Väestön kehitys 1. Hyvä huoltosuhde. Koko maassa on hyvä huoltosuhde. Kunnat ovat elinvoimaisia ja hyödyntävät erilaistuvan elinkeinorakenteen tuomat mahdollisuudet. 2. Tyydyttävä huoltosuhde. Tyydyttävä huoltosuhde koko maassa. Mahdollistaa yksilöille valinnanvapauden missä asua, myös monipaikkaisesti. Työt ovat enemmän ajasta ja paikasta riippumattomia. 3. Väestökehitys polarisoituu. Väestökehitys polarisoituu siten, että nuoret ja työikäiset asuvat kaupungeissa ja maaseudulla vanhukset. Sama polarisoituminen näkyy akselilla Etelä-Länsi-Suomi vs. Pohjois-Itä-Suomi. Uhkakuvana on maaseutureservaatti, jossa maaseudun mahdollisuudet ja erilaisuus ovat hyödyntämättä. 1
Talouskasvu ja työllisyys 1. Vakaa talouskasvu. Tasainen, vakaa 3% kasvu. Työllisyys paranee, erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys vähenee. Tuloerot eivät kärjisty. 2. Lievä talouskasvu. Lievää talouskasvua, tasaista. 3. Työttömyys kasvaa ja hyvinvointi romahtaa. Yhteiskuntarauha järkkyy. 2
Työpaikkakehitys 1. Työpaikat hajautuvat. Työpaikkoja syntyy kullekin alueelle alueiden erityispiirteitä hyödyntäen. Valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ja asukkaat voivat valita haluamansa asuinpaikan, kun työpaikkoja on syntyy eri puolille maata. Tämä vähentää muuttoliikettä maaseudulta kaupunkiin. Näin myös olemassa olevat infraresurssit ovat järkevästi käytössä. 2. Tasapaino. Työpaikkakehityksessä hyödynnetään eri alueiden resursseja, mutta myös keskittymistä hyödynnetään. 3. Työpaikat keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja sitä myötä väestö keskittyy ja alueet erilaistuvat. Asukkaiden valinnanvapaudet vähentyvät. Osan kuntia kantokyky heikkenee ja kriisikuntia tulee lisää. Vastakkainasettelu politiikassa lisääntyy. 3
III Kuntien erilaistuminen 1. Kunta elävänä yhteisönä. Kuntalaiset identifioituvat omaan kuntaan, luottavat paikallishallintoon ja ovat sitoutuneet toimimaan sekä hallinnossa että yhteisössä muutenkin. Kuntalaiset ovat aktiivisia osallistujia yhteisössä. 2. Demokratian tasapaino. Edustuksellinen demokratia ja suora demokratia ovat kunnassa yhtä lailla läsnä ja niiden välillä vallitsee tasapaino. Kunnilla on edelleen palveluita, joista kunta päättää. 3. Kunta byrokraattisena palveluhallintona. Kunta toimii virkamieshallintona. Kunta etääntyy kuntalaisesta, muiden demokratia -ajatus lisääntyy, ja epäluottamus hallintoon kasvaa. Kuntalaisten osallistuminen koetaan rasitteena ja kuntalaisia kohdellaan passiivisina objekteina hallinnossa. 4
Kuntien erilaistuminen 1. Kunta elävänä yhteisönä. Kuntalaiset identifioituvat omaan kuntaan, luottavat paikallishallintoon ja ovat sitoutuneet toimimaan sekä hallinnossa että yhteisössä muutenkin. Kuntalaiset ovat aktiivisia osallistujia yhteisössä. 2. Demokratian tasapaino. Edustuksellinen demokratia ja suora demokratia ovat kunnassa yhtä lailla läsnä ja niiden välillä vallitsee tasapaino. Kunnilla on edelleen palveluita, joista kunta päättää. 3. Kunta byrokraattisena palveluhallintona. Kunta toimii virkamieshallintona. Kunta etääntyy kuntalaisesta, muiden demokratia -ajatus lisääntyy, ja epäluottamus hallintoon kasvaa. Kuntalaisten osallistuminen koetaan rasitteena ja kuntalaisia kohdellaan passiivisina objekteina hallinnossa. 5
Erilaistuminen 1. Erikoistuminen. Kunnat profiloituvat eri asioihin ja hyödyntävät alueen vahvuuksia. Erikoistuminen edellyttää toimivaa paikallista demokratiaa. Erikoistumisesta voi tulla kasvuongelmia, mutta se voi myös lisätä kasvua. 2. Vaihteleva kehitys. Emme tunnista riittävästi erilaistumista. Yritämme samoilla toimenpiteillä parantaa samoja haasteita, emmekä huomioi, että erilaisissa toimintaympäristöissä toimivat erilaiset toimenpiteet. Tunnistamme erilaisuuden puheiden tasolla, mutta käytännön toiminnan tasolla se ei näy, eikä sitä toteuteta. 3. Heikkojen heikkeneminen. Heikot putoavat kehityksestä. Ongelmat kasaantuvat heikkojen alueella. Kurjistumisen kierre. 6
Elinvoiman kasautuminen 1. Suomeen syntyy elinvoiman näkökulmasta globaaleja menestyjä, huippuyksiköitä. Kuntien elinvoima eriytyy; vahvat vahvistuvat ja heikot heikkenevät. Kasautumista saatetaan estää keinotekoisesti aluepolitiikan kautta (säätelevä ja rajoittava elinvoimapolitiikka), jolloin kukaan ei pärjää erinomaisesti tai erityisen huonosti ja tapahtuu tasapäistämistä. Osassa maata ei ole enää elämän edellytyksiä, mutta globaalisti Suomessa on muutama pärjääjä. 2. Säädelty elinvoiman kausautuminen. Kansallisesti menee keskimäärin hyvin, mutta globaalisesti synny ei suuria suomalaisia menestystarinoita. Kasautumista säädellään vähän, jotta heikommillakin yksiköillä olisi mahdollisuus pärjätä. 3. Elinvoiman kasautuminen harvinaista. Emme menesty. Elinvoiman kasautumista tapahtuu vain hyvin harvoihin, jos sinnekään. Toinen ei toivottu vie kaikilta mahdollisuudet menestyä. 7
Uudistuminen ja yhteistyö 1. Yhteinen tahtotila. Yhteistyöllä syntyy uusia mahdollisuuksia. Yhteistyötä ja uudistumista tarvitaan, jotta voidaan vastata toimintaympäristön haasteisiin. 2. Uudistuminen pakkona. Tehdään vain välttämätön. 3. Siiloutuminen lisääntyy. Vastakkainasettelu kärjistyy. Panostetaan moneen kertaan samaan asiaan. Osaoptimointi. Myöhästytään toimenpiteiden kanssa asioiden korjaamisessa. 8
Hallinnon rakenteet 1. Hallinto on palvelua. Vanhat hallintorakenteet on purettu vastaamaan ihmisten tarpeita ja elinkeinoelämän ja eri yhteisöjen tarpeita ja vaatimuksia. Hallinnosta on siirrytty palveluajatteluun, jonka arvot ovat avoimuus, ihmislähtöisyys ja vuorovaikutus. Palvelun käyttäjät vaikuttavat palvelun sisältöön ja toteutukseen. Henkilöstön työn tekemisen lähtökohdat ovat palvelualttius, inhimillisyys, ystävällisyys ja myönteisyys. 2. Muutosvastarinta hallinnon rakenteiden uudistamiseen on vahvaa. Hallinto on sektoroitunutta ja sitä ylläpidetään. Hallinto on järjestämäkeskeistä, ei ihmiskeskeistä. 3. Hallinnon rakenteet on sementoituneet, mikään ei muutu eikä muuttua saa. Kunnasta puuttuu johtajuus; henkilöstö ja asukkaat ovat tyytymättömiä, roolit ja vastuut ovat epäselvät. Toiminta on byrokraattista, vanhakantaista, sektorihallinto on tiukka, poikkihallinnollisuus puuttuu; ihmisillä ja yrityksillä on vaikeuksia hoitaa asioitaan. Ilmapiiri on ummehtunut, ei yhteistyötä kuntien kesken. Kaikkiin uudistuksiin suhtaudutaan varauksellisesti. Kehitys on pysähtynyt. 9
Globalisaatio 1. Globalisaation hyödyntäminen. Suomalainen kunta löytää mahdollisuuksia hyödyntää globaaleja virtoja, jotka se onnistuu myös kääntämään paikalliseksi elinvoimaksi. 2. Globalisaatio harvojen mahdollisuus. Kunnat löytävät joitakin mahdollisuuksia, mutta eivät mitään erityisiä kärkiä hyödyntää globalisaatiota, globalisaatiota ei pystytä itse ohjailemaan. 3. Globalisaatio eriyttää. Kunnalla ei ole mahdollisuutta suojella itseään globalisaation heilahduksilta. Ihmisistä tulee pelinappuloita. Kuntien eriytymiselle tehdään itse asiassa tilaa globalisaation avulla. 10
Ikääntyminen 1. Ikääntyneiden resurssit hyödynnetään. He vaurastuttavat yhteisöjä, ikääntyneiden toimintakyky säilyy hyvänä ja he ovat osallisina yhteiskunnassa. Sukupolvet kohtaavat toisensa. 2. Ikääntyneiden hyvinvointi paranee parempien elinolojen, koulutuksen ym. myötä. 3. Ikääntyneiden syrjäyttäminen yhteiskunnasta. Ikääntyneet koetaan rasitteina ja kuluerinä. Heidän palvelunsa laiminlyödään. 11
Kestävyyskriisi 1. Kestävyysvaje ratkaistavissa. Kestävyysvaje on ratkaistavissa oleva ongelma. Maahanmuutosta lisää työvoimaa. Palveluinnovaatioita ikääntyneille ja eri ryhmille. Panostaminen osaamiseen ja tuotekehitykseen. 2. Tuottavuuskehitys hidastuu. Väestö ikääntyy, verotulot vähenevät, palvelujen tarve kasvaa. 3. Taantuma. Suomi vajoaa pysyvään taantumaan, osaaminen taantuu, hyvinvointivaltion rakenteet romahtavat. Suomesta tulee Egypti. 12
Kestävyys 1. Kestävän kehityksen malliesimerkki. Suomalaisesta kunnasta tulee laajasti ymmärretyn kestävän kehityksen malliesimerkki. Sukupolvien välinen vuoropuhelu kestävästä kehityksestä on paikallisesti kanavoitu lisäarvoksi. Kasvun ja kestävyyden haasteellinen yhtälö ymmärretään myös paikallispoliittisena kysymyksenä. Ekologisten ratkaisujen markkina-arvo ymmärretään. 2. Kestävän kehityksen ymmärtäminen jakaa kuntia. 3. Merkitystä ei ymmärretä. Kestävää kehitystä ei ymmärretä muutosajurina, eikä sukupolvien vuoropuhelua nähdä mahdollisuutena ja näin tuhotaan ympäristöä ja taloutta. Kunnista luodaan turvattomia ja toivottomia slummeja. 13
Digitalisaatio 1. Digitalisaation täysipainoinen hyödyntäminen. Sähköinen toimintatapa ja digitalisaatio ovat tulleet aidosti ensisijaiseksi toimintatavoiksi asioinnissa ja palveluissa. Asukkaat hoitavat asioinnin sähköisesti, asiointi toisen puolesta on mahdollista. Kunta ei lähetä yhtään paperikirjettä. Kunnan palveluprosessit on uudistettu digitalisaation myötä. Digitalisaatio on tuonut kuntaan elinvoimaa: uutta yrittäjyyttä, työpaikkoja ja verotuloja. Etätyö ja monipaikkaisuus on mahdollistunut. Kunta tekee hyvää yhteistyöstä valtion, maakunnan ja muiden kuntien kanssa digin avulla. 2. Digitalisaatiota hyödynnetään satunnaisesti. Digitalisaation käyttö ei ole systemaattista, vaan satunnaista. Prosessit on purkamatta. Digitalisaatiota kohtaan on ennakkoluuloja. Yhteydet sähköisiin palveluihin ei ole riittävän hyvät. 3. Digitalisaation kehitys on pysähtynyt. Teknologisista valmiuksista huolimatta ihmiset eivät ole halunneet ottaa käyttöön sähköisiä palveluita. Tietoturvaongelmia ja vaikeakäyttöisyyttä ei ole pystytty ratkaisemaan; vaikeuttavat sähköisiä palveluita ja niiden käyttöönottoa. Yritykset ja elinkeinoelämä eivät ole osanneet hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia; työpaikat ovat vähentyneet tämän seurauksena (näivettyminen). 14
Digitalisaatio 1. Digitalisaation edelläkävijä. Suomalainen kunta on digitalisaation edelläkävijä. Digitalisaatiota hyödynnetään laajasti palveluissa, koulutuksessa, kehitysalustoissa, osallisuudessa ja kansalaiskasvatuksessa. Digitalisaatio synnyttää uutta yritystoimintaa ja mahdollistaa omaehtoisen verkostoitumisen 2. Digitalisaatio eriarvoistaa. Ihmiset, kunnat ja elinkeinoympäristöt eriarvoistuvat digitalisaation seurauksena. 3. Digitalisaatio ohittaa kunnat. Digitalisaatiota kehitetään erillään kunnan ja kuntalaisten elämästä. 15
Digitalisaatio 1. Mahdollisuudet hyödynnetty. Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, hallinnolle, jne. Avoin data mahdollistaa kaikkien halukkaiden interaktiivisen osallistumisen kehittämiseen. Se mahdollistaa matalan kynnyksen ja osallistavat palvelut. Hallinto on tuotettu yhdessä (Co-production of government), kuntalaiset ovat itse mukana ja uudet yhteisöllisyyden muodot kukoistavat. Jos Suomi kehityksen etukärjessä, meillä edellytykset talouden ja hyvinvoinnin kasvulle. 2. Kehitys etenee. Digilisaation kehitys menee eteenpäin, kaikki automatisoituu ja digitalisoituu. Tämä muuttaa työtapoja ja työn luonnetta, käsitystä työstä ja toiminnoista sekä palvelujen sisällöistä. 3. Mahdollisuudet hyödyntämättä. Ei kyetä tai haluta ratkaista tietoturva ja vastuukysymyksiä, mikä muodostuu kehityksen ja käyttöönoton esteeksi. Teknologia kehittyy, mutta toimintatavat eivät muutu ja mahdollisuudet jäävät hyödyntämätttä. Kuilu eri väestöryhmien välillä kasvaa. Työn luonne muuttuu ja kaikki eivät pysy mukana. Aivot ylikuormittuvat, henkiset riskit lisääntyvät, kun ei sopeuduta uusiin toimintatapoihin ja mahdollisuuksiin. 16
Teknologinen muutos 1. Teknologia kehittäjänä. Toimintakyky paranee. Ajantasainen seuranta kehittyy, paikkariippuvuus vähenee. Turvallisuus paranee. 2. Tasainen kehitys. Tasainen etenevä kehitys, riippuu paljon digitalisaation hyödyntämisestä ja ennen kaikkea käyttöön ottamisesta. 3. Teknologia syrjäyttäjänä. Teknologia syrjäyttää inhimillisyyden ja sosiaaliset kontaktit. Vahva oman vastuun korostaminen eriarvoistaa. 17
Teknologian kehittyminen 1. Digitalisaatio ja automatisaatio toteutuu palveluissa Automatisaation on otettu hallitusti käyttöön myös julkisissa palveluissa. Kaikki ihmisryhmät pääsevät hyötyvään kehityksestä ja julkisen palvelutuotannon tehokkuus kasvaa. Antaa myös uusia mahdollisuuksia yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääntymiseen. Suomi on edelläkävijä teknologisten / automaatin hyödyntämisessä julkisissa palveluissa. 2. Perässä hiihtäjä. Julkiset toimijat pysyvät kehityksen mukana ollen yksityisen sektorin toimijoiden takana omaksuen uusia käytäntöjä yksityistä sektoria hitaammin. 3. Hitaat jäävät junasta. Vain edelläkävijät (yksitysellä sektorilla) ottavat automaation ratkaisut käyttöön julkiset toimijat jäävät junasta, jolloin julkisen palvelun taso heikkenee ja yksikkökustannukset kasvavat. Palvelut eriarvoistuvat, kun vähävaraiset ja teknologian hyödyntämisen kannalta hitaat väestöryhmät jäävät heikompien palvelujen varaan. Edelläkävijät ja hyväosaiset nauttivat kehityksen hedelmistä. 18
Teknologia 1. Älykkään teknologian vallankumous. Teknologiaa hyödynnetään hyvinvoinnin edistämisessä ja terveyden edistämisessä palveluiden kehittämisessä ja uudistamisessa. Palveluiden saatavuus paranee. Teknologian kehittyminen luo kasvua. Teknologia kehittyy hallitusti. Työ voi vähentyä, mikä voi lisätä työttömyyttä ja eriarvoistumista. 2. Teknologian kopioiminen. Monistamme muissa maissa tehtyjä ratkaisuja. Emme luo itse meille sopivia malleja ja järjestelmiä, emmekä ole kehityksen kärjessä. Palveluja ja prosesseja saadaan sähköistettyä, mutta niitä ei saada uudistettua. Kehitys jää puoli tiehen. Digitalisoimme mekaanisesti, mutta emme saa palveluja uudistettua. 3. Älyttömän teknologian kehitys. Palvelut saadaan sähköistettyä. Olemme kuitenkin laite- ja järjestelmäriippuvaisia. Raskaita töitä pystytään keventämään, ja käytetään esimerkiksi apurobotteja ihmisten työkavereina. Järjestelmät eivät kuitenkaan keskustele keskenään. Riskinä yksityisyyden menettäminen, jos teknologiaa käytetään eettisesti väärin. Teknologiakehityksellä on arvaamattomia vaikutuksia. 19
Syrjäytyminen 1. Ongelma hoidossa. Syrjäytymistrendin muuttamiseksi tutkimusta ja palvelujen kehittämistä. Uudet digitaaliset palvelut mahdollistavat matalan kynnyksen osallistumisen ja palvelujen käytön. 2. Ongelma tunnistettu, ja siihen pyritään puuttumaan. 3. Syrjäytymiskehitys vahvistuu. Seurauksina ova radikalisoituminen, verotulojen menetys, sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvu, inhimillinen kärsimys, osattomuus, osallistumattomuus ja huono-osaisuuden periytyminen. 20
Aika ja paikkariippumattomuus 1. Aika ja paikkariippumattomuus vahvistuu Osallistumisen kynnys on matalampi ja entistä useampi voi vaikuttaa, oman elämäntilanteen mukaan voi vaikuttaa kun itselle sopii ( esim. nuoret, työssäkäyvät), esim. matkustusesteet poistuvat, huonokuntoinenkin voi vaikuttaa kotoa käsin ja osallistua esim. eläkeläisvirralla. Äänestäminen lisääntyy. Voidaan järjestää lisää kansanäänestyksiä. Turvalllisuus (turvallisuuden tunne) ja yhteisöllisyys paikallisella tasolla vahvistuu. 2. Harvojen etu. Foorumeita ja muita osallistumisen muotoja on jonkin verran enemmän olemassa, mutta pääosin vain edelläkävijät ja aktiiviset ihmiset käyttävät niitä. Käytetään enemmän paikkatietosovelluksia, joilla matalan kynnyksen osallisuutta voidaan lisätä ja näin parantaa arjen toimivuutta (esim. voi ilmoittaa rikkinäisestä puistonpenkistä). 3. Väärinkäytetty. Aika- ja paikkariippumattomuutta käytetään väärin ja demokratia heikkenee. Vaatimukset kasvavat, kustannukset kasvavat, vahvimpien valta kasvaa. Itsekäs osallisuus ja vaikuttaminen lisääntyy. Muunneltu totuus ja populismi lisääntyvät. Kokonaiskuva vääristyy, kun pieni surperosallistujien joukko masinoi ja syntyy lumipalloefektejä. Osa eriarvoistuu ja putoaa vaikuttamisesta. 2030-luvun uudet noitavainot käynnistyvät. 21
Johtaminen 1. Johtajuus perustuu verkostoihin ja vuorovaikutukseen. Kunnassa on positiivisuuden, rohkeuden ja uudistamisen ilmapiiri. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä toiminta ja tekeminen on rakentavaa ja eteenpäin menevää. Ihmisten omaehtoiseen osallistumiseen ja tekemiseen suhtaudutaan myönteisesti ja sille annetaan tilaa. Kunnassa on luottamuksen ja sitoutuneisuuden ilmapiiri niin henkilöstön kuin asukkaiden kesken; luovuutta ja innovatiivisuutta arvostetaan ja sallitaan virheitä. Asioiden johtamisesta on siirrytty ihmisten johtamiseen. Kunta toimii fiksusti ja kustannustehokkaasti. Kunta kiinnostaa ja houkuttaa uusia asukkaita ja yrityksiä. Vetovoimainen kunta. 2. Johtajuus on murroksessa. Johtajuudessa tunnistetaan uudistustarpeet ja toimintaympäristön muutos, mutta johtaminen uudistaminen on hidasta ja jää muun kehittämistyön alle. 3. Johtajuus on hierarkista ja jäykkää. Kunnassa vallitsee näivettymisen ja näköalattomuuden ilmapiiri. Henkilöstö ei voi hyvin. Asukkaat eivät luota päättäjiin ja johtajiin. Poismuutto yltyy ja työttömyys kasvaa. Tekeminen on kaavamaista ja jäykkää, ei ole luovuudelle tilaa. 22