JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen Versio: Palautekierros, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Arkkitehtuurin nykytilan analysointi ja kuvaaminen... 2 2.1 Organisaation arkkitehtuurin nykytilan kuvaaminen... 2 2.2 Rajatun kehittämiskohteen arkkitehtuurin nykytilan kuvaaminen... 4 2.3 Nykytilan peruskuvaukset... 4 3 Arkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu... 6 3.1 Organisaation arkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu... 8 3.2 Rajatun kehittämiskohteen arkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu... 8 3.3 Tavoitetilan peruskuvaukset... 9 1/11
1 Johdanto Tämä liite tukee JHS 179-suosituksen lukua 6 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi ja erityisesti sen osuuksia nykytilan analysoinnista ja tavoitetilan suunnittelusta. Liitteessä huomioidaan myös rajatun kehittämiskohteen arkkitehtuurin kuvaaminen, kuten esim. hankkeessa määriteltävän yksittäisen kehittämiskohteen arkkitehtuurin kuvaaminen. Viitearkkitehtuurien kuvaamisessa suositellaan hyödynnettäväksi myös JHKA Viitearkkitehtuurimallin ohjeistusta: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/viitearkkitehtuurimalli Mukana liitteessä ovat myös omat kokonaisuudet nyky- ja tavoitetilan peruskuvauksien tuottamisesta. Huomioi seuraavat tekijät ennen kuvaamisen aloittamista: Kuvausten tulee pohjautua käyttötarpeeseen eli mitä tulee tietää toiminnasta, tiedoista, tietojärjestelmistä ja teknologioista, jotta ymmärretään riittävästi nykytilasta ja voidaan suunnitella ja määritellä eteneminen tavoitetilaan sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Nykytilan analysointi ja kuvaus sekä tavoitetilan suunnittelu ja kuvaus lähtevät aina liikkeelle kuvaamisen suunnittelusta (ks. suosituksen luku 6.3.1) sekä arkkitehtuurivisiossa tehdystä rajauksesta ja siinä määriteltyjen kuvausnäkymien valinnasta (ks. suosituksen luku 6.3.2). 2 Arkkitehtuurin nykytilan analysointi ja kuvaaminen Arkkitehtuurin nykytilan analysointi ja kuvaaminen on ensimmäisellä kerralla melko suuri kertaluonteinen ponnistus, joten se kannattaa vaiheistaa. Seuraavissa kehittämisen suunnittelutilanteissa selviydytään kevyemmällä aiempien kuvausten päivittämisellä. Kokonaisarkkitehtuurityötä aloittelevan organisaation kannattaa keskittyä nykytilan arkkitehtuurikuvauksissa sellaisten toiminnan osakokonaisuuksien kuvaamiseen, joita tullaan lähitulevaisuudessa kehittämään tai joissa on havaittu selviä ongelmia ja haasteita. Asiantuntijoiden tulee katselmoida nykytilan kuvaukset kunkin iteraatiokierroksen yhteydessä. Arkkitehtuurin nykytilan kuvaukset tulee pitää ajan tasalla. 2.1 Organisaation arkkitehtuurin nykytilan kuvaaminen Koko organisaation arkkitehtuurin nykytilasta pyritään kuvaamaan organisaation keskeiset osat ja piirteet järjestelmällisesti kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmän avulla, jolloin nykyisiä rakenteita joudutaan tunnistamaan ja yleensä jäsentämään uudelleen. Arkkitehtuurin nykytilan kuvaaminen voidaan aloittaa toiminta-arkkitehtuurista ja keskeisten prosessien, tietovarantojen ja tietojärjestelmien kuvaamisesta ja jatkaa niitä tukevien teknologioiden kuvaamiseen (ks. kuvan 1 vihreät nuolet). Toinen tapa on aloittaa kuvaaminen inventaariotyyppisesti eli selvittämällä mitä on olemassa (ks. kuvan 1 punertava nuoli). Lisätietoja kuvaamisjärjestyksestä esimerkiksi TOGAF 9.1: stä 1. 1 Chapter 19.4 Approaches to Architecture Development, http://pubs.opengroup.org/architecture/togaf9- doc/arch/chap19.html#tag_19_04 2/11
Kuva 1. Nykytilan kuvausten suunta. Arkkitehtuurin nykytilasta kannattaa tunnistaa myös teknologian peruspiirteet, erityisesti mitkä teknologiavalinnat ovat nykytilan taustalla, mitä laitteita organisaatiolla on ja mitä palvelutasoja mihinkin järjestelmään, palvelimeen tai laitteeseen sovelletaan. Jos organisaatiolla on useita toimipisteitä kotimaassa tai ulkomailla, toimipisteet kuvataan myös verkkokaaviona. Loogisen tason riippuvuusmatriisit, kuten toiminnan palvelut-prosessit, prosessit-tiedot, loogiset tietovarannot-tietojärjestelmät- tai prosessit-tietojärjestelmät -matriisit (ks. liite 5 KA-taulukot) ovat yleensä hyödyllisiä kokonaiskuvan jäsentämisessä. Riippuvuusmatriiseista näkee, mitkä ovat toiminnalle kaikkien kriittisimmät järjestelmät ja tietovarannot ja mitä tietoja niissä käsitellään. Riippuvuusmatriiseja voi erinomaisesti hyödyntää laadittaessa tietoteknisen ympäristön, järjestelmien tai tietokantojen kehittämispolkua. Samoin nykykuvauksissa kannattaa hyödyntää myös visualisointeja (esim. tietojärjestelmien tietovirtakuvaukset). Fyysisen tason esittämiseen kannattaa siirtyä vasta loogisen tason jälkeen lähtien jälleen järjestelmien loogisesta rakentumisesta ja riippuvuuksista tietokantojen (ja muiden tietovarantojen) sekä laiteympäristön kanssa. Samalla on hyvä listata keskeiset käytettävät alustapalvelut, teknologiaresurssit ja käytetyt integraatiotekniikat. Käsitteellisen tason kuvaukset ovat keskeisiä erityisesti tavoitetilan kehittämisen kannalta ja ne tulee jäsentää nykytilankin suunnittelussa, jotta ne voidaan päivittää tavoitetilaa määriteltäessä. Arkkitehtuurin nykytilan kuvauksessa periaatteellisen tason kuvauksia on yleensä vähemmän, jos organisaatio ei aikaisemmin ole käyttänyt kokonaisarkkitehtuurimenetelmää. Suositeltavaa on kuitenkin, että tavoitetilan suunnittelussa tehdyt arkkitehtuurilinjaukset (arkkitehtuuriperiaatteet, käytössä olevat standardit ja ohjeistukset) sekä ohjaavat lait ja säädökset tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja päivitetään tarvittaessa nykytilan kuvausten päivittämisen yhteydessä. 3/11
2.2 Rajatun kehittämiskohteen arkkitehtuurin nykytilan kuvaaminen Rajatun kehittämiskohteen, kuten tietyn osa-alueen rajatun arkkitehtuurin tai ratkaisuarkkitehtuurin (esim. organisaation toiminta-arkkitehtuurin tai taloushallinnon ratkaisuarkkitehtuurin) nykytilan kuvauksessa kannattaa noudattaa samaa etenemispolkua ja periaatetta kuin koko organisaation nykytilan kuvaamisessa. Rajatun kehittämiskohteen nykytilan arkkitehtuuri pystytään yleensä kuvaamaan tarkemmin kuin koko organisaation nykytilan arkkitehtuuri. Kehittämiskohteesta voidaan esimerkiksi tarkemmin määritellä toimintamallit, tietokokonaisuudet sekä käytetyt standardit, laitteet, järjestelmät, verkot sekä kohteeseen liittyvät tietovarannot. Riippuvuusmatriisit ovat suppeampia, mutta ne voidaan kuvata tarkemmin. Erityisesti Arkkitehtuurin kerrosnäkymä (ent. looginen tietojärjestelmäjäsennys) voidaan esittää tarkemmin kuvaamalla juuri kyseisen kohteen tietojärjestelmärakenteen jäsennys. Usein rajatun kehittämiskohteen arkkitehtuurin nykytilassa voidaan organisaatiotasoa konkreettisemmin myös listata, mitä toiminnan palveluja ja prosesseja kyseiseen kohteeseen liittyy. Rajatun kehittämiskohteen arkkitehtuuria on suositeltavaa kuvata käsitteellisen tason yksittäisistä kuvauksista lähtien ja esittää miten ko. osakokonaisuus liittyy ns. isoon kuvaan. 2.3 Nykytilan peruskuvaukset Nykytilan peruskuvaukset on esitetty alla olevassa kuvassa (kuva 2). Kuva 2. Nykytilan peruskuvaukset. 4/11
Nykytilan peruskuvaukset voidaan tuottaa käyttämällä seuraavaa taulukkoa apuvälineenä. Taulukko 1. Nykytilan kuvaus peruskuvauksin. Tehtävät nykytilan peruskuvauksin Kuvauspohjat ja liitteet Toiminta-arkkitehtuuri ks. luku 7.2 Toiminta-arkkitehtuurin kuvaus 1 Selvitä ja kuvaa eri toimijat. Kuvaa myös Kuvaus liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Toimijat. toimijoiden roolit. 2 Kuvaa palvelukartta. Palvelukartta mukaisesti. 3 Kuvaa toimijoiden välinen vuorovaikutus. Hyödynnä vuorovaikutuksen kuvaamisessa toimijoista tehtyä listausta. Käytä näitä vuorovaikutuskuvauksia apuna käsitteiden listauksessa. Toimijoiden välinen vuorovaikutus avulla. 4 Selvitä toiminnan prosessit ja kuvaa visuaalinen prosessikartta. Listaa prosessikarttaan kuuluvat prosessit ja täydennä prosesseihin liittyvät tiedot, kuten esimerkiksi prosessin omistaja. Prosessikartta avulla. Kuvaukset liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Prosessit. 5 Kuvaa prosessien välinen vuorovaikutus. Prosessien välinen vuorovaikutus mukaisesti. 6 Kuvaa kehitettävien osa-alueiden keskeiset prosessit nykytilassa. Prosessikaavio avulla. 7 Selvitä ja kuvaa toiminnan palveluiden ja prosessien riippuvuudet eli mitkä prosessit osallistuvat kunkin palvelun tuottamiseen. Tietoarkkitehtuuri ks. luku 7.3 Tietoarkkitehtuurin kuvaus 8 Selvitä ja kuvaa keskeinen käsitteistö (ks. luku 7.3 Tietoarkkitehtuurin kuvaaminen käsitteellisellä tasolla, kohta Käsitteistö). Käsitteiden määritelmien tulee perustua yhteisissä sanastoissa ja ontologioissa kuvattuihin määritelmiin (ks. luku 7.3). Listaa käytössä olevat sanastot. 9 Laadi keskeisistä käsitteistä visuaaliset käsitemalli(t) Täydennä käsitemallikuvia kirjoittamalla taulukkoon esim. käsitteen kuvaus (ominaisuus/attribuutti), mihin sanastoon käsite kuuluu, mihin päätietoryhmään käsite kuuluu. 10 Listaa loogiset tietovarannot ja niihin liittyvät olennaiset tiedot. Kuvaa tietovarannot myös visuaalisesti. Prosessien listaus liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Prosessit. Riippuvuuksien kuvaus liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Toiminnan palvelut-prosessit -matriisi. Käsitteistön jäsentäminen liitteen 5 KA-taulukot välilehdellä Käsitemalli. Käsitemalli mukaisesti. Sanastojen listaus liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Sanastot. Huomioi uuden sanaston koostamisessa sanastotyöprosessi (JHS 175 -suositus). Käsitemalli mukaisesti. Tekstuaaliset kuvaukset liitteen 5 KA-taulukot välilehdellä Käsitemalli. Kuvaukset liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Loogiset tietovarannot. Loogiset tietovarannot avulla. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri ks. luku 7.4 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kuvaus 11 Selvitä ja kuvaa nykytilan tietojärjestelmät visuaalisesti tietojärjestelmäkarttana. Tietojärjestelmäkartta avulla. 12 Kuvaa nykytilan tietojärjestelmien välinen vuorovaikutus. Tietojärjestelmien välinen vuorovaikutus mukaisesti. 13 Selvitä ja listaa tietojärjestelmät ja täydennä Listaus ja kuvaukset liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle 5/11
niihin liittyvät tiedot tietojärjestelmäsalkkuun. Tietojärjestelmäsalkku. Teknologia-arkkitehtuuri ks. luku 7.5 Teknologia-arkkitehtuurin kuvaus 14 Selvitä nykytilaan johtaneet teknologiavalinnat. Kuvaukset organisaation/kehittämiskohteen olemassa olevien dokumenttien avulla tai hyödyntämällä liitteen 5 KA-taulukot kuvauksia Tietojärjestelmäsalkku, Lisenssisalkku ja Laitelistaus. 3 Arkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu Tavoitetilan suunnittelun lähtökohtina toimivat organisaation strategia ja sen asettamat strategiset tavoitteet, tulosohjauksessa (TTS tai vastaava) annettavat tarkemmat tavoitteet sekä nykytilan analysointi ja olemassa olevat kuvaukset (ks. suosituksen luku 5.1.1. Organisaation tavoitteet ja toimintamallit ja luku 7.1 Periaatteellisen tason kuvaus kohta Strategian kuvaus). Organisaation tavoitteiden pohjalta laaditaan toiminnan ja talouden suunnitteluprosessissa päivitetty projektisalkku, jossa ovat mukana kokonaisarkkitehtuurin kehittämishankkeet sekä ratkaisujen toteutushankkeet, joiden pitää käyttää tavoitetilansa suunnittelussa kokonaisarkkitehtuurimenetelmää ja - kuvauksia. Ratkaisujen toteutushankkeet tuottavat tuloksensa siten, että ne noudattavat hyväksyttyjä kokonaisarkkitehtuurilinjauksia ja -ratkaisuja. Arkkitehtuurinmukaisuus ja olemassa olevien ratkaisujen hyödyntäminen tarkastetaan merkittävissä hankkeissa kaikissa hankkeen elinkaaren vaiheissa. Hanke- tai projektipäällikkö huolehtii arkkitehtuurilinjausten noudattamisesta ja arkkitehtuurinmukaisuuden tarkastuttamisesta hankkeessaan ja että hankesuunnitelmassa on huomioitu arkkitehtuurin suunnittelulle tarvittava aika ja resurssit. Tavoitetila kuvataan pääsääntöisesti ylhäältä alas tarkentuvasti periaatteellisen tason linjauksista, käsitteellisten linjausten kautta loogisiin linjauksiin (ks. kuva 3). Tavoitetilan suunnitellaan iteratiivisesti eli tarvittaessa eri suunnitteluvaiheita tarkentaen toistamalla. 6/11
Kuva 3. Tavoitetilan kuvausten suunta. Koko organisaation arkkitehtuurin tavoitetilaa suunniteltaessa kannattaa lähteä periaatteellisen tason kuvauksista. Nämä muodostavat arkkitehtuurin laatimisen ja kehittämisen perustan, joka tulisi ottaa huomioon kaikilla kuvaamisen tasoilla ja kaikissa kuvattavissa kohteissa, oli kysymyksessä sitten koko organisaation arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaamisesta tai yksittäisen, rajatun ratkaisun tavoitetilan kuvaamisesta. Hyödyllisintä on määritellä arkkitehtuurisuunnittelua ohjaavat linjaukset ja arkkitehtuuriperiaatteet varhaisessa vaiheessa arkkitehtuurin kehittämisen tiellä. Ne toimivat rajatumpien kohteiden tavoitearkkitehtuurien kehittämisen pohjana ja varmistavat ylätasolla ratkaisujen yhdenmukaisuuden. Kun periaatteellisen tason linjaukset on tehty koko organisaation tasolla, yksittäisissä kohdearkkitehtuurin tavoitetilakuvauksissa voidaan keskittyä erityisesti käsitteellisen ja loogisen tason kuvauksiin ja osittain myös fyysisen tason tavoitetilakuvauksiin. Arkkitehtuuria ohjaavat linjaukset tulee myös tarkistaa säännöllisesti ja päivittää huomioiden sekä organisaation sisäiset (strategia, palveluiden muuttuneet vaatimukset) että ulkoiset vaatimukset (lainsäädäntö, muuttuva teknologia, tieto- ja kyberturvallisuus jne.) Tavoitetilan arkkitehtuurikuvauksista ei kannata tehdä liian yksityiskohtaisia, sillä tällöin rajataan pois mahdollisten palvelutoimittajien mahdollisuudet innovointiin ja se voi rajoittaa toteutettavia ratkaisuja. Yksityiskohtaisia ratkaisuja on syytä määritellä vain niissä tapauksissa, kun se on perusteltua (esimerkiksi tavoiteltavat yhteentoimivuutta luovat integraatioratkaisut). Rajatun kohteen arkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelussa voidaan ottaa kantaa moniin fyysisen tason ratkaisuihin erityisesti standardeihin ja teknologia-arkkitehtuurin periaatteisiin. 7/11
3.1 Organisaation arkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu Organisaation arkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelussa on suositeltavaa aloittaa periaatteellisen tason arkkitehtuuria ohjaavista linjauksista, joita arkkitehtuuriperiaatteet konkretisoivat. Periaatteellisen tason tavoitetilan linjausten kuvaaminen on myös luonteva keino saada organisaation johto ja kehittämisen avainhenkilöt jo tässä vaiheessa osallistumaan ja tutustumaan kokonaisarkkitehtuurityöhön (ks. suosituksen luku 7.1 Periaatteellisen tason kuvaus). Periaatteellisen tason jälkeen tavoitetila kannattaa suunnitella ylhäältä alas, taso kerrallaan ja vasemmalta oikealle (ks. kuva 3). Periaatteellisen tason kuvausten jälkeen on tärkeää aloittaa näkökulmien kuvaaminen toiminnan kuvauksista. Tämä täsmentää sitä, millä tavalla suunnittelun kohteena olevalla alueella toimitaan. Eri näkökulmat täsmentyvät käsitteelliseltä tasolta loogiselle tasolle. Usein organisaatiotason tavoitetilan arkkitehtuuri huipentuu loogiseen Arkkitehtuurin kerrosnäkymään, johon liitetään myös tietovarantojen, integraatioperiaatteiden ja teknologiaresurssien pääjäsennys (ks. esim. liite 6 KA-kuvausten visualisointi ja liite 8 Integraation ja rajapintojen kuvaus). Tähän jäsennykseen pääseminen kuitenkin edellyttää periaatteellisen tason vaatimusten ja koko käsitteellisen tason läpikäyntiä ja harmonisointia, jotta kuvattavan kokonaisuuden palvelevuus ja yhteentoimivuus voidaan varmistaa. Organisaatiotason tavoitetilan arkkitehtuuriin kuvataan verkko-ja integraatioratkaisuja lukuun ottamatta melko harvoin tarkkoja fyysisen tason arkkitehtuurikuvauksia. Tietokannat, tietojärjestelmätuotteet (esim. valmisohjelmistot, kuten SAP) ja laitemallit täsmentyvät yleensä myöhemmin kehittämisprojekteissa (hankkeissa toteutettavat ratkaisuarkkitehtuurit), joiden avulla edetään kohti määriteltyä organisaation tavoitearkkitehtuuria. Näistä, projektien tuotosten perusteella täsmennetyistä tavoitetilan kuvauksista, syntyy pohja seuraavien kehittämiskierrosten nykytilan kuvauksille. 3.2 Rajatun kehittämiskohteen arkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu Rajatun kehittämiskohteen, kuten tietyn osa-alueen rajatun arkkitehtuurin tai ratkaisuarkkitehtuurin (esim. organisaation toiminta-arkkitehtuurin tai taloushallinnon ratkaisuarkkitehtuurin) tavoitetilan suunnittelussa tuotettavat kuvaukset kannattaa esittää huomattavasti yksityiskohtaisemmin kuin koko organisaation tavoitetilan arkkitehtuuri. Yleensä rajatun kehittämiskohteen tavoitetilan arkkitehtuurin kuvaaminen kannattaa aloittaa periaatteelliselta tasolta tunnistamalla alueeseen liittyvät kansalliset ja koko organisaatiota koskevat arkkitehtuuria ohjaavat linjaukset ja standardit, sekä kohteeseen liittyvät muut kehittämissuunnitelmat. Kehittämiskohteen arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaamisessa kannattaa erityisesti panostaa toimintaarkkitehtuurin käsitteelliseen ja loogiseen tasoon sekä tietoarkkitehtuurin kuvaamiseen. Tietojärjestelmälähtöinen kehittäminen saattaa johtaa arkkitehtuuriin, joka rajoittaa jatkokehittämistä. Kehittämiskohteen tavoitetilan arkkitehtuurit yleensä huipentuvat yhteen loogiseen arkkitehtuurin kerrosnäkymää esittelevään kuvaan. Ko. kuvaus ei saa olla kuitenkaan ainoa tuotos, vaan sen tulee olla loogisella tasolla kaikkien ylempien tasojen kuvausten pohjalta laadittu lopputulos. 8/11
3.3 Tavoitetilan peruskuvaukset Tavoitetilan peruskuvaukset on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 4). Kuva 4. Tavoitetilan kuvaus peruskuvauksin. Tavoitetila (tai useampi mahdollinen tavoitetilaskenaario) voidaan suunnitella käyttämällä seuraavaa taulukkoa apuvälineenä. Taulukko 2. Tavoitetilan kuvaus peruskuvauksin. Tehtävät tavoitetilan peruskuvauksin Kuvauspohjat ja liitteet Periaatteellinen taso ks. luku 7.1 Periaatteellisen tason kuvaukset 1 Jäsennä organisaation strategia ja strategiasta johdetut strategiset tavoitteet, esimerkiksi lainsäädännön muutokset visuaalisesti. Täydennä strategiaan, strategisiin tavoitteisiin ja tarkempiin tavoitteisiin liittyvät tiedot, esimerkiksi edellä mainittujen tavoitteiden suhteet. Strategian kuvauksia voi täydentää esim. erillisillä perustelumuistioilla. Huomioi toimintaympäristöstä tulevat vaatimukset myös tietoturvallisuuden osalta. 2 Kuvaa tai päivitä olemassa olevat arkkitehtuuriperiaatteet. Strategia perustuu organisaation strategian toimeenpanosuunnitelmaan, jonka pohjalta sitä tarkennetaan kuvauksilla: Strategiakartan kuvaus liitteen 1 Strategian kuvaus strategiakartan avulla mukaisesti. Voit hyödyntää myös liitteen 6 KA-kuvausten visualisointi ohjeistusta. Strategioiden ja strategisten tavoitteiden kuvaukset liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Strategia. Kuvaus liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Arkkitehtuuriperiaatteet. 9/11
Huomioi kaikki näkökulmat (toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurit), tietoturvallisuuden hallinta sekä integraatioarkkitehtuuri. 3 Selvitä ja määritä tavoitetilan arkkitehtuuriin liittyvät rajaukset ja reunaehdot. 4 Selvitä ja listaa viite- ja sidosarkkitehtuurit, jotka vaikuttavat tavoitetilaan. 5 Selvitä ja kuvaa tavoitetilan arkkitehtuuriin vaikuttavat lait ja säädökset 6 Määrittele ja kuvaa tarkemmat, strategisista tavoitteista ja tarkemmista tavoitteista johdetut kehittämisvaatimukset ja tavoitteet. Kuvaa sidosryhmien, toiminnan ja tiedonhallinnan kehittämisvaatimukset ja tavoitteet. Täydennä vaatimuksia tietojärjestelmä- ja teknologiavaatimuksilla. Listaus liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Rajaukset ja reunaehdot Listaus liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Viite- ja sidosarkkitehtuurit. Listaus liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Ohjaavat lait ja säädökset. Kuvaus liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Kehittämisvaatimukset ja -tavoitteet. Toiminta-arkkitehtuuri ks. luku 7.2 Toiminta-arkkitehtuurin kuvaus 7 Määrittele ja kuvaa tavoitetilan toimijat. Kuvaus liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Toimijat. Täydennä toimijoiden roolit. 8 Määrittele ja kuvaa tavoitetilan palvelukartta Visualisointi liitteen 6 KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Palvelukartta avulla. 9 Määrittele ja kuvaa tavoitetilan toimijoiden välinen vuorovaikutus. Visualisointi liitteen 6 KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Toimijoiden välinen vuorovaikutus avulla. 10 Määrittele tavoitetilan ylätason prosessit ja kuvaa ne visuaalisesti prosessikarttana. Listaa prosessit ja täydennä prosessien tiedot, esimerkiksi prosessin omistaja. Visualisointi liitteen 6 KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Prosessikartta avulla. Listaus ja kuvaus liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Prosessit. 11 Määrittele ja kuvaa tavoitetilan prosessien välinen vuorovaikutus. Visualisointi liitteen 6 KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Prosessien välinen vuorovaikutus avulla. 12 Määrittele ja kuvaa kehitettävien osa-alueiden keskeiset prosessit. 13 Selvitä ja kuvaa toiminnan palveluiden ja prosessien riippuvuudet eli mitkä prosessit osallistuvat kunkin palvelun tuottamiseen. Prosessikaavio avulla. Prosessien listaus liitteen 6 KA-taulukot välilehdelle Prosessit. Riippuvuuksien kuvaus liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Toiminnan palvelut-prosessit -matriisi. Tietoarkkitehtuuri ks. luku 7.3 Tietoarkkitehtuurin kuvaus 14 Määrittele ja kuvaa kehitettävän osa-alueen keskeinen käsitteistö (ks. luku 7.3 Tietoarkkitehtuurin kuvaaminen käsitteellisellä tasolla, kohta Käsitteistö). Käsitteiden määritelmien tulee perustua yhteisissä sanastoissa ja ontologioissa kuvattuihin määritelmiin (ks. luku 7.3). Käsitteistön jäsentäminen liitteen 5 KA-taulukot välilehdellä Käsitemalli Käsitemalli mukaisesti. Sanastojen listaus liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Sanasto. Listaa tavoitetilan sanastot. 15 Kuvaa kehitettävän osa-alueen keskeisistä käsitteistä visuaaliset käsitemalli(t). Huomioi uuden sanaston koostamisessa sanastotyöprosessi (JHS 175 -suositus). Käsitemalli mukaisesti. Täydennä käsitemallikuvia tekstikuvauksin Kuvaus liitteen 5 KA-taulukot välilehdellä Käsitemalli. kirjaamalla taulukkoon esim. käsitteen kuvaus (attribuutti), mihin sanastoon käsite kuuluu, jne.). 16 Määrittele ja kuvaa kehitettävään osa-alueeseen Kuvaus liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Loogiset 10/11
liittyvät loogiset tietovarannot ja niihin liittyvät olennaiset tiedot. Kuvaa tietovarannot myös visuaalisesti. tietovarannot. Loogiset tietovarannot avulla. 17 Määrittele ja kuvaa looginen tietomalli kehitettävistä tietojärjestelmistä (ks. luku 7.3 Tietoarkkitehtuurin kuvaaminen loogisella tasolla ja liite 7 Semanttisen yhteentoimivuuden menetelmäohje). looginen tietomalli avulla. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri ks. luku 7.4 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kuvaus 18 Määrittele ja kuvaa tavoitetilan tietojärjestelmäpalvelut. Kuvaus liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Tietojärjestelmäpalvelut. 19 Määrittele ja kuvaa tavoitetilan tietojärjestelmät visuaalisesti tietojärjestelmäkarttana. Tietojärjestelmäkartta avulla. 20 Määrittele ja kuvaa tavoitetilan arkkitehtuurin kerrosnäkymä. Huomioi kuvauksessa myös toiminta-, tieto- ja teknologiaarkkitehtuurinäkökulmat. 21 Määrittele ja kuvaa tavoitetilan tietojärjestelmien välinen vuorovaikutus. Arkkitehtuurin kerrosnäkymä mukaisesti. Tietojärjestelmien välinen vuorovaikutus mukaisesti. 22 Suunnittele ja kuvaa tavoitetilan tietojärjestelmät ja niiden tiedot tietojärjestelmäsalkkuun. Teknologia-arkkitehtuuri ks. luku 7.5 Teknologia-arkkitehtuurin kuvaus 23 Selvitä ja määrittele tavoitetilan teknologiavalinnat. Teknologiavalintoihin liittyviä teknologiaperiaatteita määritellään myös arkkitehtuuriperiaatteiden määrittelyn yhteydessä. Kuvaus liitteen 5 KA-taulukot välilehdelle Tietojärjestelmäsalkku. Kuvaus liitteen 5 KA-taulukot välilehden Rajaukset ja reunaehdot -avulla. 11/11