Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh/Tfn: 020 490 109, faksi/fax 020 490 5251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 24.4.2007 Diaarinumero LSU 2006 Y 1190 (131) ASIA Maidon ja lihantuotantotoimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJA Kokko Juha ja Sinikka Kokontie 19 61640 ALA VALLI ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI Kokon tilalla, Jalasjärven kunnan Vallin kylässä tilalla Kokko RN:o 5:110, harjoitetaan maidon ja lihantuotantoa. Tilalla on vuonna 1997 sen aikaisen lainsäädännön mukaan myönnetty ympäristölupa 70 lypsylehmälle, 60 yli 8 kk:n ikäiselle muulle nautaeläimelle ja 30 nuorkarjalle. Nykyisellään tilalla on 60 lypsylehmää, 45 hiehoa ja 30 nuorkarjaa. Maidontuotantotoimintaa laajennetaan rakentamalla vanhaan AIV latoon eläintilaa. Laajennuksen jälkeen tilan eläinmäärä tulee olemaan 75 lypsylehmää, 51 hiehoa ja 30 nuorkarjaa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 22.12.2006. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja.
2 Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, jonka kokonaiseläinmäärä eläinyksikkökertoimien perusteella vastaa vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Kunnan ympäristölupaviranomainen on myöntänyt toiminnalle 24.11.1997 ympäristöluvan. Tilan nykyiselle navettarakennukselle on myönnetty rakennuslupa 27.1.1999. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Eläinsuoja sijaitsee kaavoittamattomalla maa ja metsätalousvaltaisella haja asutusalueella Jalasjärven kunnan Vallin kylässä. Jalasjärven keskustaan on matkaa noin 15 kilometriä. Eläinsuojat, levityspellot ja lietesäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueella. Kahdesta lähimmistä asuinrakennuksista etäisyydet laajennettavaan eläinsuojaan ja lietesäiliöön ovat 60 ja 75 m. Eläinsuojan, lietesäiliön ja naapureiden välissä on käyttämätön ulkorakennus. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla sijaitsevan lypsykarjapihaton AIV latoon saneerataan tilat 10:lle ummessa olevalle lehmälle ja 16:lle hieholle. Vanhaan navettaan jäävät lypsyssä olevat lehmät sekä nuorkarja. Korvaamaan käytöstä poistuvia laakasiiloja rakennetaan katetun rehuvaraston viereen kaksi uutta laakasiiloa. Tilalla tullaan tuottamaan vuodessa maitoa noin 700000 litraa sekä lihaa noin 6000 kg. Esikuivattua säilörehua tehdään laakasiiloihin vuosittain 1500 tonnia. Puristenesteet johdetaan umpikaivoihin, joista ne pumpataan lietevaunuun ja levitetään lietelannan mukana pelloille ravinteeksi. Tilalla ei laidunneta eläimiä. Lannan ja jätevesien käsittely Lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Tuotantorakennuksen yhteydessä on nykyisin käytössä 2 alta täytettävää lietesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 1500 m 3 sekä tilan toisella palstalla noin kilometrin päässä on 1500 m 3 :n suuruinen etälietesäiliö. Lietetilavuutta on lietekuilut mukaan luettuna tulee olemaan yhteensä 3 290 m 3, josta betonikatettua 500 m 3. Navetan pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin ja levitetään pelloille lannoitteeksi. Eläinsuojan wc vedet johdetaan tällä hetkellä sakokaivoon, mutta ne tullaan johtamaan lietesäiliöön. Toiminnanharjoittajalla on lannanlevitykseen käytössä peltoa yhteensä 98,5 hehtaaria, josta omaa 55 hehtaaria, vuokrapeltoa 7 hehtaaria, lisäksi lannanlevityssopimuksia on tehty 36,5 hehtaarille. Lannasta 50 % levitetään viikoilla 18 19, 30 % viikoilla 26 27 ja 20 % viikoilla 39 40. Lanta levitetään letkulevittimellä. Muut varastot Tilalla sijaitsee kaksi polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 5000 litraa. Säiliöt sijaitsevat kiinteällä alustalla ja ovat lukittavia ja ne on varustettu lapon estolaitteella. Polttonestesäiliöt on uusittu vuonna 2004. Lisäksi tilalla varastoidaan muita öljytuotteita enintään 500 litraa tynnyrissä traktorihallissa. Kasvinsuojeluaineet hankitaan vain yhtä kasvukautta varten. Säilörehun säilöntäaineet säilytetään omissa astioissaan. Väkilannoitteet ostetaan suursäkeissä ja varastoidaan tyhjillään olevissa laakasiiloissa.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 3 Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyvät jätteet kuten muovit, jäteöljyt, loisteputket ja akut, sekä metalliromu hoidetaan kunnan jätehuoltomääräyksien mukaisesti ja viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Pilaantunut rehu, pesuvedet ja puristenesteet levitetään pelloille lannoitteeksi. Kuolleet eläimet, arviolta 5 kpl/v, toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto käy joka toinen päivä. Rehukuljetuksia on kaksi kertaa kuukaudessa, teuras ja eläinkuljetusauto käy kaksi kertaa kuukaudessa. Säilörehua tehdään neljänä päivänä/sato ja lietettä ajetaan viitenä päivänä kolmella levitysjaksolla. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Hakemuksen mukaan toiminnan vaikutuksien ympäristöön ei pitäisi juurikaan muuttua aikaisemmasta, sillä eläinmäärän lisäys on sen verran maltillinen. Nykyisellä paikalla on myös aina ollut karjataloutta ja vallitsevat tuliolosuhteet ovat yleensä naapurustosta poispäin. Lisäksi laajennus tulee naapurustosta poispäin. ARVIO ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNITELLUISTA TOIMISTA JA TOIMISTA HÄTÄTILANTEISA Tilalla on aggregaatti sähkökatkojen varalta ja tuotantorakennuksiin aiotaan myös asentaa palovaroittimet. Lisäksi käytössä on alkusammutuskalustoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 30.1. 28.2.2007. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Vaasan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Koulukatu 19 sekä Jalasjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kirkkotie 4. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusajan 30.1. 28.2. 2007 olleet nähtävillä Jalasjärven kunnanvirastossa Kirkkotie 4, Jalasjärvi. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Jalasjärven kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lisäksi tiedotettu JP Kunnallissanomat lehdessä. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausunnot Jalasjärven kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Jalasjärven ympäristö ja rakennuslautakunta on 28.2.2007 antanut lausunnon: Kokon tila sijaitsee Ala Vallintien läheisyydessä peltojen ympäröimänä. Lähimmät asuinrakennukset (2kpl) sijaitsevat noin 60 m:n etäisyydellä eläinsuojan laajennusosasta. Eläinsuojan ja asuinrakennusten väliin jää iso ulkorakennus. Seuraava asuinrakennus on luoteessa 230 m:n etäisyydellä laajennusosasta. Etelässä on 260 m:n etäisyydellä eläinsuojasta asumaton rakennus. Etälantalaa lähimpänä oleva rakennus on koillisessa noin 230 m:n etäisyydellä säiliöstä. Luoman läheisyyden takia maitohuoneen ja eläinsuojan pesuvesien käsittelyksi kannattaa harkita puhdistamoa yhdessä tilan asuinrakennuksen jätevesien kanssa. Lietesäiliötilavuutta sekä lannanlevitysalaa on hakemuksen mukaan riittävästi. Kunnanhallituksella ei ole huomauttamista hakemuksen johdosta.
4 Muistutukset ja mielipiteet AA ja BB ovat jättäneet hakemuksen johdosta seuraavan muistutuksen: Omistamme Kokon naapurissa Ala Kokko nimisen tilan. Tilatunnus 164030838. Tilan avonainen lietesäiliö sijaitsee asuntomme välittömässä läheisyydessä (75 m) ja aiheuttaa huomattavia hajuhaittoja meille. Karjamäärän lisäämisestä johtuen tullee siirtokuljetukset varastosäiliöihin lisääntymään ja aiheuttaa meille lisääntyviä hajuhaittoja. Muistutuksena esitämme seuraavaa. Asuntomme läheisyydessä oleva lietesäiliö tulee varustaa betonisella kannella ja alatäytöllä. Säiliön tyhjäyksen yhteydessä tulee ottaa huomioon tuuliolosuhteet. Lupaehdoissa toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa seuraamaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöön ottoon hajuhaittojen vähentämiseksi. Toiminnan laajenemiseen sinänsä ei meillä ole huomauttamista. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvanhakija on tutustunut lausuntoihin ja muistutukseen ja antanut vastineen. Vastineessa kunnan lausuntoihin hakija vastaa: Lietesäiliöissä ollaan valmiita käyttämään kevytkatetta ( turve yms.) hajuhaittojen vähentämiseksi. Maitohuoneen ja navetan pesuvedet sekä navetan wc vedet tullaan edelleen johtamaan lietesäiliöön, koska niiden määrä on tavanomaista pienempi. Lypsykoneessa on käytössä varastopesujärjestelmä, eli tarvittavan pesuveden määrä on 30 % tavanomaiseen järjestelmään verrattuna. Asuinrakennukselle tullaan tekemään oma jätevedenpuhdistamo. AA:n ja BB:n tekemään muistutukseen hakija vastaa: Nykyisen lietesäiliön kattaminen betonikatteella on käytännössä mahdotonta, sillä se edellyttää pilarien ja palkkien rakentamista betonikaton kannattamiseksi. Käytännössä se tarkoittaisi nykyisen pohjalaatan rikkomista pilarien perustuksia varten laatan vahvistamiseksi, mikä osaltaan lisää säiliön vuotoriskiä. Hinta arvio betonikatteelle on vähintään 30000 alv 0%. Muistutuksessa arveltiin lisäksi siirtoajojen lisääntyvän, mutta näin ei tule käymään, sillä käytössä on isompi lietevaunu. Vanha lietevaunu oli kooltaan 12,5 m 3, nykyinen on 14 m 3. Alatäyttö on jo valmiina nykyisessä säiliössä. Kevytkatetta, kuten esimerkiksi turvetta ollaan valmiita käyttämään hajuhaittojen vähentämiseksi. Tarkastus Tilalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus 11.4.2007. Tarkastuksen yhteydessä tutkittiin laajennettavan eläinsuojan, lietelantalan sijoittuminen pihapiirissä ja niiden lähiympäristö. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Juha ja Sinikka Kokolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lypsy ja lihakarjatoiminnan harjoittamiseen hakemuksen mukaisesti Jalasjärven kunnan Vallin kylässä, tilalla Kokko RN:o 5:110 päätökseen liitetyn asemapiirroksen 13.9.2006 osoittamaan paikkaan ja lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Vastaus ympäristölautakunnan lausuntoon Ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Vastaus muistutukseen Laajennuksen seurauksena tulee lietelannan laskennallinen määrä lisääntymään nykyiseen toimintaan verrattuna noin 20 %. Kun luvanhakija on ilmoittanut, että lietevaunun koko kasvaa, tulee tyhjennyskertojen lukumäärä kasvamaan 8 %. Lisäksi luvanhakija on ilmoit
5 tanut, että lietelantaa ajetaan kolmen levitysjakson aikana keskimäärin viitenä päivänä. Näin ollen ajettavien kuormien määrä päivää kohden kasvaa yhdellä kuormalla. Lietesäiliöiden määrä ei lisäänny eikä siten myöskään säiliöiden haihtuvan pinnan ala. Pihapiirissä olevista lietesäiliöistä toinen 500 m 3 :n lietesäiliö on katettu ja kattamaton 1000 m 3 :n lietesäiliö jää lähimpään naapuriin nähden toisella kiinteistöllä olevien ulkorakennusten suojaan ja se on nykyisellään altatäyttöinen. Toiminnalle vuonna 1997 myönnettyyn lupaan verrattuna eläinmäärä pysyy eläinyksikköinä laskettuna suunnilleen samana. Kun otetaan huomioon edellä kerrotut laskennalliset seikat sekä hajuhaittojen vähentämiseksi annetut määräykset ja ohjeet, tulee lähinaapureihin kohdistuva hajuhaitta eläinmäärän lisääntymisestä huolimatta todennäköisesti vähenemään. Edellä mainituista syistä ympäristökeskus harkitsee kohtuuttomaksi määrätä nykyinen kattamaton lietesäiliö katettavaksi betonikannella, kun otetaan huomioon kattamisesta saatava hyöty ja siitä aiheutuvat kustannukset. Mikäli olosuhteet muuttuvat tai toiminnan haitalliset vaikutukset olennaisesti poikkeavat ennalta arvioidusta, voidaan hajuhaittojen ehkäisemiseksi tarvittavat toimet erikseen saattaa uudelleen harkintaan. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä Eläinsuojiin saa sijoittaa suunnitelman mukaisesti yhteensä enintään 75 lypsylehmää, 51 nautaa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. 2. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteiden varastointi sekä eläinsuojan pohjarakenteet Eläinsuojassa muodostuva lietelanta ja maitohuoneen pesuvedet sekä muut toiminnassa muodostuvat jäte ja pesuvedet sekä säilörehun valmistuksessa syntyvät puristenesteet tulee varastoida nestetiiviistä materiaalista rakennetuissa säiliöissä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lietelannan laskennallista 12 kuukauden varastointitilaa tulee olla vähintään 2685 m 3. Varastointitilaa tulee olla yhteensä lietelantaloissa 3050 m 3, kun otetaan huomioon maitohuoneen pesuvedet ja muut jätevedet. Puristenesteet tulee johtaa umpisäiliöihin hakemuksen mukaisesti. Eläinsuojan pohjarakenteet, lietesäiliö sekä lietekuilut tulee rakentaa nestetiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden MMM RMO C4 mukaisesti. Lietesäiliöt tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti ja samalla tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete sekä puristenesteet on hyödynnettävä peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannanlevityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle lannan luovutussopimus. Lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla käytössä vähintään 67 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levitysmäärissä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Muu
6 alle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto olosuhteista ja maalajista riippuen 30 100 m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesu taikka jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelannan kuljettaminen kauempana sijaitsevaan etälietesäiliöön sekä peltoon levitys on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu haju tai terveyshaittaa taikka epäsiisteyttä. Lietesäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella (turve, kevytsora, styrox) ja katteen riittävyydestä on huolehdittava. Lietteen lastaus ja kuljetus on pyrittävä tekemään silloin, kun tuulet ovat lähinaapureista poispäin. Tilan lietesäiliön tulee olla alta täytettävä. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten esim. jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan Ympäristönsuojelu määräysten mukaisesti. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla.
7 Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle ja ne tulee varustaa lapon estolaitteella sekä niiden tulee olla lukittavia. Säiliöiden välittömään läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisen öljyvuodon imeyttämisek si. Öljysäiliöt tulee tarkistaa säännöllisin väliajoin. 6. Toiminnan tarkkailu Lietesäiliöiden ja kuivikelantalan kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin: tiedot eläinmääristä kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka toiminnassa muodostuva lannan määrä ja levityspinta alat Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen sekä ja liukoisen fosforin määristä vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenveto kirjanpitotiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tiedot uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tulee toimittaa ympäristökeskukseen. 7. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen kunkin käyttöönottoa. Mikäli karjasuojan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan jaloittelutarha, tulee hanke toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen. Mahdollista jaloittelutarhaa koskeva suunnitelma tulee toimittaa ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen hankkeen toteuttamista. Mahdollisia jaloittelu ja laidunalueita ei tule ulottaa vesistöön saakka. 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutus
8 alueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun otetaan huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että eläinsuojan toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, kun annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristölupaharkinnassa on otettu huomioon eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijainti alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäiseläinmäärä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannan tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa taikka muita ympäristövaikutuksia. (lupamääräys 1) Lietelannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (931/2000) ja lietesäiliöt sekä eläinsuojan pohjarakenteet lietekuiluineen tulee olla rakennettu nestetiiviistä materiaalista (MMM RMO C4). Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste on kerättävä talteen nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi ja suorien valumien ehkäisemiseksi. Lietesäiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuksien säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. (lupamääräys 2) Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaatimus tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta alatarve on yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksen jälkeen, vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lantaa, virtsaa, puristenestettä tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueille veden laadun turvaamisen takia. Jättämällä vesistöjen rannoille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (lupamääräys 3) Hajuhaittaa vähennetään pitämällä eläinsuojien ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa sekä huolehtimalla asianmukaisesta lannan kuljettamisesta. Huolehtimalla katteiden kunnosta vähennetään haihtumista ja hajuhaittoja. Ottamalla tuuliolosuhteet
9 huomioon lietteen lastaus ja levitysajankohtaa valittaessa vähennetään lähinaapureihin kohdistuvaa hajuhaittaa. (lupamääräys 4) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. Polttonestesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (lupamääräys 5) Tarkkailemalla lantalarakenteita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (lupamääräys 6) Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä. (lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 8) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman.
10 Mikäli toimintaa tai toiminnan kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu kuuden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi lupaviranomainen päättää, että lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2018 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2017 koskevat tiedot. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Jalasjärven kunnanhallitus Jalasjärven ympäristö ja rakennuslautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä (asianosaiset, muistutuksen ja/tai mielipiteen esittäjät)
11 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Jalasjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä JP Kunnallissanomat lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Luparyhmän päällikkö Lakimies Päivi Kentala Insinööri Heikki Laakso LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros Kartta Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Nimet korvataan esim. kirjaimilla A, B, C. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Yllä tarkoitettujen yksityisten henkilöiden nimet on tässä päätöksessä korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.
12