KIRJALLINEN KYSYMYS 290/2007 vp Viittomakielentaitoisen luokanopettajan pätevyys Eduskunnan puhemiehelle Asetuksessa kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä liikuntavammaisten kouluista (724/1984) säädellään näiden erityiskoulujen opettajien pätevyydestä. Asetuksen perusteella luokanopettajan, aineenopettajan tai lehtorin virkaan vaaditaan erityisluokanopettajan kelpoisuus. Apuopettajalta vaaditaan riittävä perehtyneisyys opetustoimintaan virkaa vastaavalla erityisopetuksen osa-alueella. Viittomakielentaitoisista erityisopettajista on kasvava pula. Vaatimusta erityisopettajan pätevyydestä tulisi harkita uudelleen. Jyväskylän yliopistosta valmistuu luokanopettajia, joilla on viittomakielen taito, mutta joilla ei ole kelpoisuutta hakea virkaa. Jyväskylän yliopistossa voi suorittaa arvosanoja suomalaisesta viittomakielestä, ja siellä voi myös väitellä tohtoriksi pääaineena suomalainen viittomakieli. Myöskään viittomakieltä äidinkielenään käyttävä luokanopettaja ei voi virkaan hakea. Äidinkielenään viittomakieltä puhuva olisi kuitenkin paras henkilö opettamaan viittomakielellä, sillä muille viittomakieli on aina toine, opeteltu vieras kieli, jonka taito on harvoin samalla tasolla kuin äidinkielenään sitä puhuvilla on. Viittomakieltä vieraana kielenä puhuvalle kielen kehityksessä mukana pysyminen on myös suurempi haaste kuin äidinkielenään sitä käyttävälle tai itse kuulovammaiselle viittomakieltä puhuvalle. Myös lasten ja nuorten itsetunnon kannalta on merkittävää, onko opettaja itse kuulovammainen vai edustaako opettaja kuulevaa enemmistöä. Kuurojen Liiton liittokokous antoi kesäkuussa julkilausuman, jossa se korostaa tarvetta kehittää kuulovammaisten lasten opetusta oppilaiden omista lähtökohdista. Kuuroilla ja sisäkorvaistutetta käyttävillä lapsilla on oikeus viittomakieliseen ja monikieliseen opetukseen, jonka oppimisympäristöissä on huomioitu lasten monikielisen oppimateriaalin tarve, kulttuuri ja viittomakieliset roolimallit. Opettajilla tulee olla hyvä viittomakielen taito ja viittomakielisiä koskeva kulttuuritietoisuus. Tätä tavoitetta tukisi viittomakielentaitoisen luokanopettajan hyväksyminen kuulovammaisten koulun opettajaksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä sen mahdollistamiseksi, että viittomakieltä äidinkielenään puhuva tai viittomakielentaitoinen luokanopettaja saa pätevyyden opettaa kuulovammaisten koulussa? Versio 2.0
Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2007 Sari Palm /kd Leena Rauhala /kd Bjarne Kallis /kd Tarja Tallqvist /kd Päivi Räsänen /kd Toimi Kankaanniemi /kd Kari Kärkkäinen /kd 2
Ministerin vastaus KK 290/2007 vp Sari Palm /kd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 290/2007 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä sen mahdollistamiseksi, että viittomakieltä äidinkielenään puhuva tai viittomakielentaitoinen luokanopettaja saa pätevyyden opettaa kuulovammaisten koulussa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vuoden 1999 alusta lukien kaikkien perusopetusta antavien opettajien kelpoisuusvaatimuksista on säädetty opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). Asetus annettiin muun koululainsäädännön uudistamisen yhteydessä ja sen valmisteluun liittyi laaja lausuntokierros. Perusopetuksessa kuulovammaisten opetus annetaan pääosin erityisopetuksena ja oppilaalle laaditaan hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 8 :ssä (muutettu valtioneuvoston asetuksella 865/2005) ja perusopetuksessa opettavalta opettajalta vaadittavasta koulun opetuskielen hallinnasta asetuksen 9 :ssä (muutettu valtioneuvoston asetuksella 1133/2003). Erityisopettajan opinnot määritellään asetuksen 8 a :ssä (valtioneuvoston asetus 865/2005 opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta). Voimassa olevien säännösten mukaan viittomakielentaitoiselta luokanopettajalta edellytetään muiden luokanopettajien tapaan erityisopettajan opinnot, jotta hän saa kelpoisuuden antaa erityisopetusta perusopetuslain (628/1998) 17 :n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille (erityisopetuksen otetut ja siirretyt oppilaat). Avustavana opettajana perusopetuslain 17 :n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille annettavassa opetuksessa ja 25 :n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille (pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat) voi toimia myös se, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon. Erityisopettajan opinnot ovat tärkeä osa erityisopettajana toimivan opettajan kelpoisuusvaatimuksia. Opinnot antavat opettajalle ammatillisia valmiuksia toimia nimenomaisesti erityisopettajana ja tukea erityisen tuen tarpeessa olevaa oppilasta. Suunnitteilla ei ole, että kelpoisuusvaatimuksia muutettaisiin tältä osin. Jos opettaja on hankkinut erityisopettajan opintoja vastaavat tiedot ja taidot muulla tavalla kuin suorittamalla kyseisen opintokokonaisuuden, hän voi hakea siitä todistusta yliopistolta. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 26 :n 5 momentin mukaan yliopisto, jossa voidaan suorittaa asetuksen 19 :ssä tarkoitettuihin opettajankoulutuksen opintoihin kuuluva opintosuoritus, voi hakemuksesta antaa todistuksen siitä, että hakija on muulla tavalla kuin säädettyihin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvilla opinnoilla osoittanut hankkineensa opintosuoritusta vastaavat tiedot ja taidot. Tar- 3
Ministerin vastaus vittaessa yliopisto voi asettaa todistuksen antamisen ehdoksi, että hakija suorittaa täydentäviä opintoja. Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2007 Opetusministeri Sari Sarkomaa 4
Ministerns svar KK 290/2007 vp Sari Palm /kd ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 290/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd m.fl.: Vad ämnar regeringen göra för att det ska bli möjligt för en klasslärare som har teckenspråk som modersmål eller som behärskar teckenspråk att få behörighet att undervisa i en skola för hörselskadade? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I förordningen om behörighetsvillkoren för personal inom undervisningsväsendet (986/1998) finns sedan år 1999 bestämmelser om behörighetsvillkoren för alla lärare som ger undervisning i den grundläggande utbildningen. Förordningen gavs i samband med en reform av den övriga skollagstiftningen och den var föremål för en omfattande remissbehandling i anslutning till beredningen. I den grundläggande utbildningen ges undervisningen för hörselskadade huvudsakligen som specialundervisning, och för eleven utarbetas utifrån den godkända läroplanen en individuell plan för hur undervisningen skall ordnas (IP). Bestämmelser om behörighetsvillkoren för lärare som meddelar specialundervisning finns i 8 i förordningen om behörighetsvillkoren för personal inom undervisningsväsendet (ändrad genom statsrådets förordning 865/2005) och bestämmelser om de kunskaper i skolans undervisningsspråk som fordras av en lärare som ger undervisning i den grundläggande utbildningen finns i 9 i förordningen (ändrad genom statsrådets förordning 1133/2003). Studierna för speciallärare anges i 8 a i förordningen (statsrådets förordning om ändring av förordningen om behörighetsvillkoren för personal inom undervisningsväsendet 865/2005). Enligt gällande bestämmelser fordras av en teckenspråkskunnig klasslärare, på samma sätt som av andra klasslärare, studier för speciallärare för att han eller hon ska få behörighet att ge specialundervisning för elever som tagits in eller överförts till specialundervisning och som avses i 17 2 mom. i lagen om grundläggande utbildning (628/1998). Även den som har avlagt lämplig högskoleexamen kan fungera som assisterande lärare i undervisning för elever som avses i 17 2 mom. och elever som avses i 25 2 mom. (elever som omfattas av förlängd läroplikt) i lagen om grundläggande utbildning. Studierna för speciallärare utgör en viktig del av behörighetsvillkoren för en lärare som fungerar som speciallärare. Studierna ger läraren yrkesmässiga färdigheter att arbeta uttryckligen som speciallärare och att stödja en elev som är i behov av särskilt stöd. Det föreligger inte några planer på att ändra behörighetsvillkoren till denna del. Om en lärare har inhämtat kunskaper och färdigheter som motsvarar studierna för speciallärare på annat sätt än genom att avlägga studiehelheten i fråga, kan han eller hon ansöka om ett intyg över detta från universitetet. Enligt 26 5 mom. i statsrådets förordning om universitetsexamina (794/2004) kan ett universitet, där det är möjligt att fullgöra en studieprestation som hör till de studier i lärarutbildningen som avses i 19, på ansökan ge ett intyg att den sökande på annat sätt än genom studier som ingår i de föreskrivna behörighetsvillkoren visat att han eller hon har inhämtat kunskaper och färdigheter som 5
Ministerns svar motsvarar studieprestationen. Vid behov kan universitetet för utfärdande av intyget ställa som villkor att den sökande genomgår kompletterande studier. Helsingfors den 4 october 2007 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 6