LAUSUNTO HE 161/2012vp Eduskunnan ympäristövaliokunta HE 161/2012 vp Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Erkki Aalto 20.11.2012 Asia Hallituksen esitys (HE 161/2012 vp) eduskunnalle laeiksi rakennuksen energiatodistuksesta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta sekä rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta annetun lain kumoamisesta. Lausunnon antajasta Energiatehokkuuden parantaminen on Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n strateginen painopistealue, jossa jäsenet ovat saavuttaneet merkittäviä tuloksia. RAKLI edustaa kiinteistöjen ja infrastruktuurin ammattimaisia omistaja-, rakennuttaja-, käyttäjä-, sijoittaja- ja palveluntuottajaorganisaatioita toimien kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajana, kehittäjänä, ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana.
LAUSUNTO HE 161/2012 vp 2 (6) Lausunto Lakiesitys kuvaa asioita monin osin hyvin väljällä periaatetasolla ja tekstiin sisältyy useita tulkinnanvaraisuuksia. Aikanaan laadittavilla asetustason säädöksillä tulee olemaan suuri ja edellä mainituista tekijöistä johtuen nyt vaikeasti arvioitava vaikutus. Energiatehokkuuden määrittely ja esittäminen (9 ja 10 ) Keskeisin hallituksen esitykseen (HE 161/2012 vp) sisältyvä ongelma on se, että sen myötä poistuisi mahdollisuus energiatehokkuuden määrittelyyn todellisten kulutustietojen pohjalta. Voimassa olevien energiatodistussäädösten ansiosta yleiseen käyttöön levinneet vuotuiseen kulutukseen perustuvat energiatodistukset ovat osoittautuneet tehokkaiksi, motivoiviksi ja helposti ymmärrettäviksi energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen, ylläpidon ja arvioinnin välineiksi. Kulutuspohjaista energiatehokkuuden määrittelyä on helppo parantaa kertyneiden kokemusten ja palautteen pohjalta. Ainoaksi vaihtoehdoksi esitetty kaavamainen laskennallinen energiatehokkuuden määrittely ei anna ymmärrettävää, kattavaa, tarkkaa eikä luotettavaa tietoa kohteen todellisesta energiatehokkuudesta eikä sen tulevasta energiankulutuksesta. Laskennallisen energiatehokkuuden ulkopuolelle jää merkittäviä energiatehokkuuteen ja kulutukseen vaikuttavia asioita ja innovaatiomahdollisuuksia. Laskennalliseen energiatehokkuuteen eivät pääsääntöisesti vaikuta esimerkiksi rakennuksen ja teknisten järjestelmien toteutus, virheet eivätkä niiden todelliset ominaisuudet eikä iso osa energiankulutukseen vaikuttavista tekijöistä. Kulutustietojen merkityksen vähentyessä olisi vaarana, että energiankulutukseen ei kiinnitettäisi riittävästi huomiota. Esitetty energiatehokkuuden määrittely jäisi irralliseksi toimenpiteeksi, jossa yhä yleisemmin käytettävissä olevia kulutustietoja ei hyödynnettäisi tehokkaasti. Se hidastaisi energiatehokkuuden parantamista olemassa olevassa rakennuskannassa. RAKLI pitää muun muassa edellä mainituista syistä erittäin tärkeänä sitä, että vaihtoehtona säilyy energiatehokkuuden määrittely kulutustietojen pohjalta. Energiatodistuksen kohde (4 ) RAKLI pitää tärkeänä, että rakennuksen määritelmä on energiatodistuslaissa sama kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa (nykyisin MRL 113 ) ja, että energiatodistus voidaan antaa sen mukaiselle kokonaisuudelle siltä osin kuin pää-
LAUSUNTO HE 161/2012 vp 3 (6) asiallinen käyttötarkoitus on sama (esim. asuminen). Tämä varmistaisi yhteensopivuuden rakentamisen ohjauksen kanssa. Energiatodistuksia olisi hyvä voida laatia nykyisen käytännön mukaisesti rakennus-, talo- ja huoneistokohtaisina sekä asunto-osakeyhtiö-, vuokrataloyhtiö-, kiinteistöyhtiö- ja kiinteistökohtaisina. Tämä mahdollistaa energiatodistukset, jotka vastaavat tarkoituksenmukaisella tavalla myynnin ja vuokrauksen kohteita ja kustannusten sekä vastuiden jakautumista. Uudisrakennuksen energiatodistus (5 ) Energiatodistus tulisi vaatia ennen rakennuksen käyttöönottoa, mutta ei edellyttää rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Olisi ongelmallista mikäli lakiin sisältyisi ajatus, että valmistumisvaiheessa kohteelle voidaan laatia uusi energiatodistus, joka on heikompi kuin markkinoinnissa käytetty lupavaiheen todistus. Energiatodistus myynti- ja vuokraustilanteissa (6 ) Esityksen soveltaminen vaikuttaa hyvin ongelmalliselta niihin myynti- ja vuokraustilanteisiin, joihin liittyy merkittävä kohteen korjaaminen, muutostyöt, laajentaminen, osittainen purkaminen ja/tai käyttötarkoituksen muutos. Myynti- ja vuokraustilanteisiin ei tuo ratkaisua se, että edellä mainittuja ei katsota uudisrakentamiseksi. Ongelmia lisää se, että toimenpiteitä tehdään usein vaiheittain sitä mukaa, kun esimerkiksi vanhan teollisuus- tai toimistorakennuksen tiloille löytyy uutta käyttöä. Tyhjien ja merkittävästi vajaakäyttöisten kohteiden myynti- ja vuokraustilanteet ovat yleisestikin ongelmallisia. Niitä kärjistävät kaavamuutokset, kosteus- ja homeongelmat sekä käyttökiellot. Energiatodistuksia ei ole mielekästä laatia vanhan käyttötarkoituksen tai vanhan rakennuksen pohjalta esimerkiksi toimisto- tai tehdasrakennukselle, jota ollaan myymässä muutettavaksi asuin- tai muuhun käyttöön tai, johon rakennettavia asuntoja ollaan myymässä tai vuokraamassa. Näissä tilanteissa energiatodistus tulisi voida laatia vastaavaan tapaan kuin uudisrakennuksille. Ehdotamme asian selvittämistä ja erillisen pykälän laatimista (uusi 6 Korjattavien ja muutettavien rakennusten energiatodistus ) ennen kuin lain sisällöstä tältä osin päätetään. Olisi tarpeen tarkastella asiaa erikseen julkisyhteisöjen, yritysten ja kuluttajien eri roolien näkökulmasta.
LAUSUNTO HE 161/2012 vp 4 (6) Energiatodistuksen kohteen ominaisuuksien selvittäminen (11 ) Energiatodistuksen kohteen ominaisuuksien selvittämiseksi ei säädöksissä tule edellyttää, että energiatodistuksen laatija käy kohteessa silloin, kun tarvittavat tiedot ovat saatavissa asiakirjoista ja/tai voidaan toimittaa muiden toimesta. Riittävät tiedot ovat yleensä saatavissa ilman erillistä paikalla käyntiä ja varsinkin ammattimaisesti ylläpidettyjen ja hoidettujen sekä katselmoitujen kohteiden osalta. RAKLI on solminut työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön kanssa kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen, jonka toimenpideohjelmiin on sitoutunut merkittävä joukko toimijoita. Uusi energiatehokkuusdirektiivi (EED) tulee edellyttämään energiakatselmuksia neljän vuoden välein muilta kuin kuluttajilta ja pk-yrityksiltä. Näiden tiedot olisi voitava hyödyntää energiatodistusten pohjana. Energiatodistuksen laatijan paikan päällä tekemän havainnoinnin ongelmallisuutta lisää se, että energiatehokkuuteen vaikuttavien tekijöiden havainnoitavuus riippuu havainnoinnin ajankohdasta. Yksi esimerkki on lämmitysjärjestelmän toimivuuden tai lämpöhäviöiden havainnointi lämmityskaudella tai sen ulkopuolella. Asetukset on edelliset asiat huomioiden helppoa laatia niin, että käyttöön tulee yksi selkeä todistusmalli, jossa keskeiset tiedot näkyvät todistuksen etusivulla. Tulevien energiatodistusten hyväksyttävyys ja vaikuttavuus paranisivat mielestämme merkittävästi esittämiemme muutosten myötä samalla, kun suurempi osa energiatehokkuuden avainresursseja voitaisiin kohdentaa käytännön energiatehokkuuden parantamiseen sekä kosteus- ja homeongelmien torjuntaan. Annamme mielellämme lisäselvityksiä ja täydennämme lausuntoa tarvittaessa. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Helena Kinnunen toimitusjohtaja Erkki Aalto kehitysjohtaja LIITE: Yksityiskohtaiset muutosehdotukset
LAUSUNTO HE 161/2012 vp 5 (6) LIITE: Yksityiskohtaiset muutosehdotukset pykäläjärjestyksessä, ehdotetut muutokset ja otsikkotekstit on lihavoitu, korvattua tai poistettua teksti ei esitetä. Energiatodistuksen kohde (4 ) Energiatodistus laaditaan rakennukselle, kiinteistölle, asunto-osakeyhtiölle, vuokra-asuntoyhtiölle, kiinteistöyhtiölle tai niiden osalle. Energiatodistus tulee laatia kohteen osalle silloin, kun kohteen merkittävien osien käyttötarkoitukset eroavat olennaisesti toisistaan. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, milloin kohteen käyttötarkoitukseltaan olennaisesti eroava osa voidaan katsoa merkittäväksi. Uudisrakennuksen energiatodistus (5 ) Uudisrakennuksen energiatodistus on laadittava ennen kuin se hyväksytään käyttöönotettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 153 :n 1 momentin mukaisessa loppukatselmuksessa. Uudisrakennuksen rakentamiseksi ei katsota rakennuksen korjaus- tai muutostyötä tai rakennuksen laajentamista taikka sen käyttötarkoituksen muuttamista. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ennen rakennuksen käyttöönottoa edellytetyistä tiedoista energiatodistuksessa. Korjattavan ja muutettavan rakennuksen energiatodistus (uusi 6 ) Ehdotetaan laadittavaksi uusi pykälä. Energiatodistus myynti- ja vuokraustilanteissa (6 ) Energiatodistuksen kohdetta tai sen osaa taikka niiden hallintaoikeutta myytäessä tai vuokrattaessa tulee esittelytilanteessa mahdollisen ostajan tai vuokralaisen nähtävillä olla voimassa oleva kohteen energiatodistus. Energiatodistus on annettava joko alkuperäisenä tai jäljennöksenä ostajalle tai vuokralaiselle. Energiatodistusta ei kuitenkaan tarvitse laittaa nähtäville tai antaa, jos kyseessä on samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen välinen myynti tai vuokraus, tilanne, jossa kohdetta myydään tai vuokrataan merkittäviä korjausja/tai muutostöitä edellyttävänä tai myydään purettavaksi, jos vuokraus koskee vuokraamista määräaikaisesti enintään vuodeksi taikka jos kyseessä on alivuokraus. Myyntiä tai vuokrausta koskevassa julkisesti esille laitetussa ilmoi-
LAUSUNTO HE 161/2012 vp 6 (6) tuksessa tulee mainita myytävää tai vuokrattavaa kohdetta koskeva energiatehokkuutta kuvaava tunnus, ellei kyseessä ole 2 momentissa tarkoitettu tilanne. Energiatodistuksen sisältämät tiedot (9 ) Energiatodistuksessa kohteen energiatehokkuus ilmaistaan kohteen kokonaisenergiankulutuksen sijoittumista luokitteluasteikolle kuvaavalla tunnuksella. Kohteet jaetaan niiden käyttötarkoituksen mukaan ryhmiin, joilla kullakin on oma luokitteluasteikkonsa. Kohteen energiatehokkuus lasketaan jakamalla kohteen kokonaisenergiankulutus kohteen pinta-alalla. Todistuksessa ilmoitetaan lisäksi laskennallinen ja/tai toteutunut ostoenergiankulutus. Toteutunut ostoenergiankulutus ilmoitetaan aina, jos tieto on saatavilla. Todistuksessa annetaan suosituksia toimista, joilla voidaan parantaa kustannustehokkaasti kohteen energiatehokkuutta, ellei kyseessä ole uudisrakennus tai muu kohde, jolle ei tällaisia toimia voida osoittaa. Todistuksessa voidaan lisäksi antaa muita tietoja kohteen energia - ja ympäristöominaisuuksista. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä energiatodistuksissa käytettävistä luokitteluasteikoista ja tunnuksista, rakennusten ryhmittelystä luokittelua varten, suositusten antamisesta, todistuksessa annettavista muista tiedoista sekä energiatodistuslomakkeen kaavasta. Energiamäärien määrittäminen (10 ) Energiatodistuksen laatijan on määritettävä rakennuksen tyypilliseen käyttöön tarvittava laskennallinen kokonaisenergiankulutus ja laskennallinen ostoenergiankulutus ottamalla huomioon rakennuksen tekniset järjestelmät ja rakennusosien ominaisuudet. Energiatodistuksen laatija voi vaihtoehtoisesti tai rinnakkain edellä mainitun kanssa määrittää rakennuksen tavanomaiseen käyttöön tarvittavan kokonaisenergiankulutuksen ja ostoenergiankulutuksen toteutuneen kulutuksen pohjalta. Rakennuksen kokonaisenergiankulutus määritetään painottamalla ostoenergiankulutusta maankäyttö- ja rakennuslain nojalla säädettävillä energiamuotojen kertoimilla. Energiamäärien määrittämisessä voidaan soveltaa maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annettavia tarkempia laskentasäännöksiä siten kuin ympäristöministeriön asetuksella tarkemmin säädetään.