HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 15 Väestönmuutokset alueittain Helsingissä 2000 2004 Verkkojulkaisu ISBN 952-473-675-6 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Pekka Vuori Puhelin 169 2460 email: etunimi.sukunimi@hel.fi Eeva-Kaisa Peuranen Puhelin 169 3178 email: etunimi.sukunimi@hel.fi
Sisällysluettelo Esipuhe... 5 1. Väkiluvun muutos... 7 1.1 Helsingin väkiluvun kehitys 1980 2005...7 1.2 Väkiluvun muutos alueittain ja ikäryhmittäin...10 1.3 Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan...16 2. Syntyneet... 17 2.1 Syntyneisyys Helsingissä ja Helsingin seudulla...17 2.2 Syntyneisyys alueittain... 19 3. Kuolleet... 22 4. Muuttoliike... 25 4.1 Muuttaneisuuden piirteitä 2000-luvulla...25 4.2 Nettomuutto ikäryhmittäin ja alueittain...27 4.3 Lapsiperheiden muutot... 31 5 Yksinasuminen... 34 Käsitteistä... 36 Tiivistelmä... 40 Liitetaulukot... 42 Taulukkoluettelo... 68 Kuvioluettelo... 69 Liitetaulukkoluettelo... 71 Liite: Aluejakokartta 3
Innehållsförteckning Förord... 6 1. Folkmängdsförändringen... 7 1.1 Folkmängdsutvecklingen i Helsingfors 1980 2005....7 1.2 Folkmängdsförändring efter område och åldersgrupp....10 1.3 Folkmängdsförändring efter modersmål...16 2. Födda... 17 2.1 Nativitet i Helsingfors och Helsingforsregionen...17 2.2 Nativitet områdesvis... 19 3. Döda... 22 4. Migration... 25 4.1 Särdrag i migrationen på 2000-talet...25 4.2 Nettomigrationen efter område och åldersgrupp...27 4.3 Barnfamiljernas migration... 31 5 Ensamboende... 34 Om begreppen... 38 Sammandrag... 41 Tabellbilagor.... 42 Tabellförteckning... 68 Figurförteckning... 70 Förteckning över tabellbilagor.... 71 Bilaga: Karta över områdesindelningen 4
Esipuhe Käsillä oleva julkaisu Väestönmuutokset alueittain Helsingissä 2000-2004" sisältää tietoja Helsingin alueiden väestökehityksestä ja kehitykseen vaikuttavista väestönmuutoksista. Julkaisussa esitetään keskeisimmät tilastotiedot Helsingin väestörakenteen muutoksista sekä erityisesti muuttoliikkeestä, syntyvyydestä, hedelmällisyydestä ja kuolleisuudesta. Analyysin lisäksi julkaisu sisältää liitetaulukko-osan. Tilastot perustuvat valtaosin Väestörekisterikeskuksesta ja Tilastokeskuksesta hankituista aineistoista muodostettuun Helsingin väestötilastotietokantaan. Tämä julkaisu on jatkoa julkaisuille Väestönmuutokset alueittain Helsingissä (Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 1996:2). Tietokeskus huolehtii aikasarjojen jatkuvuudesta ja tietojen saatavuudesta myös vuosittain. Helsingin väestöstä, sen rakenteesta ja muutoksista on saatavissa tietoja tämän julkaisun lisäksi myös muista Tilastoja-sarjan väestöjulkaisuista, Tilastollisesta vuosikirjasta sekä neljännesvuosijulkaisusta Kvartti. Internetin Helsingin seudun Aluesarjat tilastotietokanta www.aluesarjat.fi sisältää väestötilastoja alueittain Pääkaupunkiseudulta, koko Helsingin seudusta kunnittain sekä pohjoismaiden suurimmista kaupungeista. Julkaisun toteuttamisesta on vastannut yliaktuaari Pekka Vuori. Julkaisun on taittanut tilastonlaatija Sinikka Kuosmanen. Helsingissä maaliskuussa 2006 Asta Manninen tietohuoltopäällikkö 5
Förord Föreliggande Befolkningsförändringar områdesvis i Helsingfors 2000-2004 innehåller uppgifter om befolkningsutvecklingen i olika delar av Helsingfors och om förändringar som påverkar denna utveckling. Publikationen presenterar den mest centrala statistiken om förändringar i befolkningsstrukturen och i synnerhet om migration, nativitet, fertilitet och mortalitet. Förutom själva analysen innehåller den ett tabellavsnitt. Uppgifterna är mestadels hämtade ur Befolkningsdatabasen för Helsingfors, som bygger på material från Befolkningsregistercentralen och Statistikcentralen. Publikationen utgör fortsättning på en föregångare från år 1996 (Helsingfors stads faktacentrals statistik 1996:2). Men även årligen kommer Faktacentralen ut med uppdaterad befolkningsstatistik och sörjer för att den finns tillgänglig. Förutom i denna publikation finns uppgifter om Helsingfors befolkning, dess struktur och förändringar att få i övriga utgåvor i serien Statistik, samt i Helsingfors stads statistiska årsbok och i kvartalsöversikten Kvartti. Områdesdatabasen för Helsingfors www.aluesarjat.fi innehåller befolkningsdata områdesvis från Huvudstadsregionen, de olika kommunerna i Helsingforsregionen samt från de största stadsregionerna i Skandinavien. Publikationen har sammanställts under ledning av överaktuarie Pekka Vuori. Ombrytningen har gjorts av statistikförare Sinikka Kuosmanen. Helsingfors, mars 2006 Asta Manninen informatinschef 6
1. Väkiluvun muutos 1.1 Helsingin väkiluvun kehitys 1980 2005 Helsingin väkiluku oli vuoden 2004 lopussa 559 046 henkeä eli noin 68 000 henkeä korkeampi kuin 1990-luvun alussa, jolloin Helsingin nopein kasvuvaihe sitten 1960-luvun alkoi. Väestönkasvu pysähtyi vuonna 2002, jolloin Helsingin väkiluku oli 559 718 henkeä. Vuoden 2004 loppuun mennessä väkiluku oli laskenut noin 700 hengellä, mutta ennakkotietojen mukaan kasvu on taas voimistunut vuoden 2005 aikana. Seudun väestönkasvun painopiste on siirtynyt Helsingin ulkopuolelle jo vuosikymmeniä sitten, lisäksi Helsingin työssäkäyntialue laajenee. Alle 18-vuotiaiden lasten määrä on Helsingissä vähentynyt vuodesta 2000 lähtien, nuorimmista ikäryhmistä alkaen. Myös koko Helsingin seudulla lasten määrän kasvu on merkittävästi hidastunut viime vuosina ja nuorimpien, alle kouluikäisten lasten määrä on laskenut seudulla vuoden 1997 huipusta noin 7 000 hengellä. Sen sijaan vanhimpien asukkaiden määrä kasvaa muissa Helsingin ympäristökunnissa Helsinkiä nopeammin ja väestörakenteiden ero siten tasoittuu. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi Helsingissä neljä prosenttia vuosina 2000 2004, kun taas seudun muissa kunnissa keskimäärin 20 prosenttia. Kuva 1. Helsingin seudun väkiluku alueittain ja ikäryhmittäin 1.1.1980 2005 Figur 1. Befolkningen i Helsingforsregionen enligt område och ålder 1.1.1980 2005 Väestö yhteensä 0-15-vuotiaat Yli 65-vuotiaat 1 400 000 1 200 000 1 000 000 Kehyskunnat 800 000 Muu Pääkaupunkiseutu 600 000 400 000 Esikaupungit 200 000 Kantakaupunki 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 250 000 200 000 Kehyskunnat 150 000 Muu Pääkaupunkiseutu 100 000 50 000 0 Esikaupungit Kantakaupunki 1980 1985 1990 1995 2000 2005 150 000 Kehyskunnat 120 000 90 000 Muu Pääkaupunkiseutu 60 000 Esikaupungit 30 000 Kantakaupunki 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 7
Taulukko 1. Helsingin seudun väkiluku 1.1.1980 2005 Tabell 1. Helsingforsregionens folkmängd 1.1.1980 2005 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Helsinki 483 743 484 263 490 629 515 765 551 123 559 046 Espoo 133 712 152 929 169 851 186 507 209 667 227 472 Vantaa 129 807 141 991 152 262 164 376 176 386 185 429 Muu Pääkaupunkiseutu yht. 270 546 302 636 330 010 359 188 394 602 421 366 Kehyskunnat 175 889 194 358 213 057 228 357 241 470 260 070 Helsingin seutu 930 178 981 257 1 033 696 1 103 310 1 187 195 1 240 482 Osuus koko seudun väestöstä, % 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Helsinki 52,0 49,4 47,5 46,7 46,4 45,1 Espoo 14,4 15,6 16,4 16,9 17,7 18,3 Vantaa 14,0 14,5 14,7 14,9 14,9 14,9 Muu Pääkaupunkiseutu yht. 29,1 30,8 31,9 32,6 33,2 34,0 Kehyskunnat 18,9 19,8 20,6 20,7 20,3 21,0 Väkiluvun muutos 1.1.1980-2005, indeksi, vuosi 1980=100 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Helsinki 100 100 101 107 114 116 Espoo 100 114 127 139 157 170 Vantaa 100 109 117 127 136 143 Muu Pääkaupunkiseutu yht. 100 112 122 133 146 156 Kehyskunnat 100 111 121 130 137 148 Helsingin kaupungin alueella väestönkasvun painopiste on siirtynyt kantakaupungista esikaupunkeihin. 2000-luvulla eniten kasvoivat Itäinen (9 %), Koillinen (5 %) ja Kaakkoinen (4 %) suurpiiri. Läntisessä, Eteläisessä ja Pohjoisessa suurpiirissä väestö väheni. 8
Taulukko 2. Helsingin väkiluku suurpiireittäin 1.1.1980 2005 Tabell 2. Folkmängden i Helsingfors stordistrikt 1.1.1980 2005 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Helsinki 483 675 483 364 490 872 515 765 551 123 559 046 1 Eteläinen suurpiiri 101 189 95 797 90 307 93 153 97 015 96 030 2 Läntinen suurpiiri 87 010 89 050 89 480 95 135 100 639 98 545 3 Keskinen suurpiiri 77 865 75 440 73 129 70 738 73 252 73 030 4 Pohjoinen suurpiiri 37 873 38 607 40 397 39 543 41 250 41 035 5 Koillinen suurpiiri 54 733 66 238 76 977 82 144 83 842 88 184 6 Kaakkoinen suurpiiri 40 561 39 020 37 065 38 957 44 918 46 610 7 Itäinen suurpiiri 72 982 72 560 75 478 84 961 90 355 98 711 Muut 11 462 6 652 8 039 11 134 19 852 16 901 Osuus koko Helsingin väestöstä, % 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Helsinki 100 100 100 100 100 100 1 Eteläinen suurpiiri 20,9 19,8 18,4 18,1 17,6 17,2 2 Läntinen suurpiiri 18,0 18,4 18,2 18,4 18,3 17,6 3 Keskinen suurpiiri 16,1 15,6 14,9 13,7 13,3 13,1 4 Pohjoinen suurpiiri 7,8 8,0 8,2 7,7 7,5 7,3 5 Koillinen suurpiiri 11,3 13,7 15,7 15,9 15,2 15,8 6 Kaakkoinen suurpiiri 8,4 8,1 7,6 7,6 8,2 8,3 7 Itäinen suurpiiri 15,1 15,0 15,4 16,5 16,4 17,7 Väkiluvun muutos 1.1.1980 2005, indeksi, vuosi 1980=100 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Helsinki 100 100 101 107 114 116 1 Eteläinen suurpiiri 100 95 89 92 96 95 2 Läntinen suurpiiri 100 102 103 109 116 113 3 Keskinen suurpiiri 100 97 94 91 94 94 4 Pohjoinen suurpiiri 100 102 107 104 109 108 5 Koillinen suurpiiri 100 121 141 150 153 161 6 Kaakkoinen suurpiiri 100 96 91 96 111 115 7 Itäinen suurpiiri 100 99 103 116 124 135 Kuva 2. Helsingin väkiluku suurpiireittäin 1.1.2000 2005, indeksi, vuosi 2000=100 Figur 2. Befolkningen i Helsingfors stordistriktsvis 1.1.2000 2005, index, år 2000=100 Indeksi, vuosi 2000=100 110 108 Itäinen 106 104 Kaakkoinen Koillinen 102 100 98 Keskinen Pohjoinen Läntinen Eteläinen 96 2000 2001 2002 2003 2004 2005 9
1.2 Väkiluvun muutos alueittain ja ikäryhmittäin Helsingin väestön ikäryhmittäiset muutokset ovat olleet varsin suuria. Alle kouluikäisten lasten määrä alkoi vähentyä Helsingissä vuonna 1997, ja vuosina 2000 2004 määrä laski 4 000 hengellä. Lasten määrä väheni kaikissa suurpiireissä, lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten Läntisessä suurpiirissä (-18 %) ja vähiten Itäisessä suurpiirissä (-2 %). Peruskouluikäisten määrä taas kasvoi koko kaupungissa vuosina 2000 2004, eniten Itäisessä suurpiirissä, 12 % ja määrä laski hieman Läntisessä ja Keskisessä suurpiirissä. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi voimakkaasti Itäisillä ja Koillisissa esikaupunkialueilla, mutta väheni kantakaupungissa. Itäisessä suurpiirissä ikääntyneiden määrä kasvoi vuosina 2000 2004 lähes neljänneksen. Taulukko 3. Helsingin lapset ja ikääntyneet suurpiireittäin 1.1.1995 2005 Tabell 3. Antalet barn och åldringar stordistriktsvis i Helsingfors 1.1.1995 2005 Muutos, indeksi, vuosi Muutos 1995=100 1995 2000 2005 1995 99 2000 04 1995 2000 2005 0-6-vuotiaat Helsinki 41 931 41 253 37 199-678 -4 054 100 98 89 1 Eteläinen suurpiiri 5 403 5 544 4 811 141-733 100 103 89 2 Läntinen suurpiiri 7 625 7 554 6 228-71 -1 326 100 99 82 3 Keskinen suurpiiri 3 449 3 325 2 938-124 -387 100 96 85 4 Pohjoinen suurpiiri 3 410 3 402 2 979-8 -423 100 100 87 5 Koillinen suurpiiri 9 240 7 974 7 485-1 266-489 100 86 81 6 Kaakkoinen suurpiiri 3 454 4 016 3 708 562-308 100 116 107 7 Itäinen suurpiiri 8 862 8 474 8 295-388 -179 100 96 94 Muut 488 964 755 476-209 100 198 155 1995 2000 2005 1995 99 2000 04 1995 2000 2005 7-15-vuotiaat Helsinki 42 882 47 661 49 545 4 779 1 884 100 111 116 1 Eteläinen suurpiiri 5 208 5 361 5 464 153 103 100 103 105 2 Läntinen suurpiiri 8 040 8 606 8 459 566-147 100 107 105 3 Keskinen suurpiiri 3 376 3 299 3 278-77 -21 100 98 97 4 Pohjoinen suurpiiri 4 294 4 697 4 792 403 95 100 109 112 5 Koillinen suurpiiri 9 669 10 285 10 466 616 181 100 106 108 6 Kaakkoinen suurpiiri 3 524 4 479 4 815 955 336 100 127 137 7 Itäinen suurpiiri 8 172 9 711 10 891 1 539 1 180 100 119 133 Muut 599 1 223 1 380 624 157 100 204 230 1995 2000 2005 1995 99 2000 04 1995 2000 2005 65+-vuotiaat Helsinki 72 215 74 036 76 999 1 821 2 963 100 103 107 1 Eteläinen suurpiiri 14 681 13 497 13 207-1 184-290 100 92 90 2 Läntinen suurpiiri 14 543 14 332 14 251-211 -81 100 99 98 3 Keskinen suurpiiri 11 253 10 354 9 866-899 -488 100 92 88 4 Pohjoinen suurpiiri 6 042 6 082 6 310 40 228 100 101 104 5 Koillinen suurpiiri 7 228 8 453 9 808 1 225 1 355 100 117 136 6 Kaakkoinen suurpiiri 6 167 6 650 6 802 483 152 100 108 110 7 Itäinen suurpiiri 9 891 11 451 14 087 1 560 2 636 100 116 142 Muut 2 410 3 217 2 668 807-549 100 133 111 Oheisissa kartoissa 3-10 tarkastellaan peruspiirien väkiluvun muutosta ikäryhmittäin vuosina 2000 2004. Kokonaisväkiluvun kasvu alueella perustuu pitkälti uusien asuntojen rakentamiseen. Niillä alueilla, joilla on rakennettu eniten, kuten Vuosaari, Latokartano ja Herttoniemi, on myös väestön määrä lisääntynyt eniten. Vastaavasti niillä alueilla, joilla ei ole rakennettu, väestön määrä on pääsääntöisesti vähentynyt väljyyskasvun seurauksena, eli alueelta muuttaneiden asuntokuntien tilalle muuttaa usein aikaisempaa pienempiä asuntokuntia, lapset muuttavat aikuistuessaan kotoaan ja pariskuntia muuttaa erilleen. Suhteellisesti eniten väestöstään menettivät Pukinmäen, Jakomäen ja Pasilan peruspiirit (8-6 prosenttia), osa-alueista Pihlajamäen ja Lassilan väkiluku pieneni 10 prosentilla tämän vuosikymmenen alkupuoliskolla 10
Kuva 3. Väkiluvun muutos peruspiireissä vuosina 2000 2004 Figur 3. Folkmängdsförändring i distrikten 2000 2004 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomäki Malmi Kaarela Itä-Pakila Pukinmäki Mellunkylä Länsi-Pakila Oulunkylä Haaga Myllypuro Maunula Vartiokylä Vanhakaupunki Pitäjänmäki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Munkkiniemi Alppiharju Vuosaari Taka-Töölö Kampinmalmi Kallio Kulosaari Vironniemi Laajasalo Väkiluvun muutos Koko kaupunki: +7923 7 000 Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 700-700 3 500 Asuntojen rakentaminen vaikuttaa kaikkein nopeimmin pienten, alle kouluikäisten lasten määrän kasvuun. Tästä syystä Latokartano, Vuosaari, Vanhakaupunki (Arabianranta), Lauttasaari ja Myllypuro olivat ainoat peruspiirit, joissa lasten määrä kasvoi. Pienten lasten määrä myös vähenee nopeasti lasten kasvaessa, ja 1990-luvulla rakennetuilla alueilla kuten Ruoholahdessa ja Jätkäsaaressa, Talissa ja Talinrannassa päivähoitoikäisten lasten määrä väheni 2000-luvun alkupuolella jopa puoleen vuosituhannen vaihteen tilanteesta. Myös useilla aikaisemmin, pääosin 1980-luvulla rakennetuilla kerrostaloalueilla lasten määrä väheni huomattavasti, esim. Länsi-Pasilassa, Lassilassa ja Malminkartanossa. Lisäksi Helsingissä on huomattavan paljon vanhoja pienasuntovaltaisia kerrostaloalueita, joissa lasten määrä vähenee perheasuntojen puutteen vuoksi. Esimerkiksi Kallion Linjoilla lasten määrä väheni lähes 30 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2005 mennessä. Myös useissa vanhimmissa lähiöissä kuten Maunulassa ja Pihlajamäessä vähennystä oli neljännes. Pientaloalueilla lasten määrä pysyi pääsääntöisesti ennallaan. Tähän vaikuttaa myös alueiden täydennysrakentaminen. 11
Kuva 4. 0-6-vuotiaiden määrän muutos peruspiireissä vuosina 2000 2004 Figur 4. Förändring i antalet 0-6-åringar i distrikten 2000 2004 Suutarila Puistola Pitäjänmäki Munkkiniemi Kaarela Maunula Vanhakaupunki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Taka-Töölö Kampinmalmi Lauttasaari Tuomarinkylä Länsi-Pakila Haaga Alppiharju Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Oulunkylä Ullanlinna Kallio Vironniemi Kulosaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Myllypuro Laajasalo Jakomäki Mellunkylä Vartiokylä Vuosaari 0-6-vuotiaat Koko kaupunki: -4054 Peruskouluikäisten määrä kasvoi lähinnä niillä alueilla, joilla rakennettiin 1990-luvulla paljon. Koska pienten lasten määrä kuitenkin on vähentynyt Helsingissä huomattavasti vuodesta 1997 lähtien, tulee myös kouluikäisten määrä vähenemään 2000-luvulla useimmilla alueilla. Kuva 5. 7-15-vuotiaiden määrän muutos peruspiireissä vuosina 2000 2004 Figur 5. Förändring i antalet 7-15-åringar i distrikten 2000 2004 700 350 70-70 -350 Suutarila Puistola Pitäjänmäki Munkkiniemi Kaarela Maunula Vanhakaupunki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Taka-Töölö Kampinmalmi Lauttasaari Tuomarinkylä Länsi-Pakila Haaga Alppiharju Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Oulunkylä Ullanlinna Kallio Vironniemi Kulosaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Myllypuro Laajasalo Jakomäki Mellunkylä Vartiokylä Vuosaari 7-15-vuotiaat Koko kaupunki: +1884 500 100-100 -500 1 000 12
Nuoret aikuiset muodostavat pääosan Helsinkiin muuttavasta väestöstä. Tähän ikäryhmään kuuluvien määrä on kasvanut Helsingissä 2000-luvulla selvästi enemmän kuin koko väestön määrä. Nuorten aikuisten osuus väestöstä on Helsingissä edelleen samalla tasolla kuin 1980-luvun alussa, kun taas muulla Pääkaupunkiseudulla ja erityisesti seudun kehysalueella osuus on laskenut selvästi. Helsinkiin on siten keskittynyt aikaisempaa enemmän seudun nuorta väestöä. Oheisesta kartasta ilmenee, että 2000-luvulla kasvua on tapahtunut paitsi uusilla asuntoalueilla, erityisesti kantakaupungissa, alueilla, joilla on rakennettu varsin vähän. Kuva 6. 19-29-vuotiaiden määrän muutos peruspiireissä vuosina 2000 2004 Figur 6. Förändring i antalet 19-29-åringar i distrikten 2000 2004 Suutarila Puistola Pitäjänmäki Munkkiniemi Kaarela Maunula Vanhakaupunki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Taka-Töölö Kampinmalmi Lauttasaari Tuomarinkylä Länsi-Pakila Haaga Alppiharju Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Oulunkylä Ullanlinna Kallio Vironniemi Kulosaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Myllypuro Laajasalo Jakomäki Mellunkylä Vartiokylä Vuosaari 19-29-vuotiaat Koko kaupunki: +4699 Varttuneempien aikuisten, 30-49-vuotiaiden määrien alueittaiset muutokset rinnastuvat pienten lasten muutoksiin, koska tässä ikäryhmässä lapsiperheiden osuus on suurin ja perheet muuttavat usein naapurikuntiin. Helsinkiläisväestön vanheneminen vaikuttaa ikäluokkien määrien muutoksiin, ja 50-64-vuotiaiden määrän kasvu 2000-luvulla lähes kaikilla alueilla johtuukin pääosin juuri tästä. Yli 50-vuotiaat muuttavat paljon harvemmin kuin nuoremmat, ja tässäkin ikäryhmässä useimmilla alueilla nettomuutto on tappiollista. 600 120-120 -600 1 200 13
Kuva 7. 30-49-vuotiaiden määrän muutos peruspiireissä vuosina 2000 2004 Figur 7. Förändring i antalet 30-49-åringar i distrikten 2000 2004 Suutarila Puistola Pitäjänmäki Munkkiniemi Kaarela Maunula Vanhakaupunki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Taka-Töölö Kampinmalmi Lauttasaari Tuomarinkylä Länsi-Pakila Haaga Alppiharju Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Oulunkylä Ullanlinna Kallio Vironniemi Kulosaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Myllypuro Laajasalo Jakomäki Mellunkylä Vartiokylä Vuosaari 30-49-vuotiaat Koko kaupunki: -6594 200-200 2 000 1 000-1 000 Kuva 8. 50-64-vuotiaiden määrän muutos peruspiireissä vuosina 2000 2004 Figur 8. Förändring i antalet 50-64-åringar i distrikten 2000 2004 Suutarila Puistola Pitäjänmäki Munkkiniemi Kaarela Maunula Vanhakaupunki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Taka-Töölö Kampinmalmi Lauttasaari Tuomarinkylä Länsi-Pakila Haaga Alppiharju Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Oulunkylä Ullanlinna Kallio Vironniemi Kulosaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Myllypuro Laajasalo Jakomäki Mellunkylä Vartiokylä Vuosaari 50-64-vuotiaat Koko kaupunki: +8883 Eläkeikäisten määrä on kasvanut lähinnä esikaupunkialueilla, erityisesti vanhimpien, yli 75-vuotiaiden määrä. Kantakaupungissa vanhimpien asukkaiden määrä on vähentynyt useimmilla alueilla ja nuorten aikuisten määrä on kasvanut, mikä viittaa sukupolven vaihdokseen. Kantakaupungin ympärillä olevalla vanhimmalla esikaupunkivyöhykkeellä on vanhusväestön osuus ollut suurinta Helsingissä, mutta viime vuosina myös näillä alueilla on erityisesti 65-74-vuotiaiden määrä vähentynyt. 650 130-130 -650 1 300 14
Kuva 9. 65-74-vuotiaiden määrän muutos peruspiireissä vuosina 2000 2004 Figur 9. Förändring i antalet 65-74-åringar i distrikten 2000 2004 Suutarila Puistola Pitäjänmäki Munkkiniemi Kaarela Maunula Vanhakaupunki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Taka-Töölö Kampinmalmi Lauttasaari Tuomarinkylä Länsi-Pakila Haaga Alppiharju Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Oulunkylä Ullanlinna Kallio Vironniemi Kulosaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Myllypuro Laajasalo Jakomäki Mellunkylä Vartiokylä Vuosaari 65-74-vuotiaat Koko kaupunki: 1103 800 400 80-80 -400 Kuva 10. Yli 75-vuotiaiden määrän muutos peruspiireissä vuosina 2000 2004 Figur 10. Förändring i antalet över 75-åriga i distrikten 2000 2004 Suutarila Puistola Pitäjänmäki Munkkiniemi Kaarela Maunula Vanhakaupunki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Taka-Töölö Kampinmalmi Lauttasaari Tuomarinkylä Länsi-Pakila Haaga Alppiharju Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Oulunkylä Ullanlinna Kallio Vironniemi Kulosaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Myllypuro Laajasalo Jakomäki Mellunkylä Vartiokylä Vuosaari Yli 75-vuotiaat Koko kaupunki: +1860 500 250 50-50 -250 15
1.3 Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan Ulkomaalaisten tulomuutto Suomeen alkoi kasvaa huomattavasti 1980/1990-lukujen taitteessa, niinpä muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten määrä on viisinkertaistunut tämän jälkeen Helsingissä. Vuosina 2000 2004 Helsingin väkiluku kasvoi 8 000 hengellä eli 1,4 prosenttia. Suomenkielisten määrä väheni 400 ja ruotsinkielisten määrä 1 500 hengellä. Muunkielisten määrä kasvoi 9 800 hengellä eli kolmanneksen. Suomenkielisen väestön alueelliset muutokset noudattavat pitkälti rakentamisen aiheuttamaa väestönlisäystä ja vanhojen alueiden väljyyskasvusta johtuvaa väkiluvun pienenemistä. Koska ruotsinkieliset ovat keskittyneet Helsingin etelä- ja länsiosiin, eikä näille alueille ole juuri rakennettu, ruotsinkieliset ovat täällä vähentyneet. Ruotsinkielisten ikärakenne on muuta väestöä vanhempi, ja kuolleiden määrä on ollut 2000-luvulla vuosittain keskimäärin 200 henkeä syntyneitä suurempi tässä kieliryhmässä. Vieraskielisten määrä on kasvanut kaikissa suurpiireissä, eniten Itäisessä ja Koillisessa suurpiirissä, joissa on rakennettu eniten. Itäisessä suurpiirissä kieliryhmän kasvu oli 2000-luvun alussa 50 prosenttia, Eteläisessä suurpiirissä 10 prosenttia. Kuva 11. Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan suurpiireittäin vuosina 2000 2004 Figur 11. Folkmängdsförändring enligt modersmål i stordistrikten 2000 2004 7 Itäinen 6 Kaakkoinen 5 Koillinen Suomi Ruotsi Muu kieli 4 Pohjoinen 3 Keskinen 2 Läntinen 1 Eteläinen Helsinki -5000-2500 0 2500 5000 7500 10000 Kuva 12. Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan suurpiireittäin, % vuosina 2000 2004 Figur 12. Procentuell folkmängdsförändring enligt modersmål i stordistrikten, 2000 2004 7 Itäinen 6 Kaakkoinen 5 Koillinen 4 Pohjoinen 3 Keskinen 2 Läntinen 1 Eteläinen Suomi Ruotsi Muu kieli Helsinki % -10 0 10 20 30 40 50 60 16
2. Syntyneet 2.1 Syntyneisyys Helsingissä ja Helsingin seudulla Helsingin seudun väestörakenteen alueellinen muutos näkyy syntyneisyyden kehityksessä. Helsingissä lapsiperheet ovat korvautuneet yksin- ja kaksinasuvilla asuntokunnilla ja lapsiperheet sijoittuvat muualle pääkaupunkiseudulle ja yhä useammin nopeasti kasvaviin pientalovaltaisiin kehyskuntiin. Vuosien 2000 2004 aikana syntyi keskimäärin 6 200 uutta helsinkiläistä vuodessa, mikä oli 200 vähemmän kuin edellisellä viisivuotiskautensa. Hedelmällisyys eli syntyneitä 1 000 15-49-vuotiasta naista kohti oli 40,9, kun se oli edellisellä jaksolla 42,9 ja vuosina 1990-94 yli 46. Muulla Pääkaupunkiseudulla hedelmällisyys kasvoi 2000-luvulla ja pientalovaltaisissa kehyskunnissa hedelmällisyys kohosi 1990-luvun alkuakin korkeammalle, ja oli vuonna 2004 jo 1970-luvun puolivälin tasolla. Taulukko 4. Elävänä syntyneet ja hedelmällisyys suurpiireittäin vuosina 2000 2004 Tabell 4. Levande födda barn och fruktsamhet i stordistrikten 2000 2004 Yleinen syntyneisyysluku, Suurpiiri 2000 2001 2002 2003 2004 Keskim. 2000 04 1995 99 Helsinki 6282 6169 6064 6299 6180 6199 11,2 12,0 1 Eteläinen suurpiiri 1013 948 953 1034 1042 998 10,3 11,3 2 Läntinen suurpiiri 1107 1172 1088 1159 1091 1123 11,3 12,1 3 Keskinen suurpiiri 670 643 631 693 650 657 9,0 9,5 4 Pohjoinen suurpiiri 431 410 374 413 403 406 9,9 10,8 5 Koillinen suurpiiri 1124 1042 1073 1121 1148 1102 12,8 13,7 6 Kaakkoinen suurpiiri 539 554 596 588 560 567 12,4 12,9 7 Itäinen suurpiiri 1238 1247 1225 1192 1200 1220 12,9 14,5 Muut* 160 153 124 99 86 124 6,8 6,5 Syntyneitä / 1000 15-49-vuotiaita naisia Keskimäärin Suurpiiri 2000 2001 2002 2003 2004 2000 04 1995 99 Helsinki 41,3 40,5 39,8 41,6 41,1 40,9 42,9 1 Eteläinen suurpiiri 35,6 33,5 33,9 37,0 37,5 35,5 37,1 2 Läntinen suurpiiri 38,5 41,1 38,5 41,5 39,8 39,9 41,7 3 Keskinen suurpiiri 30,2 28,9 28,3 31,2 29,3 29,6 31,2 4 Pohjoinen suurpiiri 43,5 42,0 38,8 42,9 42,3 41,9 44,4 5 Koillinen suurpiiri 50,2 45,9 47,0 48,9 49,9 48,4 50,4 6 Kaakkoinen suurpiiri 46,2 46,3 49,0 48,7 46,9 47,4 49,0 7 Itäinen suurpiiri 51,9 50,9 49,6 48,3 48,7 49,9 54,5 Muut* 33,8 33,9 29,3 25,2 22,7 29,0 26,4 * Laitos- ja muu väestö 17
Kuva 13. Hedelmällisyys Helsingissä ja vertailualueilla vuosina 1976 2004 Figur 13. Fruktsamhet i Helsingfors och jämförda områden åren 1976 2004 Syntyneitä / 1000 15-49v. naisia 70 60 50 40 30 Helsinki Muu PKS Pientalokehys Koko maa 20 10 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Lapset hankitaan vanhempina kuin aikaisemmin. Synnyttäjien keski-ikä kasvoi erittäin nopeasti 1990-luvulla, ja tätä korosti Helsingissä vielä kotikuntalain muutos vuonna 1994, mikä mahdollisti opiskelijoiden kirjautumisen aikaisempaa helpommin kuntalaiseksi. 2000-luvulla yli 30-vuotiaat synnyttävät Helsingissä yhtä useasti kuin tätä nuoremmat ikäluokat. 1990-luvun lamavuosina asuntoja ei hankittu nykyiseen tahtiin, vaan perheet jäivät Helsinkiin. Siten hedelmällisyyskin kohosi, mutta aleni taas nopeasti nousukauden käynnistyessä. Kuva 14. Ikäryhmittäiset erikoishedelmällisyysluvut Helsingissä ja vertailualueilla vuosina 1976 2004 Figur 14. Åldersdifferentierade fruktsamhetstal enligt moderns ålder i Helsingfors och jämförda områden åren 1976 2004 Syntyneitä / 1000 15-29v. ja 30-49v. naisia 90 80 15-29-vuotiaat 70 60 50 40 Helsinki Seutu-ei Hki Koko maa 30 20 30-49-vuotiaat 10 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 18
2.2 Syntyneisyys alueittain Koska uusiin asuntoihin muuttaa paljon nuoria perheitä, asuntoalueiden rakentamisen vaikutus näkyy syntyvyyden kehityksessä. Koillisen ja itäisen Helsingin voimakas rakentaminen 1980-1990-luvuilla kohottivat syntyvyyttä, mikä on kuitenkin vähentynyt rakentamisen vähetessä. 2000-luvulla kasvua on ollut Eteläisessä, Koillisessa ja Kaakkoisessa suurpiirissä. Asuntokannan rakenteen vaikutus näkyy erityisesti pienasuntovaltaisen Keskisen suurpiirin syntyvyyden laskussa. Syntyvyyden alueelliseen vaihteluun vaikuttaa jonkin verran myös erilaisten ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien sijoittuminen alueille. Vuosina 2000 2004 vieraskielisten naisten hedelmällisyys oli yli puolitoistakertainen verrattuna suomen- tai ruotsinkielisiin. Ruotsinkielisten synnyttäjien määrä on korkein Eteläisessä suurpiirissä, 12 prosenttia lapsista ja muun kuin suomen ja ruotsinkielisten määrä oli korkein Itäisessä suurpiirissä, 17 prosenttia. Kuva 15. Elävänä syntyneet suurpiireittäin vuosina 1980 2004 Figur 15. Levande födda stordistriktsvis 1980 2004 1500 1250 1000 750 500 1 Eteläinen 2 Läntinen 3 Keskinen 4 Pohjoinen 5 Koillinen 6 Kaakkoinen 7 Itäinen 250 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Kuva 16. Syntyneet suurpiireittäin äidin äidinkielen mukaan keskimäärin vuosina 2000 2004 Figur 16. Födslar stordistriktsvis enligt moderns modersmål, i genomsnitt åren 2000 2004 7 Itäinen 6 Kaakkoinen 5 Koillinen 4 Pohjoinen 3 Keskinen 2 Läntinen 1 Eteläinen 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 suomi ruotsi muu kieli 19
Alueilla, joilla on paljon pieniä asuntoja ja jotka sijaitsevat keskustan lähellä, hedelmällisyys on matalin. Helsingin pientaloalueille muutetaan usein vasta sen jälkeen, kun lapset ovat syntyneet, eivätkä ne siten ole aina korkeimman hedelmällisyyden alueita. Itäja Koillis-Helsingin kerrostaloalueilla hedelmällisyys on korkea mm. siksi, että näillä alueilla asuu paljon ulkomaalaistaustaisia. Keskimääräinen synnytysikä on Itä- ja Koillis-Helsingissä selvästi muuta kaupunkia nuorempi, mikä johtuu ulkomaalaistaustaisen suuremman osuuden lisäksi myös väestön matalammasta koulutustasosta. Yli 30-vuotiaiden hedelmällisyys on korkea toisaalta niillä alueilla, joilla koulutus- ja tulorakenne on muuta kaupunkia korkeampi, toisaalta myös muutamilla uusilla vuokra-asuntovaltaisilla kerrostaloalueilla. Kuva 17. Syntyneitä / 1 000 15-44-vuotiaita naisia osa-alueittain vuosina 2000 2004 Figur 17. Födslar / 1 000 15-44-åriga kvinnor delområdesvis 2000 2004 Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Itä-Pakila Pukinmäki Länsi-Pakila Malmi Jakomäki Mellunkylä Pitäjänmäki Oulunkylä Maunula Myllypuro Haaga Latokartano Vanhakaupunki Vartiokylä Pasila Vuosaari Munkkiniemi Vallila Herttoniemi Reijola Alppiharju Kulosaari Taka-Töölö Kallio Vironniemi Laajasalo Kampinmalmi Ullanlinna Lauttasaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Yhteensä Helsinki keskim. 47,2 57-118 47-56 40-46 alle 40 Kuva 18. Syntyneitä / 1 000 15-29-vuotiaita naisia osa-alueittain vuosina 2000 2004 Figur 18. Födslar / 1 000 15-29-åriga kvinnor delområdesvis 2000 2004 Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Itä-Pakila Pukinmäki Länsi-Pakila Malmi Jakomäki Mellunkylä Pitäjänmäki Oulunkylä Maunula Myllypuro Haaga Latokartano Vanhakaupunki Vartiokylä Pasila Vuosaari Munkkiniemi Vallila Herttoniemi Reijola Alppiharju Kulosaari Taka-Töölö Kallio Vironniemi Laajasalo Kampinmalmi Ullanlinna Lauttasaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Alle 30-vuotiaat Helsinki keskim. 41,2 56-167 41-55 30-40 alle 30 20
Kuva 19. Syntyneitä / 1 000 30-44-vuotiaita naisia osa-alueittain vuosina 2000 2004 Figur 19. Födslar / 1 000 30-44-åriga kvinnor delområdesvis 2000 2004 Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Itä-Pakila Pukinmäki Länsi-Pakila Malmi Jakomäki Mellunkylä Pitäjänmäki Oulunkylä Maunula Myllypuro Haaga Latokartano Vanhakaupunki Vartiokylä Pasila Vuosaari Vallila Herttoniemi Reijola Munkkiniemi Alppiharju Kulosaari Taka-Töölö Kallio Vironniemi Laajasalo Kampinmalmi Ullanlinna Lauttasaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Yli 30-vuotiaat Helsinki keskim. 52,9 63-110 53-62 45-52 alle 45 21
3. Kuolleet Vuosina 2000 2004 Helsingissä kuoli keskimäärin 5 128 asukasta vuodessa. Kuolleisuus laski edellisestä viisivuotiskaudesta 9,8:sta 9,2:een 1 000 asukasta kohti. Yleisen kuolleisuusluvun alenemiseen vaikutti mm. se, että 65-89-vuotiaiden osuus väestöstä aleni tänä aikana Helsingissä. Helsingin eri alueiden kuolleisuuden vertailussa ei käytetä yleistä kuolleisuuslukua, koska lähes viidesosa helsinkiläisistä kuolee ns. laitosväestönä eli sairaaloiden ja vanhainkotien asukkaina, jotka kirjataan muuhun kuin alueiden väestöön. Tämän vuoksi peruspiirien kuolleisuuden vertailussa käytetään tässä alle 75-vuotiaiden ikä- ja sukupuolivakioitua kuolleisuutta. Kuva 20. Alle 75-vuotiaiden ikä- ja sukupuolivakioitu kuolleisuus vuosina 2000 2004, indeksi, Helsinki ilman laitosväestöä=100 Figur 20. Ålders- och könsspecifik dödlighet bland personer under 75 år enligt distrikt 2000 2004. Index, Helsingfors utan övrig befolkning = 100 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Malmi Jakomäki Itä-Pakila Pukinmäki Kaarela Länsi-Pakila Mellunkylä Oulunkylä Pitäjänmäki Maunula Latokartano Haaga Myllypuro Vartiokylä Pasila Vanhakaupunki Munkkiniemi Reijola Vallila Herttoniemi Alppiharju Vuosaari Taka-Töölö Kallio Kulosaari Vironniemi Laajasalo Kampinmalmi Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Alle 75-vuotiaat Helsinki = 100 115-161 100-114 85-99 52-84 22
Kuva 21. Alle 75-vuotiaiden miesten ikävakioitu kuolleisuus vuosina 2000 2004, indeksi, Helsinki ilman laitosväestöä=100 Figur 21. Åldersspecifik dödlighet bland män under 75 år enligt distrikt 2000 2004. Index, Helsingfors utan övrig befolkning = 100 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Malmi Jakomäki Itä-Pakila Pukinmäki Kaarela Länsi-Pakila Mellunkylä Oulunkylä Pitäjänmäki Maunula Latokartano Haaga Myllypuro Vartiokylä Pasila Vanhakaupunki Munkkiniemi Reijola Vallila Herttoniemi Alppiharju Vuosaari Taka-Töölö Kallio Kulosaari Vironniemi Laajasalo Kampinmalmi Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Alle 75-v. miehet Helsinki = 100 115-177 100-114 85-99 46-84 Kuva 22. Alle 75-vuotiaiden naisten ikävakioitu kuolleisuus vuosina 2000 2004, indeksi, Helsinki ilman laitosväestöä=100 Figur 22. Åldersspecifik dödlighet bland kvinnor under 75 år enligt distrikt 2000 2004. Index, Helsingfors utan övrig befolkning = 100 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Malmi Jakomäki Itä-Pakila Pukinmäki Kaarela Länsi-Pakila Mellunkylä Oulunkylä Pitäjänmäki Maunula Latokartano Haaga Myllypuro Vartiokylä Pasila Vanhakaupunki Munkkiniemi Reijola Vallila Herttoniemi Alppiharju Vuosaari Taka-Töölö Kallio Kulosaari Vironniemi Laajasalo Kampinmalmi Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Alle 75-v. naiset Helsinki = 100 115-143 100-114 85-99 59-84 23
Sekä alle 65- että alle 75-vuotiaden miesten ja naisten kuolleisuus on korkein Itäisessä kantakaupungissa, Alppiharjun ja Vallilan peruspiireissä, matalin kuolleisuus on Länsi-Pakilan ja Tuomarinkylän peruspiireissä. Alueiden väliset kuolleisuuserot ovat kuitenkin tasoittuneet edellisestä viisivuotiskaudesta 1995 1999. Taulukko 5. Kuolleet ja yleinen kuolleisuusluku sukupuolen mukaan suurpiireittäin vuosina 2000 2004 Tabell 5. Avlidna samt allmänna dödlighetstalet enligt kön och stordistrikt 2000 2004 Yleinen kuolleisuusluku Molemmat sukupuolet 2000 2001 2002 2003 2004 Keskim. 2000 04 1995 99 Helsinki 5122 5133 5176 5163 5045 5128 9,2 9,8 1 Eteläinen suurpiiri 802 796 739 763 705 761 7,9 9,0 2 Läntinen suurpiiri 858 802 823 863 849 839 8,4 8,8 3 Keskinen suurpiiri 730 703 756 715 675 716 9,8 11,4 4 Pohjoinen suurpiiri 299 313 332 331 354 326 7,9 9,4 5 Koillinen suurpiiri 486 566 500 548 562 532 6,2 6,3 6 Kaakkoinen suurpiiri 358 350 357 388 354 361 7,9 8,2 7 Itäinen suurpiiri 669 631 732 709 746 697 7,4 7,6 Muut* 920 972 937 846 800 895 48,7 50,7 Miehet 2000 2001 2002 2003 2004 Keskim. 2000 04 1995 99 Helsinki 2273 2269 2291 2259 2271 2273 8,8 9,3 1 Eteläinen suurpiiri 348 349 312 315 322 329 7,4 8,7 2 Läntinen suurpiiri 376 361 379 368 371 371 8,4 8,4 3 Keskinen suurpiiri 327 341 370 334 325 339 10,0 11,5 4 Pohjoinen suurpiiri 136 171 162 165 153 157 8,1 9,5 5 Koillinen suurpiiri 263 308 269 294 277 282 6,9 7,0 6 Kaakkoinen suurpiiri 180 166 169 196 177 178 8,4 8,9 7 Itäinen suurpiiri 351 327 387 360 417 368 8,4 8,3 Muut* 292 246 243 227 229 247 24,5 24,0 Naiset 2000 2001 2002 2003 2004 Keskim. 2000 04 1995 99 Helsinki 2849 2864 2885 2904 2774 2855 9,6 10,3 1 Eteläinen suurpiiri 454 447 427 448 383 432 8,3 9,3 2 Läntinen suurpiiri 482 441 444 495 478 468 8,5 9,1 3 Keskinen suurpiiri 403 362 386 381 350 376 9,6 11,2 4 Pohjoinen suurpiiri 163 142 170 166 201 168 7,7 9,4 5 Koillinen suurpiiri 223 258 231 254 285 250 5,5 5,6 6 Kaakkoinen suurpiiri 178 184 188 192 177 184 7,5 7,5 7 Itäinen suurpiiri 318 304 345 349 329 329 6,5 7,0 Muut* 628 726 694 619 571 648 78,2 82,5 * Laitos- ja muu väestö 24
4. Muuttoliike 4.1 Muuttaneisuuden piirteitä 2000-luvulla Helsingin muuttoliike on nykyään vilkkaampaa kuin 30 vuoteen. Sekä kaupungin sisällä että rajan yli muutetaan aikaisempaa enemmän. Muuttovilkkaus on erityisen korkea sisäisissä muutoissa: 15 prosenttia asukkaista vaihtaa asuntoa kaupungin sisällä ja 6 prosenttia muuttaa kaupungin rajan yli vuosittain. Muuttoliike on eri ikäryhmissä hyvin erilaista. Myös alueet poikkeavat toisistaan jonkin verran tässä suhteessa, vaikka suurin osa alueiden muuttovilkkauseroista selittyy alueiden väestön ikärakenne-eroilla. Helsinkiläisistä keskimäärin joka viides muuttaa pois asunnostaan vuosittain. Nuoret aikuiset ja perheet, joissa on pieniä lapsia muuttavat keskimääräistä useammin. Keskimääräistä harvemmin muuttavat yli 40-vuotiaat ja teini-ikäiset lapset. Suurin muuttoalttius on 21-vuotiailla, joista useampi kuin joka toinen muuttaa. Toiseksi suurin ryhmä on 0-vuotiaat, joista joka kolmas muuttaa. Kuitenkin esimerkiksi Itäisessä kantakaupungissa kaksi kolmesta 0-vuotiaasta muuttaa, kun taas Pakilan-Tuomarinkylän alueella tämän ikäisistä muuttaneita on vain 15 prosenttia. Kuva 23. Lähtömuuttoalttius iän mukaan koko Helsingissä, Kallion, Alppiharjun ja Vallilan (kuvassa Kallio ) sekä Länsi-Pakilan ja Tuomarinkylän (kuvassa Pakila ) peruspiireissä keskimäärin vuosina 2000 2004 Figur 23. Andel bortflyttande enligt ålder i hela Helsingfors, Berghäll, Åshöjden och Vallgård (på bilden Kallio ) samt Västra Baggböle och Domarby (på bilden Pakila ) i genomsnitt åren 2000 2004 1000 900 800 700 Muuttaneita / 1000 henkeä Helsinki (keskim. 206) Kallio (keskim. 288) Pakila (keskim. 104) 600 500 400 300 200 100 0 Ikä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Niiltä alueilta, joilla on vain vähän perheasumiseen soveltuvia asuntoja, lapsiperheiden muuttoalttius on suuri. Perheasuntovaltaisilla alueilla aikuistuvien lasten poismuutto lapsuuden kodeistaan muodostaa suurimman osan alueen lähtömuutoista. Helsinkiin muuttaneiden määrä kasvoi vuoden 1994 kotikuntalain muutoksen jälkeen ja oli vuosina 1995 1999 keskimäärin 30 000 ja vuosina 2000 2004 noin 32 400. Määrä on hieman laskenut vuoden 2001 huipusta. Helsinkiin tuleva muutto suuntautuu pääosin kantakaupunkiin ja läntisiin esikaupunkeihin eli alueille, missä on paljon pieniä vuokra-asuntoja. Esimerkiksi Kallion-Alppiharjun alueella lähes puolet asuntokannasta on va- 25
paarahoitteisia vuokrayksiöitä ja kaksioita. Muutoista Helsinkiin suuntautui suhteellisesti vähiten pientaloalueille ja itäsuunnan lähiöihin. Merkittävää on se, että niille alueille, joille rakennetaan paljon kuten Latokartanoon ja Vuosaareen, ei muuteta kunnan ulkopuolelta keskimääräistä enemmän. Sen sijaan näille alueille muutetaan kaupungin sisällä paljon. Keskustan lähialueet ovat kaupungin sisäisissäkin muutoissa kaikkein suosituimpia. Taulukko 6. Muuttaneet ja muuttaneisuus Helsingissä suurpiireittäin vuosina 2000 2004 Tabell 6. Flyttningar till och från Helsingfors samt i staden stordistriktsvis 2000 2004 Kuntaan muuttaneet Muuttaneisuus 2000 2001 2002 2003 2004 Keskim. 2000-04 1995 99 Helsinki 32271 34664 32064 30960 31985 32389 58,1 55,8 1 Eteläinen suurpiiri 7338 7677 7119 6834 7166 7227 74,8 74,0 2 Läntinen suurpiiri 6527 7035 6602 6701 6741 6721 67,1 65,4 3 Keskinen suurpiiri 5880 6187 5844 5738 5914 5913 81,0 74,6 4 Pohjoinen suurpiiri 1436 1515 1354 1168 1312 1357 32,9 32,9 5 Koillinen suurpiiri 3561 4060 3727 3793 3892 3807 44,1 39,9 6 Kaakkoinen suurpiiri 1936 2278 1978 1722 1774 1938 41,8 40,7 7 Itäinen suurpiiri 4533 4612 4571 4247 4441 4481 46,8 42,7 Sisäinen tulomuutto Helsinki 72943 83065 83419 89208 87083 83144 149,0 145,0 1 Eteläinen suurpiiri 12961 15569 15792 16553 16721 15519 160,6 143,3 2 Läntinen suurpiiri 11536 12829 13487 14975 14136 13393 133,8 129,1 3 Keskinen suurpiiri 10921 12950 13032 14642 13925 13094 179,3 160,6 4 Pohjoinen suurpiiri 3679 4490 4411 5110 4324 4403 106,7 109,9 5 Koillinen suurpiiri 9683 11480 11079 12358 12411 11402 132,1 121,9 6 Kaakkoinen suurpiiri 5449 7222 6632 6863 6539 6541 140,8 143,2 7 Itäinen suurpiiri 13083 14236 14330 14580 14326 14111 147,3 126,1 Kunnasta muuttaneet Helsinki 29022 31302 32940 32501 33377 31828 57,0 44,5 1 Eteläinen suurpiiri 5892 6398 6772 6354 6636 6410 66,3 51,8 2 Läntinen suurpiiri 5878 6571 7141 7086 7079 6751 67,5 51,5 3 Keskinen suurpiiri 4202 4725 4801 4866 4899 4699 64,4 48,0 4 Pohjoinen suurpiiri 1418 1573 1693 1563 1617 1573 38,1 28,7 5 Koillinen suurpiiri 3563 4080 4322 4312 4480 4151 48,1 38,2 6 Kaakkoinen suurpiiri 1664 1875 2015 2070 2048 1934 41,6 32,3 7 Itäinen suurpiiri 3427 4092 4214 4540 4449 4144 43,2 36,3 Sisäinen lähtömuutto Helsinki 72943 83065 83419 89208 87083 83144 149,0 145,0 1 Eteläinen suurpiiri 14867 16777 16536 17572 17352 16621 172,0 159,2 2 Läntinen suurpiiri 12465 13375 13694 15079 14699 13862 138,5 133,4 3 Keskinen suurpiiri 12748 14016 13893 14835 14622 14023 192,1 180,9 4 Pohjoinen suurpiiri 3841 4295 4107 4489 4265 4199 101,7 107,4 5 Koillinen suurpiiri 9368 10559 10275 11498 11534 10647 123,4 125,7 6 Kaakkoinen suurpiiri 5459 6308 6371 6894 6660 6338 136,4 127,7 7 Itäinen suurpiiri 11550 13041 13411 13913 13517 13086 136,5 130,9 Kokonaisnettomuutto Helsinki 3249 3362-876 -1541-1392 560 1,0 11,4 1 Eteläinen suurpiiri -460 71-397 -539-101 -285-3,0 6,2 2 Läntinen suurpiiri -280-82 -746-489 -901-500 -5,0 9,6 3 Keskinen suurpiiri -149 396 182 679 318 285 3,9 6,4 4 Pohjoinen suurpiiri -144 137-35 226-246 -12-0,3 6,6 5 Koillinen suurpiiri 313 901 209 341 289 411 4,8-2,0 6 Kaakkoinen suurpiiri 262 1317 224-379 -395 206 4,5 23,9 7 Itäinen suurpiiri 2639 1715 1276 374 801 1361 14,4 1,7 26
Kuva 24. Tulomuuttaneisuus (muuttaneet / 100 asukasta) kunnan rajan yli, muista peruspiireistä ja peruspiirin sisällä muuttaneet keskimäärin vuosina 2000 2004 Figur 24. Inflyttningar / 100 invånare över kommungränsen, från övriga distrikt och från samma distrikt, i genomsnitt åren 2000 2004 Muuttaneita / 100 asukasta 301 Kallio 302 Alppiharju 303 Vallila 104 Taka-Töölö 102 Ullanlinna 103 Kampinmalmi 704 Vuosaari 501 Latokartano 201 Reijola 101 Vironniemi 203 Haaga Helsinki 602 Herttoniemi 305 Vanhakaup. 105 Lauttasaari 304 Pasila 204 Pitäjänmäki 205 Kaarela 202 Munkkiniemi 703 Mellunkylä 701 Vartiokylä 503 Malmi 506 Jakomäki 601 Kulosaari 404 Oulunkylä 502 Pukinmäki 505 Puistola 702 Myllypuro 603 Laajasalo 405 Itä-Pakila 504 Suutarila 401 Maunula 403 Tuomarink. 402 Länsi-Pakila Kuntaan muutto Muutto piirin ulkop. Muutto piirin sisällä 0 5 10 15 20 25 30 4.2 Nettomuutto ikäryhmittäin ja alueittain Alueen nettomuutto on pääsääntöisesti negatiivinen silloin, kun alueelle ei ole rakennettu uusia asuntoja. Tämä johtuu siitä, että poismuuttavat asuntokunnat ovat keskimäärin suurempiä kuin alueelle muuttavat. Tämä taas johtuu elintason kasvun myötä kasvavasta asumistason kasvusta, johon kuuluu asuntojen varustetason ja laadun parantamisen lisäksi henkeä kohti laskettavan asumispinta-alan kasvu, eli asumisväljyyden kasvu. Vuosina 1998 2003 asumisväljyys kasvoi Helsingin peruspiireissä keskimäärin 0,2-0,4 m 2 henkeä kohti vuodessa. 27
Kuva 25. Nettomuutto peruspiireittäin keskimäärin vuosina 2000 2004 Figur 25. Nettoflyttningen enligt distrikt, i genomsnitt åren 2000 2004 Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Jakomäki Mellunkylä Länsi-Pakila Oulunkylä Haaga Myllypuro Maunula Vanhakaupunki Pitäjänmäki Pasila Latokartano Herttoniemi Reijola Vallila Munkkiniemi Alppiharju Vartiokylä Vuosaari Taka-Töölö Kallio Kulosaari Nettomuutto Väestö yhteensä Kampinmalmi Vironniemi Laajasalo 1 000 Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 500 100-100 Päivähoitoikäisten nettomuutto oli kaudella 2000 2004 lähes kaikissa peruspiireissä tappiollista. Pohjois-Helsingin pientaloalueet ja rakentuvat Vuosaari ja Latokartano olivat tästä poikkeuksia. Kuva 26. 0-6-vuotiaiden nettomuutto peruspiireittäin keskimäärin vuosina 2000 2004 Figur 26. Nettoflyttning av 0-6-åringar enligt distrikt, i genomsnitt åren 2000 2004 Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Jakomäki Mellunkylä Länsi-Pakila Oulunkylä Haaga Myllypuro Pitäjänmäki Maunula Vanhakaupunki Pasila Latokartano Herttoniemi Reijola Vallila Munkkiniemi Alppiharju Kallio Kulosaari Taka-Töölö Kampinmalmi Vironniemi Laajasalo Lauttasaari Ullanlinna Vartiokylä Vuosaari Nettomuutto 0-6-vuotiaat 150 30-30 -150-300 Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 28
Peruskouluikäisten nettomuutto oli myös useimmissa piireissä tappiollista, mutta perheasuntojen rakentaminen kasvatti esimerkiksi Myllypurossa koululaisten muuttoja. Kuva 27. 7-15-vuotiaiden nettomuutto peruspiireittäin keskimäärin vuosina 2000 2004 Figur 27. Nettoflyttning av 7-15-åringar enligt distrikt, i genomsnitt åren 2000 2004 Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Jakomäki Mellunkylä Pitäjänmäki Länsi-Pakila Oulunkylä Haaga Maunula Vanhakaupunki Pasila Reijola Vallila Munkkiniemi Alppiharju Myllypuro Latokartano Herttoniemi Vartiokylä Vuosaari Taka-Töölö Kallio Kulosaari Nettomuutto 7-15-vuotiaat Kampinmalmi Vironniemi Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Laajasalo 100 50 10-10 -50 Helsinki saa huomattavan osan muuttovoitostaan nuorista aikuisista. Niinpä pientaloalueita lukuun ottamatta lähes kaikki peruspiirit saavat 19-29-vuotiasta muuttovoittoa, erityisesti kantakaupunki. Kuva 28. 19-29-vuotiaiden nettomuutto peruspiireittäin keskimäärin vuosina 2000 2004 Figur 28. Nettoflyttning av 19-29-åringar enligt distrikt, i genomsnitt åren 2000 2004 Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Jakomäki Mellunkylä Länsi-Pakila Oulunkylä Haaga Myllypuro Pitäjänmäki Maunula Vanhakaupunki Pasila Latokartano Herttoniemi Reijola Vallila Munkkiniemi Alppiharju Kallio Kulosaari Taka-Töölö Kampinmalmi Vironniemi Laajasalo Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Vartiokylä Vuosaari Nettomuutto 19-29-vuotiaat 800 400 80-80 -400 29
Perheellistymisikäisten 30-39-vuotiaden muuttokartta on lähes identtinen lasten muuttoja kuvaavan kartan kanssa. Myös vanhempien, 40-54-vuotiaiden muuttotappioalueet ovat lähes samoja. Vanhemmilla korostuu kuitenkin erityisesti itäsuunta muuttovoittoalueena. Kuva 29. 30-39-vuotiaiden nettomuutto peruspiireittäin keskimäärin vuosina 2000 2004 Figur 29. Nettoflyttning av 30-39-åringar enligt distrikt, i genomsnitt 2000 2004 Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Jakomäki Mellunkylä Länsi-Pakila Oulunkylä Haaga Myllypuro Maunula Vanhakaupunki Pitäjänmäki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Munkkiniemi Alppiharju Kallio Kulosaari Taka-Töölö Vironniemi Kampinmalmi Laajasalo Lauttasaari Ullanlinna Vartiokylä Vuosaari Nettomuutto 30-39-vuotiaat 300 60-60 -300-600 Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Kuva 30. 40-54-vuotiaiden nettomuutto peruspiireittäin keskimäärin vuosina 2000 2004 Figur 30. Nettoflyttning av 40-54-åringar enligt distrikt, i genomsnitt åren 2000 2004 Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Jakomäki Mellunkylä Länsi-Pakila Oulunkylä Haaga Myllypuro Maunula Vanhakaupunki Pitäjänmäki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Munkkiniemi Alppiharju Kallio Kulosaari Taka-Töölö Vironniemi Kampinmalmi Laajasalo Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Vartiokylä Vuosaari Nettomuutto 40-54-vuotiaat 300 150 30-30 -150 30
Helsingissä vanhimmissa ikäluokissa korostuvat muutot vanhainkoteihin ja pitkäaikaissairaaloihin, joiden väestöä ei lasketa mukaan alueiden väestöön. 55-74-vuotiaiden muutot eivät juuri poikkea nuorempien asukkaiden muutoista, vaan suurin osa peruspiireistä on muuttotappioalueita ja erityisesti Itä-Helsinki saa muuttovoittoa. Kuva 31. 55-74vuotiaiden nettomuutto peruspiireittäin keskimäärin vuosina 2000 2004 Figur 31. Nettoflyttning av 55-74-åringar enligt distrikt, i genomsnitt åren 2000 2004 Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Malmi Itä-Pakila Pukinmäki Jakomäki Mellunkylä Länsi-Pakila Oulunkylä Haaga Myllypuro Maunula Vanhakaupunki Pitäjänmäki Latokartano Pasila Herttoniemi Reijola Vallila Munkkiniemi Alppiharju Kallio Kulosaari Taka-Töölö Vironniemi Kampinmalmi Laajasalo Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Vartiokylä Vuosaari Nettomuutto 55-74-vuotiaat 300 150 30-30 -150 4.3 Lapsiperheiden muutot Helsingissä lapsiperheet muuttavat usein saadakseen perhevaiheeseensa ja tulotasoonsa sopivan asunnon, koska asuntojen keskikoko on pieni ja asumiskustannukset ovat suuret. Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi, on noin viidennes Helsingin kaikista asuntokunnista. Osuus on laskenut, kymmenen vuotta sitten lapsiperheiden osuus asuntokunnista oli 22,0 prosenttia, nyt 19,3. Lapsiperheiden osuus asuntokunnista on suurin pientaloalueilla ja vastarakennetuilla kerrostaloalueilla. Kantakaupungissa ja sen lähialueilla lapsiperheiden osuus on matalin. Taustalla on sopivien asuntojen tarjonta alueella. Lapsiperheiden osuus asuntokunnista on laskenut lähes kaikilla osa-alueilla, erityisesti 1990-luvulla rakennetuilla kerrostaloalueilla, joista lasten kasvaessa muutetaan isompiin asuntoihin, mutta myös pohjoisilla ja koillisilla pientaloalueilla. Uudisrakentaminen kasvattaa lapsiperheiden osuutta alueella, mutta muutamilla vanhoilla alueilla osuuden kasvu antaa viitteitä tapahtuvasta sukupolven vaihdoksesta. 31
Kuva 32. Lapsiperheiden osuus asuntokunnista osa-alueittain 1.1.2005 Figur 32. Barnfamiljernas andel av hushållen delområdesvis 1.1.2005 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomäki Itä-Pakila Malmi Pukinmäki Kaarela Länsi-Pakila Mellunkylä Oulunkylä Maunula Myllypuro Pitäjänmäki Haaga Latokartano Vartiokylä Vanhakaupunki Pasila Munkkiniemi Herttoniemi Reijola Vallila Alppiharju Vuosaari Taka-Töölö Kallio Kulosaari Kampinmalmi Vironniemi Laajasalo Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Lapsiperheiden osuus Helsinki = 19,3 % 33,3-54,7 19,3-33,2 15,0-19,2 Alle 15,0 Kuva 33. Lapsiperheiden osuuden muutos asuntokunnista osa-alueittain 1.1.2000 2005 Figur 33. Förändring i barnfamiljernas andel av hushållen delområdesvis 1.1.2000 2005 Suutarila Puistola Tuomarinkylä Jakomäki Itä-Pakila Malmi Pukinmäki Kaarela Länsi-Pakila Mellunkylä Oulunkylä Maunula Myllypuro Pitäjänmäki Haaga Latokartano Vartiokylä Vanhakaupunki Pasila Munkkiniemi Herttoniemi Reijola Vallila Alppiharju Vuosaari Taka-Töölö Kallio Kulosaari Kampinmalmi Vironniemi Laajasalo Lauttasaari Ullanlinna Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Osuuden muutos, % Helsinki -1,6 (20,6-19,3) Osuus kasvanut Laskenut 0,1-2,4 % Laskenut 2,5-4,9 % Laskenut yli 5,0 % 32
Lapsiperheiden muutot tuottavat huomattavasti ongelmia perheiden palvelujen järjestämiselle. Alle kouluikäisten lasten muuttotappio vastaa muutamilla Itäisen kantakaupungin pienasuntovaltaisilla osa-alueilla jopa kolmannesta alueen lasten määrästä. Tämän lisäksi vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Esimerkiksi Vironniemen peruspiirissä vuosina 2000 2004 lasten muuttotappio vaihteli 18 ja 84 hengen välillä, mikä vastaa 3 ja 14 prosenttia piirin lasten määrästä. Alueen väestöpohjan vaihtelujen lisäksi asukkaiden vaihtuminen voi olla todella mittavaa. Kartassa 34 kuvataan päivähoitoikäisten lasten lähtömuuttaneisuutta peruspiirin ulkopuolelle. Peruspiiri vastaa yleensä päivähoitoaluetta, jolla alueen palvelut suunnitellaan. Itäisessä kantakaupungissa, erityisesti Kallion ja Alppiharjun alueella lähes joka toinen alle 7-vuotias lapsi muuttaa vuoden aikana joko toiseen peruspiiriin tai kokonaan kaupungista. Muualla kantakaupungissa muuttaneita on joka neljäs. Esikaupungeista suurinta muuttaneisuus on Länsi-Helsingin kerrostaloalueilla, keskimäärin 20 prosenttia. Muiden alueiden lähiöissä alueelta muuttajien osuus on 15 prosenttia ja vähäisintä muuttaneisuus on pientaloalueilla, 10 prosenttia. Vaikka alueelta lähtevien lapsiperheiden asuntoihin usein muuttaakin toinen lapsiperhe, muutoilla on todennäköisesti suuria vaikutuksia päivähoidon toiminnan ja mitoituksen suunnitteluun. Kuva 34. Lasten lähtömuuttaneisuus osa-alueittain: 0-6-vuotiaiden lähtömuutto peruspiirin ulkopuolelle / 100 lasta keskimäärin vuosina 2000 2004 Figur 34. Bortflyttningen av 0-6-åringar delområdesvis från distriktet / 100 barn, i genomsnitt åren 2000 2004 Suutarila Puistola Kaarela Tuomarinkylä Itä-Pakila Pukinmäki Länsi-Pakila Malmi Jakomäki Mellunkylä Pitäjänmäki Oulunkylä Maunula Myllypuro Haaga Latokartano Vanhakaupunki Vartiokylä Pasila Vuosaari Vallila Herttoniemi Reijola Munkkiniemi Alppiharju Kulosaari Taka-Töölö Kallio Vironniemi Laajasalo Kampinmalmi Ullanlinna Lauttasaari Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 030/2004 Muutto alueelta 0-6-v. Muuttaneita / 100 henkeä 25,0-51,6 20,0-24,9 15,0-19,9 alle15,0 33