Sierilän voimalaitos uskomuksia ja todellisuutta Mikael Fraunberg Yleisötilaisuus / Lapin luonnonsuojelupiiri 19.11.2006
Esityksen sisältö Johdanto Ympäristövaikutukset paikallisesti ja laajemmin Hankkeen merkitys energiahuollon kannalta Taloudelliset hyödyt kenelle? Juridisia näkökohtia Keskustelua
Hankkeen vaikutukset eri osapuolten kannalta Elinkeinonharjoittajat (viljelijät, poronhoito) Paikalliset asukkaat (Oikarainen ym.) Kemijoki Oy Muut jokivarren asukkaat (Rovaniemi) Osakkeenomistajat Luontoarvojen puolustajat Sähkön käyttäjät Muut kuntalaiset (Rovaniemi)
Ympäristövaikutukset Maisema, kasvillisuus, eläimistö Vesiympäristö, jääolosuhteet, veden laatu Kalastus Kulkuyhteydet, rantojen vyöryminen Elinkeinot: porotalous, maatalous, matkailu Joen moninaiskäyttö (ulkoilu, kalastus, veneily ym)
Maisemavaikutukset Vedennosto muuttaa jokimaiseman järvimäiseksi vesialueeksi voimalan yläpuolella Koskipaikat, hiekkasärkät ja tulvaniityt häviävät ja jokiranta muuttuu pienipiirteiseksi Hiekkatörmät kasvavat ajan myötä umpeen Maapadot, kanavat, läjitysalueet ja voimalarakennus ovat voimakkaita elementtejä maisemassa Körkön kulttuurimaisemasta jää osia veden alle Lähde: Sierilä YVA-selostus, s. 24
Kasvillisuus ja eläimistö 11 uhanalaiseksi luokiteltua putkilokasvilajia: pitkäpääsara, siperianvehnä ja suikeanoidanlukko uhanalaisia Lähde: Sierilä YVA-selostus, s. 20-23
Kasvillisuus ja eläimistö Kolme alueellisesti uhanalaista tai silmälläpidettävää sammallajia Korpihohtosammal kuuluu EUluontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä II lueteltuihin tärkeisiin lajeihin Lähde: Sierilä YVA-selostus, s. 20-23
Kasvillisuus ja eläimistö Apilapirjokääriäisen (Capricornia boisduvaliana) ainoa esiintymä Suomessa häviää Lähde: Sierilä YVA-selostus, s. 20-23
Kasvillisuus ja eläimistö Suomen törmäpääskykannasta Oikaraisen alueella arvioidaan elävän 4% Törmäpääskyn pesintä häiriintyy rakentamisen aikana ja rantatörmien hävitessä Lähde: Sierilä YVA-selostus, s. 20-23
Vesiympäristö Voimalaitoksen yläpuolisesta alueesta muodostuu patoallas (+ 8m nykyisestä, Tervakarilla +3m, Tikkasenkarilla +5m, Körkönkarilla +6m) Vedenpinnan korkeusvaihtelu kaksinkertaistuu voimalan alapuolella ainakin Olkkakoskelle saakka (40-30 cm -> 80-60 cm) Lähde: Sierilä YVA-selostus, s. 25
Jääolosuhteet Sierilän ja Olkkakosken välillä jääkansi olisi epätasaisempi ja epävakaampi ja Olkkakosken sula-alue nykyistä suurempi Jään paksuus Sierilän ja Olkkakosken välillä tulisi olemaan nykyistä ohuempi Rovaniemen kaupungin kohdalla riski sulapaikkojen muodostumiseen kasvaa hieman Sierilän juoksutusten takia Sierilän lossin kohdalla jäätien käyttö ei ole enää mahdollista voimalan rakentamisen jälkeen Lähde: Sierilä YVA-selostus, s. 27, 36
Kalasto ja kalastus Ruoppaukset ja perkaukset lisäävät veden samennusta ja pohjan liettymistä ja karkottavat kalaston samennusalueelta Voimalaitospato estää kalojen liikkumisen eri alueiden välillä Harjus häviää tai vähenee merkittävästi voimalan yläpuolella Muut siikakannat tulevat runsastumaan vaellussiikakannan heiketessä Petokalojen elohopeapitoisuuden lisääntyminen 5-10 vuoden ajan Voimalan yläpuolella perhokalastus käy mahdottomaksi Lähde: Sierilä YVA-selostus, s. 30-31, 49
Rantojen vyöryminen Vedennoston jälkeen voimalaitoksen yläpuolisella alueella esiintyy rantaeroosiota ja vyörymisiä 5-10 v ajan, jonka jälkeen törmät kasvavat umpeen Sierilän voimalaitoksen alapuolella vedenkorkeuksien vaihtelu kasvaa ja rantojen suojaustarve kasvaa Olkkakoskelle saakka Lähde: Sierilä YVA-selostus, s. 39
Elinkeinot Porojen talvilaitumia veden alle 111 ha Maatalous: Veden alle jääviä alueita on yhteensä 5:lla maatilalla (peltoja 32 ha) Yksi tila joutuisi lopettamaan toimintansa, koska kaikki rakennukset ja pellot sijaitsevat veden alle jäävillä alueilla Lähde: Sierilä YVA-selostus, s. 44
Elinkeinot Rovaniemen seudun matkailutulo 2004 120 milj.euroa, välillisine vaikutuksineen 144-184 milj. euroa Vesistön talvikäyttö, kuten moottorikelkkailu voivat vaarantua heikentyneiden jääolosuhteiden vuoksi Kesäaktiviteettien - perhokalastuksen ja jokiveneilyn - edellytykset heikkenevät merkittävästi Lähteet: Rovaniemen seudun matkailustrategia 2006, Sierilä YVA-selostus, s. 44
Lapin Kansa 2.11.2006
Joen moninaiskäyttö Perhokalastus loppuu laitoksen yläpuolella, kun koskialueet katoavat Voimalaitos katkaisee veneilyreitin ylä- ja alapuolen välillä Laitoksen alapuolella heikentyneet jääolosuhteet huonontavat liikkumismahdollisuuksia ja muuta joen moninaiskäyttöä Oikaraisen ja Olkkakosken välillä talviaikoina Lähde: Sierilä YVA-selostus, s. 49
Tervakari
Tikkasenkari
Körkönkari - Myllyniemi
Hankkeen merkitys Suomen energiahuollon kannalta Sierilä nettoenergiahyöty 0,120 TWh -> vrt. koko vesivoima n. 13 TWh/vuosi, Olkiluoto 3 13 TWh/vuosi = 100 Sierilää Kokonaisenergiatuotantoon 84,9 TWh (2005) ainoastaan 0,1% lisäys Lähteet: Kemijoki Oy; Teollisuuden voima Oy; Energiateollisuus: Energiavuosi 2005
90 84,9 80 70 60 50 TWh 40 30 20 10 0 Kokonaisenergia (2005) 0,12 Sierilä
Hankkeen merkitys Suomen energiahuollon kannalta Kaikkiaan vesivoiman uusimisella, kunnostuksella ja lisärakentamisella voidaan lisätä vuosittaista sähköntuotantokapasiteettia vain 0,260 TWh (0,3% kokonaistuotannosta) Jatkuvasti kasvavaa energian kysyntää ei kyetä tyydyttämään vesivoiman lisärakentamisella! Lähde: Energiateollisuus: Energiavuosi 2005
Taloudelliset hyödyt kenelle?
Kemijoki Oy omistuspohja Osakkaat (1.1.2006) Vesivoimaosakkeet % Rahaosakkeet % Koko osakepääoma % Suomen Valtio 52,37 50,10 Fortum Power and Heat Oy Lapin Sähkövoima Oy UPM-Kymmene Oyj Helsingin kaupunki Rovakairan Tuotanto Oy Rovaniemen Energia Oy 63,79 15,40 17,50 10,62 9,28 9,34 19,00 3,45 4,13 3,91 0,81 0,94 1,64 0,66 0,70 1,04 0,38 0,40 Kemijoki Oy 17,65 16,89 Lähde: Kemijoki Oy, vuosikertomus 2005
Taloudelliset hyödyt kenelle? Vuotuinen nettohyöty 120 GWh Arvo sähköpörssissä 5,2 milj euroa (19.11.2006) Fortum Oyj 3,3 milj euroa Rovaniemen Energia Oy 1,04% eli 54.000 euroa Rovakaira 1,64% eli 85.000 euroa Kiinteistövero 600.000 euroa (10,50 euroa/asukas) Lähde: Kemijoki Oy, vuosikertomus 2004, Nord Pool -sähköporssi
Työllisyysvaikutus Rakentamisvaiheen välitön ja välillinen työllistävä vaikutus olisi 3-4 vuoden aikana yhteensä 920 henkilötyövuotta, josta Rovaniemen seudulle alle puolet (440 henkilötyövuotta) Henkilötyövuosi ei ole sama kuin työpaikka! (Huom! työuran pituus on 30-40 vuotta). Käyttövaiheessa voimalaitoksen ei arvioida aiheuttavan lisätarvetta Kemijoki Oy:n nykyiseen henkilöstöön eli Pysyviä työpaikkoja Rovaniemen alueelle ei Sierilän voimalaitoksen seurauksena synny Lähde: Sierilä YVA-selostus, s. 45
Juridisia näkökohtia Vesilain 2 luvun 5 Vesilain 2 luvun 6
Kiitos mielenkiinnosta Kotisivut: www.sierila.net