Kelaa! Kestävä kulutus ja elämänlaatu 1.3.2008 30.6.2011 LOPPURAPORTTI SISÄLTÖ 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ... 1 2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ... 2 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN... 3 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET... 5 5. PROJEKTIN TULOKSET... 6 6. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS... 11 7. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET... 11 8. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN... 11 9. HYVÄT KÄYTÄNNÖT... 12 10. TOIMINNAN JATKUVUUS... 12 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohtana oli ilmastonmuutoksen hillitseminen kestävämpiä kulutustottumuksia edistämällä. Teemoiksi suunniteltiin materiaali- ja energiatehokkuutta, ruokaa, mökkeilyä ja ostovalintoja. Hankkeessa haluttiin tarjota konkreettisia ja innostavia keinoja keventää omaa ekologista selkäreppua. Hankkeella myös muistutetaan, ettei hyvinvointi tai onnellisuus vaadi materiaalisen kulutuksen lisäämistä. Näkökulma on edelleen ajankohtainen ja teemat ovat toteutuneet suunnitellusti. Kestävän kulutuksen edistämisen valinta keskeiseksi teemaksi oli onnistunut. Hankkeen aikanakin Lahdessa toteutetut ekologisen jalanjäljen mittaukset (2009, 2011) ovat osoittaneet liiallista luonnonvarojen käyttöä. Keskivertokuntalaisen kulutustasolla vaadittaisiin kolme maapalloa, tuottamaan riittävät luonnonvarat. Koska maapalloja kuitenkin on vain yksi ainoa, on aiheessa edelleen pureskeltavaa. Hankkeen tavoitteena oli hillitä ilmastonmuutosta ja edistää kestävää elämäntapaa. Tähän pyrittiin vaikuttamalla kuluttajiin ja erityisesti haastaviin ryhmiin, eli niihin, jotka eivät vielä ole ilmastoaktiivisia omassa arjessaan. Toinen hankkeen keskeisistä tavoitteista oli edistää kestäviä hankintoja ja elinkaariajattelua kohdealueen kunnissa ja yrityksissä. Lisäksi haluttiin kannustaa yrityksiä verkostoitumiseen, sekä innovaatioiden ja kestävien toimintatapojen kehittämiseen. Hankkeessa korostettiin, että vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä on kaikilla yhteiskunnan toimijoilla. Hankkeen myötä haluttiin kestävän elämäntavan konkreettisten vaihtoehtojen tulevan tutummiksi yhä useammille ihmisille ja eri toimijoiden tuottaman päästökuormituksen vähenevän. 1
Projektin kohderyhmänä olivat kansalaiset ja kotitaloudet, materiaalitehokkuutta edistävät (korjauspalvelu-, luomu-, ammattikeittiö tai kierrätysala) tai muuten ympäristötietoiset pk-yritykset, kuntien työntekijät sekä kuntien hankinnoista, ruokapalveluista ja energiasta vastaavat tahot. Kohderyhmä on erittäin laaja, mikä on toiminut sekä vahvuutena että heikkoutena projektin toimintaa toteutettaessa. Heikkoutena kohderyhmän laajuus näyttäytyy sen kautta, että toimintaa on ollut paljon, ja sen kohdentaminen ja priorisointi on ollut haasteellista. Toisaalta kohderyhmän laajuus on myös vahvuus, sillä hankkeen toiminnan kautta on edistetty eri toimijoiden keskinäistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Tästä hyvänä esimerkkinä on kuntien hankkijoiden, ravintola-alan ammattilaisten ja luomu- ja lähiruokayrittäjien väliset kohtaamiset ja yhteistyö. Kulutusvalintoihin liittyvät muutokset kytkeytyvät aina kaikkiin osapuoliin, eli tuottajaan, tilaajaan, toimittajaan, hankkijaan ja kuluttajaan. Tällöin keskustelu jäisi vaillinaiseksi, jos keskustelua käytäisiin ainoastaan yhden ryhmän kanssa. Vastuu muutoksista on kaikilla yhteiskunnan toimijoilla, mikä käy hyvin esille hankkeen toiminnassa. Sekä projektin tavoitteet, että kohderyhmät olivat laaja-alaiset ja toiminnan vaikuttavuuden seuraaminen onkin ollut haastavaa. Varmasti tavoitteiden ja toimenpiteiden keskittämisellä olisi ollut paikkansa, mutta laajalla rintamalla toimimalla medianäkyvyys ja vaikuttavuus on ollut todennäköisesti parempi. 2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektissa tehtiin monipuolisesti yhteistyötä erilaisten organisaatioiden ja toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppanit valikoituivat teeman ja tarpeen mukaan. Hankkeeseen osallistuvat yritykset ja organisaatiot ovat pitkälti sen kaltaisia, joiden suunnitteluvaiheessa arveltiin olevan kiinnostuneita tulemaan hankkeeseen mukaan. Valtaosa osallistuvista organisaatioista on tullut mukaan toiminnallisen yhteistyön kautta, kuten esimerkiksi ravintoloiden lähiruoka-aloitteeseen tai Pieniä tekoja -kampanjaan osallistumalla. Myös näyttelyiden kokoamiseen on kutsuttu monia muita toimijoita mukaan, mikä on tuottanut selkeää lisäarvoa erilaisille teemanäyttelyille. Monet ovat myös olleet mukana tekemässä tapahtumia ja tilaisuuksia, esittelemässä niissä ratkaisuja tai luomassa sisältöjä. Yhteistyö on tuonut lisäarvoa luomalla uusia kontakteja ja tietotaidon vaihtoa sekä osallistujien että asiantuntijaorganisaatioiden / yritysten välille. Kansalaisjärjestöjen osallistuminen on jäänyt odotettua vähäisemmäksi, mutta vapaaehtoisuuteen perustuvassa toiminnassa on ymmärrettävää, että resurssit ovat rajattuja. Kaiken kaikkiaan osallistuvien organisaatioiden osalta suunnitelmassa on pysytty kohtuullisen hyvin. Koottuna voidaan sanoa, että yhteistyötä on tehty pääsääntöisesti seuraavilla tavoilla: - tapahtuma on järjestetty yhteistyössä yhteistyökumppanin kanssa - Kelaa-hanke on ollut mukana yhteistyökumppanin järjestämässä tapahtumassa - yhteistyökumppani on ollut mukana Kelaa-hankkeen tapahtumassa - yhteistyökumppani on välittänyt tietoa Kelaa-hankkeen toiminnasta esimerkiksi sähköpostilistojen, nettisivujen tai asiakaslehtien kautta - yhteistyökumppani on luovuttanut tiettyihin teemoihin liittyvää tarpeellista materiaalia tai rekvisiittaa Kelaa-hankkeen käyttöön Yhteistyötä on myös tehty monien muiden hanketoimijoiden kanssa. On ollut tärkeää vaihtaa kokemuksia, saada vastakaikua ideoille, oppia uutta sekä hyödyntää muiden kehittämiä hyviä käytäntöjä. Tällaisia hanketoimijoita ovat olleet esimerkiksi Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus, Ekokumppanit Oy/Moreenia, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Etelä-Savon ELY-keskus, Suomen ympäristökeskus, Helsingin Seudun ympäristö- 2
palvelut, Jätelaitosyhdistys, Motiva Oy, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Brahea, Itämeren kaupunkien liitto, Turun ja Lahden ammattikorkeakoulut sekä Turun yliopisto. Yhteistyö eri tahojen kanssa projektin toteutuksessa on sujunut hyvin. Paljon toimintaa on toteutettu yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa, mikä on ollut hedelmällistä. Työnjako hankkeen varsinaisten yhteistyökumppaneiden kanssa on toiminut niin ikään hyvin. Toisaalta myöskään vaikeuksilta ei ole vältytty. Vastoinkäymiset ovat pääosin johtuneet toimintakulttuurien eroavaisuuksista tapahtumien tai tiedotuksen järjestämisessä tai siitä, että hankkeen käsitteistä, säännöistä ja hallinnoinnista ei kaikilla ollut perusteellista tietoa. Vaikeudet ovat olleet helposti hoidettavissa, eivätkä ne ole varsinaista toimintaa haitanneet. Kelaa!-hankkeen yhteistyökumppanit ovat osallistuneet sellaisten toimintojen toteutukseen, jotka he ovat oman toimintansa kannalta nähneet kiinnostavimpana. Hanke on tuonut myös lisäarvoa yhteistyökumppaneiden omaan toimintaan jätteen synnyn ehkäisyn teeman ja uudenlaisen näkökulman kautta. Vastaisuudessa on tärkeää keskustella perusteellisesti eri osapuolien odotuksista sekä sopia yhteistyöstä ja työnjaosta tarkkaan, jotta kaikki tietävät mitä hankkeelta odotetaan. Projektilla ei ole varsinaisesti ollut kansainvälisiä kumppaneita, mutta yhteistyötä on kuitenkin tehty erityisesti tiedonvaihdon ja viestinnän puitteissa. Hankkeen toiminnasta on kerrottu osatoteuttajien muun kv-toiminnan yhteydessä. Hanketta on esitelty kymmenille ulkomaisille vierailijaryhmille. Kelaa!-hankkeen ilmoitus myös julkaistiin kahdessa Euroopan unionin laajuisessa julkaisussa. Hankkeen tuloksista, hyvistä käytännöistä ja kokemuksista tiedotetaan myös kansainvälisille verkostoja. Hanke muun muassa pääsi esittäytymään Itämeren alueen yhteisessä kestävän kehityksen konferenssissa sekä päälavalla että rinnakkaissessiossa. 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Koska kyseessä oli ennen kaikkea viestintähanke, keskityttiin toiminnassa nimenomaan viestintään ja sen keinoihin. Hankkeen viestinnän pääajatuksena oli löytää raikkaita ja kiinnostavia näkökulmia ja keinoja tuoda esille ilmastonmuutoksen hillintään ja kestävään kuluttamiseen liittyviä teemoja ja näin kannustaa ihmisiä toimimaan omassa arjessaan. Oli tärkeää hyödyntää monenlaisia viestinnän keinoja ja kanavia, sillä haastavien kohderyhmien tavoittamiseksi katsottiin, että on erottauduttava perinteisestä ympäristöviestinnästä. Erityisesti seuraavia näkökulmia pidettiin tärkeinä viestintää suunniteltaessa: - Tarvitaan positiivinen lähestymistapa. - Tarvitaan oivallus, että muutkin toimivat. Tarvitaan hyviä esimerkkejä, sillä parhaita esikuvia ovat työkaverit, naapurit, perheenjäsenet ja muut vertaiset. - On aina tarkkaan keskityttävä kuhunkin kohderyhmään ja mietittävä mitä viestintäkeinoja käytetään, mikä on viestinnän kärki ja millainen volyymi tarvitaan. Uusien viestintäkeinojen ennakkoluuloton kokeilu kannattaa. - On ravistauduttava irti ympäristöasioihin liittyvistä stereotypioista ja tehtävä ilmastoarjesta tuttua, tavallista ja houkuttelevaa. - Tiedotuksessa kannattaa aina hyödyntää erilaisten yhteistyökumppaneiden verkostoja. - Paikallinen näkökulma on tärkeä vahvuus. - Tiedotuksen suunnittelu on erottamaton osa muuta suunnittelua. Paras tulos saadaan, kun tiedotusta ja tapahtuman järjestelyitä suunnitellaan rinta rinnan alusta lähtien. 3
Hankkeen viestinnässä on pyritty tavoittelemaan erityisesti ns. haastavia kohderyhmiä, eli sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole ilmastoaktiivisia. Tämän takia kaikessa viestinnässä panostettiin siihen, että viesti tavoittaa sellaiset ihmiset, jotka eivät sitä välttämättä etsi. Hankkeen haluttiinkin näkyvän tavallisen ihmisen arjessa siellä, missä hän liikkuu, sekä niissä medioissa, joita hän kohtaa. Oli myös tärkeää saada viesti sellaiseen muotoon, että se herättää kiinnostuksen ja on helposti omaksuttavissa. Tärkeä osa hankkeen oppeja oli nimenomaan tämän asian pohtiminen ja oivaltaminen. Voidaan todeta, että hankkeen edetessä onnistuttiin kehittymään nimenomaan viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa haastavien kohderyhmien näkökulmasta. Hankkeen kuluessa esimerkiksi opittiin paremmin tunnistamaan erilaisten kohderyhmien tarpeita ja kiinnostuksenkohteita sekä kohdistamaan viestintää juuri heille. Esimerkiksi ostoskori- ja kauppakeskustapahtumat sekä Ratkaisujen markkinat -tapahtuma koettiin onnistuneiksi juuri tästä näkökulmasta. Onnistumiset myös näkyivät suurempina osallistujamäärinä, positiivisena palautteena sekä mediaosumina. Hankkeen viestinnän visuaalisessa ulkoasussa pyrittiin herättelevään ja mieleenpainuvaan. Erilaisia houkuttelevia keinoja hyödynnettiin asian kiinnostavuuden lisäämiseksi. Esimerkkinä tällaisista keinoista on paikallisten tunnettujen henkilöiden kanssa tehtävä yhteistyö. Hanke on saanut viestinnän uudenlaisesta näkökulmasta ja keinoista paljon positiivista palautetta. Hankkeen aikana toteutettiin useita viestintäkampanjoita eri teemoihin ja tapahtumiin liittyen. Kampanjoita on toteutettu niin maksullisissa, kuin maksuttomissakin medioissa. Maksullisista medioista on käytetty, sanoma- ja aikakauslehtiä, paikallisradioita, alueellista tv-mainontaa, bussien sisä- ja ulkopintoja, nettibannereita sekä google-hakupalvelinta. Maksuttomista medioista hyödynnettiin erityisesti julistemainontaa, sosiaalista mediaa, ohjelmayhteistyötä sekä katu/sissimarkkinointia. On tärkeää muistaa, ettei menestyksekäs tapahtumamarkkinointi niinkään vaadi suurta budjettia, vaan tarkkaa suunnittelua. Esimerkiksi hyvin sijoitetut julisteet taikka oikein ajoitettu sissimarkkinointitempaus voi olla huomattavan tehokas. Esimerkiksi Elämystehdas-tapahtumaa ennen järjestetty maalaustempaus toimi hyvin, herätti yleisön kiinnostuksen ja toi positiivisen leiman tulevalle tapahtumalle. Myös hyvin suunniteltu sosiaalisen median käyttö voi olla huomattavan kustannustehokas markkinointikeino. Jo hankkeen alussa huomattiin, että tämän kaltaisessa viestintähankkeessa on tärkeää rakentaa toimiva yhteistyö tärkeiden medioiden kanssa. Hankkeen viestinnän kannalta onnistuneita yhteistyömuotoja olivat esimerkiksi kolumnisarjan toteuttaminen neljässä paikallislehdessä, artikkelisarjan toteuttaminen alueellisessa päälehdessä, kuunnelmasarjan toteuttaminen paikallisradiossa sekä vinkkisarjan toteuttaminen paikallistelevisiossa. Tärkeä lisäelementti mediatyössä on ollut toimiva yhteistyö julkisuuden henkilöiden kanssa, joita on hyödynnetty esimerkiksi kolumnien kirjoittajina, artikkelisarjan henkilöinä sekä joidenkin tapahtumien väriläiskinä. Hankkeessa myös tuotettiin monenlaista materiaalia: julisteita, flyereitä, oppaita, lehtisiä, lehti-, radio- ja tvmainoksia, sarjakuvia, kolumneja, artikkeleita sekä kuvamateriaalia. Tuotetusta materiaalista on lista tämän raportin tulososiossa. Projektin toiminnasta on kerrottu hankkeen nettisivuilla, mediassa, erilaisissa tapahtumissa sekä erilaisissa jaettavissa materiaaleissa. Kelaa-hanke oli yhtenä esimerkkinä muun muassa Pohjoismaisessa kestävän kehityksen konferenssissa Ratkaisuja lähellä, yhdessä 2011 sekä kansainvälisissä julkaisuissa The Parliament Magazine s Regional Review 19/2010 sekä European Parliamentary Yearbook. Erityisen näkyvästi hanke on ollut esillä paikallisessa ja alueellisessa mediassa, mutta myös valtakunnallisissa julkaisuissa. Tietoon on tullut vuosittain noin 100-150 mediaosumaa. Median edustajien kanssa on myös tuotettu sisältöjä yhteistyössä esimerkiksi artikkelisarjojen ja kolumnien muodossa. Huomioitavaa on, että hank- 4
keen aikana sosiaalisen median merkitys viestintäkanavana on kasvanut merkittävästi. Myös Kelaa-hankkeen tapahtumista, toiminnasta ja teemoista ja on tiedotettu aktiivisesti Facebookissa. Esimerkiksi Pieniä tekoja yhteisö kokosi lyhyessä ajassa satoja tykkääjiä. Projektin toiminnasta, sisällöistä ja tuloksista on kerrottu eri kohderyhmille eri tavoin. Yrityssektorin toimijoita on lähestytty erityisesti verkostojen, verkkoviestinnän ja aikakauslehtien avulla. Kuntasektoria on lähestytty erityisesti sisäisten sähköpostilistojen, kuntien verkkosivujen, kuntatiedotteiden, tapahtumien ja kuntien yhteyshenkilöiden välityksellä. Yhdistyksiä ja erilaisia asiantuntijoita on lähestytty yhdistysten omien verkostojen ja sähköpostilistojen, nettisivujen, tapahtumien, sosiaalisen median ja julkisen median kautta. Tavallisille kuntalaisille tiedotus on tapahtunut kaikkien edellä mainittujen maksullisten ja maksuttomien medioiden kautta. 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Yli kolmivuotisessa viestintähankkeessa on tärkeää, että toimintaa voi muokata projektin edetessä saatujen kokemusten mukaan sekä sen mukaan, mitkä kysymykset ovat esillä julkisessa keskustelussa. Vaikka hankkeen suunnitelma ei kaikkien yksityiskohtien osalta toteutunut alkuperäisen suunnitelman mukaan, pysyi toiminta kuitenkin linjassa aiotun kanssa. Keskeisenä haasteena kaikessa hankkeen toiminnassa on vaikuttavuuden mittaaminen ja laadullisten tavoitteiden arviointi. Vaikka hanke on projektina merkittävä, on se kuitenkin vain pieni osa koko kohdealueen toimintaa, jolloin kulutuskäyttäytymiseen, energiankulutukseen ja ympäristön tilaan vaikuttaa moni muukin asia. Toisaalta monet muutokset tapahtuvat viiveellä, jolloin hankkeen vaikutuksia on vaikea arvioida. Toiminnan vaikuttavuutta ja hankkeen onnistumista voidaan siis vain arvioida tapahtumiin osallistuvien, median kiinnostuksen, toiminnan volyymin ja saadun palautteen perusteella. Koska hankkeen kohderyhmä ja toiminta-alue ovat laajoja ja toimintatavat moninaisia, on ollut haastavaa fokusoida toimintaa. Toimintalinjojen, kohderyhmien erilaisten tarpeiden, yleisölle tarjottavan näkökulman ja priorisoinnin hakeminen on vienyt aikaa. Kaikkiin teemoihin, kohderyhmiin tai toimintoihin ei ole voinut keskittyä niiden vaatimalla laajuudella, mutta toisaalta toimintaa on ollut laaja-alaisesti ja määrällisesti paljon. Joidenkin toimintojen osalta koettiin valitettavia viivästymisiä, jotka heijastuivat aivan projektin loppumetreihin merkittävästi. Tällaisia toimintoja olivat erityisesti kiertävät näyttelyt ja materiaalipaketit. Projektin edetessä niitä vietiin kyllä eteenpäin, mutta tarkasta sisällöstä ja laajuudesta oli epäselvyyksiä. Työhön myös meni paljon suunniteltua enemmän aikaa. Näin ollen materiaalit valmistuivat vasta projektin päättyessä, eikä niitä saatu testattua projektin aikana. Vastaisuudessa on tärkeää paremmin arvioida erilaisten näyttelyiden ja isompien materiaalikokonaisuuksien ideointiin, suunnitteluun, toteutukseen, rakentamiseen ja materiaalien kokoamiseen kuluvan ajan pituus. Toinen seurantatutkimus aiheesta Kestävä kehitys ja käyttäytyminen Varsinais-Suomessa oli tarkoitus toteuttaa hankkeen päättyessä. Tämän avulla oltaisiin paremmin voitu arvioida muutoksia kohdealueen asukkaiden käyttäytymisessä. Valitettavasti työlle ei löytynyt tekijää tuona ajankohtana, joten tutkimus lykkääntyy projektin jälkeiseen ajankohtaan. Projektin hallinnointiin liittyen haasteita ja lisätyötä on aiheuttanut se, että maksatuspäätökset tulevat erittäin pitkällä viiveellä. Resurssien kohdentamista ja budjetointia on vaikea täsmällisesti suunnitella, kun aiempien 5
kausien päätökset ovat auki ja tukikelpoisuusohjeet ovat aika ajoin tulkinnanvaraisia. Kelaa!-hankkeessa on toteutettu toimintaa uusilla tavoilla, mikä on aiheuttanut haasteita kilpailuttamiseen ja muihin hankintakäytäntöihin liittyen. Haasteet taas ovat rajoittaneet innovatiivisuutta sekä viivästyttäneet joidenkin toimenpiteiden toteutusta. Odotusarvo ylimaakunnalliselle yhteistyölle oli suurempi kuin toteuma. Yhteistyö tapahtui ideoiden vaihtona ja arvioivina keskusteluina, mikä toi rikkautta hanketoteutukseen. Välineinä toimivat pääosin puhelin ja sähköposti. Yhteistyötä olisi voinut ollut enemmänkin. Yhteistyön haasteina olivat välimatkan pituus, osahankkeiden erilaiset volyymit ja painotukset. Lisäksi koettiin, että hankehallinnon vaateet olivat hidasteina yhteistyölle esim. ei ollut vaivatonta käyttää yhteistä hankintamenettelyä viestinnän kilpailutuksissa. 5. PROJEKTIN TULOKSET Projektin laadullisten tavoitteiden toteutumisen mittaaminen on haastavaa, sillä kulutustottumusten muutokset tapahtuvat pikkuhiljaa ja niihin vaikuttavat monet eri syyt. Projektin toiminnalliset ja viestinnälliset tavoitteet saavutettiin, joten ajattelemisen aihetta ja eväitä kulutuskäyttäytymisen muuttamiseen on tarjottu moninaisin keinoin. Muutoksia käyttäytymisessä on tapahtunut saadun palautteen, julkisen keskustelun ja eri organisaatioiden toiminnassa tapahtuneiden muutosten perusteella arvioituna. Palautetta toiminnasta ja teemoista on saatu erilaisten tapahtumien ja muun toiminnan yhteydessä sekä suullisesti, kirjallisesti, että sähköpostilla. Palaute on kerätty joko valmiilla lomakkeilla ja joissain tapauksissa myös nettikyselynä. Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Tapahtumia on pidetty kiinnostavina ja uudenlaisina. Positiivinen lähestymistapa, tapahtumien innovatiivisuus, erilaiset yhteistyökumppanit ja konkreettinen tekeminen on saanut paljon kiitosta. Toisaalta on oltu tyytyväisiä hankkeen tarjoamaan informaatioon, joka on ollut konkreettista ja helposti omaksuttavaa. Palautetta on myös ilahduttavan paljon tullut spontaanisti tapahtumien ja luentojen jälkeen. Moni on lähestynyt henkilökohtaisesti kertoakseen siitä, minkälaisia muutoksia on päättänyt toteuttaa joko omassa tai organisaationsa arjessa. Tämänkaltaiset palautteet ovat antaneet uskoa hankkeen vaikuttavuuteen. Suoranaisesti negatiivista palautetta ei juurikaan ole tullut, lähinnä rakentavissa kommenteissa on kaivattu joitakin sellaisia teemoja, jotka eivät kyseisessä toiminnassa ole olleet mukana. Jotkut myös ovat kaivanneet yksityiskohtaisempaa ja spesifimpää tietoa. Kaiken kaikkiaan palaute on ollut hankkeen toiminnan suunnittelun kannalta varsin hyödyllistä ja sitä kautta on saatu tarpeellisia näkökulmia kävijöiltä ja yleisöltä. Hankkeessa haluttiin erityisesti painottaa niin sanottuihin haastaviin kohderyhmiin, eli sellaisiin ihmisiin, jotka eivät ole ilmastoaktiivisia ja kaipaavat kannustusta, motivointia sekä konkreettista tietoa. Hankesuunnitelmassa esimerkkinä tällaisesta kohderyhmästä olivat tekniikkaorientoituneet miehet. Vaikka toki sukupuolinormeihin perustuvaa ihmisten luokittelua ja stereotypioiden korostamista on syytä välttää, auttavat tarkat hahmotelmat erilaisista kohderyhmähenkilöistä toiminnan yksityiskohtien suunnittelua erilaisille ihmisille sopivaksi. Tekniikkaorientoituneet miehet pyrittiin ottamaan huomioon tapahtumasuunnittelussa esimerkiksi seuraavin tavoin: - Tietoa ja toimintaa vietiin esimerkiksi rakennusmessuille, mökkitapahtumiin sekä rautakauppoihin. Lisäksi järjestettiin useita rakentamiseen liittyviä teematapahtumia. - Näyttelyissä kodin elektroniikka ja kännykkä oli usein käytetty esimerkkituote - Elämystehdas-tapahtuman työpajoihin kuului muun muassa työkalujen korjausta, pöytälätkää, miekkailua ja sekä fysiikan ja kemian tiedepajat. 6
- Viestintäyhteistyötä tehtiin paikallisten Veikkausliigan jalkapalloseurojen kanssa, jolloin hankkeen teemoja viestittiin jalkapalloyleisöille otteluissa. Keskustelua kohdealueen mediassa on projektin edetessä ollut yhä enemmän. Eri mediat ottavat kestävän kuluttamisen ja jätteen synnyn teemoja esille hyvin monipuolisesti ja näkökulma on laajentunut huomattavasti. Yhteydenpito median edustajien kanssa on ollut sujuvaa, sillä he ovat pitäneet Kelaa-hankkeen asiantuntijoita tärkeinä puolueettomina lähteinä monessa aiheessa. Myös hankkeen puitteissa toteutetut artikkelisarjat, kolumnit ja media-artikkelit ovat herättäneet kiinnostusta. On oletettavaa, ettei media olisi hankkeesta ja teemoista näin kiinnostunut, ellei kysyntä lukijoiden piirissä olisi kasvanut. Hankkeen myötä yhä useammat toimijat suunnittelevat omia toimiaan kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Selkeimmin on voitu vaikuttaa yritysten, kuntaorganisaation ja yhdistysten toimintaan. Tietoon on tullut muun muassa seuraavanlaisia toimenpiteitä erilaisissa organisaatioissa, mitkä ovat saaneet innostuksensa ainakin osittain hankkeen toiminnan seurauksena: - Lähiruokaa on alettu systemaattisemmin käyttämään hankkeen toiminnassa mukana olleissa turkulaisissa ravintoloissa - ryhmä vakkasuomalaisia elintarvikeyrittäjiä päätti yhdistää kuljetuksiaan ja näin vähentää polttoaineen kulutusta - merkittävässä turkulaisessa urheiluseurassa aloitettiin oma ympäristöohjelma ja erilaisia aiheeseen liittyviä kampanjoita - muutamissa kohdealueen K-ryhmän ruokakaupoissa on alettu paremmin informoinaan asiakkaita ilmastoystävällisistä vaihtoehdoista - Useiden kuntien ruokapalveluissa on alettu rohkeammin testaamaan uudenlaisia ruoka-aineita ja miettimään ilmastoystävällisiä ateriavaihtoehtoja sekä kiinnitetty huomiota henkilöstön käyttäytymiseen energian ja veden kulutuksen osalta - usealta organisaatiolta on saatu positiivista palautetta siitä, että on ymmärretty alkaa kiinnittämään huomiota kiinteistöjen käyttäjien toimintaan energia-asioissa ja paremmin informoimaan heitä oman käyttäytymisen merkityksestä Projektin toiminta toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti. Toiminnan teemat ja periaatteet ovat olleet suunnitelmien mukaiset, mutta toiminnan tapoja hiottiin projektin edetessä. Keskeisimmät muutokset: - Matalaenergiarakentamiseen liittyvä teemailtojen sarja peruuntui, sillä kysyntää ei koettu olevan tarpeeksi. Keväällä 2010 järjestettiin matalaenergiaan liittyvä seminaari, jolla testattiin kysyntää. Todettiin, että järjestelyihin meneviin resursseihin nähden kysyntää ei ole tarpeeksi. Päätettiin teemailtojen sijaan järjestää teematapahtumia rautakaupoissa. Nämä toteutettiin keväällä 2011. - Pieniä tekoja nettisivusto, siihen liittyvä tiedotuskampanja sekä taloyhtiökampanja eivät olleet hankesuunnitelmassa, mutta ne toteutettiin, sillä niiden katsottiin sopivan hankkeen teemoihin, toimintatapoihin ja tavoitteisiin mainiosti. Kampanja toteutettiin syksyllä 2010. - Ekoinnopajat korvattiin erilaisilla korjaamiseen ja tuunaamiseen liittyvillä työpajoilla, sekä avoimien ovien huolla, tuunaa, kunnosta päivällä (25.4.2009). - Hankesuunnitelmassa mainittuja teemaseminaareja kyllä järjestettiin, mutta hankkeen loppuvaiheessa haluttiin keskittyä vapaamuotoisiin tilaisuuksiin, jossa tuodaan selkeästi esille positiivisuutta, elämyksellisyyttä, onnellisuutta, konkreettisia ratkaisuja sekä vastapainoa kulutuskulttuurille. Koettiin, että sen kaltaisilla tapahtumilla voidaan paremmin saavuttaa hankkeen tavoitteiden mukaisesti ns. haastavia kohderyhmiä, eli sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole kestävän kuluttamisen asioissa aktiivisia. - Luetteloa hankealueen korjauspalvelu-, ompelija- ja uusiokäyttöyrittäjistä ei luotu, sillä todettiin tietojen muuttuvan niin usein, että luettelo käytännössä vanhenisi nopeasti ja vaatisi näin ollen tiivistä päivittämistä. 7
Projektissa järjestettiin lukuisia tapahtumia, kilpailuita, yhteistyöpäiviä, seminaareja, teemapäiviä, infoiltoja, työpajoja, kiertueita ja näyttelyitä. Valonian osahankkeen toimesta järjestettiin 216 tapahtumaa, joissa kävijöitä oli yhteensä 22 648 henkilöä. Lahden seudun osahankkeessa tapahtumia oli 46 ja kävijöitä yhteensä 4866. Lista kaikista tapahtumista on raportin liitteenä. Tutkimukset Projektin aikana toteutettiin kahdeksan tutkimusta, joista yksi oli laaja teknillisen yliopiston tutkimus, kuusi oli ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä ja yksi oli yliopiston harjoitustyö. Tutkimusten aiheet olivat: - Elinkaaritutkimus Lahden kaupungin hankkimista siivouspalveluista (Mari Hupponen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ohjaajana professori Risto Soukka) Lappeenrannan teknillinen yliopisto toteutti elinkaaritutkimuksen palveluhankinnoista. Tutkimuksessa selvitettiin, miten Lahden kaupungin hankintapalvelut voivat siivouspalveluhankinnoissa huomioida ympäristövaikutusten vähentämisen sekä huomioida muita kestävän kehityksen näkökulmia. Tietoa kerättiin niin hankintapalvelulta kuin Lahden siivouspalveluyritysten edustajilta. Työssä laadittiin systemaattinen toimintamalli palveluhankintojen tekemiseen kestävä kehitys huomioiden. Tutkimuksessa todettiin, että elinkaariarviointi soveltuu tiettyjen kriteerien merkittävyyden tarkasteluun. Tuloksissa todettiin, että henkilökunnan ammattitaidolla on suuri vaikutus siivouspalvelun ympäristövaikutuksiin. Siivouspalveluhankinnoissa suositellaan panostamaan henkilökunnan ammattitaidon kasvattamiseen sekä laadun tarkkailuun. Laadittujen siivouspalvelun vähimmäisvaatimusten ja arviointiperusteiden avulla Lahden kaupungin hankintapalvelut voivat vertailla siivouspalveluyrityksiä aikaisempaa tehokkaammin. Tämän seurauksena kaupungin on mahdollista saada kohteisiinsa siivouspalvelua, jonka toiminnassa on huomioitu kestävä kehitys. - Kestävä kehitys ja käyttäytyminen Varsinais-Suomessa, seurantatutkimus (Suvi Pulliainen, Turun Ammattikorkeakoulu) Tutkimuksessa tarkasteltiin varsinaissuomalaisten kuluttajien ympäristöasenteita ja ostoskäyttäytymistä sekä niiden muutosta vuosina 1999, 2004 ja 2008. Tulokset osoittavat, että vaikka ympäristöystävällisyydellä on koko ajan kasvava merkitys käyttäytymisessä, tietoa eri tuotteiden ympäristöystävällisyydestä kaivataan. - Turun kaupungin hankkimien pitkäaikaissairaanhoitopalveluiden ympäristönäkökohdat (Tiia Nurminen, Turku Amk) Työssä tarkasteltiin Turun kaupungin tekemien julkisten palveluhankintojen ympäristönäkökohtia keskittyen pitkäaikaissairaanhoitoon. Tutkimuksessa selvisi, että ympäristöasioiden hoito jää palveluntuottajien omalle vastuulle. Palveluntuottajat taas ottavat hyvin vaihtelevasti ympäristöasiat huomioon omassa toiminnassaan. - Ilmasto muuttuu muutu sinäkin -opas kuntalaisille (Johanna Robinson, Lahden Ammattikorkeakoulu) Oppaassa esitettyjen ilmastonmuutosta kuvaavien indikaattorien avulla voidaan lukuarvoin arvioida ilmastonmuutoksen etenemistä. Oppaalla kuntalaisia kannustetaan vähentämään omaa ilmastokuormaa. - Tuotteen hiilijalanjälki ja sen laskenta (Anni Meiseri, Lamk) Tutkimuksessa tuotettiin Excell-laskentamalli hiilijalanjäljestä käyttäen PAS 2050 menetelmää tuotekohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen määrittämiseksi. Materiaali on käytettävissä ilmastokurssien tukena hiilijalanjälkien karkeaan laskentaan. - Ympäristöarvojen huomioiminen kankaiden tuotannossa (Johanna Niskanen, Turku Amk) Tutkimuksessa selvitettiin mitkä kankaat ovat tuotannoltaan ympäristöarvot huomioon ottavia vaihtoehtoja ja kartoittaa niiden saatavuutta. Opinnäytetyön tuloksena tehtiin lista kankaista, joiden tuotannossa on pyritty ottamaan huomioon ympäristöarvot. Listasta käy lisäksi ilmi yritykset, joilta kankaita 8
on mahdollista hankkia. - Vähähiilinen ateria (Jenni Saaretmaa, Lamk) Työssä tarkasteltiin ilmastonmuutoksen hillintää kuntaruokailun raaka-ainevalinnoilla. Päästövertailulaskemalla pystyttiin osoittamaan raaka-ainevalintojen merkitys päästöjen vähentämiseen. Opinnäytetyössä laadittiin arviointityökalu, jonka avulla voidaan tehdä vähemmän ilmastoa kuormittavia ruoan raaka-ainehankintoja. - Kelaa! kampanjan mainosten näkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä selvittävä kyselytutkimus (Oona Peltonen, Turun yliopisto) Tutkimuksessa selvitettiin hankkeen merkitystä, mainosten ymmärrettävyyttä sekä yleisiä kulutustottumuksia ja asenteita. Selvityksessä todetaan, että ympäristöasiat tulisivat vastaajien mukaan olla näkyvästi mediassa ja että etenkin konkreettiset ohjeet ja luvut sekä asiallinen, saarnaamaton ja positiivinen kampanjointi on tervetullutta. Lisäksi hankkeen aikana laskettiin kahteen kertaan Lahden ekologinen jalanjälki sekä ensimmäistä kertaa Lahden hiilijalanjälki. Laskennoilla pystyttiin saamaan tietoa lahtelaisten kulutustasosta. Laskennassa selvisi, että jos kaikki kuluttaisivat yhtä paljon kuin lahtelaiset, tarvittaisiin melkein kolme maapalloa tuottamaan tarvittavat luonnonvarat. Materiaalit Projektin toimesta on tuotettu erilaisia materiaaleja. Kaikki materiaalit löytyvät Valoniasta tai Lahden ympäristöpalveluista. Valonian tuottamat materiaalit: - hankkeen yleisjuliste sekä roll-up - hankkeen yleisesite (ensimmäinen versio) - hankkeen varsinainen yleisesite - hankkeen nettisivut www.kelaahanke.fi - turhaa kulutusta vastustavat joulukortit (2 erilaista) - kolumnisarja, yhteensä 10 erilaista kolumnia, joista osasta myös radiopakinat - näyttelyiden mainosjulisteita (joulunäyttelyt, teemanäyttelyt) - Lomalla luonnon keskellä opas ekologiseen mökkeilyyn (myös ruotsiksi) - mökkiaiheinen julistesarja ja roll-up (5 julistetta) - Mika Lietzenin kuvitusta, jota on käytetty erityisesti mökkioppaassa - Pyöräneuvolan pikaopas - Kulutusneuvolan pikaopas - Energiankulutuksen pikaopas - Ruokavalintojen pikaopas - eri tapahtumista tuotettiin juliste- ja esitemateriaaleja, esim. joulunäyttelyt, Älä Osta Roskaa yhteistyöpäivä, Ratkaisujen markkinat, Elämystehdas - Tapahtumiin ja eri teemoihin liittyviä lehtimainoksia sekä muuta mainosmateriaalia (bussit, nettibannerit jne.) tuotettiin kymmeniä erilaisia - Valonian pysyvään Kestävän arjen avaimet -näyttelyyn tuotettu laaja julistesarja, joka toimii osioittain myös kiertävissä näyttelyissä. Näyttelyyn on lisäksi hankittu sermirakenteet, tasoja, kaappeja, esitetelineitä, A-tauluja sekä lukuisa määrä erilaista rekvisiittaa ja muuta materiaalia. - Ekologista tyyliä arkeen ja juhlaan esite - Ohjeita tasapainoisen kasvisruuan tekoon - tv-mainokset (6 erilaista) 9
- radiomainokset (7 erilaista) - Pieniä tekoja nettisivusto (www.pieniatekoja.fi) - Pieniä tekoja julisteet flyerit ja roll-upit - Pieniä tekoja mobilet - Pieniä tekoja taloyhtiökampanjan flyerit (sähkö, vesi, lämpö, jätteet) sekä julisteet (yleisjuliste + 4 teemajulistetta) - energia-aiheinen kiertävä julistesarja - t-paidat Elämystehtaaseen - satulahuppuja (2 erilaista) - Sesonkiruoka -kiertävä näyttely - Piilovesi -kiertävä näyttely - Ruoan tarina -laatikot: Hukkaruoka, Hiilijalanjälki, Kasvisruoka ja Jauhelihan elinkaari - Tuotteen elinkaari kiertävä näyttely, case kännykkä - Riemu ei vaadi roinaa Työkaluja ja näkökulmia tapahtumien järjestämiseen -julkaisu Lahden tuottamat materiaalit: - Alekupongit kestävästä kulutuksesta - Ilmastotesti www.lahti.fi/ilmastotesti - Radiopakinat/kolumnit - Sarjakuvat (Solja Järvenpää, Jupu Kallio) - Kuvituskuvat (Tuula Honkanen) - Hanke-esite - Ilmasto muuttuu muutu sinäkin opas - Esite kestävistä hankinnoista ja elinkaaritutkimuksesta - Lomalla luonnon keskellä taulut - Pihataulut - Ilmasto muuttuu julistesarja - Ilmasto muuttuu - muutu sinäkin roll upp - Lomalla luonnon keskellä roll upp - Kestävät hankinnat roll upp - Kassit Ilmasto muuttuu - muutu sinäkin - Tulitikut sytytysohjeilla - Tapahtumiin ja näyttelyihin liittyviä esittelyjulisteita 4 kpl Lisäksi on hankittu monenlaista muiden tuottamaa materiaalia, esim. Motivan energia-aiheisia materiaaleja, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen RajatOn julistesarja sekä AV-Arkin hukkaruokavideo. Mainittavaa on, että iso merkitys oli myös työllä, joka tehtiin tapahtumien ja materiaalientuotannon ulkopuolella. Tähän ns. näkymättömään työhön kuului verkostoituminen erilaisten toimijoiden kanssa, muiden toimijoiden tekemän ympäristötyön tukeminen, kehittäminen ja kommentointi, strategiatyö sekä asiantuntijatyö kaikessa laajuudessaan. Tavoitteeksi asetettu uusien työpaikkojen ja perustettavien yritysten määrä oli varsin kunnianhimoinen projektin toimenpiteet huomioon ottaen. Projektin toiminnan myötä toki luotiin uutta kysyntää materiaalitehokkuutta edistäville yrityksille, mutta koska samalla pienet yritykset ovat joutuneet kamppailemaan laman kourissa, ei merkittäviä määrällisiä tuloksia syntynyt esimerkiksi syntyvien työpaikkojen muodossa. Projektissa mukana olleet yritykset ovat kokeneet projektin kiinnostavana mahdollisuutena ja uusien näkökulmien tarjoajana, mutta merkittävää myyntihyötyä projekti ei välttämättä ole tarjonnut. Yrityksille aiheutunut hyöty saattaakin olla ennemmin verkostoitumisen ja uudenlaisen yhteistyön muodossa. 10
6. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin innovatiivisuus tuli esille paitsi projektin toteutustavoissa, myös uudenlaisten tapahtumien ja tiedotusmateriaalien muodossa. Projektin teemat sopivat erinomaisesti tämän päivän keskusteluun, jota käydään lehdissä, televisiossa, sosiaalisessa mediassa ja kahvipöydissä. Kestävään kuluttamiseen liittyvät kysymykset, kuten ostovalinnat, ruoka ja downshifting-ajattelu ovat läsnä medioissa ja keskusteluissa. Projekti on ollut teemojen suhteen sopivasti aikaansa edellä, sillä tarjotulle tiedolle on kysyntää. Kelaa!-hankkeessa on haettu innovatiivista lähestymistapaa tuttuihin asioihin, jotta saataisiin tavoitettua haastavia kohderyhmiä, eli erityisesti niitä, jotka eivät ole olleet aktiivisia oman arjen ilmastoteoissa. Asioista, joista on usein kerrottu uhkakuvin, kielloin ja käskyin, on kerrottu raikkaalla ja humoristisellakin tavalla. On pyritty aina miettimään se seikka, mikä saa ihmiset haluamaan tarjoamaamme tietoa. On etsitty tutkimustietoa, joka kääntää asian päälaelleen ja korostaa ilmastomyönteiseen elämäntavan helppoutta, hauskuutta ja laatua. Lähestymistavasta ovat monet muut toimijat olleet kiinnostuneita ja näin ollen hanke on osaltaan myös saanut aikaan toiminta- ja puhekulttuurin muutosta. Projektia toteutettaessa keskeisenä ajatuksena on laaja yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä toiminnan läpinäkyvyys ja monistettavuus, mikä edistää sosiaalista kestävyyttä ja vahvistaa koko kohdealueen osaamispääomaa. Projektin myötä on onnistuttu saamaan aikaan hedelmällistä yhteistyötä erilaisten sidosryhmien välillä ja monet toimijat ovat projektin myötä innostuneet aktiivisemmin ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen teemojen mukaan ottamisesta osaksi omaa toimintaansa. Projektissa on myös ideoitu uudenlaisia tapahtumakonsepteja, joista esimerkkeinä marketti- ja kauppakeskustapahtumat, ruokapalveluhenkilöstön infotilaisuudet, koulutapahtumat, elämystehdas-tapahtuma sekä kampanjapromootiotapahtumat. Tärkeää on ollut suunnitella kukin tapahtuma nimenomaan sen kohderyhmän mukaan, jotta voidaan todella tavoittaa ihmisiä juuri sopivalla tasolla. 7. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektilla ei ole ilmoitettu olevan tasa-arvovaikutuksia. Projektin toiminta on kohderyhmän puitteissa avointa kaikille sukupuoleen, ikään, etniseen tai sosiaaliseen taustaan tai muuhun henkilökohtaiseen ominaisuuteen katsomatta. 8. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Koko projekti tähtää kestävän kehityksen edistämiseen, joten kaikki toiminta ja tiedotus tähtää ympäristöä ja materiaaleja säästävien ja ilmastonmuutosta hillitsevien toimintatapojen edistämiseen ja levittämiseen. Hankkeen toiminnassa myös huolehditaan maakunnan alueellisen tasa-arvon toteutumisesta tapahtumia ja tiedotusta toteutettaessa. Sosiaalinen kestävyys korostuu myös projektin avoimuuden ja yhteistyön kautta. Projektin teemat kuuluvat kaikille. 11
9. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Projektissa on kehitetty hyviä käytäntöä erityisesti liittyen erilaisiin tapahtumiin tai tiedotusmateriaaleihin. Projektissa on kehitetty kestävän kulutuksen neuvontatoiminnan ja viestinnän käytäntöjä modernimpaan suuntaan huomioiden ääntä, kuvaa, sähköisiä medioita ja sosiaalista mediaa. Viestinnän kantavia ajatuksia ovat olleet muun muassa teesit: Riemu ei vaadi roinaa ja Elämykset ovat ilmaisia. Positiivisuus on ollut keskeisenä ajatuksena, koska nk. haastavien kohderyhmien on katsottu olevan hankkeen tärkein kohderyhmä. Hankkeen puitteissa on luotu uudenlaisia tapahtumakonsepteja ja viestintäkäytäntöjä, ja koottu erilaisia materiaaleja ja tehtäviä toimiviksi kokonaisuuksiksi. Nämä ovat hankkeen päättyessä myös muiden toimijoiden käytössä, minkä takia ne kootaan selkeiksi ja helppokäyttöisiksi paketeiksi. Hankkeen hyvät käytännöt on koottu hankkeen luonteeseen sopivaksi oppaaksi, jossa käsitellään tuotettuja hyviä käytäntöjä kiinnostavalla tavalla. Riemu ei vaadi roinaa - Työkaluja ja näkökulmia tapahtumien järjestämiseen julkaisua levitetään erityisesti sellaisten toimijoiden keskuuteen, jotka itse toteuttavat toimintaa tai tapahtumia samankaltaisten teemojen puitteissa. Se on jaossa sekä sähköisenä että painettuna versiona. Yksi hankkeen luomista hyvistä käytännöistä liittyy eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön, joka voi aiheuttaa myös pysyvää toimintaa. Yhteistyötä on käynnistetty esimerkiksi hankkijoiden ja tavarantoimittajien välille, logistiikkaosaajien ja kuntien virkamiesten välille, elintarviketuottajien ja ravintoloiden välille sekä erilaisten pienyrittäjien välille. Eri toimijat ovat uudenlaisten verkostojen ja yhteistyön kautta löytäneet uudenlaista tietoa ja vahvistusta omalle toiminnalleen. Kaikki hankkeen puitteissa tehdyt tutkimukset omalta osaltaan tarjoavat hyviä käytäntöjä. Merkittävimpänä niistä on ollut julkisten hankintojen elinkaaritutkimus, joka tuo lisäarvoa palveluhankintojen, erityisesti siivouspalveluiden, kilpailuttamiseen. Tutkimuksen avulla on aiempaa luotettavampaa arvioida hankinnan kestävyyden (niin taloudellinen, sosiaalinen kuin ekologinen kestävyys) toteutumista. Hankkeessa luotiin kriteeristö palveluhankintojen arvioimiseen. Kriteeristön laadinnassa on ollut mukana useita siivousalan yrityksiä, jotka saavat tutkimuksesta lisäarvoa oman toiminnan kehittämiseen entistä kestävämpään ja ympäristöä vähemmän kuormittavampaan suuntaan. Kuntatoimijoille suunnatut hankintapäivät ovat olleet yksi keino tietotaitojen edelleen välittämiseen. Kaikesta projektin toiminnasta kerrotaan hankkeen nettisivuilla. Projektin hyviä käytäntöjä esitellään lisäksi erilaisissa tilaisuuksissa ja muussa mediassa. 10. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeessa luotiin pysyvään käyttöön jääviä näyttelyitä ja materiaaleja, sekä kehitettiin tapahtumia ja toimintatapoja, jotka jäävät elämään myös hankkeen jälkeen. Sekä Valonian ja Lahden seudun ympäristöpalveluiden näyttelyt tulevat jäämään pysyviksi näyttelykokonaisuuksiksi, joiden sisältöjä ja materiaaleja muokataan, täydennetään ja päivitetään ajankohtaisten teemojen mukaan. Lisäksi hankkeessa tuotettiin useita pieniä näyttelykokonaisuuksia, joita hyödynnetään kiertävinä ja/tai lainattavina näyttelyinä. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset julistesarjat sekä ruoka- ja elinkaarinäyttelyt. 12
(Kaikki materiaalit lueteltu kohdassa 5.) Kiertävät näyttelyt ja lainattavat materiaalit tulevat olemaan esimerkiksi oppilaitosten, kirjastojen, kuntien muiden yksiköiden, kansalaisjärjestöjen, pk-yritysten ja muiden kiinnostuneiden toimijoiden lainattavissa. Hankkeella on myös muita toimintoja, joita jatketaan sellaisenaan hankkeen jälkeen. Tällaisia ovat mm.: - yhteistyöpäivät kuntien hankkijoille ja tavarantoimittajille - Pieniä tekoja sivusto sekä Ilmastotesti - Yritysten ympäristötekokilpailu - Lähiruokayhteistyö ja -merkki turkulaisten ravintoloiden ja lähituottajien kanssa - Jotkin tapahtumamuodot, kuten koulutapahtumat, luennot ja kauppakeskustapahtumat - Kuntien ruokapalveluiden kanssa tehtävä yhteistyö - Yhteydenpito erilaisten hanketoimijoiden, kuntien ja muiden yhteistyöverkostojen kanssa Kelaa!-hankkeen myötä kestävä kuluttaminen ja ruoka nousivat keskeisiksi teemoiksi Valonian toiminnassa. Toiminnan ja monipuolisen yhteistyön myötä osaaminen näissä aihepiireissä karttui ja saatiin käyttöön erilaisia työkaluja ja materiaaleja jatkuvan työn tueksi. Työkaluja ovat esimerkiksi erilaiset luentokokonaisuudet, tehtävät ja tapahtumakonseptit. Jatkossa käytettäviä materiaaleja taas ovat kaikki hankkeen puitteissa luodut oppaat, vinkkilistat, mainokset, kolumnit, nettityökalut, jaettavat esitteet ja julisteet. Nämä ovat sekä Valonian että Lahden seudun ympäristöpalveluiden työssä mukana myös hankkeen päätyttyä. Hankkeen lopussa julkaistu katalogi Riemu ei vaadi roinaa Työkaluja ja näkökulmia tapahtumien järjestämiseen varmistaa erilaisten tapahtumakonseptien käytön ja edelleen soveltamisen. Kelaa!-hankkeen päätyttyä hankkeen oppeja levitetään aktiivisesti paitsi hankealueella, myös sen ulkopuolella. Riemu ei vaadi roinaa -katalogi tuotettiin nimenomaan tätä tarvetta varten. Vaikka toki hankkeen varsinainen loppuraportti on kaikkien saatavilla, on katalogi tehty helposti lähestyttäväksi ja luettavaksi tavaksi tutustua hankkeen toimintaan ja tuloksiin. Katalogin myötä hankkeen toiminnot voivat jatkua myös muiden organisaatioiden toimesta. Tietoa hankkeesta ja sen tuloksista tullaan levittämään esimerkiksi suomalaisille kunnille, erilaisille projektiorganisaatioille, kansalaisjärjestöille, ympäristökasvatusverkostoille, opettajille ja kasvattajille, tapahtumien järjestäjille sekä erilaisille kestävän kehityksen toimijoille. Osa Kelaa!-hankkeen aikana syntyneistä toiminnoista tulee jatkumaan osana uusia hankkeita. Kymppi työkaluja ympäristöystävälliseen palveluketjuun hanke on esimerkki uudesta hankkeesta, jossa yhdistyy Kelaa!- hankkeen aikana syntyneet tarpeet. Huomattiin, että sekä kuntaorganisaatio ja työntekijät, että pk-yritykset tarvitsevat yhä konkreettisempaa ja käytännönläheisempää tukea sekä helppoja työkaluja oman organisaation kestävän kehityksen mukaisen työn toteuttamiseen. Kelaa!-hankkeen toteuttajat, Valonia ja Lahden seudun ympäristöpalvelut, yhdessä Hämeenlinnan kaupungin ja Hyria Oy:n kanssa toteuttavat vuosina 2011-2013 Kymppi-hankkeen, jossa keskitytään nimenomaan konkreettisten työkalujen luomiseen. Lisätietoja: Riikka Leskinen, projektipäällikkö riikka.leskinen@valonia.fi p. 044 907 5995 VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus www.kelaahanke.fi 13
VALONIA Kelaa! Kestävä kulutus ja elämänlaatu TAPAHTUMAT Päivämäärä Osallistujat Kohderyhmät 2008 Tapahtuman pitopaikka Työpaja/ keskustelu/ infotilaisuus Yleisötapahtuma Seminaari Kelaa-hankkeen ideariihi 3.3. 25 yhteistyökumppanit Turku X Ekoarki pureutuu jätteisiin! 5.3. 25 kuntalaiset Turku X Säästöä tuotantoon ja tehoa markkinointiin 27.3. 70 pk-yritykset Turku X Nuukuusviikko, näyttelyt 10.4.-5.5. Kuntalaiset Turku X Mikä tekee luomusta luomun? 17.4. 13 kuntalaiset Turku X Ekoarkitilaisuus Salossa 7.5. 19 kuntalaiset Salo X Huolla pyöräsi -tapahtuma 12.5. 200 kuntalaiset Turku X Luomutori Kirjakahvilan kesä -tapahtumassa 16.8. 60 kuntalaiset Turku X Kestovaippaesittely 17.8. 5 kuntalaiset Turku X Materiaalivirrat ja kulutus -seminaari 16.9. 120 kaikki Turku X Luomutilavierailu koko perheelle 20.9. 50 kuntalaiset Turku X Näyttely/ kilpailu Kelaa! Mukana (luento tai osasto), mutta ei vars. tapahtuman järjestäjä Energiansäästöviikon näyttely 6.-19.10. 150 kuntalaiset/ viranhaltijat Turku X Ekotiimillä arjen ekoasiat käytäntöön 7.10. 0 kuntalaiset Turku X Nuorisotoimen koulutus 7.10. 90 kunnan työntekijät Turku X X Energiatehokas remontointi 7.10. 15 kuntalaiset Salo X Kodin ja toimiston es/ Tilalaitos, talotoimi, kiinthoito 8.10. 35 kunnan työntekijät Turku X Naisten sähköilta 8.10. 85 kuntalaiset Turku X Pientalon energiailta 9.10. 25 kuntalaiset Turku X Järjestöt esillä Valoniassa 9.10. 20 järjestöt ja kuntalaiset Turku X Tykypäivä SPR:n kanssa ympäristörastein 16.10. 30 henkilökunta Turku X Syö hyvin, vähennä jätettä -ilta, Halikon Martat 27.10. 18 kuntalaiset Halikko X Kestovaippahulinat 1.11. 520 kuntalaiset Turku X Maistiaiset-Luomua ja Reilua kauppaa 12.11. 180 kuntalaiset Turku X Kestäviä keitoksia hankintayhteistyöpäivä 13.11. 100 kuntien hankkijat Turku X Kestovaippaompelupaja 15.11. 16 kuntalaiset Turku X Verkostosta voimaa -tapaaminen 18.11. 10 pk-yritykset Uusikaupunki X Verkostosta voimaa -tapaaminen 20.11. 10 pk-yritykset Salo X Verkostosta voimaa -tapaaminen 26.11. 11 pk-yritykset Turku X Salarakkaan Häätö -näyttelyn avajaiset 28.11. 30 yhteistyökumppanit Turku X X
Joulukuusinäyttelyt 28.11.-15.12 kuntalaiset Parainen, Nauvo, Salo X Joulukuusinäyttelyt 1.12.-31.12. kuntalaiset Loimaa, Forssa X Joulunäyttely ja Salarakkaan Häätö -näyttely 29.11-21.12 1068 kuntalaiset/ viranhaltijat Turku X Joulun ekoteot, Kelaa! -hanke joulumarkkinoilla 30.11. 250 kuntalaiset Forssa X Joulun ekoteot 4.12. 3 kuntalaiset Turku X 2009 Kestävä kehitys keittiössä 8.1. 120 Opiskelijat (catering) Turku X Kestävä kehitys keittiössä 9.1. 80 Opiskelijat (catering) Naantali X Salon rakenna-korjaa-sisusta-messut (mökkivinkkejä) 31.1.-1.2. 450 Kansalaiset Salo X X Opiskelijat Rakennusten energiatehokkuus 2.2. 40 (kiinteistönhoito) Turku X Rakentaminen & Sisustaminen -messut (mökkivinkkejä) 6.-8.2. 350 Kansalaiset Turku X X Kestovaippaompelupaja 7.2. 19 Kansalaiset Loimaa X Shopping CO2 - Miten voin ruokaostoksillani vaikuttaa ilmastonmuutokseen? 4.3. 23 Kansalaiset Turku X Asiantuntijat, yrittäjät, Varsinais-Suomen uusiutuvan energian päivä 10.3. 72 kansalaiset Lieto X Earth Hour 28.3. Kansalaiset X X Nuukuusviikon näyttely 20.4.-29.4. 230 Kansalaiset X Novian kestävän kuluttamisen tapahtuma 1.4. 30 Opiskelijat Turku X X Kestävät julkiset elintarvikehankinnat -workshop 15.4. 55 Viranhaltijat, yrittäjät Turku X Retkellä ostosparatiisissa? - kulutusvalinnat ja ilmastonmuutos 21.4. 24 Kansalaiset Turku X Kestävää kulutusta, Vaarniemen koulun vanheimpainyhdistys 21.4. 10 Kansalaiset Kaarina X Kelaa, mainoksia! -vastamainoskilpailu 20.-26.4. 70 Koululaiset Varsinais-Suomi X Avoimet ovet - huolla, tuunaa, kunnosta, Linnan pajalla 25.4. 100 Kansalaiset Turku X Kestovaippahulinat 26.4. 400 Kansalaiset Turku X Pyörähulinat 29.4. 140 Kansalaiset Salo X Miten voin vaikuttaa ilmastonmuutokseen? 3.5. 20 Kansalaiset Somero X
Pyörähulinat 6.5. 80 Kansalaiset Naantali X Yhteistyöpäivä: Älä osta roskaa - Jätteen synnyn ehkäisy ja hyötykäyttö 7.5. 46 Viranhaltijat, yrittäjät Turku X Envitech -alueen avoimet ovet 9.5. 30 Kansalaiset Forssa X X Pk-yritysten ympäristöasioiden hallinta Lamantorjuntaseminaarissa 11.5. 30 Yritykset Salo X X Pyörähulinat 11.5. 200 Kansalaiset Turku X Pk-yritykset ja ympäristö -verkostotapaaminen 12.5. 12 Asiantuntijat Turku X Pyörähulinat 14.5. 70 Kansalaiset Forssa X Kestoillen ja kantaen kevääseen 16.5. 90 Kansalaiset Salo X Saukonojan kyläyhdistyksen tapahtumapäivä 16.5. 30 Kansalaiset Lieto X X Saaristorakentamisen messut (mökkivinkkejä) 22.-23.5. 90 Kansalaiset Kemiönsaari X X Relax -messut(kestävän kuluttamisen teema) 28.5. 88 Kansalaiset Turku X X Salon kevätmarkkinat (mökkivinkkejä) 31.5. 160 Kansalaiset Salo X X Muovista kristallia -nayttely(mökkivinkkejä) 4.6. 5 Kansalaiset Uusikaupunki X X Ilmastonystävällinen ostoskori, Citymarket Skanssi 5.6. 126 Kansalaiset Turku X Paraisten päivät (mökkivinkkejä) 6.6. 410 Kansalaiset Länsi-Turunmaa X X Kylmää kyytiä kesäherkuille 10. -11.6. 27 Kansalaiset Turku X Viva Vista (mökkivinkkejä) 13.6. 126 Kansalaiset Paimio X X Merimaskun suvisoudut (mökkivinkkejä) 13.6. 20 Kansalaiset Merimasku X X Laitilan munamarkkinat (mökkivinkkejä) 14.6. 40 Kansalaiset Laitila X X Jätevesikesäkiertue (mökkivinkkejä) 1.-12.7. 200 kansalaiset Lieto, Salo, Kustavi, Rusko, X X Rompepäivät (mökkivinkkejä) 1.8. 460 kansalaiset Loimaa X X Laurin markkinat (mökkivinkkejä) 8.8. 25 kansalaiset Mynämäki X X Kelaa!-osasto Turun Messuilla, kierrätyskoruja ja - laukkuja, kestävää kuluttamiseta 20.-24.8. 550 kansalaiset Turku X Ekologinen muotinäytös, Turun messut 21.-23.8. 500 kansalaiset Turku X Avoimet ovet Rouskiksella 3.9. 850 kansalaiset Salo X Etulyöntiasemaa energiansäästöstä 8.9. 6 Pk-yritykset Loimaa X Yritysneuvojapäivä 11.9. 10 pk-yritykset Paimio X X Yritys vuonna 2023 - Ympäristöjärjestelmät 17.9. 30 pk-yritykset Turku X X Materiaalitehokkuus kaupungin it-toiminnassa, neuvottelu 17.9. 5 kuntien työnt. Turku X ESV-tietoisku koulun energiankäyttö ja CO2-shopping 28.9. 15 kuntien työnt. Uusikaupunki X Miten kuntalainen voi hillitä ilmastonmuutostaluento 28.9. 3 kansalaiset Uusikaupunki X
Kulutusvalinnat ja ilmastonmuutos -luento(kaarinan lukio) 29.9. 30 opiskelijat Kaarina X Energia- ja mökkiasiaa Salon Laurin markkinoilla 1. ja 3.10. 100 kansalaiset Salo X X Mynämäen ilmastonmuutosilta/ Esv-tapahtuma 7.10. 15 kansalaiset Mynämäki X Valoilta/ Esv-tapahtuma /Turku Energia 6.10. 150 kansalaiset Turku X Turku Energian energia-aamu - Energiansäästön 10 käskyä 8.10. 26 pk-yritykset Turku X X Piispanlähteen alakoulun Naisday/ Kestävä kulutus 11.10. 10 kansalaiset Kaarina X X Energianeuvola Naantalin kaupungintalolla 12.10. 25 kansalaiset Naantali X ESV: Kulutusvalinnat ja ilmastonmuutos 13.10. 5 kuntien työnt. Raisio X ESV: Kulutusvalinnat ja ilmastonmuutos 14.10. 8 kuntien työnt. Raisio X Kulutusvalinnat ja ilmastonmuutos -luento, Valonia 15.10. 10 kansalaiset Turku X Arvot ja yhteisöllisyys, Turku 2011 koulutus 16.10. 30 kansalaiset Turku X X Reilun kaupan aamiainen Itämeritalossa 20.10. 25 asiantuntijat Turku X X Raision marttojen energiailta 21.10. 25 kansalaiset Raisio X Vastuullinen yritys -ilta 22.10. 25 pk-yritykset Turku X X Sauvon Marttojen enegiailta 26.10. 23 kansalaiset Sauvo X Kestäviä keitoksia -luento ruokahuollolle 29.10. 25 kuntien työnt. Mynämäki X Loimaan yrittäjätreffit, energiateema 30.10. 50 pk-yritykset Loimaa X X Raision opettajien Veso - Kulutusvalinnat ja ilmastonmuutos 7.11. 120 kuntien työnt. Raisio X X Kelaa!-osasto Maaseudulta markkinoille -messuilla 10.-11.11. 40 pk-yritykset Turku X X MM: Paikallisella ruoalla on mahdollisuus julkisissa elintarvikehankinnoissa 10.11. 20 Pk-yritykset Turku X MM: Tehoa markkinointiin ja liiketoimintaan - uutta hyötyä ympäristöasioilla -tietoisku 11.11. 21 pk-yritykset Turku X MM: Etulyöntiasemaa ja kustannussäästöjä energiaasioilla 11.11. 15 Pk-yritykset Turku X MM: Tehoa markkinointiin ja liiketoimintaan - uutta hyötyä ympäristöasioilla -luento 11.11. 15 Pk-yritykset Turku X As Oy Krassinrivi, energiailta 18.11. 11 kansalaiset Turku X Kestäviä keitoksia -luento ruokahuollolle 24.11. 25 kuntien työnt. Raisio X Rymättylän pienkiint. Yhdistys, energiailta 26.11. 18 kansalaiset Rymättylä X
Älä osta mitään -konsertti 27.11. 350 kansalaiset Turku X 28.-29.11., Joka kodin pienet korjaus- ja kunnostustoimenpiteet 4.12. 250 kansalaiset Turku X Leluja ja tonttuja kierrätysmateriaaleista 5.12. 100 kansalaiset Turku X Ravintolaprojektin esittely, Turun seudun keittiömestarit 7.12. 30 pk-yritykset Raisio X Vanhojen vaatteiden tuunausta ja sukkien kudontaa 12.-13.12. 500 kansalaiset Turku X Joulukoristeita ja koruja askartelua isoille ja pienille 19.-20.12. 220 kansalaiset Turku X Muut näyttelyvieraat 5.10-20.12 625 kansalaiset Turku X 2010 Lähiruokaa turkulaisiin ravintoloihin, tapaaminen keittiömestareille 11.1. 10 pk-yritykset Turku X X Kestävää kuluttamista partiolaisille 27.1. 17 Nuoret Turku X Ympäristöpäivä Turun amk:n Uudenkaupungin yksikössä 9.2. 50 Nuoret Uusikaupunki X Kuntalogistiikan haasteet -yhteistyöpäivä 11.2. 130 viranhaltijat, yritykset Lieto X Pk-yritysten ympäristöasioiden kehittäminen -luento 16.2. 25 Nuoret Länsi-Turunmaa X Työpaja elintarvikeyrittäjille ja ravintoloille 15.3. 15 pk-yritykset Turku X kestävää kuluttamista luonnonsuojelupiirille 3.3. 17 Kuntalaiset Turku X Kestävän kuluttamisen messut 23.-26.3. 1000 lapset ja nuoret, vanhemmat ja opettajat Kaarina X X Lähiruokaa Raision kirjastossa 24.3. 60 Kuntalaiset Raisio X Kuntakierros: Kunta ja ilmastonmuutoksen hillitsemistavat 25.3. 20 viranhaltijat Lieto X Kuntakierros: Kulutusvalinnat ja ilmastonmuutos 25.3. 7 Kuntalaiset Lieto X Valitaan viisaasti -tilaisuus 27.4. 100 Kuntalaiset Turku X X Ympäristöpäivä Uudenkaupungin lukiolla 30.3. 130 Nuoret Uusikaupunki X Kuntakierros: Kulutusvalinnat ja ilmastonmuutos 7.4. 5 Kuntalaiset Laitila X Shoppailusimulaattorikiertue 17.4. 28 Kuntalaiset Lieto X Nuukuusviikko: Kirjanvaihto ja elinkaarinäyttely 19.-23.4. 320 Kuntalaiset Turku X Shoppailusimulaattorikiertue 19.4. 10 Kuntalaiset Raisio X Matokompostorin käyttökurssi 19.4. 12 Kuntalaiset Turku X
Shoppailusimulaattorikiertue 20.4. 13 Kuntalaiset Naantali X Shoppailusimulaattorikiertue 22.4. 20 Kuntalaiset Turku X Shoppailusimulaattorikiertue 23.4. 15 Kuntalaiset Kaarina X Kuntakierros: koulujen energiankäyttö ja -hallinta 28.4. 5 viranhaltijat Laitila X Kuntakierros: Kulutusvalinnat ja ilmastonmuutos 28.4. 10 viranhaltijat Kaarina X Kuntakierros: Kulutusvalinnat ja ilmastonmuutos 28.4. 2 kuntalaiset Kaarina X Kuntakierros: kunnan energiatehokkuusvaat. ja mahdollisuudet 29.4. 11 kiinteistonhoitajat Loimaa X Kuntakierros: Toimiston energiankäyttö ja säästömahd. 29.4. 9 toimiston hlökunta Loimaa X Kuntakierros: Koulujen energiankäyttö ja -hallinta 29.4. 12 rehtorit Loimaa X Logistiikka-workshop 11.5. 23 Yritykset Turku X Ympäristöpäivä Mynämäen lukiolla 14.5. 100 Nuoret Mynämäki X Ilmastonystävän ostoskori -kiertue 1.6. 50 kansalaiset Paimio X Ilmastonystävän ostoskori -kiertue 3.6. 70 kansalaiset Turku X Ilmastonystävän ostoskori -kiertue 9.6. 90 kansalaiset Loimaa X Ilmastonystävän ostoskori -kiertue 11.6. 70 kansalaiset turku X Ilmastonystävän ostoskori -kiertue 16.6. 50 kansalaiset Laitila X Paraisten päivät (mökkivinkkejä) 11.6. 60 kansalaiset Länsi-turunmaa X X Nauvon Perunamarkkinat (mökkivinkkejä) 19.6. 100 kansalaiset Länsi-Turunmaa X X Taloyhtiökampanja, Kick-off 15.6. 15 yhteyhenkilöt Valonia X Taivassalon silakkarysäys (mökkivinkkejä) 3.7. 130 kansalaiset Taivassalo X X Jaakonmarkkinat (mökkivinkkejä) 17.7. 350 kansalaiset Rymättylä X X Kylä kelpaa! -messut(mökkivinkkejä) 18.20.7. 150 kansalaiset Tammela X X Kustavin lohimarkkinat (mökkivinkkejä) 6.8. 250 kansalaiset Kustavi X X Laurin markkinat (mökkivinkkejä) 14.8. 200 kansalaiset Mynämäki X X Taloyhtiökampanjan infotilaisuus (sähkö, vesi) 18.8. 15 yhteyhenkilöt Valonia X Kelaa!-osasto Baby Boom & kidz -messuilla 4.-5.9. 150 lapsiperheet Turku X Pieniä tekoja -kampanjastartti/ tiedotustilaisuus 6.9. 20 Media Turku X Vierailu taloyhtiössä As Oy Tuurinkulma 8.9. 55 asukkaat Turku X Logistiikkatyöpaja lähiruokatuottajille 14.9. 35 pk-yritykset Turku X Lastentapahtuma Forssan Citymarketissa 17.9. 60 kansalaiset Forssa X X Ravintolatapaaminen 20.9. 35 pk-yritykset Turku X Pieniä tekoja Autottoman päivän tapahtumassa 22.9. 40 kansalaiset Turku X X Pieniä tekoja TPS:n jalkapallo-ottelussa 22.9. 40 kansalaiset Turku X
Pieniä tekoja Turun ja Kaarinan Seurakuntayhtymän ympäristöryhmälle 23.9. 10 kansalaiset Turku X Vastuullisuusseminaari Ammattikorkeakoululla 1.10. 40 opiskelijat, yritykset Turku X X Taloyhtiökampanjan infotilaisuus (jätteet, lämmitys) 5.10. 11 yhteyhenkilöt Turku X Pieniä tekoja Kaupungin paras -palkintogaalassa 7.10. 150 kansalaiset Turku X X ESV: Et Säästää Viittis -opiskelijatapahtuma 14.10. 120 opiskelijat Turku X ESV: Taloyhtiöiden energiailta 14.10. 40 taloyhtiöt Turku X ESV: Ympäristöpäivä Plazan kauppakeskuksessa 15.10. 240 kansalaiset Salo X Tilaisuus Turku 2011 vapaaehtoisille 16.10. 10 kansalaiset Turku X X Pieniä tekoja TPS:n jalkapallo-ottelussa 23.10. 10 kansalaiset Turku X Ilmastoystävällisesti suurkeittiössä -tilaisuus Kaarinan ruokapalveluille 28.10. 15 kunnat Kaarina X Pieniä tekoja -kampanjapäivä Länsikeskuksen CM:ssa 29.10. 70 kansalaiset Turku X Tilaisuus maahanmuuttajanaisille 3.11. 25 kansalaiset Turku X Pk-yritykset ja ympäristö -verkoston tapaaminen 4.11. 15 ammattilaiset Helsinki X Yhteistyötreffit ravintoloille ja lähiruokatuottajille 10.11. 35 pk-yritykset Turku X Ilmastopäivä Laurin koululla 11.11. 250 oppilaat Mynämäki X Pieniä tekoja -kampanjapäivä Ravattulan CM:ssa 12.11. 20 kansalaiset Kaarina X Studia Generalia, aiheena ilmastoystävällinen ruoka 18.11. 35 kansalaiset Turku X X Pieniä tekoja Turun Ilmasto- ja ympäristöohjelmatyöryhmälle 19.11. 15 kunnat Turku X Pieniä tekoja -kampanjapäivä Kupittaan CM:ssa 19.11. 250 kansalaiset Turku X Matalaenergiarakentamisen seminaari 20.11. 25 kansalaiset Turku X Pieniä tekoja -kampanjapäivä Skanssin CM:ssa 26.11. 130 kansalaiset Turku X Lounais-Suomen ympäristöohjelman seminaari 30.11. 120 kunnat Laitila X X Ympäristöviestinnän Case - Kelaa!-hanke AMKopiskelijoille 1.12. 30 opiskelijat Turku X Taloyhtiökampanjan pilottiryhmien päätösilta 14.12. 10 yhteyhenkilöt Turku X Itämerihaasteen aluetapaaminen 17.12. 25 kunnat, yritykset Turku X X 2011 Talo- ja valohuolto - Yhteistyöpäivä kuntien hankkijoille 19.1. 50 Kuntien viranhaltijat, yritykset Paimio X