KANSALAISALOITE JÄTETTIIN EDUSKUNTAAN: KANSALAISET HALUAVAT TODELLISEEN KULUTUKSEEN PERUSTUVAN ENERGIATODISTUKSEN

Transkriptio

1 TIEDOTE Embargo julkaisuvapaa klo KANSALAISALOITE JÄTETTIIN EDUSKUNTAAN: KANSALAISET HALUAVAT TODELLISEEN KULUTUKSEEN PERUSTUVAN ENERGIATODISTUKSEN Kansalaiset kokevat energiatodistuksen turhaksi ja kalliiksi. Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen perusteella yli neljä viidestä kuluttajasta haluaa, että rakennuksen energiatodistuksen luokitus tulee perustua todelliseen kulutukseen. Uudistettu rakennuksen energiatodistuslaki on ollut voimassa alkaen lähes 10 kuukautta, jonka aikana on kertynyt uutta tietoa todistuksen toimivuudesta. Omakotiliitto ja sidosryhmät ehdottavat, että koko energiatodistuslaki ja asetus otetaan uudelleen käsittelyyn. Kertyneiden kokemusten ja palautteen pohjalta energiatodistuksesta voidaan tehdä tasavertainen, oikeudenmukainen ja selkeä. Esityksen mukainen energiatodistus on informatiivinen ja lisää halukkuutta rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen sekä energian säästämiseen. Ongelmana kertoimet ja uutena kulut kunnille Nykyinen energiatodistusmalli on epäoikeudenmukainen erityisesti olemassa olevalle rakennuskannalle. Uudisrakentamisessa kuluttaja voi itse valita muun muassa lämmitysmuodon ja vaikuttaa siten rakennuksen tulevaan energialuokkaan. Vanhojen pientalojen osalta erityisesti luvuilla kuluttajia vähintäänkin suositeltiin valitsemaan lämmitysmuodoksi sähkölämmitys. Nykyinen energialuokan laskennallinen energiamuotokertoimella painotettu määrittely on erityisen ongelmallinen sähkölämmitteisille taloille: energiamuotokertoimen (sähkö 1.7) käyttö johtaa merkittävästi suurempaan laskennalliseen kulutukseen kuin rakennuksessa todellisuudessa energiaa käytetään. Uudistettu laki rakennuksen energiatodistuksesta astuu voimaan vaiheittaan. Tämän vuoden heinäkuusta alkaen se koskee myös liike- ja toimistorakennuksia. Tämä merkitsee satojen tuhansien eurojen kulua jokaiselle kunnalle. Kansalaiset korostavat yksimielisesti kulutuspohjaista todistusta ja kritisoivat todistuksen kustannuksia Taloustutkimuksen ( ) tekemän tutkimuksen mukaan 84 prosenttia kansalaisista haluaa, että rakennuksen energiatodistusluokan määrittely perustuu todelliseen kulutukseen. Tutkimuksen mukaan yli neljä viidestä kaikkien puolueiden kannattajista kannattaa kulutukseen perustuvaa määrittelyä (vaihteluväli % eri eduskuntapuolueiden välillä). Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton ja Omakotiliiton tekemien selvitysten mukaan (maaliskuu 2014) energiatodistusten hinnat vaihtelevat parin sadan ja parin tuhannen euron välillä. Lisäksi osassa tapauksista on peritty myös matkakuluja. Kuluttajat pitävät todistuksen hintaa kalliina ja todistusta turhana. Vertailtaessa hintaa saatuun hyötyyn pidetään energiatodistuspakkoa nykymuotoisena lähinnä rahastuksena. Ostajia todistus ei kiinnosta. Ostajat ovat kiinnostuneita rakennuksen lämmitysmuodosta ja haluavat saada tietoa rakennuksen oikeasta energiankulutuksesta. Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen sanoo: Olemme saaneet kansalaisilta todella paljon palautetta: Nykyinen malli koetaan toimimattomaksi ja ennen muuta rahastukseksi. Kun energiatodistus on pakollinen, kuluttajat haluavat käytännöllisen, energiatehokkuuteen kannustavan ja ymmärrettävään tietoon perustuvan energiatodistuksen. Rakennusten vertailukin koetaan järkevänä, kun vertailu kohdistuu saman vuosikymmenen rakennuksiin ja kunhan määrittely perustuu luotettavaan, todelliseen kulutukseen. Kansalaisaloite ja kansalaispalautteen pohjalta tehty täydentävä esitys tähtäävät energiatehokkuuteen Omakotiliitto luovutti kansalaisaloitteen ja sitä täydentävän esityksen perustelumuistioineen Eduskunnan puhemiehelle Eero Heinäluomalle tiistaina Omakotiliitto esittää että energiatodistusta kehitettäisiin niin, että todistus kannustaisi kuluttajia paremmin tarkastelemaan kulutustottumuksiaan sekä motivoisi rakennuksen pitkäjänteisen energiatehokkuuden parantamiseen. Tavoitteena on myös, että yhä useampi kiinteistön omistaja hankkisi myynti- tai vuokraustilanteessa rakennukselleen energiatodistuksen ja rakennukset olisivat oikeudenmukaisemmin vertailtavissa. Kansalaisaloitteen lähtökohtana on, että pientalojen energiatodistus perustuu mitattuun energiankulutukseen eikä pientaloissa energiamuotokertoimia huomioida. Täydentävän esityksen tavoitteena on, että energiatodistuksen laadinta yksinkertaistuu ja kustannukset pienenevät. Jos mitattua energiankulutustietoa ei ole saatavilla, energiatodistus laaditaan laskelmien pohjalta, kuitenkin poistaen energiamuotojen kertoimista aiheutuvat ongelmat. Näin eri lämmitysmuotoja kohdellaan tasavertaisesti. Ehdotettu todistus on kaksisivuinen, helppolukuinen ja informatiivinen. Aloitetta tukevat jo nyt lukuisat yhteisöt: Energiateollisuus ry, Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry, Maanomistajain Liitto ry, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkölämmitysfoorumi ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry. Kansalaisten ja järjestöjen lisäksi aloite on saanut tukea jo useilta kansanedustajilta eri puolueista. Lisätietoja: Suomen Omakotiliitto ry, puh , toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, p , kaija.savolainen@omakotiliitto.fi edunvalvonta- ja viestintäpäällikkö Olli-Pekka Laine, p , olli-pekka.laine@omakotiliitto.fi Omakotiliiton kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että energiatodistukseen tulisi merkitä laskennallisen kulutuksen lisäksi tieto varsinaisesta, toteutuneesta energiankulutuksesta. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan lievennystä omakotitaloille kulutuksen laskentatapaan: energiamuotokerrointa ei huomioitaisi jo rakennetuissa rakennuksissa.

2

3 OMAKOTILIITON KANSALAISALOITE RAKENNUKSEN ENERGIATODISTUKSEN MUUTTAMISEKSI Tiedotustilaisuus ti Eduskunta, Pikkuparlamentti toiminnanjohtaja Kaija Savolainen

4 SISÄLTÖ Ongelmaesimerkit: kuluttajat ja kunnat Kuluttajilta/kansalaisilta saatu palaute Taloustutkimus Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto Omakotiliitto Omakotiliiton alkuperäinen kansalaisaloite Kansalaisaloitteen kannattajamäärä ja aloitetta tukevat yhteisöt Aloitteen sisältö ja täsmennykset Täydennetty esitys rakennuksen energiatodistuslaiksi ja asetukseksi toiminnanjohtaja Kaija Savolainen

5 ONGELMAESIMERKIT KULUTTAJAT JA KUNNAT puolet suomalaisista asuu pientaloissa lähes 45% pientaloista lämpeää sähköllä (liki omakotitaloa) Esimerkkitalo: 120 m 2 eri lämmitystavoilla Laskennallinen ostoenergia Painotettu energiankulutus sähkö kwh 1, kwh E kaukolämpö + sähkö öljy + sähkö pelletti + sähkö kwh kwh kwh kwh kwh kwh 0,7 1,7 1,0 1,7 0,5 1, kwh C kwh D kwh C Lämmitysmuoto Energiamuotokerroin ETluokka Kun ihmisen omalla toiminnalla ja todellisella kulutuksella ei ole merkitystä, kansalaiset kokevat todistuksen epäoikeudenmukaiseksi, kalliiksi ja turhaksi Energiatodistuksen laskennassa käytetyt menettelyt (lähtöoletukset, standardikäyttö jne.) johtavat usein merkittävästi suurempaan energiankäyttöön kuin rakennuksessa todellisuudessa käytetään. Olemassa olevilla rakennuksilla on käytettävissään luotettavasti mitattua kulutustietoa, jota verrataan energiatodistuksen ilmoittamaan energiankäyttöön. Suuret erot energiankulutusten välillä heikentävät todistuksen uskottavuutta ja vaikuttavuutta. Laskennassa käytetyt energiamuotokertoimet korostavat liian suuren laskennallisen kulutuksen ongelmaa. Rakennuksen laskennallinen ostoenergia sisältää sähköä, mikä aiheutuu mm. valaistuksesta ja laitteista. Painotettu energiankulutus saadaan laskennallisista ostoenergioista painottamalla eri energiamuodot niiden energiamuotokertoimilla. E luku saadaan jakamalla painotettu energiankulutus rakennuksen nettoalalla, esimerkissä käytetyn rakennuksen nettoala on 120 m². Lähde: toiminnanjohtaja Kaija Savolainen

6 ONGELMAESIMERKIT KULUTTAJAT JA KUNNAT Vaatimus energiatodistuksesta myynnin tai vuokrauksen yhteydessä koskee alkaen myös liike ja toimistorakennuksia. Energiatodistuksien hankkiminen merkitsee kunnille huomattavia kuluja Esimerkiksi: Jyväskylän kaupungille yli euroa Joensuun kaupunki yli euroa Lähde: Keskisuomalainen ja Karjalainen ARA Rekisterissä n laatijaa ( ) Laadittuja todistuksia: yli kpl ja vuonna 2014 n kpl. Yhteensä jo lähes kpl. TIETOLAATIKKO Energiatodistus vaaditaan rakennettaessa uutta, myytäessä tai vuokrattaessa alkaen uusilta omakotitaloilta ilman energiamuotokerrointa alkaen vuonna 1980 tai sen jälkeen rakennetuilta omakotitaloilta (energiamuotokerroin) alkaen rivi ja ketjutalot sekä liike ja toimistorakennukset alkaen hoitoalan rakennukset sekä kokoontumis ja opetusrakennukset alkaen ennen vuotta 1980 rakennetut omakotitalot Todistusta ei vaadita vapaa ajan asunnoilta, joita käytetään korkeintaan neljä kuukautta vuodessa alle 50 m 2 rakennuksilta suojelluilta rakennuksilta toiminnanjohtaja Kaija Savolainen

7 PUOLUEIDEN KANNATTAJIEN MIELESTÄ OIKEA TAPA MÄÄRITTÄÄ TALON ENERGIATODISTUS: Tutkimuksessa haastateltiin 1005:tä henkilöä Haastattelut tehtiin Tutkimuksen virhemarginaali on noin ±3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamustasolla

8 KIINTEISTÖNVÄLITTÄJIEN PALAUTE Vastaajina 140 kiinteistönvälittäjää, 35 % jäsenistä kattavasti koko Suomesta ENERGIATODISTUKSEN HINTA keskiarvo 486,78 mediaani 450,00 suurin 2 000,00 pienin 150,00 Miten asiakkaat ovat suhtautuneet velvollisuuteen hankkia energiatodistus? Taloa myyvillä/vuokraavilla on ollut energiatodistus hankittuna? ,4 82,6 positiivisesti neutraalisti negatiivisesti ,6 94,9 1,5 on ollut ei ole ollut en osaa sanoa toiminnanjohtaja Kaija Savolainen

9 KIINTEISTÖNVÄLITTÄJIEN PALAUTE Vastaajina 140 kiinteistönvälittäjää, 35 % jäsenistä kattavasti koko Suomesta ASIAKKAAT OVAT KIINNOSTUNEITA OSTOPÄÄTÖKSEN YHTEYDESSÄ: Lämmitysmuodoista Toteutuneista lämmityskustannuksista paljon 82,7 paljon 92,2 vähän 16,5 vähän 6,3 ei ollenkaan 0,8 ei ollenkaan 1, toiminnanjohtaja Kaija Savolainen

10 KANSALAISPALAUTE 1675 vastaajaa mennessä ENERGIATODISTUKSEN KOULUARVOSANA (N=1511) Energiatodistuksen pohjalta ei pieniä energiatehokkuusparannuksia kannata tehdä. Päinvastoin energiatodistuksen takia jäi tekemättä esim. puhallusvillakerroksen lisäys. Energiatodistuksen hintaa ei säästä takaisin toiminnanjohtaja Kaija Savolainen

11 KANSALAISPALAUTE 1675 vastaajaa mennessä TOIMIVIN ENERIATODISTUSMALLI (N=1636) Todelliseen, luotettavaan mittaukseen (todellinen kulutus) perustuva Laskennallisiin kertoimiin perustuva Ns. sekamalli: todelliseen kulutukseen perustuva malli niille joilta on saatavilla luotettavaa kulutustietoa, ja laskennallinen uudisrakennuksille sekä niille joilta ei vielä ole saatavilla luotettavaa kulutustietoa Muu, mikä? toiminnanjohtaja Kaija Savolainen

12 OMAKOTILIITON ALOITE JA SEN TÄSMENNYKSET Omakotiliiton kansalaisaloite keräsi yhteensä kannatusilmoitusta Omakotiliiton lisäksi aloitta tukevat useat järjestöt: Energiateollisuus ry, Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry, Maanomistajain Liitto ry, Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry, Sähkö ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkölämmitysfoorumi ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry. Kansalaisaloitteen eteneminen Suomen Omakotiliitto ry pani vireille kansalaisaloitteen tulevan lain muuttamiseksi ( ) Laki rakennuksen energiatodistuksesta astui voimaan ( ) Kansalaisaloitteen kannatusilmoitusten keruuaika päättyi ( ) Väestörekisterikeskus vahvisti hyväksyttyjen kannatusilmoitusten lukumääräksi kpl ( ) Omakotiliitto luovutti kansalaisaloitteen ja tarkennetun esityksen eduskunnan puhemiehelle ( ) Kansalaisaloite ilmoitetaan saapuneeksi eduskunnan täysistunnossa Lähetekeskustelu täysistunnossa Valiokuntakäsittely Ensimmäinen käsittely täysistunnossa Toinen käsittely täysistunnossa toiminnanjohtaja Kaija Savolainen

13 OMAKOTILIITON ALOITE JA SEN TÄSMENNYKSET Energian todellinen kulutus eli ostoenergia on aina ilmoitettava todistuksessa laskennallisen luvun lisäksi Pientalojen kohdalla (olemassa oleva rakennuskanta, jotka on rakennettu ennen lain voimaantuloa) energiamuotokerrointa ei huomioida ====================================================================== luku 9 2 momentti: "Todistuksessa ilmoitetaan lisäksi laskennallinen ja toteutunut ostoenergiankulutus." Lisätään uusi momentti 3 luku 10 2 momentti: "Pientaloilta, jotka on rakennettu ennen vuotta 2008, ei kokonaisenergiankulutuksen määrittämisessä oteta huomioon maankäyttö ja rakennuslain nojalla säädettäviä energiamuotojen kertoimia." Omakotiliiton aloitteen virhe (3 luku 10 2 momentti): Pientaloilta, jotka on rakennettu ennen vuotta 2008, korjataan Pientaloilta, jotka on rakennettu ennen lain voimaantuloa toiminnanjohtaja Kaija Savolainen

14 TÄYDENNETTY ESITYS RAKENNUKSEN ENERGIATODISTUSLAIKSI JA ASETUKSEKSI Palautteen perusteella energiatodistuksen tulee olla: Tasavertainen ja oikeudenmukainen Selkeä ja ymmärrettävä Läpinäkyvä ja luotettava Kohtuuhintainen ja hyödyllinen toiminnanjohtaja Kaija Savolainen

15 TÄYDENNETTY ESITYS Laki ja asetus 2 sivuinen todistus Selkeä ja ymmärrettävä Helppolukuinen ja informatiivinen Lisätiedoissa: Mitattu vedenkulutus l/hlö/vrk Asukasmäärä toiminnanjohtaja Kaija Savolainen

16 TÄYDENNETTY ESITYS Energiatodistuksessa määritetään rakennuksen kokonaisenenergiakäyttö Ostettu energia Mahdollinen itse tuotettu energia (aurinko/tuuli/lämpöpumppu) Energiankäytön määrittely Uudisrakennukset: Laskennallisesti Olemassa olevat rakennukset: Luotettavaan, mitattuun tietoon pohjautuen Laskennallisesti, mutta Poistaen energiamuotojen kertoimista aiheutuvat ongelmat toiminnanjohtaja Kaija Savolainen

17 TÄYDENNETTY ESITYS EDUSKUNNAN VASTAUS VP 167/2012 Päätös Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lausuman: Eduskunta edellyttää, että ympäristöministeriö seuraa lain täytäntöönpanoa ja energiatodistuksen hintatason määräytymistä markkinoilla sekä hintatason kohtuullisuutta suhteessa siitä saatavaan hyötyyn ja antaa valiokunnalle selvityksen tilanteesta sekä laatijoiden pätevyydestä ja todistusten laadusta sopivan ajan kuluessa lain voimaantulosta ottaen erityisesti huomioon mahdollisuuden tarkastella pientaloja koskevia käytäntöjä. Uudistettu rakennuksen energiatodistuslaki on ollut voimassa alkaen lähes 10 kuukautta, jonka aikana on kertynyt uutta tietoa ja palautetta todistuksen toimivuudesta. Omakotiliitto ehdottaa, että koko energiatodistuslaki ja asetus otetaan uudelleen käsittelyyn/valmisteluun. Kertyneiden kokemusten ja uuden tiedon valossa energiatodistuksesta voidaan tehdä luotettava, selkeä ja läpinäkyvä sekä energiatehokkuuteen kannustava väline toiminnanjohtaja Kaija Savolainen

18 Kiitos! Suomen Omakotiliitto ry Sompiontie Helsinki toimisto@omakotiliitto.fi toiminnanjohtaja Kaija Savolainen

19 SUOMEN OMAKOTILIITTO RY SUOMEN OMAKOTILIITON KANSALAISALOITE RAKENNUKSEN ENERGIATODISTUSLAIN MUUTTAMISEKSI TÄYDENTÄVÄ ESITYS (ENERGIATODISTUSLAKI JA ASETUS) LISÄSELVITYS YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE

20 Energiatodistuslain muuttaminen - Kansalaisaloitepalvelu Energiatodistuslain muuttaminen Aloitteen vireillepano Kannatusilmoitusten keräys ja tarkastus Lähetys eduskuntaan Aloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä kappaletta, joista tässä palvelussa Kannatusilmoitusten keruuaika on päättynyt Kansalaisaloitteen otsikko Energiatodistuslain muuttaminen Aloitteen päiväys Aloitteen muoto Lakiehdotus Oikeusministeriön asianumero OM 83/52/2013 Aloitteen sisältö Muutosehdotukset lakiin rakennuksen energiatehokkuudesta /50: Muokataan momenttia 3 luku 9 2 momentti: " Todistuksessa ilmoitetaan lisäksi laskennallinen ja toteutunut ostoenergiankulutus." -- Lisätään uusi momentti 3 luku 10 2 momentti: " Pientaloilta, jotka on rakennettu ennen vuotta 2008, ei kokonaisenergiankulutuksen määrittämisessä oteta huomioon maankäyttö- ja rakennuslain nojalla säädettäviä energiamuotojen kertoimia." 1/4

21 Energiatodistuslain muuttaminen - Kansalaisaloitepalvelu Perustelut 3 luku 9.2 Omakotitalon toteutuneella ostoenergian määrällä on suuri informatiivinen merkitys kiinteistön kaupassa tai silloin, kun taloa vuokrataan. Siksi toteutunut ostoenergian määrä on aina ilmoitettava energiatodistuksessa. Toteutunut ostoenergiankulutus voi olla olennaisesti toinen kuin arviotu laskennallinen vuosittainen ostoenergiankulutus. On siten oikeudenmukaista pientaloasukasta, ostajaa sekä vuokraajaa kohtaan, että laskennallisen ostoenergiatiedon lisäksi rinnalla on nähtävissä myös aina toteutunut ostoenergiankulutus. Kirjaus toteutuneesta energiankulutuksesta on informatiivinen luonteeltaan, eikä siten vaikuta laskennalliseen talon energialuokan määrittelyyn. Energiatodistuksen laatijan pitää yhteistyössä omakotitalon myyjän/vuokraajan kanssa kirjata todistukseen ylös toteutuneet kulutustiedot. Energiakulutustiedot ovat saatavissa energiayhtiöistä, ja pientaloasukkailla on yleensä tarkka kirjanpito omasta energiankulutuksestaan. Toteutuneiden kulutustietojen kirjaamisella energiatodistukseen on kansalaisia energiatehokkuuteen ja energiansäästöön motivoiva vaikutus. 3 luku 10.2 Uusilta rakennettavilta omakotitaloilta on vaadittu laskennallinen energiamuotokertoimilla painotettu energiatodistus vuodesta 2008 lähtien. Energiamuotokertoimilla pyritään arvottamaan omakotitalon lämmitysjärjestelmän ympäristöystävällisyyttä. Uusien omakotitalojen osalta energimuotokertoimien käyttö laskennallisen energiatodistuksen laadinnassa on perusteltua, koska sillä voidaan ohjata rakentajia valitsemaan ympäristöystävällinen lämmitysjärjestelmä. Vanhojen pientalojen osalta asianlaita on toinen. Lämmitysjärjestelmän saneeraus ei useinkaan ole taloudellisesti perusteltavissa talon elinkaari huomioiden. Lämmitysjärjestelmän vaihto on aina suuri taloudellinen investointi. Valtiovalta aikoinaan ohjasi pienrakentajia valitsemaan esimerkiksi sähkölämmityksen. On kohtuutonta jälkikäteen rangaista sähkölämmittäjää korkealla 1,7 energiamuotokertoimella. Energimuotokertoimet kuvaavat talossa käytetyn energiamuodon ympäristövaikutuksia. Energiamuotokertoimien perustelut haetaan aina jopa globaaleista ympäristötavoiteista käsin. Laskennallista energiatehokkuutta ja talon energialukua (E-luku) laskettaessa annetaan siis lain mukaan merkitystä tietyn energiamuodon arvoiduille ympäristövaikutuksille. 2/4

22 Energiatodistuslain muuttaminen - Kansalaisaloitepalvelu Energialuokan määrittelyllä toivotaan olevan vaikutusta tulevaisuudessa asuntomarkkinoihin. Mitä parempi laskennallinen energialuokka (A-G), niin sen haluttavampi talo on asuntomarkkinoilla. Tämä on energiatodistuslain perustelujen mukaan energiamuotokertoimilla painotetun energialuokituksen merkittävä tavoite. Kuitenkin vanhojen pienkiinteistöjen omistajien näkökulmasta tilanne on kohtuuton. Heidän kiinteistönsä arvo on tulevaisuudessa vaarassa laskea - ja osin juuri epämääräisten energiamuotokertoimien johdosta. Vanhoja ja uusia omakotitaloja on vaikea, ellei jopa mahdoton vertailla keskenään. Vähintäinkin se on hyvin kyseenalaista.kunkin aikakauden lainsäädännön vaatimukset ja hyvä rakennustapa ovat muuttuneet. Se, mikä aikanaan oli hyvä rakennustapa, ei ole sitä nykyisessä katsannossa. Siitä syystä niiden keskinäinen vertailu ei voi olla kestävää, eikä ole siten oikeudenmukaista. Yhtäläiset energiamuotokertoimet uusille ja vanhoille omakotitaloille erityisesti korostavat tätä ristiriitaa. Laskentakaavassa huomioitavat energiamuotokertoimet vaikuttavat merkittävästi siihen, että todellisen energiankulutuksen ja laskennallisen energiankulutuksen ero voi muodostua suureksi, jopa kolminkertaiseksi. Tämä ei voi olla lain tavoitteiden mukaista. Energiamuotokertoimien poistolla vanhojen talojen energiatodistuksen laskentakaavasta vähennetään todellisen kulutuksen ja laskennallisen kulutuksen eroja. Tämä puolestaan vähentää tulevia riitaisuuksia, joita syntyy laskennallisten energiatodistusten myötä. Energiamuotojen poisto vanhoilta taloilta luo myös laille sen tarvitsemaa legitimiteettiä kansalaisten keskuudessa. Omakotiliitto vaatii, että energiamuotokertoimia ei huomioitaisi laadittaessa energiatodistusta ennen vuotta 2008 rakennetuille omakotitaloille. Aloitteen taloudellinen tuki Ei ole Kannatusilmoitusten keräystavat Kansalaisaloite.fi Paperilomakkeet Tähän mennessä muualla kerättyjen kannatusilmoitusten yhteismäärä Kerääjän ilmoittama arvio: kpl Linkit muihin verkkosivuihin 3/4

23 Energiatodistuslain muuttaminen - Kansalaisaloitepalvelu Lisätietoa kansalaisaloitteesta Laki rakennuksen energiatodistuksesta (voimaan ) Vastuuhenkilöt Vireillepanijat Kaija Liisa Savolainen, Helsinki Edustajat Juha Ilmari Saarimäki, Tuusula juha.saarimaki@omakotiliitto.fi Varaedustajat Olli Pekka Laine, Hämeenlinna Aulangontie 6 B Hämeenlinna olli-pekka.laine@omakotiliitto.fi Kannatusilmoitusten keruuaika on päättynyt /4

24 OMAKOTILIITON ALOITE JA SEN TÄSMENNYKSET Energian todellinen kulutus eli ostoenergia on aina ilmoitettava todistuksessa laskennallisen luvun lisäksi Pientalojen kohdalla, kyseen ollessa olemassa olevasta rakennuskannasta joka on rakennettu ennen lakiuudistuksen voimaantuloa, energiamuotokerrointa ei huomioida ====================================================================== luku 9 2 momentti: "Todistuksessa ilmoitetaan lisäksi laskennallinen ja toteutunut ostoenergiankulutus." Lisätään uusi momentti 3 luku 10 2 momentti: "Pientaloilta, jotka on rakennettu ennen vuotta 2008, ei kokonaisenergiankulutuksen määrittämisessä oteta huomioon maankäyttö ja rakennuslain nojalla säädettäviä energiamuotojen kertoimia." Omakotiliiton aloitteen virhe (3 luku 10 2 momentti): Pientaloilta, jotka on rakennettu ennen vuotta , korjataan Pientaloilta, jotka on rakennettu ennen lain voimaantuloa (=rakennettu ennen lakiuudistusta)..

25 PERUSTELUMUISTIO PERUSTELUT RAKENNUKSEN ENERGIATODISTUSLAIN MUUTOSTARPEELLE 1 (2) Omakotiliiton kansalaisaloitteen ja sitä kansalaispalautteen perusteella tehdyn täydentävän esityksen (laki ja asetus) mukaisessa energiatodistuksessa keskeisinä asioina korostuvat tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja ostajan oikeus saada olennaista tietoa rakennuksesta. Energiatodistuksesta saadaan aloitteen ja täydentävän esityksen pohjalta luotettava, läpinäkyvä ja kohtuuhintainen. Esityksen mukainen energiatodistus antaa oikeaa tietoa selkeästi ja ymmärrettävästi ilmaistuna ostajille, vuokraajille ja omistajille sekä lisää halukkuutta energiatehokkuuden parantamiseen ja energiansäästöön. Ehdotetulla energiatodistusmallin määrittelyn muuttamisella ei ole tarkoitus ottaa kantaa muihin, myöhemmin ratkaistaviin asioihin, kuten lähes nollaenergiatalojen määritelmään tai niiden energiatodistuksiin. MUUTOSEHDOTUKSET Rakennukset kuluttavat Suomessa liki 40 prosenttia energiasta. Omakotitalojen osuus rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta on 27 prosenttia. Pientaloasukkaat ovat keskeisessä asemassa energiatehokkuuden parantamisessa, koska puolet suomalaisista asuu pientaloissa. Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen perusteella yli neljä viidestä kuluttajasta haluaa, että rakennuksen energiatodistuksen luokitus perustuu todelliseen kulutukseen. Suomen Omakotiliitto esittää kansalaisaloitteen lisäksi sitä täydentävässä esityksessä (laki ja asetus), että energiatodistusta kehitettäisiin niin, että todistus kannustaisi ja motivoisi kuluttajia paremmin niin energian säästöön kuin rakennuksen pitkäjänteisen energiatehokkuuden parantamiseen. Tavoitteena on myös, että yhä useampi kiinteistön omistaja hankkisi myynti- tai vuokraustilanteessa rakennukselleen energiatodistuksen ja rakennukset olisivat oikeudenmukaisemmin vertailtavissa. Tällä hetkellä myynti- ja vuokraustilanteissa lakia kierretään. Kansalaisaloitteen lähtökohtana on, että pientalojen energiatodistus perustuu mitattuun energiankulutukseen eikä pientaloissa energiamuotokertoimia huomioida. Täydentävän esityksen tavoitteena on, että energiatodistuksen laadinta yksinkertaistuu ja kustannukset pienenevät. Jos mitattua energiankulutustietoa ei ole saatavilla, energiatodistus laaditaan laskelmien pohjalta, kuitenkin poistaen energiamuotojen kertoimista aiheutuvat ongelmat. Näin eri lämmitysmuotoja kohdellaan tasavertaisesti. Ehdotettu todistus on kaksisivuinen, helppolukuinen ja informatiivinen. ESITETTY ENERGIATODISTUS KANNUSTAA ENERGIANSÄÄSTÖÖN JA ENERGIATEHOKKUUTEEN Mitattu energiankulutus antaa kuluttajalle paremmat mahdollisuudet vaikuttaa rakennuksen energialuokkaan ja kannustaa asukkaita näin konkreettisiin energiansäästöihin. Tällä hetkellä esimerkiksi järjestelmien säätö ja optimointi tai valaistuksen muuttaminen energiatehokkaammaksi, eivät vaikuta pientalojen nykyiseen energiatodistukseen. Nämä toimenpiteet parantavat merkittävästikin rakennuksen energiatehokkuutta. Vanhojen talojen energialaskenta on vain suuntaa-antava, sillä rakenteiden eristyspaksuudet ja laitteiden hyötysuhteet jne. jäävät usein taulukkoarvojen varaan. Tällöin laskennallinen energiankulutus voi poiketa todellisuudesta paljon. Vanhojen rakennusten pienet korjaustoimet, kuten ikkunoiden ja ovien lisätiivistäminen, saattavat jäädä energialaskijalta huomioimatta, sillä yksinkertaisempaa on käyttää laskennassa taulukoista löytyviä oletusarvoja. Energiatodistuksen uusiminen korjaustoimenpiteiden jälkeen voi jäädä asukkaalta tekemättä, sillä uuden todistuksen hinta heikentää korjausten takaisinmaksuaikaa. Sen sijaan mitattuun energiankulutukseen perustuva energiatodistus ottaa huomioon rakennuksen energiansäästötoimet ja se on helppo ja edullinen laatia. ENERGIATODISTUKSEN TULEE OLLA KULUTTAJILLE SELKEÄ JA HELPOSTI YMMÄRRETTÄVISSÄ On erittäin tärkeää, että energiatodistus on asukkaille helposti ymmärrettävissä. Nykyisin käytetty kokonaisenergiankulutuksen yksikkö kwhe /(m 2, vuosi) on kuluttajille vaikeaselkoinen. Laskennassa käytetty nettoala on myös kiinteistön ostajalle ja myyjälle vieras termi. Ehdotettu kulutukseen perustuva energiatodistus on helppo ymmärtää ja todeta sekä sen avulla vuosittainen energiakustannus on myös helppo laskea. Ostaja on kiinnostunut energia-asioista siitä, paljonko rakennus kuluttaa energiaa vuodessa ja mitä käytetty energia maksaa. Vuokralainen on kiinnostunut ainoastaan siitä energiamäärästä, joka tulee hänen maksettavakseen vuokran lisäksi. Energiankulutustietojen tulee siten olla keskeisessä osassa energiatodistusta. LAKI SUOJAA OSTAJAA Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan asunnon myyjä vastaa tiedoista, jotka voivat vaikuttaa ostajan ostopäätökseen. Kiinteistönvälittäjän käyttäminen ei poista myyjän vastuuta. Asunnosta annettavaan tietoon kuuluvat mm. keskimääräiset lämmityskustannukset. Asunto-osakkeen ollessa kyseessä, myyjän vastuu asunnon virheistä raukeaa yleensä 2 vuoden päästä asunnon myynnistä, ja 5 vuoden kuluttua jos kyseessä on kiinteistökauppa, joten Postiosoite Puhelin Faksi Internet Suomen Omakotiliitto ry Vaihde (09) (09) Sompiontie 1 Sähköposti: etunimi.sukunimi@omakotiliitto.fi HELSINKI

26 ostajan asema on turvattu. Tänä aikana selviää onko kulutuslukemia ilmoitettu virheellisesti, mistä voi aiheutua seuraamuksia myyjätaholle. 2 (2) Erityisesti sähkön ja kaukolämmön mittaus sekä mittaustietojen raportointi on kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Esimerkiksi sähkö mitataan tänä päivänä lähes kaikissa asuntokohteissa tunneittain ja tämä tunneittainen tieto on asiakkaan käytettävissä nopeasti ja helposti sähköyhtiön tarjoamassa sähköisessä raportointipalvelussa. Sähkön ja kaukolämmön myyjät antavat lisäksi asiakkailleen vähintään kerran vuodessa täydentävää käyttöraportointia, joka sisältää vertailuja sekä asiakkaan omaan aikaisempaan kulutukseen että muihin vastaaviin käyttäjiin. KERTOIMET ERIARVOISTAVAT JA JOHTAVAT JOPA HARHAAN Nykyisen lain mukaisessa energiatodistuksessa laskennalliset ostoenergiankulutukset kerrotaan energiamuotojen kertoimilla ja sillä perusteella määritetään energiatehokkuusluokka. Esitys eri energiamuotojen kertoimien käytön poistosta perustuu siihen, että kertoimien käyttö nykyisen lain mukaisessa energiatodistuksessa aiheuttaa ostajalle epäselvyyttä ja jopa virheellisen käsityksen rakennuksen energiatehokkuudesta. Energiamuotokertoimien käyttö rakennusten energiatodistuksissa tuottaa asunnon ostajan tai vuokraajan arkiymmärryksen ulkopuolella olevan lukeman, jota ei voi suhteuttaa konkreettiseen, esim. laskulta päätettävissä olevaan energiakulutuksen määrään tai lämmityskustannuksiin. Energiamuotojen kertoimet eivät kohtele eri lämmitysmuotoja tasavertaisesti vaan johtavat perusteettomasti eri lämmitysmuodot hyvinkin eriarvoiseen asemaan. Tällöin etenkin ostotilanteessa ostajalle voi muodostua virheellinen käsitys rakennuksen todellisesta energiatehokkuudesta, aiheuttaen ostajalle selvästi virheellisen käsityksen käyttökustannuksista. Nykyisen lain mukaiset energiamuotojen kertoimet eivät perustu yksikäsitteiseen, yhteisesti hyväksyttyyn laskentatapaan sellaista ei Suomessa, eikä muissakaan maissa, ole olemassa. Energiamuotojen kertoimet eivät ole stabiileja vaan ne vaihtelevat melko laajasti riippuen energiantuotannon polttoainejakaumasta sekä sähkön osalta myös pohjoismaisesta markkinatilanteesta. Kertoimien käyttö ei tue teknologianeutraliteettia ja ne vääristävät eri energiamuotojen välistä kilpailua. Kertoimet eivät nykyisellään ohjaa energiankäyttöä EU:n uusimman energia- ja ilmastostrategian suuntaan, kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Nykyisen mallin mukaan vesivoimalla tuotettu sähköenergia on 1,7-kertaa saastuttavampaa kuin fossiiliset polttoaineet. Suomessa uusiutuvan energian osuus sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on jo nyt huomattava. Nykyiset kertoimet eivät vastaa energiamuotojen hiilidioksidipäästöjä eikä niitä siksi tule käyttää. Mitkään visiot tai nähtävissä olevat muutokset eivät osoita uusiutuvan osuuden vähenemistä, päinvastoin. EU:n suunnanmuutos energia- ja ilmastoasioissa ei ollut tiedossa edellisiä päätöksiä tehtäessä. Kansalaisaloite tuo lain uudelleen käsittelyyn. Tämä mahdollistaa näiden EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden paremman huomioimisen energiatodistuslaissa. ENERGIATODISTUKSEN OLTAVA EDULLINEN JA HYÖDYLLINEN Keskisuomalainen-lehden kyselyn ( ) mukaan energiatodistusten hinnat vaihtelevat suuresti ja kalleimmillaan todistus voi maksaa yli tuhat euroa. Kiinteistönvälittäjien ja Omakotiliiton tekemien selvitysten mukaan (maaliskuu 2014) energiatodistusten hinnat vaihtelevat parin sadan ja parin tuhannen euron välillä. Lisäsi osassa tapauksissa on peritty myös matkakuluja. Kuluttajat pitävät todistuksen hintaa kalliina ja todistusta usein turhana. Vertailtaessa hintaa saatuun hyötyyn, pidetään energiatodistuspakkoa nykymuotoisena lähinnä rahastuksena. Koska kohteen laadun merkitys jää tyystin huomioimatta, pidetään energiatodistusta monen taholta harhaanjohtavana. Näin energiatodistusten tuoma vertailtavuuskaan ei ostajan näkökulmasta toteudu. Nykyisestä energiatodistuksesta hyötyvät ne rakennukset, jotka laadullisesti ovat selkeästi huonompia verrokkikohteisiin verrattuna, mutta joita lämmitetään pienemmän energiamuodon kertoimen omaavalla energialähteellä. MITTAUKSEEN PERUSTUVA ENERGIATODISTUS TUO KULUTTAJALLE OIKEAA TIETOA RAKENNUKSEN ENERGIANKULUTUKSESTA Omakotiliiton esittämästä energiatodistusmallista on ostajalle selkeästi enemmän lisäarvoa nykyiseen malliin verrattuna. Esitetty energiatodistusmalli tuottaa tietoa, jota ostaja ostotilanteessa tarvitsee. Yksinkertaisuudessaan se on helposti ymmärrettävissä. Lisäksi siinä asukkailla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa oman kohteensa energiatodistukseen ja pitkässä tähtäimessä myös energiatehokkuuden parantumiseen. Suomen Omakotiliitto on pientaloasukkaiden valtakunnallinen edunvalvontajärjestö. Omakotiliiton jäseninä on 260 omakotiyhdistystä, jotka muodostuvat yli jäsentaloudesta. Omakotiliitto edustaa maamme pientaloasukkaita, joita on lähes 2,7 miljoonaa. Postiosoite Puhelin Faksi Internet Suomen Omakotiliitto ry Vaihde (09) (09) Sompiontie 1 Sähköposti: etunimi.sukunimi@omakotiliitto.fi HELSINKI

27 Laki rakennuksen energiatodistuksesta VOIMASSA OLEVA LAKI 50/2013 Muutosehdotukset 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvan energian käyttöä rakennuksissa. Tässä laissa säädetään rakennuksen energiatodistuksesta, sen laatimisesta, hankkimisesta ja käyttämisestä, näiden valvonnasta sekä säännösten rikkomisesta aiheutuvista seuraamuksista. 2 luku Energiatodistuksen laatiminen, hankkiminen, käyttö ja voimassaolo 2 Velvollisuus hankkia energiatodistus ja käyttää sitä Rakennuksen omistaja vastaa siitä, että rakennuksen energiatodistus hankitaan ja että sitä tai siinä olevia tietoja käytetään tässä laissa säädetyissä tilanteissa, ellei asiasta erikseen toisin säädetä. Jos rakennuksen kunnossapitovastuu on lain tai sopimuksen nojalla taikka muulla tavoin rakennuksen haltijalla, mainittu vastuu on rakennuksen haltijalla. Jos todistus laaditaan rakennuksen osalle, rakennuksen osan

28 omistajan tai haltijan vastuuseen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään rakennuksen omistajan ja haltijan vastuusta. 3 Velvollisuuksien kohteena olevat ja niistä vapautetut rakennukset Tässä laissa säädetyt velvollisuudet hankkia energiatodistus ja käyttää sitä koskevat rakennusta, jossa käytetään energiaa rakennuksen tilojen tarkoituksenmukaisten sisäilmastoolosuhteiden ylläpitämiseksi. Velvollisuudet eivät kuitenkaan koske: 1) rakennusta, jonka pinta-ala on enintään 50 neliömetriä; 2) loma-asumiseen tarkoitettua rakennusta, jota ei käytetä majoituselinkeinon harjoittamiseen; 3) tilapäistä tai määräaikaista rakennusta; 4) teollisuus- ja korjaamorakennusta, uimahallia, jäähallia, varastorakennusta, liikenteen rakennusta sekä rakennukseen liittyvää tai erillistä moottoriajoneuvosuojaa; 5) muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettua maatilarakennusta, jossa energiantarve on vähäinen tai jota käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus; 6) rakennusta, joka on suojeltu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisella kaavalla, valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/1985), rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) tai sitä edeltävien lakien mukaisella päätöksellä taikka rakennusta, joka sijaitsee maailman 3 Velvollisuuksien kohteena olevat ja niistä vapautetut rakennukset Tässä laissa säädetyt velvollisuudet hankkia energiatodistus ja käyttää sitä koskevat rakennusta, jossa käytetään energiaa rakennuksen tilojen tarkoituksenmukaisten sisäilmastoolosuhteiden ylläpitämiseksi. Velvollisuudet eivät kuitenkaan koske: 1) rakennusta, jonka pinta-ala on enintään 50 neliömetriä; 2) loma-asumiseen tarkoitettua rakennusta, jota ei käytetä majoituselinkeinon harjoittamiseen; 3) tilapäistä tai määräaikaista rakennusta; 4) teollisuus- ja korjaamorakennusta, uimahallia, jäähallia, varastorakennusta, liikenteen rakennusta sekä rakennukseen liittyvää tai erillistä moottoriajoneuvosuojaa; 5) muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettua maatilarakennusta, jossa energiantarve on vähäinen tai jota käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus; 6) rakennusta, joka on suojeltu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisella kaavalla, valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/1985), rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) tai sitä edeltävien lakien mukaisella päätöksellä taikka rakennusta, joka sijaitsee maailman

29 kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen (SopS 19/1987) mukaisessa maailmanperintöluetteloon hyväksytyssä kohteessa tai on kohteena viranomaisten välisessä rakennuksen suojelua koskevassa sopimuksessa; 7) kirkkoa tai muuta uskonnollisen yhteisön omistamaa rakennusta, jossa on vain kokoontumiseen tai hartauden harjoittamiseen taikka näitä palvelevaan toimintaan tarkoitettuja tiloja; 8) kasvihuonetta, väestönsuojaa tai muuta rakennusta, jonka käyttö tarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti, jos niihin sovellettaisiin rakennusten energiatehokkuutta koskevia säännöksiä ja määräyksiä; eikä 9) puolustushallinnon käytössä olevaa rakennusta. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä pinta-alan määrittämisestä energiatodistusmenettelyssä. 3 kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta tehdyn yleissopimuksen (SopS 19/1987) mukaisessa maailmanperintöluetteloon hyväksytyssä kohteessa tai on kohteena viranomaisten välisessä rakennuksen suojelua koskevassa sopimuksessa; 7) kirkkoa tai muuta uskonnollisen yhteisön omistamaa rakennusta, jossa on vain kokoontumiseen tai hartauden harjoittamiseen taikka näitä palvelevaan toimintaan tarkoitettuja tiloja; 8) kasvihuonetta, väestönsuojaa tai muuta rakennusta, jonka käyttö tarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti, jos niihin sovellettaisiin rakennusten energiatehokkuutta koskevia säännöksiä ja määräyksiä; eikä 9) puolustushallinnon käytössä olevaa rakennusta. 10) rakennusta, joka on rakennettu ennen vuotta 1940 ja jonka seinä- ja kattorakenteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat rakennuksen lämmitysenergian tarpeeseen. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä pinta-alan määrittämisestä energiatodistusmenettelyssä. 4 Energiatodistuksen kohde Energiatodistus laaditaan koko rakennukselle. Tästä poiketen energiatodistus tulee laatia rakennuksen osalle silloin, kun rakennuksen merkittävien osien käyttötarkoitukset eroavat olennaisesti toisistaan. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia 4 Energiatodistuksen kohde Energiatodistus laaditaan koko rakennukselle. Tästä poiketen energiatodistus tulee laatia rakennuksen osalle silloin, kun rakennuksen merkittävien osien käyttötarkoitukset eroavat olennaisesti toisistaan. Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden omistaessa useita samaan

30 säännöksiä siitä, milloin rakennuksen käyttötarkoitukseltaan olennaisesti eroava osa voidaan katsoa merkittäväksi. 4 yhtiöön kuuluvia käyttötarkoitukseltaan samankaltaisia rakennuksia, energiatodistus voidaan laatia rakennuskohtaisesti muodostamalla kokonaisuudelle yksi yhteinen energiatehokkuusindikaattori asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön kokonaisenergiankulutuksesta sekä kokonaispinta-alasta. Enintään kahden asunnon pientaloista tehtävä energiatodistus voi perustua toisen vastaavan suunnittelultaan, kooltaan ja tosiasialliselta energiatehokkuuslaadultaan samankaltaisen rakennuksen arviointiin, jos energiatodistuksen antava asiantuntija voi taata tällaisen vastaavuuden. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, milloin energiatodistus tulee laatia erikseen rakennuksen osalle ja siitä, milloin energiatodistus voi perustua samankaltaisten rakennusten energiankäyttöön. 5 Uudisrakennuksen energiatodistus Haettaessa maankäyttö- ja rakennuslain 125 :n mukaista rakennuslupaa uudisrakentamista varten energiatodistuksella osoitetaan rakennuksen arvioitu energiatehokkuus. Todistus on korvattava täydennetyllä tai tarkennetulla todistuksella ennen rakennuksen käyttöönottoa, jos todistus on puutteellinen tai tiedot tarkentuvat hankkeen edetessä. Rakennus katsotaan otetuksi käyttöön, kun se on maankäyttö- ja rakennuslain 153 :n 1 momentin mukaisessa loppukatselmuksessa hyväksytty käyttöönotettavaksi. Uudisrakennuksen rakentamiseksi ei katsota rakennuksen korjaus- tai muutostyötä tai rakennuksen laajentamista taikka sen käyttötarkoituksen muuttamista. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rakennusluvan hakuvaiheessa sekä ennen 5 Uudisrakennuksen energiatodistus Haettaessa maankäyttö- ja rakennuslain 125 :n mukaista rakennuslupaa uudisrakentamista varten rakennuksen arvioitu energiatehokkuus osoitetaan E-lukulaskennalla. Jos E- lukulaskenta on puutteellinen tai tiedot tarkentuvat hankkeen edetessä, on kohteesta laadittava uusi E-lukulaskenta ennen rakennuksen käyttöönottoa. Samalla laaditaan myös energiatodistus. Pientalojen energiatodistusta laadittaessa, ei käytetä energiakertoimia. Rakennus katsotaan otetuksi käyttöön, kun se on maankäyttö- ja rakennuslain 153 :n 1 momentin mukaisessa loppukatselmuksessa hyväksytty käyttöönotettavaksi. Uudisrakennuksen rakentamiseksi ei katsota rakennuksen korjaus- tai muutostyötä tai rakennuksen laajentamista taikka sen käyttötarkoituksen muuttamista.

31 rakennuksen käyttöönottoa edellytetyistä tiedoista energiatodistuksessa. 5 Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rakennusluvan hakuvaiheessa sekä ennen rakennuksen käyttöönottoa edellytetyistä tiedoista energiatodistuksessa. 6 Energiatodistus myynti- ja vuokraustilanteissa Rakennusta, rakennuksen 4 :n 1 momentissa tarkoitettua osaa tai huoneistoa taikka niiden hallintaoikeutta myytäessä tai vuokrattaessa tulee esittelytilanteessa mahdollisen ostajan tai vuokralaisen nähtävillä olla voimassa oleva rakennuksen tai sen osan energiatodistus. Energiatodistus on annettava joko alkuperäisenä tai jäljennöksenä ostajalle tai vuokralaiselle. Energiatodistusta ei kuitenkaan tarvitse laittaa nähtäville tai antaa, jos kyseessä on samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen välinen myynti tai vuokraus, tilanne, jossa rakennus myydään purettavaksi, jos vuokraus koskee vuokraamista määräaikaisesti enintään vuodeksi taikka jos kyseessä on alivuokraus. Myyntiä tai vuokrausta koskevassa julkisesti esille laitetussa ilmoituksessa tulee mainita myytävää tai vuokrattavaa kohdetta koskeva energiatehokkuutta kuvaava tunnus, ellei kyseessä ole 2 momentissa tarkoitettu tilanne. 7 Energiatodistuksen nähtävillä olo Kun viranomainen tai laitos tarjoaa julkisia palveluja yleisön käyntien kohteena olevissa tiloissa, joiden kerrosala yhdessä rakennuksessa ylittää 250 neliömetriä, voimassa olevassa rakennuksen energiatodistuksessa oleva energiatehokkuutta kuvaava luokitteluasteikko on asetettava selvästi yleisön

32 nähtäville alkuperäisenä tai jäljennöksenä. Jos muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa rakennuksessa on yleisön toistuvien käyntien kohteena olevia tiloja yli 500 neliömetriä ja rakennukselle on laadittu energiatodistus, sovelletaan 1 momentissa säädettyä velvollisuutta. 8 Energiatodistuksen voimassaolo Energiatodistus on voimassa kunnes se korvataan uudella energiatodistuksella, kuitenkin enintään kymmenen vuotta todistuksen laatimisesta. 3 luku Energiatodistuksen sisältö 9 Energiatodistuksen sisältämät tiedot Energiatodistuksessa rakennuksen energiatehokkuus ilmaistaan rakennuksen kokonaisenergiankulutuksen sijoittumista luokitteluasteikolle kuvaavalla tunnuksella. Rakennukset jaetaan niiden käyttötarkoituksen mukaan ryhmiin, joilla kullakin on oma luokitteluasteikkonsa. Rakennuksen energiatehokkuus lasketaan jakamalla rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus rakennuksen pinta-alalla. Todistuksessa ilmoitetaan lisäksi laskennallinen ostoenergiankulutus. Toteutunut ostoenergiankulutus on ilmoitettava, jos tieto on saatavilla. Todistuksessa annetaan suosituksia toimista, joilla voidaan 9 Energiatodistuksen sisältämät tiedot Energiatodistuksessa rakennuksen energiatehokkuus ilmaistaan rakennuksen kokonaisenergiankäytön sijoittumista luokitteluasteikolle kuvaavalla tunnuksella. Rakennukset jaetaan niiden käyttötarkoituksen mukaan ryhmiin, joilla kullakin on oma luokitteluasteikkonsa. Rakennuksen energiatehokkuus määritellään jakamalla rakennuksen kokonaisenergiankäyttö rakennuksen pinta-alalla. Todistuksessa ilmoitetaan kokonaisenergiankäytön mukaan määräytyvän energiatehokkuusindikaattorin lisäksi a) energiankäyttö energialajeittain

33 parantaa kustannustehokkaasti rakennuksen energiatehokkuutta, ellei kyseessä ole uudisrakennus tai rakennus, jolle ei tällaisia toimia voida osoittaa. Todistuksessa voidaan lisäksi antaa muita tietoja rakennuksen energia- ja ympäristöominaisuuksista. Jos energiatodistus laaditaan rakennuksen osalle, sovelletaan edellä rakennusta koskevaa rakennuksen osaan. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä energiatodistuksissa käytettävistä luokitteluasteikoista ja tunnuksista, rakennusten ryhmittelystä luokittelua varten, suositusten antamisesta, todistuksessa annettavista muista tiedoista sekä energiatodistuslomakkeen kaavasta. 7 b) ostoenergiankulutus energialajeittain. Ostoenergiankulutus ilmoitetaan uudisrakennuksille laskennallisena, olemassa oleville rakennuksille mitattuun tietoon perustuvana. Muista rakennuksista kuin enintään kahden asunnon pientaloista ilmoitetaan lisäksi c) primäärienergiaindikaattori silloin, kun energiatodistus pohjautuu laskennalliseen määrittelyyn. Todistuksessa annetaan suosituksia toimista, joilla voidaan parantaa kustannustehokkaasti rakennuksen energiatehokkuutta, ellei kyseessä ole uudisrakennus tai rakennus, jolle ei tällaisia toimia voida osoittaa. Todistuksessa voidaan lisäksi antaa muita tietoja rakennuksen energia- ja ympäristöominaisuuksista. Jos energiatodistus laaditaan rakennuksen osalle, sovelletaan edellä rakennusta koskevaa rakennuksen osaan. Kommentoinut [T1]: Lain perusteluissa tulisi tarkentaa, että ostoenergiaan lasketaan mukaan koko hankittu energia, ml. esim. omasta metsästä hankittu puu. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä energiatodistuksissa käytettävistä luokitteluasteikoista ja tunnuksista, rakennusten ryhmittelystä luokittelua varten, suositusten antamisesta, todistuksessa annettavista muista tiedoista sekä energiatodistuslomakkeen kaavasta. 10 Energiamäärien määrittäminen Energiatodistuksen laatijan on määritettävä rakennuksen tyypilliseen käyttöön tarvittava laskennallinen kokonaisenergiankulutus ja laskennallinen ostoenergiankulutus 10 Energiamäärien määrittäminen Energiatodistuksen laatijan on määritettävä rakennuksen tyypilliseen käyttöön tarvittava kokonaisenergiankäyttö ottamalla huomioon rakennuksen tekniset järjestelmät ja

34 ottamalla huomioon rakennuksen tekniset järjestelmät ja rakennusosien ominaisuudet. Rakennuksen kokonaisenergiankulutus määritetään painottamalla laskennallista ostoenergiankulutusta maankäyttö- ja rakennuslain nojalla säädettävillä energiamuotojen kertoimilla. Energiamäärien määrittämisessä voidaan soveltaa maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annettavia tarkempia laskentasäännöksiä siten kuin ympäristöministeriön asetuksella tarkemmin säädetään. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä laskennallisen kokonais- ja ostoenergiankulutuksen määrittämisestä. 8 rakennusosien ominaisuudet. Kokonaisenergiankäyttö ja energialajikohtaiset energiantarpeet muodostetaan a) laskennallisesti, b) mittauksiin ja todellisiin kulutustietoihin perustuen tai c) näiden yhdistelmästä muodostuen. Rakennuksen primäärienergiaindikaattorin laskennassa käytetään maankäyttö- ja rakennuslain nojalla säädettäviä energiamuotojen kertoimia. Energiamäärien määrittämisessä voidaan soveltaa maankäyttö- ja rakennuslain nojalla annettavia tarkempia laskentasäännöksiä siten kuin ympäristöministeriön asetuksella tarkemmin säädetään. Mittauksiin ja todellisiin kulutustietoihin perustuvaa energiatodistusta voidaan käyttää ainoastaan niissä kohteissa, joista on saatavilla luotettavat kulutustiedot vähintään kahden vuoden ajalta. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä mittauksellisen ja laskennallisen kokonais- ja ostoenergiankäytön määrittämisestä. 11 Rakennuksen ominaisuuksien selvittäminen Rakennuksen tyypilliseen käyttöön tarvittavan energiamäärän selvittämiseksi sekä suositusten laatimiseksi on energiatodistuksen laatijan selvitettävä olemassa olevan rakennuksen energiankulutukseen vaikuttavat ominaisuudet asiakirjoista, havainnoimalla paikan päällä todistuksen kohdetta sekä tarvittaessa haastattelemalla rakennuksen käyttäjiä tai ylläpitohenkilökuntaa. Energiatodistuksen laatija on oikeutettu saamaan tarvitsemansa tiedot rakennuksen omistajalta tai haltijalta. 11 Rakennuksen ominaisuuksien selvittäminen Rakennuksen tyypilliseen käyttöön tarvittavan energiamäärän selvittämiseksi sekä suositusten laatimiseksi on energiatodistuksen laatijan riittävässä määrin selvitettävä olemassa olevan rakennuksen energiankäyttöön vaikuttavat ominaisuudet asiakirjoista, tarvittaessa havainnoimalla paikan päällä todistuksen kohdetta sekä tarvittaessa haastattelemalla rakennuksen käyttäjiä tai ylläpitohenkilökuntaa. Energiatodistuksen laatija on oikeutettu saamaan tarvitsemansa tiedot rakennuksen omistajalta tai haltijalta.

35 Uudisrakennuksen tyypilliseen käyttöön tarvittavan energiamäärän määrittämiseksi noudatetaan 1 momentissa säädettyä soveltuvin osin. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tyypilliseen käyttöön tarvittavan energiamäärän selvittämisestä rakennusosien ja teknisten järjestelmien osalta. 9 Uudisrakennuksen tyypilliseen käyttöön tarvittavan energiamäärän määrittämiseksi noudatetaan 1 momentissa säädettyä soveltuvin osin. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tyypilliseen käyttöön tarvittavan energiamäärän selvittämisestä rakennusosien ja teknisten järjestelmien osalta. 4 luku Energiatodistuksen laatija ja toiminnan harjoittaminen 12 Energiatodistuksen laatijan pätevyys Energiatodistuksen saa laatia henkilö, jonka pätevyys on todettu ja voimassa, joka on rekisteröity energiatodistusten laatijoista pidettävään rekisteriin ja jonka osalta toiminnan harjoittamisen yleiset edellytykset täyttyvät. Energiatodistuksen laatijalla tulee olla energiatodistuksen laatimistehtävän vaativuustason mukainen soveltuva tekniikan alan tutkinto tai tämän korvaava työkokemus sekä energiatodistuksen laatijakokeen hyväksyttävällä suorituksella osoitettu perehtyneisyys energiatodistuksen laadintaan ja energiatodistusta koskevaan lainsäädäntöön. Toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa jäsenvaltiossa hankitun muodollisen kelpoisuuden ja ammattipätevyyden tunnustamiseen sovelletaan ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua lakia (1093/2007). Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä vaativuustasoista ja niiden edellyttämisestä todistuksia laadittaessa sekä vaativuustasojen mukaisista soveltuvista tutkinnoista, korvaavaksi hyväksyttävästä työkokemuksesta ja