Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön näkökulmasta Kirsi Kangaspunta, johtaja KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies (OECD) Tutkimukseen osallistui 24 maata, toteutettiin 2011-2012, kohdejoukkona kaikki 16 65-vuotiaat maassa asuvat henkilöt, Suomessa noin 3,5 milj. 1
Tiedonkäsittelyn avaintaidot Suomalaisten keskimääräiset tulokset kaikilla osa-alueilla toiseksi parhaat (lukuja numerotaidossa Japani ykkönen, tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisussa Ruotsi) Nuorten aikuisten taidot vertailun huippua, vanhempien työikäisten taidot selvästi heikompia, oecd-maiden keskitasoa Selvästi puutteelliset taidot omaavia (taso 1 tai alle) lukutaidon osalta 370 000, numerotaidon osalta 450 000 Tietotekniikkaa soveltavassa ongelmanratkaisussa puutteelliset taidot jopa miljoonalla (alle tason 1, ei kokemusta tai riittävää tietotekniikkaosaamista, ei halunnut ko. tehtäviä) Aikuiskoulutustutkimuksen (2012) mukaan vähiten koulutukseen osallistuvat vanhimmat ikäryhmät ja vähiten koulutetut Osaamisen tulevaisuus? Positiivinen näkymä edellyttää PIAACin valossa, että suomalaisten ennestään vahva oppimis- ja koulutusmyönteisyys lisääntyy ja koulutuspoliittisten toimien (peruskoulun kehittäminen, koulutustakuu, nuorten aikuisten osaamisohjelma, opiskelijavalinnan kehittäminen ) tukemana käännetään alle 25-vuotiaiden taitojen heikkenevältä näyttävän muutoksen suunta, tulevat nuoret aikuiset ovat nykyisiä osaavampia nykyinen huippuikäryhmä ylläpitää ja kehittää taitojaan työssä, vapaa-ajalla ja erilaisissa aikuiskoulutusjärjestelmän tarjoamissa mahdollisuuksissa vanhempien ikäryhmien perustaidot saatetaan täsmätoimin tietoyhteiskunnan edellyttämälle tasolle tasa-arvo nähdään voimavaraksi ja koko kansakunnan osaamispotentiaali saadaan täysimääräisesti käyttöön, korkeatasoiset perustaidot kaikissa väestöryhmissä luovat hyvän pohjan erikoistuneempien taitojen oppimiselle, lisäävät taloudellista ja muuta yhteiskunnallista aktiviteettia, parantavat kykyä ohjata muutoksia haluttuun suuntaan ja lisäävät suomalaisten hyvinvointia 2
BeLL Benefits of Lifelong Learning Vertaileva tutkimus vapaan sivistystyön opintojen tuottamista hyödyistä, osallistui 10 eurooppalaista maata, toteutettiin 2011-2014 Vapaan sivistystyön koulutukseen osallistumisen tuottamat päähyödyt koulutusmyönteisyys 96% sosiaalinen osallistuminen 86% henkinen hyvinvointi 84% suvaitsevuus 84% elämän mielekkyys 83% sisäinen kontrolliodotus 77% terveys 76% itsevarmuus 74% perheeseen liittyvät hyödyt 71% työhön liittyvät hyödyt 47% Hyödyt suurimmat niille, joiden koulutustaso matala; opiskelumotivaatio ja itseluottamus madaltavat kynnystä osallistua jatkossa koulutukseen Tutkinnon suorittaneet aikuiskoulutukseen Ongelmana moninkertainen koulutus johon ei ole pystytty informaatioohjauksella puuttumaan Tavoitteena työurien pidentäminen ja opintoaikojen nopeuttaminen Ensimmäisenä askeleena toteutettu toisen asteen yhteishaun varaaminen ensimmäistä tutkintoaan suorittaville Toinen askel linjattu hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa 25.3.2014: Jos ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon jo suorittanut pyrkii suorittamaan toista ammatillista tutkintoa, otetaan hänet opiskelijaksi näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen Valmistelussa lähdetty siitä, että tutkintoon johtavaan koulutukseen (opsperusteinen) voidaan poikkeustapauksena ottaa opiskelijaksi, jos koulutuksen suorittaminen ammatilliseen perustutkintoon johtavana koulutuksena on opiskelijaan liittyvästä erityisestä syystä perusteltua 3
TEM OKM työnjakoselvitys aikuiskoulutuksesta Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla Omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella mahdollista 2010 alkaen, osallistuneita 2013 (poikkileikkauslukuna) jo enemmän kuin työvoimakoulutuksessa Koulutustarve suuri, 30-54 vuotiaista 258 000 ilman perusasteen jälkeistä koulutusta -> paine omaehtoiseen koulutukseen suuri Kotoutumiskoulutus omaehtoisena koulutuksena Kotoutumiskoulutus on mahdollista myös omaehtoisena koulutuksena, kotoutumiskoulutuksen riittämättömyys (erityisesti pääkaupunkiseudulla) -> paine omaehtoiseen koulutukseen suuri TEM OKM työnjakoselvitys aikuiskoulutuksesta Aikuisten maahanmuuttajien perusopetus Muuton Suomeen odotetaan jatkuvan nousujohteisena, muutto kasvaa maista, joissa HDI (Human Development Index) alempi kuin Suomessa, muuttajat matalasti koulutettuja, luku- ja kirjoitustaidottomia TEM:n työnhakijatilastojen mukaan alle 50-vuotiaista EU:n ulkopuolelta muuttaneista 6,5 %:lla koulutustaso on alempi kuin perusaste, suomalaisista alle 50-vuotiaista 0,7 %:lla -> Suomessa ollaan uudelleen tilanteessa, jossa on aikuisia peruskoulutodistusta vailla, jopa lukutaidottomina Nykyjärjestelmä sisältää koulutuksellista epäjatkuvuutta/umpiperiä, lisäksi opiskelijoiden toimeentulo katkeilee -> työryhmän esitykset 2.10.2014 Nuorisotakuu Oppisopimuskoulutus ja nuorten aikuisten osaamisohjelma, aikuisten osaamisperustan vahvistaminen 4
Ammatillisen aikuiskoulutuksen rakenteet Vuonna 2012 suoritettiin 34 144 näyttötutkintoa ja 23 122 tutkinnon osaa Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjiä on yhteensä 173, näistä oppisopimuskoulutuksen järjestäjiä 154 Järjestäjistä 12 kuntia, 34 kuntayhtymiä, 128 osakeyhtiöitä tai säätiöitä Ammatillisia erikoisoppilaitoksia on 27 Yli 60 % ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitosmuotoinen) järjestäjistä on pieniä, alle sadan opiskelijatyövuoden järjestäjiä, Vapaan sivistystyön rakenteet 188 kansalaisopistoa 79 kansanopistoa 20 kesäylipistoa 11 opintokeskusta 11 valtakunnallista ja 3 alueellista liikunnan koulutuskeskusta 5
Ammatillisen aikuiskoulutuksen määrärahat Ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimusk oulutus Ammatilliset erikoisoppilait okset 2012 2013 2014 2015 esitys, 2017 kehys, 154 360 755 142 175 000 138 075 000 133 006 000 96 656 000 131 003 006 117 855 890 120 843 000 110 042 000 99 259 000 21 060 894 19 279 000 15 879 000 16 055 000 8 100 000 Yhteensä 306 424 655 279 309 890 274 797 000 259 103 000 204 015 000 Miten säästöt syntyvät? Tyke tehtävän rahoituksesta luovutaan Tutkintoon johtamattoman koulutuksen rahoituksesta luovutaan Opintoaikoja lyhennetään SEKÄ mikäli jos säilyttää iskukykyinen aikuiskoulutus järjestäjäverkkoa uudistetaan Vapaan sivistystyön määrärahat Kansalais -opistot Kansanopistot Opintokeskukset Kesäyliopistot 2011 2012 2013 2014 2015, esitys, 93 766 000 93 597 000 93 902 000 93 762 000 89 096 000 53 348 000 51 225 000 51 224 000 51 564 000 49 071 000 14 427 000 14 004 000 13 704 000 13 704 000 13 015 000 5 578 000 5 617 000 5 588 000 5 588 000 5 308 000 2017, kehys, Yhteensä 167 109 000 164 442 000 164 418 000 164 618 000 156 308 000 147 054 000 6
Johtopäätöksiä Tarve aikuiskoulutukseen on suuri ja kasvaa PIAACin osoittamat osaamisvajeet rakennemuutos -> tarve uusintaa, päivittää ja täydentää osaamista tutkinnon suorittaneita ohjataan nuorten koulutusmahdollisuuksien varmistamiseksi aikuiskoulutukseen Aikuiskoulutuksen resurssit ovat tulevina vuosina niukat sekä OKM:n että TEMin toimialoilla On huolehdittava siitä, että niukkenevat resurssit pystytään hyödyntämään työelämän ja yhteiskunnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla -> Koulutusta tulee kohdentaa entistä osuvammin ja priorisoida -> Edellyttää ohjauksen, rahoituksen ja rakenteiden uudistamista 7