Missä menee nuorten maahanmuuttajien koulutus Suomen maassa? Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 040 348 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 132 632 (2007) 2,5 % väestöstä SUURIMMAT RYHMÄT 31.12.2007 Venäjä 26 205 Irak 3 021 Ukraina 1 626 Viro 19 965 Serbia- 2 997 Puola 1 456 Ruotsi 8 398 Montenegro Ranska 1 368 Somalia 4 831 Iran 2 606 Italia 1 327 Kiina 3 886 Yhdysvallat 2 354 Espanja 1 040 Thaimaa 3 465 Intia 2 337 Sudan 1 033 Saksa 3 290 Afganistan 2 196 Alankomaat 980 Turkki 3 178 Vietnam 1 984 Romania 922 Iso- Bosnia- Unkari 887 Britannia 3 154 Hertsegovina 1 656 Japani 882 *Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 n. 29 200, *Suomen kansalaisuuden saaneita 189 995 (1994 2007) 2 Osaamisen ja sivistyksen asialla 16 8 2007 l Ti d t k tt i läht i tä
VIERASKIELISET OPPILAAT/OPISKELIJAT Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (2006) 1 495 Perusopetuksessa (2007) 16 398 Lukiokoulutuksessa (2006) (nuoret+aik.) 3 248 Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus (2007) 1 810 Valmistavassa koulutuksessa (amm.) (2007) 1 164 Ammatillisessa peruskoulutuksessa (2006) 7 078 Aikuisten at+eat -koulutus (2006) 2 130 Oppisopimuskoulutuksessa (2006) 1 393 Yliopistoissa (2006) 5 366 Ammattikorkeakouluissa (2006) 4 544 Lisäksi aikuislukioissa ja kansalaisopistoissa opiskelee maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tiedot eri lähteistä 3 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijamäärät vuosina 1999 2007 1999 341 2000 635 2001 762 2002 825 2003 848 2004 909 2005 911 2006 1054 2007 1153 lähde: OPM:n valtionsuustilastot 4 Osaamisen ja sivistyksen asialla
VUONNA 2005 AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OPISKELEVAT, JOIDEN ÄIDINKIELI ON MUU KUIN SUOMI TAI RUOTSI Perustutkinnot Näyttötutkinnot Ops Näyttö Oppis Ammattit Oppis Erityisatit Oppis Yhteensä Kaikki opiskelijat Äidinkieli muu kuin suomi ja ruotsi 1. suomen kansalaiset 1 484 452 251 518 132 61 39 2 937 2. ei suomen kansalaiset 3 305 1 246 489 1 180 199 98 46 6 563 Yhteensä 4 789 1 698 740 1 698 331 159 85 9 500 josta: Opetushallinnon alainen koulutus Äidinkieli muu kuin suomi ja ruotsi 1. suomen kansalaiset 1 474 255 251 221 132 58 39 2 430 2. ei suomen kansalaiset 3 286 617 486 511 199 97 46 5 242 Yhteensä 4 760 872 737 732 331 155 85 7 672 Muu Äidinkieli muu kuin suomi ja ruotsi 1. suomen kansalaiset 10 197 0 297 0 3 0 507 2. ei suomen kansalaiset 19 629 3 669 0 1 0 1 321 Yhteensä 29 826 3 966 0 4 0 1 828 K/Yhteenvetokansalsan/ur 5 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Vieraskielisten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden keskeyttäminen vuonna 2006 yhteensä keskeytt. % 3794 533 14,0 Etelä-Suomen lääni 1932 258 13,4 Länsi-Suomen lääni 1195 184 15,4 Itä-Suomen lääni 325 46 14,2 Oulun lääni 162 18 11,1 Lapin lääni 180 27 15,0 kaikki ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat 9,5 % lähde: Tilastokeskus 6 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Lukion vieraskielisten opiskelijoiden keskeyttäminen % yhteensä keskeytt. 2693 306 7,0 Etelä-Suomen lääni 1704 196 7,9 Länsi-Suomen lääni 701 76 5,6 Itä-Suomen lääni 121 15 5,8 Oulun lääni 95 10 7,4 Lapin lääni 63 9 3,2 Kaikki lukion opiskelijat keskeytt. yht. 2,1% 7 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Koulutusvalintatoiveet Toisen asteen yhteishaussa lähes sama osuus lukioon ja ammatilliseen koulutukseen kuin suomenkielisillä 60% ilmoitti pyrkivänsä lukioon 37 % ammatilliseen koulutukseen, kymppiluokalle ja muuhun yhteensä 3 % Heikommin arviointikokeissa suoriutuneet maahanmuuttajat ilmoittivat pyrkivänsä useammin lukioon kuin vastaavantasoiset suomenkieliset 8 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Maahanmuuttajien koulumenestys Kantaväestön oppilaiden kaikkien aineiden keski-arvo keskimäärin 0,35 numeroa ja lukuaineiden keskiarvo keskimäärin 0,42 numeroa korkeampi kun vieraskielisillä oppilailla Ero on suurin reaaliaineissa; historiassa, biologiassa, maantiedossa Pienimmät erot ovat taito- ja taideaineisiin kuuluvissa käsityössä ja kuvaamataidossa Kielten arvosanat jopa parempia (paluu-ja toisen polven maahanmuuttajilla) kuin kantaväestöllä 9 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Toisen polven maahanmuuttajilla on kantaväestöä parempi menestys 1-6 luokalla alkaneissa A1- ja A2- kielissä Toisen polven maahanmuuttajilla on myös kantaväestöä hieman parempi keskiarvo sekä kaikissa aineissa että lukuaineissa Vieraskielisten tyttöjen koulumenestys on parempi kuin poikien Liikunnassa kuitenkin tytöillä on poikia heikompi arvosana 10 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Maahanmuuttajaoppilaiden jatkokoulutukseen hakeutuminen Lukio on suositumpi kuin ammatillinen koulutus kuten kantaväestössäkin Ensimmäisen polven EU:n ulkopuolelta tulevista 40 % aloittaa lukiossa, kun se kantaväestössä on 55 % kantaväestöön verrattuna kolminkertainen koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus 7 % hakematta jättäneiden osuus 3,5 % päättövuoden syksyllä sekä toisen asteen että peruskoulun ulkopuolella olevien osuus 15 % (yhteensä = jättänyt hakematta, jäänyt ulkopuolelle ja keskeyttänyt) 11 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Toisen polven maahanmuuttajista ja EU:n ulkopuolelta tulevista paluumuuttajista aloittaa lukiossa suhteessa useampi kuin kantaväestöstä näiden ryhmien pojat suosivat lukiota ammatillista enemmän verrattuna muihin maahanmuuttajaryhmiin Vuosina 1996-2005 on vieraskielisten lukiossa jatkaneiden osuus vaihdellut 35%-47%:iin, samoin on vaihdellut toisen asteen ulkopuolelle valikoituminen ammatilliseen koulutukseen jatkaneiden osuus kasvanut ajanjaksolla 6-7 prosenttiyksikköä 12 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Koulutukseen valikoituminen Kantaväestöä suhteellisesti enemmän aloittavat: perusopetuksen lisäopetuksessa kaikki muut maahanmuuttajaryhmät paitsi EU:n ulkopuolelta tulevat paluumuuttajat lukiokoulutuksen aloittavat toisen polven maahanmuuttajat ja EU:n ulkopuolelta tulevat paluumuuttajat ammatillisen koulutuksen aloittavat EU alueen paluumuuttajat ja ensimmäisen polven maahanmuuttajat 13 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Ensimmäisen polven maahanmuuttajat (EU:n ulkopuolelta) aloittavat useimmin kaupan ja hallinnon koulutusalalla tekniikan ja liikenteen alalla sosiaali- ja terveysalalla Toisen polven maahanmuuttajat eivät eroa kantaväestöstä, mutta valitsevat useammin kuin edellinen ryhmä luonnonvara-alan ( huom. saamenkieliset mukana) matkailu-, ravitsemis- ja talousalan Paluumuuttajat EU maista aloittavat kaupan ja hallinnon kulttuurialan (paluumuuttajat EU:n ulkopuolelta) 14 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Ensimmäisen polven maahanmuuttajat hakevat ensisijaisesti lukiokoulutukseen useammin kuin heitä tulee valituksi tai aloittaa Toisen polven maahanmuuttajalla on tilanne päinvastainen, lukioon tulee valituksi useampi kuin sinne ensisijaisesti hakee he hakevat useammin sosiaali- ja terveysalalle ja luonnonvara-alalle kuin he niissä aloittavat Sosiaali- ja terveysalalle hakee kaikista maahanmuuttajaryhmistä enemmän nuoria, kuin he siinä aloittavat (pääsy- ja soveltuvuuskokeet) 15 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Maahanmuuttajanuoret hakevat ja pääsevät lukiokoulutukseen heikommalla koulumenes-tyksellä kuin kantaväestön nuoret Toisen asteen ja perusopetuksen sekä toisen asteen ulkopuolelle jäämisen riski suhteessa kantaväestöön on maahanmuuttajaryhmillä yleensä noin kaksinkertainen Riski jättää yhteishaussa hakematta, jäädä koulutuksen ulkopuolelle hakemisesta huolimatta ja keskeyttää koulutus varhain on maahanmuuttajilla erityisen suuri 16 Osaamisen ja sivistyksen asialla
EU:n ulkopuolelta tulleilla ensimmäisen polven maahanmuuttajilla hakematta jättämisen riski on noin kolminkertainen, ulkopuolelle jäämisen noin viisinkertainen ja koulutuksen varhaisen keskeyttämisen riski noin kaksinkertainen verrattuna kantaväestöön. Tytöt suurimpana riskiryhmänä tällä ryhmällä riskisuhde kasvaa kun jälkivalinnat ja perusopetuksen lisäopetukseen siirtyminen otetaan huomioon he eivät hae opiskelupaikkaa epäonnistuneen yhteishaun jälkeen yhtä aktiivisesti kuin muut maahanmuuttajataustaiset tai kantaväestö 17 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Työelämä ja jatkokoulutus 1996/2004 Vieraskielisistä on työn ja koulutuksen ulkopuolella lähes kaksinkertainen osuus verrattuna kantaväestöön Vieraskielisistä pojista on työttöminä selvästi useampi kuin kantaväestön pojista Joka viides maahanmuuttajatyttö kuuluu luokkaan muu tai tuntematon, mikä tarkoittaa, että he ovat kotiäiteinä 18 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Vieraskielisten asema työmarkkinoilla paranee toisen asteen tutkinnon suorittamisen myötä kantaväestöä enemmän Vieraskielisten työttömyyskuukausien määrä pienenee ja työssäolokuukausien ja tulojen määrä kasvaa enemmän kuin kantaväestöllä Vieraskielisten poikien työttömyyskuukaudet vähenevät ja tulot kasvavat enemmän kuin vieraskielisten tyttöjen => pojat hyötyvät toisen asteen koulutuksesta tyttöjä enemmän! Jos vieraskieliset tytöt eivät heti peruskoulun jälkeen jatka toisen asteen koulutuksessa, on suuri riski, etteivät he saavuta lainkaan toisen asteen tutkintoa! 19 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä muutamia. Multikulttuurisuus Eri kansallisuudet ovat omina ryhminään erillään, suvaitsevaisuuskasvatus on tarpeen. Interkulttuurisuus Eri kulttuurien edustajat kommunikoivat keskenään ja heidän välillään vallitsevat hyvät etniset suhteet. Intrakulttuurisuus Monet kielet ja kulttuurit ovat osa koulun/oppilaitoksen arkea ja niiden keskinäinen kommunikointi on luontevaa ja itsestään selvää. 20 Osaamisen ja sivistyksen asialla
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN JA AIKUISKOULUTUS - OPETUSSUUNNITELMAT OPH:N VASTUULLA Luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien koulutuksen suositus (uusittu 2006) Aikuisten kotoutumiskoulutuksen suositus (uusittu 2007) Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen perusteet (uusittu 2008) Ammatillisen peruskoulutuksen 52 tutkintoa uudistetaan 2007 2010 samalla myös maahanmuuttajia koskevat osat (opetusjärjestelyt, arviointi, kielen tavoitteet uusittu 2008) 21 Osaamisen ja sivistyksen asialla
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS - nuorten koulutus Ammattiosaamisen näytöt virallisiksi 1.8.2006 - Näytöt käyttöön opas (OPH 2007) Kielen oppimiseen uusia väyliä työssäoppimisen yhteyteen muihin aineisiin integroiden ammattiopettajien valmennus selkeän opetuskielen käyttöön! Yrittäjyys korostuu opetuksen osana Valmistava koulutus hyödyllinen, vuonna 2007 yhteishaussa 3 lisäpistettä sen suorituksesta (OPM asetus 2006) 22 Osaamisen ja sivistyksen asialla
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS - nuorten koulutus 2 Osaamisen tunnustaminen oikeasti käytäntöön Kielten opinnoissa otetaan käyttöön eurooppalainen viitekehys myös maahanmuuttajien suomen/ruotsin opinnoissa Ammatillisia sanastoja tarvitaan tiedotetaan niistä (EDU.fi) S2 -oppimateriaaliluettelo Erityisavustuksia - maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen 23 Osaamisen ja sivistyksen asialla
KIELITAIDON VAATIMUKSET 1 24 Osaamisen ja sivistyksen asialla
KIELITAIDON VAATIMUKSET 2 Keinoja: 1. rauhallinen puhetapa 2. runsas havainnollistaminen 3. eteneminen askel askeleelta 4. selkeä asian jäsentäminen 5. uusien asioiden liittäminen ennestään tuttuihin 4. selkokielistäminen ja elaborointi (tekstin muokkaamiskeinot) 25 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Uusia julkaisuja Edit Lampinen, Taru Lyly, Taina Mylläri, Jukka Pitkänen (toim.): Kieli testiin. Marja Kokkonen, Saara Laakso, Anni Piikki: Arvaanko vai arvioinko? Opas aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen arviointiin. Hanna Tani: Kielo. Materiaalia aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen taidon kartoitukseen ja kehityksen seurantaan. 26 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Uusia julkaisuja tulossa Tasolta toiselle. Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet Muiden aineiden ja ammattialojen opetus 27 Osaamisen ja sivistyksen asialla
OPETUSHALLITUKSEN ROOLI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISESSÄ Opetussuunnitelman perusteet ja opetussuunnitelmasuositukset Valtionavustusten jako Oppimateriaalit ja opettajien tukimateriaalit Opetuksen kehittämishankkeet Opettajien täydennyskoulutus Opetuksen kehittämisverkostot Informaatio-ohjaus 28 Osaamisen ja sivistyksen asialla