Maailmanluokan osaamista nyt ja tulevaisuudessa Koulutus 1
2
Metsäteollisuuden ja -klusterin koulutuksesta on huolehdittava Osaamisen ja koulutuksen merkitys yritysten ja yhteiskunnan strategisena menestystekijänä kasvaa jatkuvasti. Koulutusta on kehitettävä työelämän tulevia tarpeita ennakoiden, jotta osaamispääoma vahvistuu. Suomelle tärkeän metsäklusterin koulutusohjelmista, opiskelijamääristä ja opiskelijoista on pidettävä erityistä huolta ja alan vetovoimaa uravaihtoehtona vahvistettava. Ilman osaajia suomalaisesta puusta ei synny asiakkaiden ja kuluttajien tarvitsemia tuotteita ja uusia innovaatioita. Uudistamalla ja kasvattamalla Suomen metsäklusterin osaamispääomaa hyödynnetään suomalaisen puun monipuoliset mahdollisuudet ja luodaan hyvinvointia eri puolille Suomea. Tavoitteena o n t e h d ä Suomesta v a hv a toimintaympäristö metsäteollisuuden tuotannolle ja innovaatioille ja kaksinkertaistaa metsäklusterin tuotanto vuoteen 2030 mennessä Metsäteollisuus kehittää alan koulutusta ja osaamista yhdessä korkeakoulujen, oppilaitosten ja viranomaisten kanssa. Metsäteollisuus lahjoittaa neljä miljoonaa euroa Aalto-yliopiston perustamispääomaan metsäteollisuuden suomalaisen innovaatioympäristön vahvistamiseksi. Uudistuvat ja uutta luovat metsäteollisuusyritykset hakevat yhteistyökumppaneikseen kansainvälisiä huippukorkeakouluja, joihin Aalto-yliopisto kuuluu. Metsäteollisuuden arvoketjujen eli asiakkaiden toiminnan ja tarpeiden osaamista on kasvatettava. Rakentamisen ammattilaisille tarvitaan erinomaiset valmiudet suunnitella monipuolisia rakennuksia puusta. Valtteja työmarkkinoilla ovat uudenlainen osaaminen ja valmius osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Prosessiteollisuuden perustutkinto ja alan insinööri- ja DI-ohjelmat antavat entistä paremmat valmiudet työelämään. Työmarkkinat muuttuvat ja kehittyvät. Verkottuneista toimintatavoista ja esimerkiksi kumppanuudesta palveluyritysten kanssa on tullut uudistumisen ja menestyksen avain. Kasvavan ja uudistuvan metsäteollisuuden toiminnan painopisteet ja työtehtävät muuttuvat ja avaavat osaajille uusia mahdollisuuksia. 3
Kansainvälisesti kilpailuky rakentavaa osaamista ja k Osaavat ihmiset ja toimiva koulutusjärjestelmä ovat edellytys Suomen metsäteollisuuden menestykselle nyt ja jatkossa. Vahvistamalla ja uudistamalla suomalaista osaamispääomaa hyödynnetään puun ja metsien monipuoliset mahdollisuudet ja varmistetaan Suomen kansainvälinen kilpailukyky ja hyvinvointi. Tavoite 1: Korkeakouluista vahvoja osaamiskeskuksia metsäteollisuudelle tärkeille aloille Kasvava ja uudistuva metsäteollisuus tarvitsee vahvat tiede- ja ammattikorkeakoulut. Kansainvälisesti kilpailukykyinen metsäteollisuus ja suomalaisten metsäklusteriyritysten teknologiajohtajuus perustuvat koko arvoketjun kattavaan korkeaan osaamiseen. Jotta suomalaisyritykset voivat vastata asiakkaiden ja markkinoiden muuttuviin tarpeisiin, on osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen tason oltava kansainvälisesti korkea. Korkeakoulujen on valittava vahvuusalueensa ja panostettava niihin. Metsäteollisuuden kasvun ja uudistumisen kannalta tärkeille aloille on luotava vahvat osaamiskeskukset. Näitä aloja ovat puun käyttö rakentamisessa, pakkaukset, painettu viestintä, energia, uudet biopohjaiset tuotteet sekä puunhankinta ja metsätalous. Lisäksi korkeakoulujen on hyödynnettävä täysimääräisesti uuden oikeusaseman, taloudellisen autonomian ja johtajuuden mahdollisuudet. Ammattikorkeakoulujen on tiivistettävä yhteistyötä tiedekorkeakoulujen kanssa. Ammattikorkeakoulujen resursseja on keskitettävä mm. metsätalouden osalta. Opetuksen on oltava korkeatasoista ja yritysten tarpeista lähtevää. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on toteuttaa työelämälähtöistä alempaa korkeakoulututkintoa. Tavoite 2: Teollisuus tarvitsee ammattilaisia ja osaajia Metsäteollisuuden opiskelupaikkojen riittävyys on varmistettava. Huippuluokan ammattiosaaminen on perusedellytys sille, että Suomessa voidaan kilpailukykyisesti valmistaa ja kehittää uusia tuotteita ja teknologioita. Koulutustarjontaa on ohjattava kannustavalla rahoituksella vastaamaan nykyistä paremmin työllistymismahdollisuuksia. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaa on parannettava. Suomessa nuorten ikäluokat pienenevät. Emme voi kuitenkaan kouluttaa työelämään tulevia ainoastaan korkeakoulutason tutkintoihin, sillä ammattilaisia tarvitseva vientiteollisuus työllistää myös tulevaisuudessa suoraan ja välillisesti suuren osan suomalaisista. Kotimaisen puun käytön kasvu lisää metsätalouden ja autokuljetusten työvoiman tarvetta, kun sekä ainespuun että energiapuun korjuu lisääntyy. Metsäteollisuuden oppilaitosten resurssit opetuksen kehittämiseen on varmistettava. Riittävillä resursseilla on varmistettava opetuksen laatu ja nykyaikainen oppimisympäristö. Pätevien opettajien saatavuuteen ja opettajien jatkuvaan osaamisen ylläpitoon on panostettava merkittävästi. Työelämän muuttuviin tarpeisiin on vastattava myös aikuiskoulutusta uudistamalla sekä työvoima- ja opetusviranomaisten yhteistyötä vahvistamalla. Elinikäisen oppimisen on tuettava kilpailukykyä ja osaavan työvoiman saatavuutta yrityksiin ilman turhaa byrokratiaa. Ammatilliselle aikuiskoulutukselle, sekä yritysten tarjoamalle koulutukselle että uuteen ammattiin tähtäävälle koulutukselle, on luotava mahdollisimman hyvät edellytykset. 4
kyistä ja tulevaisuutta oulutusta Tavoite 3: Koulutusohjelmat ja tutkinnot vastaamaan uudistuvan teollisuuden ja kasvavan biotalouden tarpeita Koulutusohjelmia ja tutkintoja on kehitettävä jatkuvasti ja metsäteollisuuden tulevaisuuden tarpeita ennakoiden. Työelämän muutosta ja muuttuvia osaamistarpeita ennakoimalla parannetaan koulutuksen osuvuutta ja vaikuttavuutta. Koulutuksen työelämälähtöisyys ja työelämäyhteydet on nostettava painopisteeksi kaikilla koulutusasteilla. Metsäklusterin tutkimusstrategia antaa suuntaviivat opetuksen ja koulutusohjelmien kehittämiselle. Osaamistasoa on kasvatettava erityisesti metsäteollisuuden arvoketjujen asiakaspäässä. Tulevaisuuden asiakkaiden toiminnan ja tarpeiden, tuotteiden uusien käyttökohteiden sekä uusien liiketoimintamallien ymmärtämiseen ja kehittämiseen on panostettava. Korkeakouluopetuksen laatua on tältä osin parannettava ja määrää lisättävä. Arvoketjulle tärkeiden professuurien rahoitus ja toimintaedellytykset on turvattava. Ammatillisia tutkintoja on kehitettävä joustavaksi ja monipuolista osaamista tukevaksi. Ammatillisen koulutuksen on annettava taidolliset ja asenteelliset perusvalmiudet entistä monipuolisempiin tehtäviin ja uusien tehtävien oppimiseen. Koulutuksen antaman vankan perustietämyksen päälle on helppo rakentaa uutta osaamista työuran aikana. Tavoite 4: Puu tasavertaiseksi rakennusalan opetuksessa Puurakentamisen opetusta on lisättävä kaikilla koulutustasoilla, sillä puurakentamisen lisääminen edellyttää uusia tekijöitä ja osaajia. Suunnittelijoiden ja rakentajien tulee osata käyttää puuta vähintään yhtä hyvin kuin muitakin rakennusmateriaaleja. Samalla on huolehdittava rakennusalalla jo toimivien ammattilaisten puuosaamisen kehittymisestä. Puurakentamisen huippuosaaminen on turvattava professuureilla. Tällä hetkellä Suomessa opettaa vain yksi puuarkkitehtuurin professori. Lisää professuureja tarvitaan erityisesti puurakenteiden ja paloturvallisuuden opetukseen. Professuureilla on keskeinen merkitys myös puurakentamisen kehittämisessä. Rakennusinsinöörien puurakentamisen koulutuksen määrä ja sisältö on selvitettävä. Puurakenteiden opetusta on tarjottava vähintään samalla tavoin kuin muiden materiaalien opetusta. Opetuksen määrä vaikuttaa mm. suunnittelijapätevyyksiä haettaessa. Ammatillisessa opetuksessa on huolehdittava siitä, että alalle valmistuvat ammattilaiset osaavat teollisen puurakentamisen menetelmät yhtä hyvin kuin perinteiset rakennustavat. Rakennusalan täydennyskoulutukseen tarvitaan lisää puurakentamisen opetusta. Puun käytön laajentaminen perinteisten käyttöalueiden ulkopuolelle mm. kerrostaloihin sekä puurakentamisen uusiin teollisiin menetelmiin ja ratkaisuihin tarvitsee uusia osaajia. 5
Tulevaisuuden työelämä Kasvavan ja uudistuvan metsäteollisuuden toiminnan painopisteet ja työtehtävät muuttuvat, mikä avaa mahdollisuuksia osaajille. Alan uudistuminen luo pohjan kasvulle, ja monipuolisille tekijöille löytyy töitä metsäteollisuudessa myös tulevaisuudessa. Kotimaisen puun käytön kasvu lisää voimakkaasti työvoiman tarvetta metsätaloudessa, puunkorjuussa ja autokuljetuksissa. Kuljettajien tarpeen kasvuun vaikuttavat sekä ainespuun että energiapuun korjuun lisääntyminen. Myös metsäteollisuuden ikärakenne osoittaa osaajien tarpeen jatkossa. Metsäteollisuusyritykset ovat suomalaisista yrityksistä kansainvälisimpiä. Myös alan tunnetuimmat kone- ja laitevalmistajat sekä asiantuntijaorganisaatiot ovat suomalaisjohtoisia. Monipuolisia urapolkuja Metsäteollisuudessa on monipuolisia työntekijätehtäviä, vaativia johto- ja projektitehtäviä sekä erilaisia kansainvälisiä ja kotimaisia uramahdollisuuksia sekä nykyisillä että uusilla liiketoiminta-alueilla. Yrityksissä ja alalla tarvitaan sekä laaja-alaisia että syvällisiä osaajia, ja uuden liiketoiminnan kehityksessä osaamistarpeet ovat erilaiset kuin nykyisten liiketoimintojen eteenpäinviemisessä. Metsäteollisuuden uudistuminen ja verkottunut toimintatapa ovat luoneet uusia tehtäviä ja urapolkuja sekä muuttaneet myös teollisuusalojen välisiä rajoja. Metsäteollisuudella on entistä vahvempi yhteys kemian-, energia- ja teknologiateollisuuteen. Metsäteollisuuden h e n k i l ös t ö n i k ä r a k e n n e o s o it t a a o s a a j i e n tar peen jatkossa Metsäteollisuudessa t yöskentelee m o n i e n e r i a l o j e n ammattilaisia 1200 lkm 1000 800 600 400 200 0 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 ikä 6 Lähde: EK Lähde: EK
Työ ja sen muodot muuttuvat. Nuoret ikäluokat astuvat työelämään ja tuovat mukanaan uudenlaisia toiminta- ja ajattelutapoja. Monikulttuurisuus lisääntyy ja globalisaatio jatkuu. Teknologia avaa uusia mahdollisuuksia ja kestävä kehitys ohjaa monia valintojamme. Metsäteollisuuden tulevaisuuden työelämässä korostuvat: As i a k k a a n ja kuluttajan tarpeet Työtä tehdään, jotta asiakas ja kuluttaja saavat mieleisensä tuotteen tai palvelun. Oman työpanoksen lopullinen kiitos ja palkka tulevat asiakkaalta. Tästä lähtökohdasta yksilö ja yritys menestyvät. Kestävä kehitys Metsäteollisuudessa on mahdollisuus yhteiskunnan kannalta merkitykselliseen työhön, sillä tuotteet ovat ympäristöystävällisiä ja kestävän kehityksen mukaisia. Uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien kestävässä käytössä ja biotalouden rakentajana Suomen metsäteollisuus on edelläkävijä. Ja t k u v a k e h i t t y m i n e n Työelämässä tarvitaan joustavuutta ja muutosvalmiutta, sillä maailma ympärillä muuttuu jatkuvasti. Asenne muutokseen ja uuden oppimiseen ratkaisee, sillä tarvittavat taidot ja tiedot voi oppia. Vastapainoksi työelämä tarjoaa kehitysmahdollisuuksia ja joustavia työskentelymahdollisuuksia. Tehtävien laajentuessa jokaisen ihmisen työllä on suuri merkitys lopputulokseen - tuotteiden laatuun, asiakkaiden tyytyväisyyteen ja yrityksen tulokseen. Kustannustehokkuus ja innovatiivisuus syntyvät pienistä asioista. Kun kaikki liikkuvat samaan suuntaan, on voima valtava. Jo h t a m i n e n Jokainen johtaa jotakin - vähintään itseään - usein myös muita ihmisiä, osaamista ja verkostoja. Verkottuneessa ja vastuuta jakavassa työympäristössä johtamisen merkitys korostuu. Työ on innostavaa, mielekästä ja tuloksekasta. 7
Metsäteollisuuden työtehtävät ja osaamista Kasvavan ja uudistuvan metsäteollisuuden tulevaisuuden rakentamisen keskeisiä osaajia ovat esimerkiksi puunhankinnan ammattilainen, prosessiammattilainen, esimies, rakentamisen osaaja, liiketoiminnan kehittäjä sekä myynnin ja markkinoinnin ammattilainen. Ilman näitä osaajia suomalaisesta puusta ei synny asiakkaiden ja kuluttajien tarvitsemia tuotteita eikä uusia innovaatioita. Kaikille tulevaisuuden osaajille yhteisiä osaamistarpeita ovat asiakaslähtöisyys, monipuolinen osaaminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen. Puunhankinnan ammattilainen Metsäteollisuuden puuraakaaineen ja bioenergian hankintaan tarvitaan markkinoinnin, puun oston ja logistiikan ammattilaisia, korjuu- ja kuljetusyrittäjiä sekä ammattitaitoisia metsäkoneen ja puutavaraauton kuljettajia. Puunhankinnan ammattilaisen avainosaamista on: itsenäiset puun korjuu- ja kuljetustehtävät logistiikka, työmaasuunnittelu ja laadunvalvonta metsänhoitopalvelujen markkinointi, puun osto ja asiakaspalvelu bioenergian hankinta ja uudet menetelmät 8 Prosessiammattilainen Metsäteollisuuden tehtailla tarvitaan tuotannon eri vaiheissa monipuolisia prosessiammattilaisia, joilla on vankka tekninen osaamispohja ja valmiudet monipuolisiin tehtäviin. Prosessiammattilaisen avainosaamista on: moniosaaminen eli sekä prosessien käyttö- että kunnossapitotehtävät kustannustietoisuus, laatu ja asiakaslähtöisyys tekninen osaaminen ja prosessien tuntemus Esimies Hyviä esimiehiä tarvitaan johtamiseen ja innostamiseen sekä töiden organisointiin sekä tehtailla että puuhuollossa. Verkottuneessa ja vastuuta jakavassa työympäristössä hyvien esimiesten merkitys on suuri. Esimiehen avainosaamista on: ihmisten, osaamisen ja verkostojen johtaminen tilannetaju ja muutosvalmius liiketoimintakokonaisuuksien tunteminen ja yrityksen tavoitteiden purkaminen oman ryhmän tavoitteiksi
rpeet tulevaisuudessa Rakentamisen osaaja Rakentamisen osaaja on rakennusinsinööri tai arkkitehti, joka tuntee puun käytön ja sen monipuoliset mahdollisuudet. Rakentamisen osaajan avainosaamista on: puun käyttö rakennusmateriaalina ja rakennusratkaisuna uudet puurakentamisen ratkaisut Liiketoiminnan kehittäjä Nykyisten ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen tarvitaan liiketoiminnan kehittäjiä, jotka löytävät asiakaspinnasta uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Liiketoiminnan kehittäjän avainosaamista on: asiakkaiden tarpeet ja liiketoiminta out-of-the-box -ajattelu ja yrittäjähenkisyys liiketaloudellinen ajattelu ja kaupallistaminen Myynnin ja markkinoinnin ammattilainen Myyntiin ja markkinointiin tarvitaan asiakasalan ja sen toimijat tuntevia, pitkäjänteisiä kumppanuussuhteita hoitavia ja kilpailuympäristön tuntevia asiantuntijoita. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisen avainosaamista on: asiakkaiden tarpeet ja liiketoiminta kansainvälisyys liiketalouden ja biotuotteiden osaaminen 9
Metsäteollisuudesta tulevaisuuden tuotte Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä metsäteollisuuden vetämänä kestävän kehityksen ja biotalouden edelläkävijäksi. Biotalouden ydin on uusiutuvien materiaalien, kuten puun kestävä käyttö. Metsäteollisuus on johtava puun ja metsäbiomassan hyödyntäjä, joka tuottaa paperi- ja puutuotteiden ohella bioenergiaa. Tulevaisuuden biotaloudessa puuta käytetään entistä monipuolisemmin papereista, pakkauksista ja taloista biopolttoaineisiin ja moniin erilaisiin biomateriaaleihin ja biotuotteisiin. Suomen hyvinvointi perustuu jatkossakin keskeiseltä osin puuta jalostavaan teollisuuteen ja sen tuotteiden vientiin. Maamme rajojen ulkopuolella suomalainen metsäteollisuus työllistää noin 60 000 henkilöä. Merkittäviä metsäklusteriin liittyviä työllistäjiä ovat myös pakkausala ja graafinen teollisuus, kunnossapitoyritykset, kone- ja laitevalmistajat, puunkorjuu-urakoitsijat, energiasektori ja kemianteollisuus, alan tutkimuslaitokset sekä rakentaminen. Monen suomalaisen työpaikka Metsäteollisuus työllistää Suomessa noin 50 000 ja koko metsäklusteri 200 000 henkilöä. Koko alan välillisten vaikutusten kautta metsäteollisuuden taloudellisen jalanjäljen piirissä on puoli miljoonaa suomalaista. 1 Metsäteollisuus tuo elinvoimaisuutta ja työpaikkoja koko Suomeen Puunhankinta Metsäteollisuus satamat asiakas teknologia investoinnit kemikaalit ostopalvelut energia kuljetukset tutkimus ja kehitys - konsultointi - koneenrakennus 9.2.2010 10
ita ja hyvinvointia Osaamisen jatkuvaa kehittämistä Osaamisen kehittäminen on yrityksissä avainasemassa, ja henkilöstön koulutuksella on tässä suuri rooli. Merkittävä osa koulutuksesta tapahtuu työssä oppimalla. Koulutuksessa korostuvat nyt moniosaaminen ja johtamisen kehittäminen. Prosessinhoitajat vahvistavat osaamistaan opettelemalla mm. kunnossapidon vaatimia tehtäviä. Nopeasti muuttuvassa teollisuudessa riittävän laaja moniosaaminen antaa parhaat valmiudet kehittää ammattitaitoa mm. tehtäväkierron avulla. Mielenkiintoisten työtehtävien ja monipuolisten kehitysmahdollisuuksien lisäksi metsäteollisuus tarjoaa monipuolisille osaajille kilpailukykyisen palkan, hyvän työympäristön sekä erinomaiset mahdollisuudet jatkokoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Vastuullinen metsäteollisuus Metsäteollisuusyritykset kantavat yhteiskuntavastuunsa hyvin. Monissa ympäristöasioissa alan yritykset ovat edelläkävijöitä. Päästöjä ilmaan ja vesistöihin on vähennetty investoimalla puhtaaseen teknologiaan. Metsäteollisuuden tuotannon yhteydessä syntyy 70 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Metsäteollisuuden ja talouden maailmanlaajuinen murros on kuitenkin haastanut myös suomalaiset metsäteollisuusyritykset. Ne ovat parantaneet kilpailukykyään mittavalla rakennemuutoksella ja ovat vahvempia toimijoita kuin ennen taantumaa. Uudistumalla metsäteollisuus luo tulevan toiminnan edellytyksiä. Nyt alan ammatteihin kouluttautuvat tulevat töihin uudenlaiseen metsäteollisuuteen. 11
Suomesta biotalouden suunnannäyttäjä Suomella on mahdollisuus nousta vähähiilisen biotalouden suunnannäyttäjäksi ja vahvistaa uusiutuvien, kierrätettävien ja biohajoavien tuotteiden valmistusta edettäessä tulevaisuuden biotalouden suuntaan. Puu on Suomelle entistä tärkeämpi. Siitä pitävät huolen puu- ja kuitutuotteiden ilmasto- ja ympäristöhyödyt sekä uusiutumattomien luonnonvarojen niukkuus. Metsäteollisuus luo puulle arvon. Suomi on metsäteollisuusmaa myös tulevaisuudessa. Meillä on runsaasti kestävästi hyödynnettävissä olevaa raaka-ainetta, moderni tuotantokoneisto ja vahvaa osaamista, metsäklusterin vahvuudet, toimiva innovaatioympäristö, erinomaisesti hoidetut ympäristöasiat sekä monia muita vahvuuksia. Lisätietoa koulutuksesta ja osaamisesta: Jari Forss, varatoimitusjohtaja, puh. 09-132 4440 Päivi Luoma, viestintäpäällikkö, puh. 09-132 6626 BIOTALOUDEN SUUNNANÄYTTÄJÄ Metsäteollisuus ry, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki, Pl 336, 00171 Helsinki, Puhelin (09) 132 61 Telekopio (09) 132 4445, www.metsateollisuus.fi, metsateollisuus@metsateollisuus.fi 12 Kesäkuu 2010