1(27) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 65 YLO LOS-2005-Y-102-121 Annettu julkipanon jälkeen 8.9.2006 ASIA Päätös Honkajoen kunnan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen jätevedet tullaan käsittelemään yhtiön omassa jätevedenpuhdistamossa ja ne tullaan johtamaan Karvianjokeen samassa purkupaikassa kuin kunnan puhdistamossa käsitellyt jätevedet (kunnan jätevedenpuhdistamon purkujohdon kautta). Lounais-Suomen ympäristökeskus on samaan aikaan antanut ympäristölupapäätökset Honkajoki Oy:n renderöintilaitokselle ja sen jätevedenpuhdistamolle. Honkajoen kunta PL 14, 38951 Honkajoki LAITOS JA SEN SIJAINTI Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee kunnan keskustaajaman lounaispuolella, Karvianjoen etelärannalla, kunnan omistamilla kiinteistöillä Puhdistamo RN:o 5:169 ja Rantakoti RN:o 5:88. Osoite: Kauppatie 15, 38950 Honkajoki Kiinteistörekisteritunnus: 099-403-0005-0088 ja 099-403-0005-0169 Jätevedenpuhdistamon sijaintipaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: 3251430 Pohjoinen: 6884975 Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Karvianjokeen puhdistamon kohdalla. Purkupaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: 3251380 Pohjoinen: 6885015 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohta Länsi-Suomen vesioikeuden 12.7.1993 antaman päätöksen nro 44/1993/2 lupaehto 11 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 e kohta Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3509 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Tfn +358 2 525 35 00 Fax +358 2 525 35 09 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3759 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Tfn (02) 525 35 00 Fax (02) 525 37 59 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO 2/27 Hakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa 31.3.2004. Ympäristölupavirasto on 15.2.2005 siirtänyt hallintolain 21 :n nojalla toimivaltaansa kuulumattoman asian Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ratkaistavaksi, koska hakija on kuulutusajan päätyttyä, 5.8.2004 lähettänyt ympäristölupavirastolle Honkajoen kunnanhallituksen päätöksen, jonka mukaan Honkajoki Oy:n jätevedet eriytetään kunnan puhdistamon jätevesistä ja ympäristölupaa haetaan vain kunnan jätevesien käsittelemiseen puhdistamossa. Puhdistamon asukasvastineluku jää näin ollen alle 4000:n ja hakemus kuuluu ympäristökeskuksen ratkaisuvaltaan. Alkuperäinen hakemus koski Honkajoen kunnan keskustaajaman viemärilaitoksen ja Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen esikäsiteltyjen jätevesien käsittelyä olemassa olevassa puhdistamossa, jota hakemuksen mukaan oli tarkoitus laajentaa ja tehostaa, sekä käsiteltyjen jätevesien johtamista purkujohdolla Karvianjokeen nykyisessä purkupaikassa. Muutettu hakemus koskee pelkästään Honkajoen kunnan keskustaajaman viemärilaitoksen jätevesien käsittelyä olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista purkujohdolla Karvianjokeen nykyisessä purkupaikassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Länsi-Suomen vesioikeus on 12.7.1993 antamallaan päätöksellä nro 44/1993/2, jonka vesiylioikeus on päätöksellään 4.2.1994 nro 33/1994 pysyttänyt muuttamattomana, myöntänyt Honkajoen kunnalle luvan kunnan kirkonkylän viemärilaitoksesta tulevien jätevesien johtamiseen Karvianjokeen nykyisessä purkupaikassa Honkajoen kunnassa toistaiseksi. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja päätöksessä määrättyjä lupaehtoja. Lupaehdon 1) mukaan: Jätevedet on viimeistään 1.1.1994 alkaen käsiteltävä asianmukaista jälkisaostusmenetelmää käyttäen tai saavutettavan puhdistustuloksen suhteen vähintään sitä vastaavalla tavalla siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7 ATU -arvo on enintään 20 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,8 mg P/l. Puhdistustehon tulee BHK 7 ATU -arvon ja fosforin suhteen olla vähintään 90 %. Mainitut arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina mahdolliset poikkeustilanteet, puhdistamon ohijuoksutukset ja viemäriverkon ylivuodot mukaan lukien. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesistä ei aiheudu terveydellistä haittaa. Lupaehdon 11) mukaan: Luvan saajan on vuoden 2004 maaliskuun loppuun mennessä jätettävä vesioikeudelle hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi. Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän valvontajaosto on 22.3.2000 (7 ) myöntänyt ympäristölupamenettelylain nojalla Honkajoen kunnalle ympäristöluvan puhdistamolietteen kompostointikentälle sekä teollisuusjätevesien esikäsittelyssä syntyvän lietteen kuivatusaltaille Honkajoen kunnan Hongon kylän tilalle Mäki RN:o 4:454. Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän hallitus on 18.9.2002 (132 ) katsonut, ettei sellaisia oleellisia muutoksia, jotka edellyttäisivät uuden ympäristöluvan hakemista kompostointikentälle, ole tehty ja että kompostointikentän pito vastaa ympäristönsuojelulain vaatimuksia. Hallitus on päättänyt, ettei Honkajoen vesihuoltolaitoksen kompostointikentälle ole tarpeen hakea uutta ympäristölupaa. Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamossa suotonauhapuristimella kuivatut lietteet aumakompostoidaan edellä mainitulla kompostointialueella, jonka toiminta ei kuulu nyt käsiteltävänä olevaan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemukseen.
3/27 Sopimukset Honkajoen kunnan tekninen lautakunta on 10.9.2003 (59 ) irtisanonut kunnan ja Honkajoki Oy:n välisen, 5.5.2001 allekirjoitetun jätevesisopimuksen renderöintilaitoksen esikäsiteltyjen jätevesien käsittelemisestä kunnan puhdistamolla. Renderöintilaitoksen esikäsiteltyjen jätevesien käsittelyä kunnan puhdistamolla on sittemmin jatkettu lyhytaikaisilla sopimuksilla, kunnes yhtiön oma jätevedenpuhdistamo saadaan rakennetuksi ja sen toimintaan myönnetään ympäristölupa. Siihen saakka yhtiön jätevedenpuhdistamo toimii jätevesien esikäsittelylaitoksena. Kaavoitustilanne Puhdistamoalue on Turun ja Porin lääninhallituksen 2.2.1976 vahvistamassa Honkajoen keskustan rakennuskaavassa osoitettu erityisalueeksi (Ej). Kaavaan on merkitty "jäteveden puhdistamo". LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamon lähiympäristö Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee asemakaava-alueella kunnan keskustaajaman lounaisosassa, Karvianjoen etelärannalla. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Karvianjokeen puhdistamon kohdalla. Puhdistamo sijaitsee kunnan omistamilla kiinteistöillä Puhdistamo RN:o 5:169 ja Rantakoti RN:o 5:88. Puhdistamorakennusten ja -toimintojen lisäksi em. kiinteistöille on sijoitettu ongelmajätteiden sekä sähkö- ja elektroniikkaromun keräilykontit. Ongelmajätteiden ja SER-romun vastaanottaminen ei liity jätevedenpuhdistamon toimintaan eikä tähän ympäristölupahakemukseen. Honkajoen keskustan asemakaavassa (vahvistetussa rakennuskaavassa) puhdistamoalueen itäpuolelle on osoitettu maatalousalue (M), kaakkoispuolelle moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue (AM) ja Kauppatien kaakkoispuolelle pienteollisuusrakennusten korttelialue (TP). Puhdistamoalueen länsi- ja pohjoispuoliset alueet ovat kaavoittamattomia maatalous- ja haja-asutusalueita. Puhdistamoa lähinnä oleva kesäasunto Karvianjoen etelärannalla sijaitsee 65 metrin etäisyydellä puhdistamosta länteen. Puhdistamon länsipuolella noin 250 metrin etäisyydellä ja itäpuolella noin 130 metrin etäisyydellä sijaitsee karjataloustilan asuinrakennus ja talouskeskus. Puhdistamon kaakkoispuolella noin 80 metrin päässä on huoltoasema. Maaperän ja pohjaveden tila Suojeltavat kohteet Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä maaperän eikä pohjaveden tilasta puhdistamoalueella. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamon vaikutusalueella ei ole talousvesikaivoja. Jätevedenpuhdistamon ja vesistöön johdettavien jätevesien vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Lähin Natura 2000 alue on Karvianjoen kosket (FI0200130), joka sijaitsee Honkajoen keskustaajaman pohjoispuolella ja jätevesien purkupaikkaan nähden ylävirran puolella.
VESISTÖ 4/27 Vesistön yleiskuvaus Karvianjoki alkaa Karvianjärvestä ja laskee Kirkkojärven kautta noin 100 km:n pituisena järvettömänä jokiosuutena Honkajoen taajaman läpi ja Kankaanpään kaupungin länsipuolitse Kynäsjärveen. Honkajoen kirkonkylän kohdalla Lankoskessa Karvianjoen valuma-alueen pinta-ala on 913 km 2. Kynäsjärven alapuolella on vajaan 10 km:n pituinen jokiosuus Inhottujärveen, joka on reitin keskusjärvi. Inhottujärven vedet laskevat kahta reittiä pitkin Selkämereen. Karvianjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 3438 km 2 ja järvisyys 4,6 %. Alueella on lukuisia pieniä järviä ja runsaasti soita. Peltojen osuus on 12 % valuma-alueen pinta-alasta. Karvianjoen keskiylivirtaama (MHQ) Lankoskessa (noin 0,8 km jäteveden purkupaikan yläpuolella) on 85 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 9,1 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) 1,3 m 3 /s. Karvianjoen vesi on valuma-alueen suovaltaisuuden takia humuspitoista, mikä koskee koko jokiosuutta. Lisäksi Karvianjoen vesi on eri kuormittajien vaikutuksesta runsasravinteista. Runsaan kokonaiskuormituksen seurauksena Karvianjoen vedenlaatu joen yläja keskijuoksulla on vain välttävä. Happiongelmia ei kuitenkaan esiinny. Karvianjoessa esiintyy luontainen purotaimenkanta. Lisäksi Karvianjoessa esiintyy jokihelmisimpukkaa. Vesistöön kohdistuva kuormitus Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle on johdettu asumajätevesien lisäksi teollisuusjätevesiä muun muassa Honkajoki Oy:n renderöintilaitokselta. Honkajoen keskustaajamassa liittyjämäärä viemäriverkkoon on noin 800 asukasta. Puhdistamon orgaaninen tulokuorma on vastannut kuitenkin noin 10 000 asukkaan jätevesikuormitusta ja ravinnekuorma noin 5 000 asukkaan kuormitusta. Jätevesien käsittelyssä ei viime vuosina ole saavutettu Länsi-Suomen vesioikeuden asettamissa lupaehdoissa määrättyjä puhdistustuloksia puhdistamon ylikuormituksen takia. Lupaehtojen ylityksiä on todettu vuodesta 1994 lähtien. Jatkossa Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen jätevesien käsittely eriytetään kokonaan kunnan jätevesien käsittelystä. Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamosta Karvianjokeen johdettu kuormitus on vuosikeskiarvona laskettuna kehittynyt seuraavasti: Vuodet Jätevesimäärä BHK 7 Fosfori Typpi m 3 /d kg O 2 /d kg P/d kg N/d 1990-94 419 8,2 0,31 19 1995-99 491 17 0,63 49 2000 536 14 0,47 25 2001 522 50 0,77 49 2002 451 65 1,0 50 2003 452 160 1,2 73 2004 561 110 2,2 210 2008 * 400 5 0,2 10
* Arvio Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamolta Karvianjokeen johdettavan kuormituksen määrästä vuonna 2008. 5/27 Vesistön vedenlaatu Honkajoen keskustaajama sijaitsee Karvianjoen keskijuoksun varrella. Karvianjoki on voimakkaasti kuormitettu vesistö, jonka veden laatuluokka on välttävä. Hajakuormituksen on useissa yhteyksissä arvioitu olevan Karvianjoen suurin kuormittaja. Karvianjokeen tulee runsaasti hajakuormitusta peltoviljelystä, turvetuotannosta, karjataloudesta ja haja-asutuksesta. Karvianjoen koko vesistöalueella pelloilta tulevaksi fosforikuormaksi saadaan kuormitusluvulla 100 kg P/km 2 /a yhteensä 43 000 kg P/a eli keskimäärin 118 kg fosforia vuorokaudessa ja typpikuormaksi kuormitusluvulla 1000 kg N/km 2 /a yhteensä 430 000 kg N/a eli keskimäärin 1178 kg typpeä vuorokaudessa. Karvianjoen vesistöalueella oli vuonna 2002 toiminnassa 19 turvesuota, joiden yhteenlaskettu tuotantopinta-ala oli 2883 ha. Turvetuotannon aiheuttama nettokuormitus Karvianjoen vesistöön oli 0,71 t P/a ja 15 t N/a, mikä päivittäiseksi keskimääräiseksi kuormitukseksi muutettuna on 1,9 kg P/d ja 41,1 kg N/d. Karvianjoen yläjuoksulle (Kirkkojärven alapuolelle) johdetaan Karvian kunnan viemärilaitoksen käsitellyt jätevedet ja Karvianjoen keskijuoksulle Kankaanpään kaupungin viemärilaitoksen käsitellyt jätevedet. Karvianjoen vesistö on valuma-alueen luonteen mukaisesti humuspitoinen jokivesistö. Hajakuormituksen vaihtelu näkyy valumien ja virtaamien mukaan tapahtuvana veden laadun vaihteluna. Karvianjoen pääuoman vesi on peruslaadultaan runsasravinteista humusvettä. Varsinkin Karvianjoen yläosassa veden fosforipitoisuus on korkea. Myös typpipitoisuus on puhtaita humusvesiä korkeampi. Happitilanne pysyy tyydyttävänä läpi vuoden, joskin Karvianjärven heikko talvinen happitilanne on näkynyt Karvianjoen yläjuoksulla lievänä happivajeena. Honkajoen ja Kankaanpään alueella joen happitilanne on melko normaali. Honkajoen kunnan jätevesien purkupaikan yläpuolella Lankoskessa Karvianjoen veden laatu on välttävä. Vesi on sameaa, humuspitoista ja ravinnetaso on selvästi kohonnut luonnontasosta. Voimakkaimpien hajakuormitushuippujen aikana veden laatu on huono samalla kun kiintoainetta on liikkeellä erittäin runsaasti. Myös hygieeninen likaantuminen voi ajoittain heikentää veden laatua. Happiongelmia ei esiinny. Joen yläosaan verrattuna ravinnepitoisuudet laskevat Karvian ja Honkajoen kuntien välisellä jokialueella. Jätevesien purkupaikan alapuolisen vesistön osan vedenlaadusta on todettu, etteivät Honkajoen kunnan jätevedet vaikuta oleellisesti Karvianjoen happipitoisuuteen. Puhdistamon toimiessa normaalisti myös vaikutukset ravinnepitoisuuksiin jäävät keskivirtaamalla vähäisiksi vesien laimentuessa hyvin. Alivirtaamalla jätevedet aiheuttavat havaittavaa rehevyystason nousua. Ravinteiden lisäksi yhdyskunnan jätevedet sisältävät ulosteperäisiä bakteereja ja hygieeninen likaantuminen heikentää veden laatua. Honkajoen kunnan ja teollisuuden yhteinen jätevesikuormitus on ollut kasvussa ja ajoittain on todettu normaalikuormituksesta poikkeavia kuormituspiikkejä. Ongelmana on ollut puhdistamon ylikuormittuminen. 2000-luvun tulosten perusteella voidaan todeta, että Karvianjoen fosforipitoisuus kohosi kesällä 2002 Honkajoen kohdalla 17 µg/l, talvella 2003 15 µg/l ja kesällä 2003 11 µg/l. Samanaikaisesti hygieeninen likaantuminen on ollut voimakasta ja vesi onkin ollut kesien 2002-03 aikana uimiseen sopimatonta.
Vesistön käyttö 6/27 Kuormitusnäytteiden mukaan BHK 7 -kuormitus oli 31.7.2002 170 kg/d ja fosforikuormitus 3,6 kg/d, mikä selittää hyvin 1.8.2002 esiintyneitä jätevesivaikutuksia. Vatajankosken virtaama oli tällöin 4,7 m 3 /s eli noin puolet keskivirtaamasta, mutta selvästi suurempi kuin keskialivirtaama 1,4 m 3 /s. Vuoden 2003 puolella Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamo on toiminut huonosti suuren osan vuotta. Vesistönäytteiden yhteydessä on todettu selvää likaantumista 17.2.2003 ja 22.7.2003. Tuloksissa 29.10.2003 todettiin happipitoisuuden laskua, typpitason nousua ja hygieenistä likaantumista. Fosforipitoisuus ei tuolloin kohonnut. Koska keskimääräiset virtaamat ovat Honkajoen keskustaajaman kohdalla kohtalaisen suuria, jätevesien vaikutukset painottuvat alivirtaamakausiin kuten lopputalveen ja loppukesään. Keväällä ja syksyllä vaikutukset jäävät pienemmiksi. Rehevyystasoltaan Karvianjoki kuuluu jopa erittäin reheviin vesiin. Joki on kuitenkin tummavetinen humusjoki ja ajoittain tuntuva osa fosforista voi olla kiintoaineeseen sitoutuneena. Käytännössä Karvianjoki voitaneen luokitella jokivetenä myös reheviin humusvesiin. Joka tapauksessa keskimääräisen fosforipitoisuudenkin perusteella Karvianjoen keskiosa kuuluu veden yleislaadultaan välttävään luokkaan. Selviä levähaittoja (sinileviä tms.) ei paljain silmin ole todettu, mutta rehevän veden kyseessä ollen muun muassa seisovien kalanpyydysten (esim. katiskat) limoittuminen on mahdollista. Karvianjoessa ei ole vedenottamoita. Honkajoen alapuolisella jokiosuudella ei tiettävästi ole myöskään yleisiä virkistysalueita. Jätevesien vaikutusalueella sijaitsee joitakin rantakiinteistöjä, joille Karvianjoki tarjoaa mahdollisuuksia mm. veneilyyn, melontaan ja kalastukseen. Tiedot Karvianjoen keskiosan kalastosta Honkajoen ja Kankaanpään väliseltä alueelta ovat olleet hataria. Karvianjoen runsain saalislaji on hauki. Lisäksi Karvianjoessa esiintyy luontainen purotaimenkanta. Karvianjoessa esiintyy myös jokihelmisimpukkaa, jonka mahdollisen lisääntymisen kannalta taimenkantojen säilyminen elinvoimaisena on tärkeää. JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus viemärilaitoksesta Honkajoen kunnan keskustaajaman viemärilaitoksen jätevedet käsitellään vuonna 1974 rakennetussa ja myöhemmin useaan kertaan täydennetyssä kaksivaiheisessa biologiskemiallisessa jätevedenpuhdistamossa, jossa vuonna 1974 rakennettu Metoxy yksikkö on toiminut korkeakuormitteisena biologisena prosessiyksikkönä, josta jätevedet on johdettu rengaskanavapuhdistamoon. Viimeisin laajennus vuodelta 1993 käsittää rengaskanavan jälkeisen kaksilinjaisen jälkiselkeyttämön, lietteen tiivistämön, sakokaivolietteen vastaanotto- ja tasausaltaan sekä ferrosulfaattialtaan. Metoxy yksikön käyttö on lopetettu 7.9.2005. Jätevesiviemäriverkoston pituus on 15,2 km, josta 3 % on betoniputkea ja 97 % muoviputkea. Viemäriverkostossa on yhteensä 5 jätevedenpumppaamoa ja lisäksi puhdistamolla on tulopumppaamo. Jätevedenpumppaamoissa on ylivuotoputki, josta häiriötilanteessa voi ympäristöön päästä käsittelemätöntä jätevettä. Viemäriverkostoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä on 780. Vuonna 2010 asukasmäärän arvioidaan olevan noin 800 ja vuonna 2020 noin 900. Jätevesien lisäksi puhdis-
7/27 tamolla käsitellään kunnan haja-asutusalueelta tuotavia sakokaivolietteitä noin 600 m 3 vuodessa. Saostus- ja umpisäiliölietteet otetaan vastaan tasausaltaaseen, josta ne pumpataan pieninä erinä rumpusiivilälle jätevedenkäsittelyprosessin alkuun. Kunnan jätevedenpuhdistamossa on käsitelty keskustaajaman yhdyskuntajätevesien lisäksi myös Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen esikäsitellyt jätevedet. Kunnan jätevedenpuhdistamon orgaaninen kuormitus ja ravinnekuormitus on muodostunut suurimmaksi osaksi renderöintilaitoksen jätevesikuormituksesta. Kuormituksen lisääntymisen takia Honkajoki Oy on ylittänyt yhtiön ja kunnan välisessä sopimuksessa määritellyt jätevesikuormituksen enimmäismäärät, minkä seurauksena kunnan jätevedenpuhdistamo on ylikuormittunut ja puhdistamon päästöt ovat ylittäneet lupaehdoissa määrätyt raja-arvot toistuvasti vuodesta 1994 alkaen. Honkajoki Oy:n uusi kemiallis-biologinen jätevedenpuhdistamo on rakennettu ja otettu käyttöön vuonna 2005. Puhdistamossa käsitellyt renderöintilaitoksen jätevedet tullaan johtamaan kunnan jätevedenpuhdistamon ohi Karvianjokeen. Honkajoki Oy:n jätevedenpuhdistamon toimintaan ja siinä käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Karvianjokeen on myönnetty oma ympäristölupansa. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat: - mitoitusvirtaama (q mit ) 85 m 3 /h - BOD 7 ATU -kuorma 502 kg/d Jäteveden käsittelyprosessit Lietteenkäsittely Puhdistamo on yksilinjainen (jälkiselkeytyksen osalta kaksilinjainen) biologiskemiallinen rengaskanavalaitos, jossa fosfori poistetaan jätevedestä rinnakkaissaostuksena. Puhdistamossa on seuraavat jätevedenkäsittelyvaiheet ja yksiköt: - tulopumppaamo - näytteenotto tulevasta jätevedestä - rumpusiivilä - ferrosulfaatin syöttö - ilmastus Metoxy yksikössä (tilavuus 132 m 3, Metoxy yksikön käyttö on lopetettu 7.9.2005) - selkeytys Metoxy yksikössä (pinta-ala 45 m 2, Metoxy yksikön käyttö on lopetettu 7.9.2005) - ilmastus rengaskanavassa (tilavuus noin 600 m 3 ) - jälkiselkeytys (kaksilinjainen, pinta-ala 2 x 52,5 m 2, pintakuorma mitoitusvirtaamalla 0,8 m/h) - virtaamanmittaus (v-pato) - näytteenotto käsitellystä jätevedestä (v-padolta) Puhdistamolla vastaanotetaan ja käsitellään haja-asutusalueelta tuotavia sakokaivolietteitä. Saostus- ja umpisäiliölietteet otetaan vastaan tasausaltaaseen (tilavuus 43 m 3 ), josta ne pumpataan pieninä erinä rumpusiivilälle jätevedenkäsittelyprosessin alkuun. Tasausaltaaseen johdetaan myös tiivistämön ylite. Puhdistamolla muodostuva liete sakeutetaan tiivistämössä (tilavuus 45 m 3 ja pinta-ala 18 m 2 ) ja kuivataan suotonauhapuristimella. Kuivattu puhdistamoliete kuljetetaan aumakompostoitavaksi Hongon kylässä, Mäki nimisellä tilalla RN:o 4:454 olevalle kompostointialueelle. Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän valvontajaosto on 22.3.2000 (7 ) myöntänyt ympäristölupamenettelylain nojalla Honkajoen kunnalle ym-
päristöluvan kompostointitoimintaan. Lietekomposti käytetään toistaiseksi kaatopaikan sulkemistöissä pintarakenteeseen ja viherrakentamiseen. 8/27 Puhdistamolla käytettävät kemikaalit ja energiankulutus Puhdistamolla fosforin saostamiseen käytetyn kemikaalin (ferrosulfaatti), lietteen kuivauksessa käytetyn polymeerin ja puhdistamolla käytetyn sähköenergian määrät ovat olleet: Vuosi Saostuskemikaali Kalkki Polymeeri Sähkö ferrosulfaatti lietteeseen lietteeseen kg/a g/m 3 kg/a kg/a kwh/a kwh/m 3 2000 63 749 307 500 580 332 935 1,60 2001 56 050 307 400 500 350 577 1,92 2002 56 071 341 200 450 361 895 2,20 2003 31 924 195 400 500 374 868 2,29 2004 41 899 205 905 416 721 2,04 Ferrosulfaatti kuljetetaan puhdistamolle säiliöautolla rakeisena irtotavarana 15-17 tonnin erissä, liuotetaan ja varastoidaan puhdistamolla teräsbetonirakenteisessa lasikuitupinnoitetussa altaassa (tilavuus 30 m 3 ), jonka pohjalla on hiekkasuodatin. Puhdistamon sähköenergian kulutus puhdistamorakennusten lämmitys mukaan lukien on ollut noin 380 000 kwh/a. Pääosa sähköenergiasta on käytetty aktiivilieteprosessin ilmastamiseen. Käytettävien kemikaalien ja sähköenergian määrät tulevat olemaan selvästi edellä sanottua pienemmät, kun puhdistamolla käsitellään pelkästään kunnan viemärilaitoksen jätevedet. Kuormituksen oleellinen väheneminen mahdollistaa puhdistamolla ammoniumtypen nitrifioinnin, mikä edellyttää alkalointikemikaalin, esimerkiksi kalkin käyttöä aktiivilieteprosessissa. Puhdistustulosta on mahdollista parantaa kiintoaineen ja fosforin osalta käyttämällä polymeeriä jälkiselkeytyksen tehostamiseksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamolla ei viime vuosina ole saavutettu lupapäätöksessä edellytettyjä puhdistustuloksia ja päästöt puhdistamolta vesistöön ovat olleet suuria johtuen puhdistamon ylikuormittamisesta. Kun Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen jätevesien käsittely loppuu kunnan puhdistamolla, riittää puhdistamon (rengaskanavan) kapasiteetti kunnan keskustaajaman viemärilaitoksen yhdyskuntajätevesien käsittelemiseen nitrifioivalla ajotavalla. Käytöstä 7.9.2005 poistetun Metoxy yksikön kapasiteettia ei enää tarvita ja se voidaan purkaa. Vuonna 1993 rakennetun, kaksilinjaisen jälkiselkeyttämön kapasiteetti on riittävä. Jälkiselkeytystä voidaan tehostaa polymeeriä käyttämällä. Puhdistamolle tulevien jätevesien lämpötila on aiempaa matalampi, kun puhdistamolle ei enää johdeta lämpimiä prosessivesiä. Lämpötilan alenemisen takia voi rengaskanavassa olla talvella jäätymisongelmia.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 9/27 Jätevesien määrä ja koostumus Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle johdettujen jätevesien määrä on vuosina 2000-2005 ollut: Vuosi Vuotuinen Vuorokautinen Vuorokautinen Ohitusvesijätevesimäärä jätevesivirtaama enimmäis- määrä m 3 /a keskimäärin virtaama vuodessa m 3 /d m 3 /d m 3 /a 2000 207 539 536 1 052 2 500 2001 182 654 522 1 023 7 410 2002 164 431 451 870 2003 163 956 452 920 750 2004 204 414 561 1 082 850 2005 216 694 596 1 160 770 Puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja puhdistamon tulokuormituksen keskimääräiset arvot ovat vuosina 2000-2005 olleet: Vuosi BOD 7 ATU Fosfori Typpi Kiintoaine mg O 2 /l kg O 2 /d mg P/l kg P/d mg N/l kg N/d mg/l kg/d 2000 900 480 21 11 110 59 500 270 2001 1 100 560 13 7,0 150 79 610 320 2002 1 800 810 29 13 200 88 930 420 2003 2 100 930 24 11 240 110 890 400 2004 1 400 770 7,1 4,0 410 230 200 110 2005 820 490 9,6 5,7 390 230 290 170 Honkajoki Oy:n renderöintilaitokselta kunnan puhdistamoon johdettu jätevesimäärä on vuosina 2000-2003 ollut vuosikeskiarvona 84-104 m 3 /d ja vuonna 2004 keskimäärin 170 m 3 /d. Honkajoen keskustaajaman noin 800 asukkaan jätevesikuormituksen osuus puhdistamoon tulokuormasta on BOD 7 ATU -kuorman osalta ollut noin 50 kg O 2 /d, fosforin osalta noin 2 kg P/d ja typen osalta noin 12 kg N/d. Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon jätevesimäärä tulee lähivuosina olemaan keskimäärin noin 400 m 3 /d ja tulokuorma vastaamaan 800 asukkaan jätevesikuormitusta, minkä lisäksi tulee sakokaivolietteiden aiheuttama kuormitus. Jätevesien puhdistustulos Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamolta Karvianjokeen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja käsittelytehot puhdistamolla ohitusvedet huomioon ottaen ovat vuosikeskiarvona laskettuna olleet:
Vuosi BOD 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine mg O 2 /l % mg P/l % mg N/l % mg N/l %* mg/l % 10/27 Päästöt vesistöön Päästöt ilmaan 2000 26 97 0,87 96 46 57 39 60 30 94 2001 96 92 1,5 89 94 37 88 42 77 87 2002 140 92 2,2 92 110 41 100 46 110 89 2003 350 83 2,7 89 160 34 150 39 130 83 2004 200 85 3,9 42 370 11 340 20 100 46 2005 110 87 1,6 83 320 17 320 18 92 65 Käsittelyvaatimus** <20 >90 <0,8 >90 * Nitrifikaatioaste ** Käsittelyvaatimukset puolivuosikeskiarvoina laskettuna Jätevesien puhdistustulos ei viime vuosina ole täyttänyt lupapäätöksessä määrättyjä puhdistusvaatimuksia. Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamolta Karvianjokeen johdettu jätevesikuormitus ohitusvedet huomioon ottaen on vuosikeskiarvona laskettuna ollut: Vuosi BOD 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg N/d kg/d 2000 14 0,47 25 21 16 2001 50 0,77 49 46 40 2002 65 1,0 50 47 48 2003 160 1,2 73 68 61 2004 110 2,2 210 190 57 2005 68 0,97 190 190 55 2008 * 5 0,2 10 2 5 * Arvio Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamolta Karvianjokeen johdettavan kuormituksen määrästä vuonna 2008. Puhdistamon tulokuorman hallitsemattoman lisääntymisen seurauksena päästöt vesistöön ovat moninkertaistuneet viime vuosina, orgaanisen kuormituksen (BOD 7 ATU ) ja typpikuormituksen osalta jopa kymmenkertaistuneet. Jätevedenpuhdistamon päästöt ilmaan ovat aiheuttaneet hajuhaittoja. Hajuhaittaa ei pitäisi esiintyä enää, kun Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen jätevesien käsittely kunnan puhdistamolla on lopetettu. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Kaikki jäteveden kanssa tekemisiin joutuvat rakenteet puhdistamolla on tehty vesitiiviistä materiaalista, kuten myös lasikuitupinnoitettu ferrosulfaattiliuossäiliö. Vanha teräsraken-
teinen Metoxy yksikkö on poistettu käytöstä. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä sen vaikutusalueella ole talousvesikaivoja. 11/27 Melu ja tärinä Lähin melulle altistuva kohde (kesäasunto) sijaitsee 65 metrin etäisyydellä jätevedenpuhdistamosta. Metoxy yksikön käytön lopettamisen jälkeen puhdistamolla ei ole käytössä ilmastuskompressoreita. Eniten melua aiheuttavat rengaskanavan ilmastusharjat. Melumittauksia ei ole tehty. Liikenne jätevedenpuhdistamolle tapahtuu Kauppatieltä. Puhdistamonhoitaja/päivystäjä käy puhdistamolla henkilöautolla päivittäin, myös viikonloppuisin. Raskas liikenne aiheutuu sakokaivolietteen kuljettamisesta puhdistamolle noin 100 kuormaa vuodessa sekä rumpusiivilä- ja muun jätteen kuljettamisesta pakkaavalla jäteautolla kerran kahdessa viikossa. Puhdistamolietettä kuivataan 1-3 päivänä viikossa, jolloin traktorin perävaunu käydään tyhjentämässä kompostointialueelle. Kemikaalikuljetuksia kuorma-autolla on muutamia kertoja vuodessa. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Puhdistamolla vastaanotetaan ja käsitellään haja-asutusalueelta tuotavia saostus- ja umpisäiliölietteitä noin 600 m 3 vuodessa. Puhdistamolla on vuosina 2000-2004 muodostunut suotonauhapuristimella kuivattua puhdistamolietettä 748-894 m 3 vuodessa. Kuivattu puhdistamoliete kompostoidaan muualla. Jäteveden esikäsittelyssä muodostuu puristettua rumpusiiviläjätettä noin 15 m 3 vuodessa. Rumpusiiviläjäte kuljetetaan pakkaavalla jäteautolla kerran kahdessa viikossa Pohjois- Satakunnan Jätteenkäsittely Oy:n jätteenkäsittelyasemalle Kankaanpäähän. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Poikkeuksellisia tilanteita ja niiden aikana syntyviä päästöjä voi muodostua lähinnä jätevedenpumppaamoilla tai puhdistamolla tapahtuvista käsittelemättömän tai puutteellisesti käsitellyn jäteveden ohijuoksutuksista tai ylivuodoista. Puhdistamon kapasiteetti on riittävä kunnan keskustaajaman viemärilaitoksen jätevesien käsittelemiseen. Jälkiselkeyttämö on kaksilinjainen. Normaalitilanteessa yhden selkeytysaltaan kapasiteetti on riittävä. Honkajoki Oy:n jätevedenpuhdistamolla on varauduttu poikkeustilanteessa johtamaan flotaatioyksikössä käsiteltyä jätevettä välipumppaamon imualtaasta ylivuotona kunnan viemäriverkkoon ja jätevedenpuhdistamolle. Toiminta aiheuttaa poikkeustilanteen kunnan jätevedenpuhdistamolla. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästöjen vaikutukset vesistön vedenlaatuun Ympäristölupahakemukseen liitetyssä, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n tekemässä selvityksessä todetaan, että Honkajoen kunnan jätevesien määrä on ollut vuosien 1998-2002 keskiarvona 523 m 3 /d. Jätevesien osuus Karvianjoen Lankosken virtaamasta on ollut keskivirtaamalla 0,1 % ja keskialivirtaamalla 0,5 %. Jätevesikuormituksen vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun voidaan arvioida laskennallisesti suhteuttamalla kuormitus virtaamiin. Tässä tapauksessa purkupaikka sijaitsee virtaavassa joessa,
12/27 joten sekoittuminen on tehokasta. Muuta pistemäistä jätevesikuormitusta ei alueelle johdeta. Tarkastelu koskee Honkajoen kunnan jätevesipäästöjen vaikutuksia vuosina 1998-2002, jolloin ne sisälsivät myös Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen jätevedet. Jätevesikuormituksen vaikutukset jäävät keskivirtaamatilanteessa melko vähäisiksi. Sen sijaan alivirtaamakausina kuten lopputalvella ja loppukeväällä vuosien 1998-2002 keskimääräinen jätevesikuormitus aiheutti Karvianjoessa selvää ravinnepitoisuuksien nousua typpipitoisuuden noustessa keskialivirtaamalla noin 300 µg/l ja fosforipitoisuuden noin 7 µg/l. Puhdistamon toimiessa huonosti kuten vuonna 2002 sekä vuonna 2003 vaikutukset ovat esitettyä suuremmat. Oleellista on tällöin puhdistamon hetkellinen tehokkuus ja laimennusolot. Sen jälkeen, kun Honkajoki Oy:n renderöintilaitoksen jätevedet käsitellään omassa puhdistamossaan, Honkajoen kunnan käsiteltyjen jätevesien vaikutukset Karvianjoen vedenlaatuun tulevat olemaan lähinnä hygieenisiä ja jäämään muilta osin hyvin vähäisiksi. Päästöjen vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Ympäristölupahakemukseen liitetyssä, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n tekemässä selvityksessä todetaan, että Honkajoen kunnan jätevesien vaikutusten seuranta on ollut yksinomaan vesistötarkkailua. Tulosten mukaan kuormitus aiheuttaa Karvianjoessa pienillä virtaamilla kuten loppukesällä lievää rehevöitymistä perustason ollessa korkea jo jätevesien purkualueen yläpuolella. Jätevesien aiheuttaman rehevöitymisen voimakkuus määräytyy kuormituksen määrän ja osin virtaamavaihtelujen mukaan. Keskivirtaamilla vaikutukset jäävät vähäisiksi. Happitalouteen Honkajoen jätevedet eivät ole oleellisesti vaikuttaneet. Kokonaisuutena Honkajoen puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien ei voida arvioida vaikuttavan merkittävästi Karvianjoen kalastoon ainakaan happitalouden kautta. Myöskään ravinnetason lievällä nousulla ei välttämättä ole suurta vaikutusta kalakantoihin eikä eri lajien suhteisiin. Kalatalouden kannalta vesistökuormituksen vaikutukset jäävätkin keskivirtaamaan suhteutettuna sen verran vähäisiksi, ettei kalataloudellisia vaikutuksia välttämättä ole löydettävissä. Lähinnä voidaan ajatella, että Honkajoen jätevesikuormitus on pienenä osana lisäämässä Karvianjoen rehevyyttä, mikä voimistaa pyydysten limoittumista. Pyynti on pääasiassa vapa- ja katiskapyyntiä. Virtavesien kyseessä ollen verkkopyynnin osuus jää vähäiseksi. Rehevyystason nousun on yleisesti arvioitu suosivan särkikaloja. Asiaa ei kuitenkaan voida yksilöidä Honkajoen osalta tarkemmin. Alempana Kankaanpään alueella särkikalojen osuus saalista oli vuonna 2001 27 %, mitä ei voida pitää poikkeuksellisen suurena. Järvialueilla ongelma saattaa rehevissä oloissa muodostua suuremmaksi. Karvianjoella runsain saaliskala on käytettävissä olevien tietojen mukaan hauki. Purotaimenen osalta oleellista on sen lisääntymismahdollisuuksien turvaaminen. Karvianjoen purotaimenet kutevat pääuoman koski- ja virtapaikkojen lisäksi useissa sivuuomissa. Satakunnan purotaimenselvityksen loppuraportissa on todettu, että uhkatekijöitä Satakunnassa ovat maatalouden hajakuormitus, metsäojitukset ja uomien tulvaperkaukset. Karvianjoessa suuri ongelma taimenelle on myös voimakas saukkokanta. Kunnallisia jätevesiä ei varsinaisesti ole koettu purotaimenkantoja uhkaavaksi tekijäksi Karvianjoella. Jätevesien mahdollista vaikutusta kalojen käyttökelpoisuuteen (makuvirheet) ei ole selvitetty.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 13/27 Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Puhdistamolla pidetään säännöllisesti hoitopäiväkirjaa, johon merkitään: - jäteveden virtausmittarin lukema ja puhdistamossa käsitelty jätevesimäärä (m 3 /d) - jäteveden ohitusmittarin lukema ja ohitusvesimäärä (m 3 /d) - puhdistamolle tuodun sakokaivolietteen määrä (m 3 /d) - käytettyjen kemikaalien määrä (kg/d ja g/m 3 ) - palautuslietteen määrä (m 3 /d) ja palautussuhde (%) - poistetun ylijäämälietteen määrä (m 3 /d) ja lieteikä (d) - ilmastusaltaan (rengaskanavan) happipitoisuus (mg O 2 /l) lämpötila ( o C) - näkösyvyys jälkiselkeytysaltaissa (cm) - ilmastusaltaan (rengaskanavan) aktiivilietteen ja palautuslietteen laskeuma-arvo (ml/l) - suotonauhapuristimella kuivattu lietemäärä (m 3 /d) Käyttötarkkailun määritykset tehdään arkipäivisin samaan aikaan vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Kahdesti viikossa määritetään poistuvasta vedestä liuennut fosfaattifosfori. Ajoittain tarkistetaan saostuskemikaalin syöttömäärä. Käsittelytulokseen vaikuttavat häiriöt kirjataan hoitopäiväkirjaan. Tarkkailusuunnitelman mukaan puhdistamon päästötarkkailun näytteenotto suoritetaan kerran kuukaudessa lupaehtojen toteutumisen seuraamiseksi. Tarkkailu tapahtuu keräämällä automaattiottimin ajan ohjaamana tulevasta ja poistuvasta vedestä vuorokauden kokoomanäytteet. Tulevan veden näyte otetaan ennen rumpusiivilää ja poistuvan veden näyte selkeyttämön jälkeen mittapadolta poistuvasta vedestä. Tulevan veden näytteeseen tulevat mukaan sakokaivolietteet ja tiivistämön ylite, mutta eivät liettenkuivauksen rejektivedet. Näytteenotto pystytään ajoittamaan niin, ettei sakokaivolietteitä oteta mukaan tulevan jäteveden näytteeseen. Kokoomanäytteistä tehdään seuraavat määritykset: ph-arvo, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), kiintoaine, biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ), fosfori ja typpi. Poistuvan veden näytteestä määritetään lisäksi: ammoniumtyppi, liukoinen fosfori, liukoinen rauta ja alkaliteetti. Ilmastusaltaasta otetaan lietenäyte, josta määritetään kiintoaine. Lisäksi poistuvasta vedestä otetaan kertanäyte fosforimääritystä varten näytteenoton luotettavuuden kontrolloimiseksi. Näytteenoton yhteyteen liittyy konsultin suorittamat käyttötarkkailumittausten tarkistukset puhdistamon toimintaan liittyvistä seikoista. Tarkkailukäynnin yhteydessä tarkistetaan näytteenoton oikeellisuus, ajoittain virtaamanmittaus, lietteenpoistot, kemikalointi (komparaattoritarkistus) ja tarvittaessa syöttömäärän tarkistus sekä poistuvan veden pharvo. Mikäli puhdistamon toiminnassa on analyysitulosten tai muiden havaintojen perusteella puutteita, annetaan ohjeet tilanteen korjaamiseksi. Puhdistamolietteen laadun tarkkailu Mikäli lietettä käytetään maanviljelyksessä, noudatetaan hyötykäytössä ja näytteenotossa valtioneuvoston päätöstä "Puhdistamolietteen käyttö maanviljelyksessä".
Vesistövaikutusten tarkkailu 14/27 Kalataloustarkkailu Raportointi Hakemuksen mukaan vesistövaikutusten tarkkailua jatketaan Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamoon liittyvän tarkkailuohjelman mukaisesti. Alkuperäinen tarkkailuohjelma on laadittu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimesta 13.3.1975. Tampereen vesipiirin vesitoimisto on hyväksynyt ohjelman 22.4.1975. Ohjelmaa on muutettu tämän jälkeen useampaan otteeseen viranomaisen hyväksynnällä tavalla. Tarkkailuohjelmasta ei ole ajan tasalla olevaa päivitettyä versiota. Honkajoen kunnan vesistötarkkailu kohdistuu varsin lyhyelle jokiosuudelle. Tarkkailu sisältää 2 havaintoasemaa: jätevedenpuhdistamon yläpuolella sijaitsevan aseman HONJ/1 sekä noin 1,3 km puhdistamolta alavirtaan sijaitsevan aseman HONJ/2. Tämän lisäksi Karvianjoen veden laatua seurataan Honkajoen kunnan alueelta Vapo Oy:n Marjakeitaan turvetuotantoalueen velvoitteena mainitun turvetuotantoalueen alapuolella. Nämä näytteet otetaan eri aikaan kun kunnan näytteet, joten ne eivät anna samanaikaista lisätietoa jätevesien vaikutuksesta. Näytteitä otetaan Karvianjoesta jätevedenpuhdistamon ylä- ja alapuolelta (asemat 1 ja 2) neljä kertaa vuodessa. Havaintoajankohdat ovat lopputalvi, kevät (huhti-toukokuu), loppukesä ja syksy (lokakuu). Määritykset suoritetaan yleisesti hyväksyttyjen, standardoitujen menetelmien mukaisesti. Näytteistä määritetään seuraavat analyysit: - lämpötila (maastossa) - happi - happikyllästys % - sameus - kiintoaine - sähkönjohtavuus - ph-arvo - väri - COD Mn - BHK 7 - kokonaistyppi - ammoniumtyppi - kokonaisfosfori - fekaaliset kolibakteerit Honkajoen kunnalla ei ole ollut kalataloustarkkailua koskevaa velvoitetta eikä sitä koskevaa tarkkailusuunnitelmaa ole myöskään esitetty tässä lupahakemuksessa. Puhdistamon toiminnan tarkkailutulokset ilmoitetaan heti niiden valmistuttua Lounais- Suomen ympäristökeskukseen sekä puhdistamonhoitajalle kirjallisesti. Selvät virheet ajotavoissa pyritään korjaamaan ohjein. Laskentajaksoittain tulokset siirretään TYVI operaattorin kautta sähköisesti valvontaviranomaiselle. Vuosittain tuloksista laaditaan vuosiyhteenveto, jossa saavutettua tulosta verrataan lupaehtoihin. Yhteenveto toimitetaan em. lisäksi Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailussa noudatetaan velvoitetarkkailun yleisohjetta.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN 15/27 Hakemuksessa todetaan, että häiriötilanteessa muun muassa pitkäkestoisten sähkökatkojen aikana ajaudutaan ohijuoksutuksiin, jotka aiheuttavat hetkellistä vedenlaadun heikkenemistä jätevesien ajautuessa purkuvesistöön pumppaamoiden ylivuodoista. Häiriötilanteissa puhdistamolla on ohijuoksutusmahdollisuus välppäyksen (rumpusiivilän) jälkeen. TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS Hakemuksessa todetaan, että useissa tapauksissa jätevesikuormituksen mahdollisia vesistöhaittoja on kompensoitu kalatalousmaksulla. Tässäkin tapauksessa se voisi olla yksi mahdollinen tai osittainen korvausmuoto. Muutoin korvaustarve jätetään Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon luparajojen ylitykset huomioiden mahdollisten korvausten osalta lupaviranomaisen harkittavaksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on 10.6.2004 täydentänyt hakemustaan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 10.5.2004 pyytämillä lisätiedoilla ja selvityksillä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedottanut lupahakemuksesta kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastossa 24.6.-27.7.2004 ja Honkajoen kunnassa 23.6.-26.7.2004. Ympäristölupavirasto on 17.6.2004 antanut kuulutuksesta erikseen tiedon tiedossa oleville asianosaisille. Lausunnot Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 17.6.2004 pyytänyt hakemuksesta lausunnon Honkajoen kunnalta, Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä, Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Honkajoen kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Lounais-Suomen ympäristökeskus on 17.8.2004 antanut ympäristölupahakemuksesta lausunnon ympäristölupavirastolle. Muistutukset ja mielipiteet Honkajoen kunnan Hongon kylässä olevan Saukonranta nimisen loma-asuntokiinteistön RN:o 5:102 omistajat (Esko Ylipaasto ja Riitta Ylipaasto) esittävät muistutuksessaan, että etenkin Honkajoki Oy:n jätevedet esikäsittelystä huolimatta aiheuttavat suurta haittaa ja vahinkoa loma-asunnon virkistyskäytölle. Jokivesi on sameaa, limaista ja uimakelvotonta. Ajoittain hyvin voimakas avolaitoksen hajuhaitta ja melu kuuluu ympäristön saasteisiin kuten edelleen tilannetta pahentava jätevedenpuhdistamon päästöputki, joka laskee vetensä vain 120 metriä loma-asunnon rannan yläpuolella. Muistuttajat vastustavat jätevesien päästöhanketta, mutta jos hanke kuitenkin toteutuu, he vaativat 800-1000 euron korvausta. Honkajoen kunnan Hongon kylässä olevan Uusihonko nimisen maatilakiinteistön RN:o 6:90 omistaja (Hannu Uusihonko) on esittänyt muistutuksen ja korvausvaatimuksen ym-
16/27 päristölupahakemuksen johdosta. Kiinteistö rajoittuu Karvianjokeen ja sillä on rantaviivaa noin 700 metriä. Kunnan jätevedenpuhdistamo ja purkupaikka sijaitsevat tämän ranta-alueen yläjuoksulla vastakkaisella rannalla. Muistuttaja vaatii 20 000 euron kertakaikkista korvausta kiinteistöön kohdistuneista vahingoista edellisen lupakauden toistuvista päästöraja-arvojen ylityksistä, jotka ovat vaikeuttaneet uskottavuutta luomuviljelijänä toimimiseen sekä erikoiskasvien viljelyä (luomuperuna). Toisena perusteluna korvausvaatimukselle muistutuksen tekijä esittää 60-luvulla rakennetun rantamökin käyttömahdollisuuksien kaventumisen maatilamatkailun kehittämisessä ja yleensä vesistöalueen käyttämiseen virkistäytymisessä. Kolmanneksi hän perustelee korvausvaatimusta tilan päärakennuksen sijainti huomioiden (50 m joesta ja 250 m puhdistamosta) yleisen asumisviihtyisyyden alenemisella kiinteistöllä. Kiinteistöä ei ole liitetty kunnalliseen viemäriverkkoon eikä se hyödy lainkaan puhdistamosta, mutta puhdistamosta aiheutuneet seurannaisvaikutukset ovat vaikuttaneet tilalla asumiseen ja yrittämiseen. Toisena vaatimuksena muistutuksen tekijä esittää uuteen lupamenettelyyn liittyen neuvotteluja eri viranomaisten kesken mahdollisuudesta rakentaa maatilamatkailuun liittyvää rakennuskantaa puhdistamon yläpuolella olevalle ranta-alueelle, jolloin tulevia kiinteistölle puhdistamosta aiheutuvia päästöjen haittavaikutuksia voidaan lieventää. Jos esitetyn kaltainen eri viranomaisten kanssa yhteistyössä laadittava rakentamisselvitys mahdollistaa tiiviin rantarakentamisen esitetylle alueelle ennen ALMA-rahoituskauden päättymistä (käytännössä rakentamislupa kesälle 2005), muistutuksen tekijä ei vaadi korvausta tilan kehittymisen estymisestä ympäristöluvan hakijalta, mutta jos asialle ei ole tehtävissä mitään, muistutuksen tekijä vaatii 10 000 euron kertakaikkista korvausta tilan kehittymisen estymisestä. Tämä korvaus pitää sisällään liiketoimintariskin sekä asumishaitan, joka sisältyy mahdolliseen lisärakentamiseen puhdistamon alapuoleisille osille sekä asumis- että maatilamatkailutarkoituksiin. Muistutuksen tekijä vaatii myös, että uuden ympäristöluvan ehtoja noudatetaan ja puhdistamoa hoidetaan päivittäin asianmukaisesti. Mahdolliset tulevat laiminlyönnit ja ehtojen ylitykset eivät sisälly esitettyihin korvauksiin vaan ne käsitellään ja korvataan tapauskohtaisesti, kun niistä aiheutuneet vahingot on todettu ja ne on arvioitu rahallisesti. Honkajoen Hongon osakaskunta vaatii muistutuksessaan 20.7.2004 asianmukaista yleissuunnitelmaa jätevesien puhdistamisesta siten, että puhdistustehoa oleellisesti parannetaan nykyiseen verrattuna ja asetetut lupaehdot saavutetaan kaikissa olosuhteissa typen, fosforin, orgaanisen aineksen ja hajun osalta. Aikaisemman lupajakson aikana jätevesien laadussa ja vesistön yleisluokassa on ollut selkeää vuosittaista laskua sekä hygieenisen laadun että hajuhaittojen muodossa. Tämä on oleellisesti vaikeuttanut puhdistamon alapuoleisten vesien virkistyskäyttöä sekä kalastusharrastuksen että uimisen suhteen. Pyydysten voimakas limoittuminen on vaikeuttanut kalastamista ja täten jopa kalojen käyttäminen ravinnoksi on herättänyt keskustelua. Hongon osakaskunta vaatii, että puhdistamon päästöjä seurataan säännöllisesti vesiensuojelu- ja ympäristöviranomaisten toimesta siten, että edellisen lupakauden toistuvia vuosia kestäneitä ylityksiä ei enää pääsisi tapahtumaan. Mahdollisten lupaylitysten sattuessa kunnan tai valvovan viranomaisen on annettava välitön selvitys tapahtuneesta osakaskunnalle, jotta istutustoimet ja yleiset kunnostushankkeet voidaan suhteuttaa tapahtuneeseen vahinkoon ja voidaan aloittaa mahdolliset korvausmenettelyneuvottelut asianomaisten tahojen kanssa. Hongon osakaskunta vaatii, että puhdistamon toiminnasta vastaavalle taholle asetetaan tiukat lupaehdot, joissa otetaan huomioon vesiensuojelutoimenpiteet ja kompensoivat
toimet, jotka aiheutuvat puhdistamon toiminnasta ja hoidosta vesistön yleisen laatutason laskuun. 17/27 Lisäksi edellytetään, että kunta vaatii Honkajoki Oy:tä esipuhdistamaan teollisuusjätevetensä siten, etteivät ne tuota ylipääsemättömiä haju- ja orgaanisia päästöjä keskuspuhdistamolle. Osakaskunta vaatii, että hakija korvaa Hongon osakaskunnalle velvoiteistutuksin puhdistamon alapuoleisen Karvianjoen vesistön kala- ja rapukannan heikkenemisen niin määrän kuin laadunkin osalta. Lisäksi, jos uudet lupaehdot eivät pysty takaamaan selvää vesistön laadun kohoamista, niin korvausneuvottelut pysyvästä haitasta on aloitettava. Hongon osakaskunta esittää, että lupa myönnetään ainoastaan viideksi vuodeksi kerrallaan, sillä edellisen lupakauden ongelmat ja niistä johtuva välinpitämättömyys korostuivat juuri jakson loppupuolella. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakemuksen muutos Hakija esittää vastineessaan 6.10.2004 (197 ), että Honkajoen kunnan ja Honkajoki Oy:n jätevedet käsitellään tulevaisuudessa erikseen. Sekä kunta että yhtiö hakevat jätevesien johtamista varten oman ympäristölupansa. Honkajoen Hongon osakaskunnan kannanottoon kunnanhallitus toteaa, että suunnittelutyö puhdistamon perusparantamiseksi tulee sisältämään yleissuunnitelman lisäksi myös yksityiskohtaiset rakennus- ja laitesuunnitelmat. Puhdistamon toimintaa tullaan valvomaan asukasvastineluvun määräämällä näytteenotto- ja analysointimäärällä vuosittain. Edellytettyihin korvauksiin velvoiteistutusten muodossa kunta ja vesihuoltolaitos osallistuu, mikäli koekalastuksissa tai muutoin voidaan kiistatta osoittaa puhdistamon alapuolisissa vesistön osissa kala- tai rapukannoissa taantumista verrattuna vesistön yläpuolisiin istutusosiin. Saukonranta nimisen loma-asuntokiinteistön RN:o 5:102 korvausvaatimukseen kunnanhallitus on suhtautunut myönteisesti, mutta Uusihonko nimisen maatilakiinteistön RN:o 6:90 omistajan vaatimukseen 20 000 euron kertakorvauksesta edellisen lupakauden ylityksistä kunnanhallitus on ottanut kielteisen kannan. Esitettyyn vaatimukseen saada rakennusoikeutta jäteveden purkupaikan yläpuoliselle rantavyöhykkeelle kunnanhallitus toteaa, että rakennusoikeudet ratkaistaan vireillä olevan keskustaajaman osayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Tässä vaiheessa ei ole varmaa, minkälaisia maankäyttömahdollisuuksia alueelle voidaan luoda. Lopuksi kunnanhallitus esittää, että suunniteltu kunnan ja Honkajoki Oy:n jätevesien eriyttämishanke voidaan kaikkien osapuolien hyväksymänä toteuttaa, eikä kunnanhallituksella ole myöskään huomautettavaa tätä vaihtoehtoa käsittelevästä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta. Honkajoen kunnanhallitus on 2.7.2004 päättänyt (135 ) jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksen muuttamisesta siten, että hakemuksesta eriytetään Honkajoki Oy:n jätevesien osuus ja vesihuoltolaitos hakee ympäristölupaa vain omalle toiminnalleen (kunnan viemärilaitokseen johdettavien muiden kuin Honkajoki Oy:n jätevesien käsittelemiseen olemassa olevalla kunnan jätevedenpuhdistamolla). Hakemuksen muutos on toimitettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle kunnan 5.8.2004 päivätyllä kirjeellä.
Hakemuksen siirto 18/27 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 15.2.2005 siirtänyt hallintolain 21 :n nojalla alunperin 31.3.2004 saapuneen toimivaltaansa kuulumattoman asian Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ratkaistavaksi. Hakemus ei enää kuulu ympäristölupaviraston toimivaltaan, koska hakija on kuulutusajan päätyttyä, 5.8.2004 lähettänyt ympäristölupavirastolle Honkajoen kunnanhallituksen päätöksen, jonka mukaan Honkajoki Oy:n jätevedet eriytetään kunnan puhdistamon jätevesistä ja ympäristölupaa haetaan vain kunnan jätevesille. Puhdistamon asukasvastineluku jää näin ollen alle 4000:n ja hakemus kuuluu ympäristökeskuksen ratkaisuvaltaan. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamolla 1.2.2006 tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Honkajoen kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaan. Lupa myönnetään muutetussa hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien ja lietteiden käsittelyyn olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen nykyiseen purkupaikkaan Karvianjoessa Honkajoen kunnassa. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Jäteveden johtamisesta aiheutuu purkupaikan alapuolella olevalle lomaasuntokiinteistölle rannan käytön vaikeutumista. Aiheutuva haitta määrätään korvattavaksi kertakaikkisella korvauksella. Jäteveden johtamisesta ei arvioida aiheutuvan muuta korvattavaa haittaa, joten muut korvausvaatimukset hylätään. Lausunnossa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vastaavalla tavalla siten, että jätevesipäästöt vesistöön ja muut päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Puhdistamon toimintaa on tehostettava muun muassa alkalointikemikaalin syöttämisellä ja polymeerin käyttämisellä jälkiselkeytyksessä vuoden 2007 loppuun mennessä siten, että lupamääräyksen 2) mukaiset, vuoden 2008 alusta alkaen noudatettavat jäteveden käsittelyvaatimukset ovat saavutettavissa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa. 2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien puolivuosikeskiarvoina laskettujen, vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä vuoden 2007 loppuun asti seuraavat vaatimukset: