Kaisa Rönkä Lasten ja nuorten palveluiden johtaja Tietokeskus Vellamon avajaiset 2.9.2008 Hyvät tietokeskus Vellamon avajaisvieraat, hyvä tietokeskus Vellamon henkilökunta Arvelen, että joukossamme saattaa olla joku avajaisvieras, joka kutsun saadessaan kysyi mielessään: mikä ihmeen tietokeskus Vellamo Merikeskus Vellamohan avattiin jo kaksi kuukautta sitten. Tietokeskus Vellamo on Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian, Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Kymenlaakson museon ja Suomen merimuseon yhteinen informaatio-, oppimis- ja tutkimuskeskus. Tietokeskus tarjoaa asiakkailleen tieteellisesti painottuneita arkisto- ja tietopalveluja, joiden tavoitteena on edistää alueellista, kansallista ja kansainvälistä tutkimusta, opetusta ja oppimista sekä harrastustoimintaa. Edellä mainittujen neljän eri toimijatahon verkostoitumisen myötä tietokeskus Vellamon aineistoihin on siirtynyt edellä mainituista museoista ja Kotkan Merikirjastosta n.20 000 kirjaa, 3 500 lehtivuosikertaa, n.500 000 valokuvaa, piirustuksia, karttoja sekä arkisto- ja av-materiaalia. Painettua aineistoa on 1740- luvulta lähtien. Tätä laajaa historiatietoa täydentää ajantasainen painettu ja sähköinen koulutus- ja tutkimusaineisto. Kun olemme yhdessä suunnitelleet tietokeskuskokonaisuutta sen toimintaperiaatteita ja hallintoa ei haasteita ole puuttunut. Tänä päivänä, kun olemme kokoontuneet viettämään tietokeskus Vellamon avajaisjuhlaa, voi luottavaisin mielin todeta, että yhteiset ponnistelumme eivät ole menneet hukkaan. Uskon että tietokeskuksen sijainti arkkitehtoonisesti mielenkiintoisen Merikeskus Vellamon yhteydessä herättää kiinnostusta tutustua myös tiedekeskuksen kautta avautuviin mahdollisuuksiin. Erityisesti ajattelen kymenlaaksolaisia tutkijoita ja opiskelijoita ja heille tarjoutuvia mahdollisuuksia ja rohkenen toivoa, että jokainen meistä voisi olla välittämässä tietoa tietokeskus Vellamon olemassaolosta ja näin auttaa ihmisiä löytämään tämän väylän/portin käytettävissä oleviin tietovarantoihin. Tänä päivänä myös tietokeskus voi varauksetta yhtyä Merikeskus Vellamon markkinointikutsuun: Kokoonnu kohtaamaan mennyt ja tuleva. loistava sijainti ja monipuoliset mahdollisuudet. Hyvät avajaisvieraat, johtokunnan puolesta halun toivottaa teidät kaikki sydämellisesti tervetulleiksi tietokeskus Vellamon avajaisiin ja toivon että viihdytte ja teillä olisi aikaa tutustua niin tiedekeskus kuin Merikeskus Vellamoonkin.
TIETOKESKUS VELLAMO Johtaja Iiris Kuusinen Tietokeskus Vellamon avajaiset 2.9.2008 Hyvät avajaisvieraat Minulla on ilo toivottaa teidät tervetulleiksi tutustumaan Tietokeskus Vellamon upouusiin tiloihin. Tietokeskuksen intensiivinen kolmivuotinen suunnittelutyö on nyt saavuttanut yhden etapin ja pääsemme avaamaan kirjastopalvelut sekä alueellisen koulutusneuvontapalvelun. Tietokeskuksen yksi keskeinen toiminnan muoto, arkisto- ja kuvapalvelut, käynnistetään ensi keväänä. Alkuidea tietokeskuksesta syntyi jo vuonna 2001, kun Kymenlaakson museon silloisen johtajan Eira Karppisen kanssa pohdimme ratkaisuja Kotkan merikirjaston tilanahtauteen. Totesimme, että olisi järkevää yhdistää resurssit ja perustaa Kotkaan yhteinen meritietokeskus, jossa tutkijoiden käytössä on sekä merikirjallisuus että museon merihistorialliset arkisto- ja esinekokoelmat. Ideamme sai lisäpontta, kun Kymenlaakson korkeakoulujen aluekehitysstrategiassa 2003-2006 esitettiin, että Kotkaan pitäisi luoda Helsingin yliopiston ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhteinen tieteellinen kirjasto. Idea konkretisoitui edelleen Suomen merimuseon ja Kymenlaakson museon museokeskushankkeen myötä, ja tiivis suunnittelutyö käynnistyi vuonna 2005. Tietokeskuksen moderni interiööri on arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen käsialaa. Kalustuksen rahoitukseen on saatu tukea Kymenlaakson liitolta. Kalustuksen väripaletti ja materiaalit myötäilevät muuta sisustusta. Tilana tietokeskus tuo mieleen laivan kajuutan. Lattiaa arkkitehti kuvailee sanoilla "rouhea, ei liian hieno". Lattiamateriaali symboloi työn tekemistä. Se soveltuu satamamiljööseen, jossa ahtaajat kulkevat kärryineen. Karuuden vastapainona ovat ikkunoiden eteen sijoitetut pehmeät tuolit, jotka luovat olohuonemaista tunnelmaa. Tilan ja kalusteiden mustavalkoisuus toimii taustana ja tuo esiin olennaisempaa eli kirjoja. Kalustuksen suunnittelussa on ollut lähtökohtana toiminnallisuus. Tavoitteena on luoda tutkimus- ja oppimisympäristö, jossa asiakkaat voivat helposti ja itsenäisesti etsiä tietoa. Tietokeskuksessa on monta elementtiä, joita voi luonnehtia ainutlaatuisiksi. Toimintamalli, joka perustuu museoiden ja kirjastojen tiiviiseen yhteistyöhön, on Suomen oloissa uraauurtava. Samassa tilassa on tarjolla sekä museoiden arvokas historiatieto että korkeakoulujen uusin sähköinen aineisto. Samasta asiakaspalvelupisteestä välitetään museoiden arkistopalvelut ja korkeakoulujen tietopalvelut. Tietokeskuksen sloganiksi olemmekin ideoineet "Historiaa ja huipputietoa".
Tietokeskuksen kirjastopalvelumuotoja ovat lainaus, aineistojen käytön opastus, kauko- ja tietopalvelut sekä tiedonhankinnan opetus. Tietokeskuksen painetun kokoelman aihealueet painottuvat mereen ja paikallishistoriaan. Noin puolet painetusta aineistosta on lainattavaa ja toinen puoli tietokeskuksessa käytettävää käsikirjastoaineistoa. Meripainotteisen painetun kokoelman rinnalla ovat mittavat eri aihealueiden sähköiset aineistot. Asiakkaiden paikalliskäytössä ovat Helsingin yliopiston kirjastojen ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjaston opiskelua ja tutkimusta varten hankkimat e-aineistot sekä museoiden museoalan tietoa tarjoavat tietokannat. Käytössä on yhteensä noin 22 000 e-lehteä, 260 000 e-kirjaa ja satoja tietokantoja. Neljän eri toimijan verkoissa olevien e-aineistojen käyttöönotto tietokeskuksen tiloissa on ollut haasteellista ja vaatinut monia innovatiivisia teknisiä ratkaisuja. Tässä on kuitenkin onnistuttu, ja nyt asiakas pääsee yhdeltä päätteeltä ja yhden verkkoon kirjautumisen kautta käyttämään kaikkien toimijoiden e-aineistoja. Tietokeskuksen toiminnassa painottuvat alueellisuus ja Kotka. Tiloissa avautuu myös Kymen koulutuskompassin neuvontapalveluiden piste, jossa annetaan koulutusneuvontaa korkeakouluopinnoista kiinnostuneille. Neuvonnasta vastaavat Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kotkan yksikkö, Kymenlaakson kesäyliopisto ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Tietokeskuksen kehittämistyössä on nyt päästy vaiheeseen, jossa ulkoiset puitteet on saatu kuntoon, ja ovet voidaan avata asiakkaille. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin palvelujen sisällöllistä kehittämistä, jossa riittää kosolti haasteita. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia tietokeskuksen suunnitteluun osallistuneita. Erityiskiitokset kohdistan suunnittelutyöryhmän jäsenille, jotka ovat ideoineet uutta ja toteuttaneet sovittuja asioita. Toivotan teille kaikille viihtyisiä hetkiä tietokeskuksessa sekä sen jälkeen museoiden näyttelyissä.