modernisointiin. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot 37 060 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 5 990 000 Muut toimintamenot 31 070 000 Bruttotulot 15 150 000 Maksullisen toiminnan tulot, liiketaloudelliset suoritteet 6 400 000 Muut tulot, yhteishankkeet 3) 8 750 000 Nettomenot 21 910 000 2004 talousarvio 21 910 000 2003 lisätalousarvio 435 000 2003 talousarvio 20 610 000 2002 tilinpäätös 22 980 000 03. Työttömyysturvalautakunta 3) Ulkoasiainministeriön hallinnonalan jakamattomien momenttien käyttöoikeus on otettu huomioon tulona. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
S e l v i t y s o s a : Viraston perustehtävä Työttömyysturvalautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea, koulutuspäivärahaa, koulutusrahaston myöntämiä etuuksia, työttömyyskassan jäsenyyttä, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opintososiaalisia etuuksia, vuorottelukorvausta ja kotoutumistukea koskevissa asioissa sekä eräissä palkkaturva-asioissa. Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2002 vireille tuli 7 262 valitusasiaa. Vuonna 2003 vireille arvioidaan tulevan noin 8 800 ja vuonna 2004 noin 9 200 valitusasiaa. Vireille tulevien asioiden määrää lisää sekä taloudellinen epävarmuus että 1.1.2003 voimaan tullut uudistettu työttömyysturvalainsäädäntö. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut työttömyysturvalautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004. Tulostavoitteet täsmennetään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa vuosille 2004 2007. Vaikuttavuustavoitteet Työttömyysturvalautakunta edistää kansalaisten oikeusturvaa yhdenmukaisilla ja oikeudenmukaisilla päätöksillä. Tavoitteena on pitää valitusratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa noin 12 prosentissa ja pitää kantelujen määrä keskimäärin edellisvuosien tasolla. 2002 2003 2004 toteutuma ennakoitu arvio Palvelutavoitteet ja laatu Valitusten käsittelyaika (kk) 5,4 5,0 5,0 Muutosaste vakuutusoikeudessa (%) 11 12 12 Tuottavuus ja taloudellisuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) 215 212 200 Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) 242 272 270 Työttömyysturvalautakunnalle tehdyistä valituksista annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Lautakunnassa toteutetaan palkkausuudistus siten, että tehtävien vaativuus otetaan huomioon. 21. Työttömyysturvalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 795 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. S e l v i t y s o s a : Viraston perustehtävä 04. Tarkastuslautakunta 2004 talousarvio 1 795 000 2003 talousarvio 1 725 000 2002 tilinpäätös 1 697 000 Tarkastuslautakunta on sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuimeen rinnastettava lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin, joka toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kansaneläkeasioissa ja Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä kuntoutusasioissa ja yleistä asumistukea koskevissa asioissa sekä ylimpänä muutoksenhakuasteena sairausvakuutusasioissa ja eläkkeensaajien asumistukea, lapsilisiä, lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea, sotilasavustusta ja äitiysavustusta koskevissa asioissa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2002 tarkastuslautakuntaan saapui 11 250 valitusta. Valituksista 6 936 koski Kansaneläkelaitoksen ratkaisemia eläke- ja vammaistukiasioita, kuntoutusasioita 6 531, sairausvakuutusasioita 717 ja yleistä asumistukea koskevia asioita 2 638. Vuonna 2004 arvioidaan valitusten määrän pysyvän samalla tasolla tai hieman lisääntyvän. Vuonna 2002 ratkaistiin 9 737 valitusta. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut tarkastuslautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004. Tulostavoitteet täsmennetään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa vuosille 2004 2007. Vaikuttavuustavoitteet Kansalaisten oikeusturvan edistäminen toimeentuloa koskevissa asioissa tuottamalla mahdollisimman nopeasti oikeita, yhdenmukaisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Tavoitteena on pitää valitusratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa noin 20 prosentissa ja pitää kantelujen määrä keskimäärin edellisvuosien tasolla. Prosessit ja rakenteet Tarkoituksena on myös edelleen kehittää tarkastuslautakunnan päätösten perusteluja siten, että myös lääketieteellisiä seikkoja sisältävissä ratkaisuissa pyritään entistä enemmän yksilöllisiin perusteluihin. 2002 2003 2004 toteutuma ennakoitu arvio Palvelutavoitteet ja laatu Valitusten käsittelyaika 7 kk 18 pv 8 kk 8 kk Muutosaste vakuutusoikeudessa (%) 17,8 20 20 Tuottavuus ja taloudellisuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) 167 156 160 Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) 314 340 345 Tarkastuslautakunnalle tehdyistä valituksista annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Kehitetään palkkausjärjestelmää siten, että tehtävien vaativuus otetaan huomioon. 21. Tarkastuslautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 630 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. S e l v i t y s o s a : Viraston perustehtävä 05. Vakuutusvalvontavirasto 2004 talousarvio 1 630 000 2003 lisätalousarvio 220 000 2003 talousarvio 1 556 000 2002 tilinpäätös 1 552 000 Vakuutusvalvontavirasto valvoo ja tarkastaa, että vakuutus- ja eläkelaitokset ja muut viraston valvottavat noudattavat lakia ja hyvää vakuutustapaa ja käyttävät toiminnassaan asianmukaisia menettelytapoja. Virasto seuraa ja arvioi valvottaviensa taloudellista asemaa, johtamis-, valvonta- ja riskienhallintajärjestelmiä, toimintaedellytyksiä sekä toimintaympäristön muutoksia. Lisäksi viraston tehtävänä on vakuutusalan tieteellisen tutkimuksen edistäminen ja harjoittaminen yhteistyössä korkeakoululaitoksen kanssa sekä vakuutusalan tilastointi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Toimintaympäristön muutokset Osakemarkkinoiden maailmanlaajuisesta laskusta seurannut kansainvälinen vakuutuslaitosten taloudellisen aseman heikkeneminen ja korkotason voimakas lasku edellyttää tarkkaa vakuutuslaitosten taloudellisen tilanteen kehittymisen seurantaa ja tarvittaessa nopeaa reagointia mahdollisiin valvottavien ongelmiin. Euroopan unionin tilinpäätössäännöksiä kehitetään kansainvälisen tilinpäätösstandardin (IAS) mukaisiksi. Lisäksi tilinpäätösdirektiivejä ollaan modernisoimassa IAS-standardien suuntaan. Tämän hetkisen tiedon mukaan standardin käyttöönotosta seuraa merkittäviä muutoksia suomalaisten vakuutusyhtiöiden laskentakäytäntöön. Finanssisektorilla käynnissä olevat rakennemuutokset jatkuvat. Syntyvien rajat ylittävien vakuutusryhmittymien valvonta sekä rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonta edellyttävät tiivistä yhteistyötä Rahoitustarkastuksen sekä muiden maiden vakuutus- ja rahoitusalan yritysten valvojien kanssa. Strategiset linjaukset Talouden valvonnassa Vakuutusvalvontavirasto kohdentaa valvontaresursseja tietokantapohjaisten vakavaraisuusanalyysien perusteella yksityiskohtaisempaa valvontaa edellyttäviin kohteisiin ja varautuu toimintaympäristön muutoksiin niin pitkälle kuin mahdollista. Valvonnan muina painopistealueina ovat valvottavien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät sekä johdon luotettavuuden ja sopivuuden selvittämisen valvonta. Virasto valvoo suunnitelmallisesti vakuutusyhtiöiden menettelytapoja, markkinointia ja vakuutuksenvälittäjien toimintatapoja. Virasto tarkastaa vakuutus- ja eläkelaitosten sekä työttömyyskassojen menettelytapoja korvausten ja työttömyysetujen myöntämisessä ja käsittelee kansalaisten valvottavia koskevat kantelut kohtuullisessa ajassa. Vakuutustuotteiden valvontaa Vakuutusvalvontavirasto toteuttaa tarkastamalla henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden merkittävät uudet tuotteet sekä valvomalla lakisääteisten vakuutusten hinnoittelua. Keskeiset tulostavoitteet Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Vakuutusvalvontavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004. Tulostavoitteet täsmennetään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa vuosille 2004 2007. Vaikuttavuustavoitteet Varmistuakseen, että valvottavilla on riittävät resurssit myöntämiensä vakuutussopimusten mukaisten velvoitteiden hoitamiseen virasto kehittää tietojärjestelmiään niin, että se voi soveltaa kaikkiin vakuutus- ja eläkelaitoksiin tietokantapohjaista vakavaraisuusanalyysia ja edistyneitä riskianalyysimenetelmiä sijoitustoiminnan kaikilla osa-alueilla. Kaikille valvottavien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan eri osa-alueille määritellään vaatimukset sekä menettelytavat niiden tarkastukselle. Sisäistä valvontaa ja johdon luotettavuuden ja sopivuuden valvontaa varten luodaan selkeät menettelytavat. Lisäksi virasto osallistuu vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus- ja tilinpäätössäännösten kehittämiseen EU:ssa ja kansallisella tasolla. Tutkimustoiminnassa tuotetaan vakavaraisuusvalvontaa ja vakuutuslaitosten omaa riskienhallintaa edistävää tutkimustietoa. Varmistaakseen, että vakuutus- ja eläkelaitokset ja vakuutuksenvälittäjät sekä työttömyyskassat noudattavat oikeudenmukaisia menettelytapoja virasto tarkastaa tarkoituksenmukaisuusperiaatetta noudattaen systemaattisesti kaikkien valvottavien toimintatapojen lainmukaisuutta. Työttömyyskassojen toimintatapojen valvonnassa käytetään soveltuvin osin hyväksi tilastoseurantaa. Vaikuttaakseen siihen, että tarjolla on lainmukaisia ja kohtuuhintaisia vakuutustuotteita, virasto luo kattavan vakuutusehtojen lainmukaisuuden seurantajärjestelmän sekä määrittelee ja ottaa käyttöön lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen maksujen kohtuullisuuden ja turvaavuuden valvontakäytännön. Prosessit ja rakenteet Palvelutavoitteena on valvonnan linjakkuus. Valvonta- ja tarkastustoiminnan käsikirjan avulla varmistetaan, että kaikki valvontaan osallistuvat noudattavat sovittuja menettelytapoja. Tietojärjestelmiä kehitetään niin, että tietokannasta saatavat raportit muodostavat kattavasti valvottavien talouden ja vakavaraisuuden valvonnan perustan. Perustetaan EU:n edellyttämä vakuutusasiamiesrekisteri. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
Toimiva yhteistyö varmistetaan Rahoitustarkastuksen ja ulkomaisten vakuutus- ja rahoitusmarkkinoiden valvojien kanssa. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Henkilöstön toimintakyky ja -valmius varmistetaan toteuttamalla osaamiskartoitus, jossa kartoitetaan viraston nykyinen osaaminen ja arvioidaan tulevat osaamistarpeet. Henkilöstön motivaation ja sitoutumisen lisäämiseksi virasto kehittää johtamisjärjestelmäänsä lisäämällä johtamisvalmiuksia ja ottamalla tasapainoisen tuloskortin käyttöön osaksi viraston johtamisjärjestelmää. Varmistaakseen kilpailukykynsä työnantajana virasto kehittää myös kannustamisen ja palkitsemisen muotoja. Resurssit ja talous Kokonaiskustannukset valvottavaryhmittäin (1 000 euroa) 2002 toteutuma 2003 arvio 2004 arvio Valvottavaryhmä t %-osuus t %-osuus t %-osuus 1. Henkivakuutusyhtiöt 810 18,8 821 16,4 1 047 18,8 2. Vahinkovakuutusyhtiöt 835 19,3 1 140 22,8 1 079 19,3 3. Työeläkevakuutusyhtiöt 782 18,1 979 19,5 1 010 18,1 4. Eläkesäätiöt ja eläkekassat 524 12,1 499 10,0 677 12,1 5. Muut vakuutuskassat 149 3,5 198 4,0 193 3,5 6. Lailla perust. eläkelaitokset 58 1,3 65 1,3 75 1,3 6.1. Kuntien eläkevak., Valtion eläkerah. ja Kirkon eläkerah. 64 1,5 93 1,9 83 1,5 7. Eläketurvakeskus 16 0,4 14 0,3 20 0,4 8. Vakuutusyhdistykset 165 3,8 248 4,9 213 3,8 9. Vakuutuksenvälittäjät 118 2,7 127 2,5 152 2,7 9.a. Työttömyyskassat 765 17,7 802 16,0 988 17,7 9.b. Tyött.vak.rahasto ja Koulutusrahasto 13 0,3 13 0,3 16 0,3 10. Muut valvottavat 21 0,5 12 0,2 27 0,5 Valvottavaryhmät yhteensä 4 320 100,0 5 010 100,0 5 580 100,0 Vakuutusvalvontaviraston talousarvio perustuu nettobudjetointiin ja sen bruttomenot ja -tulot on budjetoitu momentilla 12.33.05. Nettobudjetoidusta maksullisesta toiminnasta ei synny ylijäämää. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2002 2003 2004 Maksullisen toiminnan tuotot, myyntituotot 4 320 5 010 5 580 Maksullisen toiminnan kustannukset Erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 81 95 100 henkilöstökustannukset 3 001 3 400 3 740 vuokrat 579 620 650 palvelujen ostot 443 650 725 muut erilliskustannukset 164 145 195 Erilliskustannukset yhteensä 4 268 4 910 5 410 Käyttöjäämä 52 100 170 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista poistot 133 100 150 korot 23 25 25 muut yhteiskustannukset 17 0 25 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 173 125 200 Kokonaiskustannukset yhteensä 4 441 5 035 5 610 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) -121-25 -30 Lisäyksenä investointimenot 96 100 145 Vähennyksenä poistot, laskennalliset korot ja lomapalkkavelan muutos -217-125 -175 Kokonaiskustannukset yhteensä 4 320 5 010 5 580 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) 0 0 0 Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko 2002 toteutuma 2003 ennakoitu 2004 arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 4 320 5 010 5 580 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 4 268 4 910 5 400 Käyttöjäämä (t ) 52 100 180 % tuotoista 1,2 2,0 3,2 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 173 125 200 Ylijäämä (+) / alijäämä (-) (t ) -121-25 -20 % tuotoista -2,8-0,5-0,4 Tuotot % kokonaiskustannuksista yhteensä 97,3 99,5 99,6 Investoinnit (t ) 96 100 145 % tuotoista 2,2 2,0 2,6 Kokonaiskustannukset ilman poistoja, korkoja ja lomapalkkavelan muutosta + investoinnit yhteensä 4) (t ) 4 320 5 010 5 580 Tuotot % em. kustannusten ja investointien yhteismäärästä 100,0 100,0 100,0 Vakuutustarkastusmaksujen laskutusylijäämä (t ) 625 0 0 Virasto mitoittaa ja kohdentaa resurssit tehtäviä vastaavasti seuraamalla työajan käytön jakaantumista. Viraston toimintakustannukset pidetään hallinnassa lisäämällä henkilöstön kustannustietoisuutta vastuualueittain ja valvottavaryhmittäin. S e l v i t y s o s a : Viraston perustehtävä 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävänä on valvomalla terveydenhuollon ammattihenkilöitä osaltaan huolehtia kansalaisille annettavien terveyspalvelujen laadusta ja potilasturvallisuudesta. Lisäksi Terveydenhuollon oikeus- 4) Vakuutustarkastuksen kustantamisesta annetun lain (479/1944) nojalla; hyvitetään seuraavan vuoden laskutuksessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
turvakeskus huolehtii kuolemansyynselvittämistä sekä oikeuspsykiatriaa, raskaudenkeskeyttämistä ja steriloimista koskevassa tai muussa lainsäädännössä sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä sekä muista terveydenhuoltoon liittyvistä tehtävistä, jotka asianomainen ministeriö sille määrää. Toimintaympäristön muutos Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen käsiteltäväksi saapuvien asioiden määrä 2002 toteutuma 2003 tavoite 2004 tavoite 2003/2004 muutos % Terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistaminen 7 000 7 000 7 000 0 Terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteröiminen 5 850 6 000 6 000 0 Kanteluiden määrä 216 220 230 4,5 Hoitovirhe-epäilylausunnot 119 120 130 8,3 Muut valvonta-asiat 155 155 160 3,2 Strategiset linjaukset Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tärkeimmät strategiset tavoitteet terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnassa ovat osallistuminen sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksen ja valvonnan kehittämiseen toimien tiiviissä yhteistyössä erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön, muiden valvontaviranomaisten, palvelujen tuottajien ja oppilaitosten kanssa todettujen epäkohtien korjaamiseksi ja epäasianmukaisten menettelyjen ennalta ehkäisemiseksi sekä valvonnassa saadun tiedon hyödyntämiseksi; valvonnan vaikuttavuuden lisääminen tehostamalla terveydenhuollon ammattihenkilöille, väestölle ja muille yhteistyökumppaneille suunnattavaa, valvonta-asioihin liittyvää informaatiota; oikeusturvakeskuksen omien toimintatapojen ja prosessien kehittäminen vastaamaan toimintaympäristön muutosten valvonnalle asettamia haasteita sekä osallistuminen aktiivisesti kansainväliseen, erityisesti EUalueen, terveydenhuollon valvontaa ja ammattihenkilöiden liikkuvuutta koskevien asioiden käsittelyyn. Oikeuslääkintä- ja lupa-asioissa tärkeimpiä strategisia tavoitteita ovat ylläpitää mielentilatutkimusten ja -lausuntojen korkea laatutaso, käsitellä oikeusturvakeskuksen tehtäviin kuuluvat lupa-asiat asiantuntemuksella ja viivytyksettä sekä osallistua oikeuslääkintään ja lupa-asioihin liittyvän lainsäädännön ja ohjeistojen kehittämiseen ja ajanmukaistamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004. Tulostavoitteet täsmennetään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa vuosille 2004 2007. Vaikuttavuustavoitteet Terveydenhuollon oikeusturvakeskus edistää kansalaisten oikeusturvaa varmistamalla kanteluiden ja muiden terveydenhuollon valvonta-asioiden asiantuntevan ja hyvän hallintotavan mukaisen käsittelyn oikeusturvakeskuksessa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus osallistuu terveydenhuollon ammattihenkiöiden ammattitaidon ja työkyvyn selvittämisjärjestelmän luomiseen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön ja koulutusta järjestävien tahojen kanssa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus edistää kansalaisten oikeusturvaa varmistamalla oikeuslääkinnällisten asioiden asiantuntevan ja nopean käsittelyn oikeusturvakeskuksessa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus tehostaa informaatio-ohjausta valvonnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus osallistuu käytettävissä olevin resurssein mielentilatutkimuksiin ja kriminaalipotilaiden mielenterveyslain mukaiseen hoitoon sekä kuolemansyyn selvittämiseen liittyvien säädösten ja ohjeiden muutostarpeiden arviointiin ja uudistamiseen. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus osallistuu valmisteltavana olevan uuden EU:n ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin käyttöönoton edellyttämiin toimenpiteisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18