Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1
Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia Slovakia Tšekki Puola Romania Ranska Kypros Portugali Liettua Espanja Latvia Kreikka Britannia Irlanti SUOMEN JULKINEN TALOUS ON EU:n ELIITTIÄ Julkisyhteisöjen EMU- alijäämä 2011**, % BKT:sta Lähteet: Euroopan komission talousennuste, kevät 2010; Suomi: VM Taloudellinen katsaus, maaliskuu 2010-12,1 % -9,9 % -9,9 % -10,0 % -8,5 % -8,8 % -7,4 % -7,4 % -7,7 % -7,9 % -7,0 % -5,4 54% -5,7 % -3,6 % -3,9 % -4,0 % -4,6 % -4,7 % -4,9% -13 % -12 % -11 % -10 % -9 % -8 % -7 % -6 % -5 % -4 % -3 % -2 % -1 % 0 % -5,0 % -5,0 % -5,1 % -5,2 % -2,2 % -2,2 % -2,4 % -1,6 % 2
60 55 50 45 40 VALTION TALOUDESSA SITKEÄ ALIJÄÄMÄ Valtion budjetin tulot ja menot 1987-2014** (miljardia euroa) tulot yhteensä ilman nettolainanottoa menot yhteensä ilman nettokuoletuksia 35 30 25 verot yhteensä 20 15 10 5 0 ** Tuloihin ei sisälly kumulatiivisen ylijäämän käyttöä, 2005: 2,7, 2006: 0,5, 2007: 0,6, 2008: 0,56, 2010: 1,355 (mrd. ). Lähde: Valtion tilinpäätökset 1987-2009, TA 2010, LTA I-II 2010, HE LTA III 2010, budjettikehys 2011-2014 (30.3.2010) 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010* 2011* 2012* 2013* 2014* 3
mrd. 85 80 75 70 65 60 YHTEISKUNNAN VEROTUOTOT NOUSEVAT JA LASKEVAT KANSANTALOUDEN KÄÄNTEIDEN MUKANA 72,5 66,2 75,0 69,1 77,4 72,6 80,4 79,7 77,3 79,7 73,6 73,6? 55 50 45 40 Vuoden 2009 hintatasossa Verotuotto vuosittain 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 valtiolle, kunnille, sosiaaliturvarahastoille ja EU:lle menevät verot ja veroluonteiset maksut yhteensä Lähde: Tilastokeskus 4
VAIKKA VEROASTE PYSYY VARSIN VAKAANA (43 44%) Kansantalouden veroaste 2004 2011** 50 % 45 % 43,5 % 43,9 % 43,8 % 43,0 % 43,3 % 43,0 % 42,4 % 43,6 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010* 2011** Lähteet: Tilastokeskus 2.3.2010; VM Taloudellinen katsaus, maaliskuu 2010 5
Julkisen talouden tasapainotus taantuman jälkeen FINASSIPOLITIIKAN LINJA Vuonna 2011 finanssipolitiikkaa ei tule kiristää talouden paluu kasvu-uralle on varmistettava, maaliskuussa 2010 vahvistetut budjettikehykset riittävät vuodelle 2011 Vuosille 2012-2015 julkiseen talouteen tasapainotusohjelma, joka perustuu menosopetutukseen, ei verotuksen kiristämiseen talouskasvun edistäminen on tärkeintä myös julkisen talouden kestävyyden kannalta, keinot valittava sen mukaisesti menojen sopeuttaminen on parempi tapa tasapainottaa julkista taloutta kuin verotuksen kiristäminen Alesina: Fiscal adjustments, lessons from recent history ; selvitys EU:n valtiovarainministerien Ecofin-neuvostolle 15.4.2010 Kinnunen ja Kostiainen: Julkisen talouden kestävyys taantuman jälkeen: tarkasteluja politiikkavalinnoista ; Suomen Pankki 4.2.2010 6
Julkisen talouden tasapainotus taantuman jälkeen FINANSSIPOLITIIKAN ANKKURIT VUOSILLE 2012-2015 2015 1) Valtion budjetin menojen jäädyttäminen reaalisesti vuoden 2011 tasolle 2) Verotuksen kokonaistason pitäminen vakaana (veroaste 43-44 %) 7
Finanssipolitiikan ankkurit vuosille 2012-2015 1) VALTION BUJETIN MENOJEN REAALINEN JÄÄDYTTÄMINEN 2011 TASOLLE Vuonna 2011 valtion budjetin menot ovat maaliskuun 2010 kehyspäätöksen mukaan 50 miljardia euroa Tähän menojen kokonaistasoon tehtäisiin vaalikauden aikana eli vuosina 2012-20152015 vain inflaatiotarkistukset t t k t Vanhat budjettikehykset pohjaksi, säädetään tarvittaessa maaliskuussa 2010 vahvistetut budjettikehykset vuosille 2011-20142014 otetaan uusien budjettikehysten pohjaksi keväällä 2011 tarkastetaan tilanne: tarvittaessa säädetään kehyksiä, jotta menojen kokonaistason k reaalisen jäädytyksen normi ei ylity talouspolitiikan päätavoitteena on oltava talouskasvun edistäminen: talouden kasvaessa ja työllisyyden parantuessa verotuotot kasvavat ja valtion menot pienenevät automaattisesti valtion menotason reaalinen jäädyttäminen on sitä helpompaa mitä paremmin kasvuhakuisessa talouspolitiikassa onnistutaan 8
Finanssipolitiikan ankkurit vuosille 2012-2015 2) VEROTUKSEN KOKONAISTASON PITÄMINEN VAKAANA (veroaste 43-44 %) Valtio vastaa verotuksen kokonaisuudesta ja tasosta valtio vastaa viime kädessä verotuksen kokonaisrakenteesta ja tasosta vaalikaudella 2012-2015 toteutettava verotuksen rakenneuudistus kohdistuu valtion veroihin - kevennykset ja kiristykset menevät päittäin kunnallisverotuksen kiristyminen on mahdollista välttää, mikäli palvelut pystytään y tuottamaan nykyisellä y henkilöstön määrällä tämä edellyttää tuottavuuden lisäystä (tarvitaan uusi PARAS 2 -hanke) työeläkemaksujen nousupaineita on purettava muun muassa työllisyysastetta nostamalla ja työuria pidentämällä Vakaa veroaste jättää tilaa myös yksityisen sektorin kasvulle verotuksen tason yleinen kiristäminen ja kansantalouden veroasteen nostaminen leikkaisi siivet yksityiseen kulutukseen ja investointeihin nojaavalta terveeltä talouskasvulta, mikä vaarantaisi myös verotuotot ja viime kädessä julkisen talouden rahoituspohjan 9
LOPUKSI: KESTÄVYYSVAJETTA HOIDETTAVA PITKÄJÄNTEISESESTI RAKENNEUUDISTUKSILLA Julkisessa taloudessa on merkittävä pitkän aikavälin kestävyysvaje, jota ei voi järkevästi hoitaa niin, että rakenteet jätetään ennalleen kestävyys tulee varmistaa ensisijaisesti hyvällä kasvuhakuisella talouspolitiikalla sekä hillitsemällä tehokkaasti julkisten menojen kasvua yritys paikata vaje veronkorotuksilla uhkaisi johtaa umpikujaan kansantalouden elinvoiman hiipuessa ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan hj rapautuessa tälle tielle ei kannata lähteä ä Julkisen talouden kestävyysvajeen paikkaaminen vaatii pitkäjänteistä, yli useiden vaalikausien kestävää rakenteellista uudistustyötä, mm: kunta- ja palvelurakenteen perusteellisen uudistamisen jatkaminen työeläkemaksujen nousun hillitseminen muun muassa työllisyysastetta nostamalla ja työuria pidentämällä ällä verotuksen tuottoneutraali rakenteellinen uudistaminen ja painopisteen siirtäminen työn verotuksesta kulutuksen verotuksen suuntaan 10