HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE YLEISOHJE VERSIO 1.1

HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE YLEISOHJE VERSIO 1.1 22.2.2010

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1. YLEISTÄ 1.1 Kansainväliset ja kansalliset sopimukset sekä Helsingin velvoitteet 1.2 Matalaenergiarakentaminen 1.3 Passiivienergiarakentaminen 2. MATALENERGIATAVOITTEET 2.1 Uudisrakentaminen 2.2 Korjausrakentaminen 3. UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET 3.1 Aurinkoenergia 3.2 Tuulienergia 3.3 Lämpöpumput 3.4 Kalliojäähdytys 4. SUUNNITTELUOHJEET 4.1 Rakennus- ja rakennesuunnittelu 4.2 LVI-suunnittelu 4.3 Rakennusautomaatiosuunnittelu 4.4 Sähkösuunnittelu 5. TARVESELVITYS- JA HANKESUUNNITTELUVAIHEEN TEHTÄVÄT 5.1 Päätös kohteen matalaenergiarakentamisesta 5.2 Suunnittelijavalinta 5.3 Suunnitteluohjeet ja tavoiteasetanta 5.4 Matalaenergialaskelmat ja -vertailut 6. SUUNNITTELUVAIHEEN TEHTÄVÄT a. Suunnittelijavalinta b. Suunnitteluohjeet ja tavoiteasetanta c. Matalaenergialaskelmat ja -vertailut 7. RAKENTAMIS- JA VASTAANOTTOVAIHEEN TEHTÄVÄT a. Matalaenergiarakentamisen vaatimukset rakentamiselle b. Tarkastukset ja vastaanotto 8. TAKUUAJAN TEHTÄVÄT 9. YLLÄPITOVAIHEEN TEHTÄVÄT 9.1 Energiaseuranta 9.2 Olosuhdeseuranta 9.3 Huolto- ja korjaustoiminta

ESIPUHE Matalaenergiarakentaminen on yksi merkittävä tapa vastata ilmastonmuutoksen hidastamisen tuomiin haasteisiin. Nykyiset matalaenergiarakentamisohjeet keskittyvät pääasiassa asuinrakennuksiin. Tämä matalaenergiarakentamisohje keskittyy julkisiin palvelukiinteistöihin. Matalaenergiarakentamisohjeet muodostuvat kolmesta osiosta: 1. tämä yleisohje 2. alakohtaiset suunnittelu- ja rakentamisohjeet (valmistuu myöhemmin) - rakennus- ja rakennesuunnittelu - LVIA-suunnittelu - sähkösuunnittelu 3. projektikohtaiset ohjeet ja tarkistuslistat (valmistuu myöhemmin) Helsingin palvelurakennuksia rakennuttavien organisaatioiden käsitys matalaenergiarakentamisesta poikkeaa yleisesti mediassa esitetyistä pelkästään lämpöenergiaan keskittyvistä toimenpiteistä, jotka kohdistuvat pääosin rakennuksen vaippaan. Helsingin energian sähköenergian tuotannon päästöt tuotettua energiayksikköä kohti ovat selvästi suuremmat kuin kaukolämmöllä, joten sähköenergiakulutuksen pienentämisellä on kaupunkikonsernin kannalta huomattavasti suurempi merkitys kuin lämmönsäästöllä. Yksityisen sektorin kiinteistönomistajista poiketen myös käyttäjäsähkö on huomioitava energiankulutustavoitteissa, sillä rakennusten käyttäjät ovat pääsääntöisesti Helsingin kaupungin omaa henkilökuntaa. Tässä ohjeessa energiankulutuksella (lämpö- sähkö- ja kaukojäähdytysenergia) tarkoitetaan ostoenergiaa, joka tulee tontin/kiinteistön ulkopuolelta. Muun muassa energiatodistuksessa energiankulutusta käsitellään eri tavalla, jolloin energiatodistuksesta saadut lukuarvot eivät täysin vastaa tässä ohjeessa tarkoitettuja lukuarvoja. Kaiken tavoitteena on primäärienergian tuotannossa tarvittavan uusiutumattoman raaka-aineen ja sen käyttämisestä aiheutuvien päästöjen minimointi. Tämä ohje koskee pääasiassa kaukolämpöalueella tapahtuvaa rakentamista mutta se on sovellettavissa myös kaukolämpöalueen ulkopuolelle. Helsingin kaupungin palvelukiinteistöistä noin 98 % sijaitsee kaukolämpöalueella. Ohjeen ovat laatineet HKR-Rakennuttajan rakennuttaja- ja energia-asiantuntijat. Lisäksi työhön on osallistunut kiinteistöviraston tilakeskuksen rakennuttajaasiantuntijoita. Tämä matalaenergiaohje tullee päivittymään jo muutaman kuukauden sisällä, sillä tämä ohje lienee kansallisesti ja kansainvälisesti ajatellen ensimmäisiä matalaenergiaohjeita, joka on tehty muille kuin asuinrakennuksille Helsingissä 27.10.2009 Jukka Forsman Toimistopäällikkö, HKR-Rakennuttaja

1. YLEISTÄ 1.1 KANSAINVÄLISET JA KANSALLISET SOPIMUKSET SEKÄ HELSINGIN VELVOITTEET EU:n energiansäästön toimintaohjelmassa on energiatehokkuuden parantumisen tavoitteeksi asetettu 20 % vähennys vuoteen 2020 mennessä. Referenssivuosi on 1990. EU:n energiapalveludirektiivi asettaa jäsenvaltioille yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteen jaksolla 2008-2016 ja velvoittaa varmistamaan, että julkisella sektorilla on direktiivin mukaisessa energiansäästön edistämisessä esimerkillinen rooli. Suomessa direktiivi on toimeenpantu energiatehokkuussopimusmenettelyllä. Helsinki on sitoutunut KTM:n (nykyinen TEM) kanssa tekemällään energiatehokkuussopimuksella (KETS) säästämään energiaa 9 % yhdeksän vuoden aikana. Säästötavoite lasketaan vuoden 2005 kulutuksesta. Tämän sopimuksen mukainen energiatehokkuussuunnitelma on hyväksytty Helsingin kaupunginhallituksessa kesäkuussa 2009. Suunnitelmassa on huomioitu edellä mainitut 9 % ja 20 % säästötavoitteet. Helsingin kaupunkikonsernin energiankulutuksesta noin 80 % tapahtuu kaupungin omistamissa rakennuksissa. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on avainasemassa säästötavoitteisiin pääsemiseksi. Energiatehokkuutta on parannettava kattavasti kaikissa kiinteistöissä - sekä olemassa olevissa kiinteistöissä että uudisrakentamisessa ja korjaustoiminnassa. Matalaenergiarakentamisella on mahdollisuus vähentää koko rakennuskannan energiankulutusta vuoteen 2016 mennessä arviolta 1-2 % ja vuoteen 2020 mennessä arviolta 4-5 %. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Helsingin kaupungin energiapoliittisia linjauksia - selonteossa pvm 23.1.2008 on kohdassa 4. Rakennusten energiankäyttö sanottu muun muassa: - Kaupungin omissa uudis- ja korjausrakentamiskohteissa sovelletaan mahdollisuuksien mukaan matalaenergiarakentamista Tämä tarkoittaa sitä, että palvelurakennusten rakentamisessa noudatetaan aina matalaenergiarakentamista. Poikkeustapauksissa joitain osia matalaenergiatoimenpiteistä voidaan jättää toteuttamatta. 1.2 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Matalaenergiarakentaminen tarkoittaa rakennusten kokonaisenergiankulutustason (sekä lämpö-, jäähdytys että sähköenergian) merkittävää pienentämistä.

Yleensä matalaenergiarakentaminen tarkoittaa rakennuksen energiankulutuksen vähentämistä noin puoleen 2000-luvun rakentamistasosta (ennen vuoden 2010 uusia rakentamismääräyksiä). Yleisesti julkisuudessa on enemmän kiinnitetty huomiota lämpöenergian- eikä niinkään sähköenergiankulutuksen vähentämiseen. Helsingin kaupungin palvelurakentamisen matalaenergiaratkaisuissa on järkevää panostaa erityisesti sähköenergian säästöön, sillä kaupungin omassa käytössä olevien rakennusten käyttäjien sähkönkäyttö on myös kaupungin omaa toimintaa. Lisäksi on otettava huomioon se, että konsernitasolla kaukolämpö on jätelämpöä, joka muuten ajettaisiin mereen, kun lämpötila ylittää noin 1 C. Perusparannus- ja korjauskohteessa säästötavoite on pienempi esimerkiksi rakennussuojelusyistä johtuen. Matalaenergiarakentamisessa on huomioitava ainakin seuraavat asiat: - Lämpöenergiankulutusta pystytään pienentämään o parantamalla rakennuksen vaipan lämmöneristävyyttä ja ilmanpitävyyttä (tiiveyttä) o parantamalla ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhdetta o lisäämällä tarpeenmukaisen ilmanvaihdon käyttöä o vähentämällä lämpimän käyttöveden kulutusta. o hyödyntämällä kaikki ilmaislämpö (esimerkiksi kylmäkoneiden lauhdutuslämmöt) o poistamalla sisätiloista hormi-ilmiöt esimerkiksi porraskuiluissa o kiinnittämällä erityistä huomiota sisääntulokohtien, tuulikaappien ja ulko-ovien ratkaisuihin - Sähköenergiankulutusta pystytään pienentämään o parantamalla valaistuksen energiatehokkuutta o hyödyntämällä paremmin luonnonvaloa o parantamalla LVI-laitteiden sähkönkäytön energiatehokkuutta o lisäämällä tarpeenmukaisen valaistuksen ja ilmanvaihdon käyttöä o minimoimalla tilojen jäähdytystarve sekä rakennusteknisillä ratkaisuilla että energiatehokkaalla valaistuksella ja vähän lämpöä tuottavilla laitteilla o parantamalla ATK-laitteiden energiatehokkuutta ja huomioimalla niiden tarpeenmukainen käyttö o pienentämällä pistorasiakuormaa (energiatehokkaammat laitteet ja tarpeenmukainen käyttö) o saatto- ja sulanapitolämmitysten välttäminen Uusiutuvien energialähteiden käyttö on selvitettävä ja huomioitava jokaisessa matalaenergiarakentamiskohteessa. Tyypillisiä rakentamisessa paikallisesti käytettäviä uusiutuvia energialähteitä ovat: - aurinkoenergian hyödyntämineen aurinkosähkövoimalalla ja joissain tapauksissa lämpimän käyttöveden lämmityksessä - kalliojäähdytys - tuulivoima poikkeustapauksissa - lämpöpumput kaukolämpöalueen ulkopuolella

Keskusta-alueella tulee ensisijaisesti käyttää kaukojäähdytystä, jossa tarvittava jäähdytysenergia tehdään keväällä, syksyllä ja talvella merivedellä sekä kesällä muutoin mereen ajettavalla kaukolämpöenergialla. 1.3 PASSIIVIENERGIARAKENTAMINEN Passiivienergiarakennuksen kokonaisenergiankulutus on selkeästi pienempi kuin matalaenergiarakentamisessa. Tällä hetkellä määritelmiä ja ohjearvoja on vain lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutukselle eikä sähkönenergian käytölle. Lisäksi ohjearvot on tehty pääasiassa vain asuintaloille. Kaupungin omassa tuotannossa passiivienergiarakennuksella voidaan tarkoittaa rakennusta, joka kuluttaa 65-70 % vähemmän energiaa vuoden 2009 määräyksiin ja tasoon nähden, kun matalaenergiarakennuksessa vähennys on noin 50 % vuoden 2009 tasoon verrattuna. Passiivienergiarakentaminen edellyttää rakennuskohtaisen uusiutuvan energialähteen käyttöä. 2. MATALAENERGIATAVOITTEET 2.1 UUDISRAKENTAMINEN Uudisrakentamiseen asetetaan seuraavat tavoitteet: - Lämpöenergiankulutus vähennystä 40 % vuoden 2010 määräyksiin verrattuna - Sähköenergiankulutus vähennystä 50 % nykytasoon verrattuna Sähköenergian käytöstä ei ole olemassa viranomaismääräyksiä. Tämän vuoksi tavoitteen määrityksessä käytetään olemassa olevaa tietoa 1990- ja 2000-luvulla rakennetuista saman käyttötarkoituksen kiinteistöistä käyttöajat huomioonottaen. Rakennustyyppikohtaiset tavoitteet: Rakennustyyppi Sähkö Lämpö Käyttöaika Yhteensä Vert.taso kwh/brm² kwh/brm² kwh/brm² kwh/brm² Koulu 35 65 ark 8-16, huom loma-ajat 100 200 Päiväkoti 45 95 ark 7-17 140 282 Toimisto 45 55 ark 8-16 100 209 Terveydenhoito (terveysasema) 50 70 ark 8-18 120 243 Kirjasto 60 60 ark 10-20, la 10-15 120 212 Monitoimitalo 50 70 ark 8-20 120 234 Taulukossa esitetyt energiamäärät ovat esipuheessa määriteltyä ostoenergiaa.

Vertailutasona on käytetty todellisia kulutuksia vuoden 1990 jälkeen rakennetuista kohteista. Mahdollisen valmistuskeittiön sähköenergiankulutus on erittäin merkittävää. Tämä tulee huomioida tavoitetta asetettaessa. Liittymistehot on syytä optimoida aina. Tavoitetasot on laskettu rakennustyyppikohtaisilla käyttöajoilla. Todellisilla käyttöajoilla voidaan korjata ao tavoitetaso totuudenmukaiseksi. Muut rakennustyypit tarkastellaan erikseen. 2.2 KORJAUSRAKENTAMINEN Perusparantamiselle asetetaan seuraavat tavoitteet: - Lämpöenergiankulutus normaalikorjaukseen nähden vähennystä 40 % - Sähköenergiankulutus normaalikorjaukseen nähden vähennystä 40 % Normaalikorjauksella tässä tarkoitetaan sitä korjaustapaa, joka on ollut vallitsevana 2000-luvulla. Perusparannuskohteissa selvitetään, mitkä energiansäästötoimenpiteet on mahdollista toteuttaa. Korjaustoiminnassa tavoitteet asetetaan vastaamaan yllämainittuja tavoitteita kunkin korjattavan osa-alueen suhteen. Korjausrakentaminen on syytä tehdä pääsääntöisesti rakennusten perusparannuksina, jolloin säästötoimet voidaan toteuttaa kokonaisvaltaisesti. 3. UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET 3.1 AURINKOENERGIA Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää luonnonvalon lisäksi aurinkosähkön tuottamiseen sekä rakennuksen ja käyttöveden lämmitykseen. Aurinkosähkön tuottamista rakennuskohtaisella aurinkosähkövoimalalla (aurinkopaneelit) tulee tarkastella tapauskohtaisesti. Kokemuksia saadaan vuonna 2009 rakennetuista aurinkosähkövoimaloista (2 kpl). Jos aurinkosähkövoimalan käyttöön päädytään, suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida energialaitoksen vaatimukset, kun rakennukseen sähköverkkoon liitytään. Aurinkoenergiaa voidaan käyttää myös vesikiertoiseen lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen. Lämmityskäyttö ei yleensä ole järkevää mutta lämpimän

käyttöveden valmistukseen aurinkolämmitystä voidaan harkita kaukolämpöalueen ulkopuolella, jos lämpimän käyttöveden tarve on suuri. 3.2 TUULIENERGIA Tuulivoimalan rakentaminen ei yleensä onnistu rakennuskohtaisesti rakenteisiin aiheutuvan rasituksen vuoksi. Erikoistapauksissa tuulivoimala voidaan rakentaa mutta sen kiinnitykseen ja tukemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuksen verkkoon liityttäessä pätee sama kuin aurinkosähkövoimalaan. 3.3 LÄMPÖPUMPUT Lämmityksessä auringon tuottamaa lämpöä voidaan epäsuorasti käyttää esimerkiksi maalämpöpumpulla. Sähköenergialla toimivia lämpöpumppuja on syytä käyttää vain kaukolämpöalueen ulkopuolella. Ilma-ilma-lämpöpumppua käytettäessä on huomioitava, että huippupakkasilla tällaista lämpöpumppuja ei voi tai ei kannata käyttää. 3.4 KALLIOJÄÄHDYTYS Maan kuori on sopivan viileätä 200-300 metrin syvyyteen saakka, jolloin sieltä on vielä saatavissa riittävän viileätä jäähdytysenergiaa. Tästä ns kalliojäähdytyksestä on saatavissa enimmillään 5-7 kw jäähdytystehoa noin 200 metriä syvää reikää kohti. 4. SUUNNITTELUOHJEET 4.1 RAKENNUS- JA RAKENNESUUNNITTELU Rakennussuunnittelussa on huomioitava ainakin seuraavat asiat: - rakennuksen sijoittaminen rakennuspaikalle maastoon ja ilmansuuntiin nähden - rakennuksen massoittelu siten, että ulkopintaa tulee mahdollisimman vähän lattiapinta-alaa kohden. Ulkovaipan ja hyötyalan suhde optimoidaan. - ylimääräisten kulmien ja riskirakenteiden välttäminen ilmanpitävyyden kannalta ja sisäilma- ja kosteusvaurioriskien vähentämiseksi - eri rakennusosien liittymädetaljien huolellinen suunnittelu ja toteutus ilmavuotojen estämiseksi - hallitsemattoman ilmanvaihdon ehkäiseminen aulojen, teknisten kuilujen ja porraskuilujen kautta - toimintojen sijoittelu siten, ettei lämpöä tuottavia toimintoja eikä sisäilmatavoitteeltaan haasteellisia tiloja sijoiteta aurinkoseinälle

- luonnonvalon hyödyntäminen aina, kun mahdollista. Luonnonvaloa voidaan tuoda oleskeluvyöhykkeelle esimerkiksi valokuilujen kautta peilien ja vaaleiden pintojen sekä lasiprismojen avulla. - sisustuksessa tulisi käyttää valoa heijastavia pintamateriaaleja. - vaipan riittävä eristyskyky, esimerkiksi Rakennusinsinööriliiton ohjeiden (joka koskee asuntoja) suositusten mukaan huomioiden, että jäähdytystarve ei sisäisien lämpökuormien vuoksi keväisin ja syksyisin tarpeettomasti kasva - rakennuksen ja etenkin sen julkisivujen aukotusten suuntaus ja varjostus - ikkunoiden energiatehokkuus, lämmönläpäisykertoimen eli U-arvon ja auringon säteilyn kokonaisläpäisykertoimen eli G-arvon minimointi - mahdollisten uusiutuvien energialähteiden hyväksikäyttäminen ja integroiminen rakenteisiin - mallintamisen avulla tehtävien auringonsuojausten, tehontarvemitoitusten ja energiankulutussimulointien hyödyntäminen - saatto- ja sulanapitolämmitysten minimointi rakennuksen massoittelun avulla - vähäpäästöisten (M1-luokan) materiaalien käyttäminen pintamateriaaleissa ja sisustamisessa Perusparannuskohteissa lisäksi: - lämpökuvaus peruskorjauskohteissa viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa sekä rakentamisen loppuvaiheessa, kun korjauksia vielä voidaan tehdä - ulkovaipan rakenteeseen liittyvät tiivistykset, muun muassa ikkunoiden karmit, seinän ja ylä- sekä alapohjan liitokset sekä niiden läpiviennit. - erityisesti aukotusten ja yläpohjan lämmönerityksen parantaminen ja läpivientien tiivistäminen 4.2 LVI-SUUNNITTELU LVI-suunnittelussa on huomioitava ainakin seuraavat asiat: - lämmitysmuotona on aina kaukolämpö, kun sitä on saatavissa - koneellisen jäähdytyksen minimointi - kaukojäähdytyksen ja kalliojäähdytyksen käyttäminen - jäähdytystä mitoitettaessa tulee huomioida samanaikaisuuskertoimet. - ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus, ilmamääräsääteiset järjestelmät - muuntojoustavat ilmanvaihtoratkaisut, yleensä tarkoittaa useampia ilmanvaihtokojeita - rakennus jaetaan mielekkäisiin käyttöalueisiin erilaiset käyttöajat huomioiden ilmanvaihdon tarpeenmukaisuuden toteuttamiseksi.. - ilmanvaihdon lämmön talteenoton optimointi (lämpötilahyötysuhde/sähköenergian tarve) - ilmanvaihtokojeiden ja pumppujen sähköenergiatarpeen minimointi, uuden moottoritekniikan käyttöönottaminen - sisäilmavaatimusten huomioonottaminen (ilmanvaihtomääristä ei tingitä) - sisälämpötilan liukuminen ylöspäin kesällä - uusiutuvien energialähteiden hyväksikäyttäminen

- käyttövesiverkostossa käytetään virtaamaltaan säästeliäitä vesikalusteita, vedensäästön lisäksi säästöä syntyy lämpimän käyttöveden valmistuksessa. - laitteiden ja ilmanvaihtokanavistojen huollettavuuteen, säädettävyyteen ja toimintavarmuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 4.3 RAKENNUSAUTOMAATIOSUUNNITTELU Rakennusautomaatiojärjestelmällä ohjataan ja valvotaan kiinteistön talotekniikan toimintaa niin, että tavoitellut työskentelyolosuhteet saavutetaan mahdollisimman pienellä energiankulutuksella. Rakennusautomaatiojärjestelmän tehtävänä on kerätä kiinteistön toiminnasta ja talotekniikasta kulutus- olosuhde- ja käyttötilainformaatiota, joiden avulla ylläpidetään kiinteistön talotekniikan suunnitelmien mukaista toimintaa sekä pidetään huolta energiankulutuksen optimoinnista. Valvontajärjestelmien tietoja käytetään hyväksi kiinteistön energia- ja olosuhdeseurannassa ja raportoinnissa. Rakennusautomaatiosuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ainakin seuraaviin asioihin: - läsnäolo-ohjaus ilmanvaihtoon ja valaistukseen - ilmanlaatuohjaus ilmanvaihtoon - valaistuksen tason ohjaus (päivänvalo-ohjaus) - raportointijärjestelmä hälyttää heti sekä olosuhdeongelmista että energiankulutuksen noususta - valvontajärjestelmässä on itsediagnoosijärjestelmä, joka hälyttää heti, kun teknisissä järjestelmissä tai laitteissa on ongelmia - valvontajärjestelmä tehdään mahdollisimman helppokäyttöiseksi ja informoivaksi, jotta huolto-organisaatio olisi mahdollisimman hyvin perillä siitä, mitä kiinteistössä tapahtuu - käyttäjäinformaatiota lisätään, esim aulatiloihin näytöt, jotka kertovat rakennuksen olosuhteista, energiankäytöstä ja päästöistä - kehitetään tarvittavia mittauksia raportointia varten 4.4 SÄHKÖSUUNNITTELU Sähkösuunnittelussa on huomioitava ainakin seuraavat asiat: - esitetään tehotiheys (W/m²)- ja energialaskelmat ja osoitetaan järjestelmien ohjaustavat - valaistuksessa otetaan käyttöön enenevässä määrin uusi teknologia (LED), hehkulamppuja ei käytetä, halogeenilamppujen käyttöä pyritään välttämään - sisävalaistuksessa käytetään virtasäätöisiä elektronisia liitäntälaitteita ja T5-loisteputkia siltä osin, kun LED-valaistuksen toteuttaminen on mahdotonta - valaistus vain tarpeen mukaan (läsnäolo ja päivänvalo-ohjaus) - käytetään hyvän valaistushyötysuhteen omaavia sekä helposti puhdistettavia valaisimia - suositaan pitkäikäisiä ja energiatehokkaita laitteita, järjestelmiä ja tuotteita

- muuntajan (keskijännitejakelujärjestelmässä) oikea mitoittaminen, vältetään ylimitoitusta - kuluttajamuuntamoilla varustetuissa kohteissa huolehditaan oikeasta jännitetasosta - laitteiden ryhmittely keskuksiin siten, että tarvittaessa voidaan rajoittaa huipputehoa pudottamalla osa kuormista, kyseeseen tulevia kulutusryhmiä tällöin ovat esim. o kiinteistösähkö (tyypillisesti ulkovalaistus, aula- ja käytävävalaistus, autolämmityspistorasiat) o ATK-pistorasiakuorma o muu pistorasiakuorma o valaistus o LVI o keittiölaitekuorma o laboratoriolaitekuormat - laitteiden ryhmittely keskuksiin siten, että tarvittaessa voidaan rajoittaa tyhjäkäyntitehoa pudottamalla osa kuormista pois, esimerkiksi: o ATK-pistorasiakuorma o muu pistorasiakuorma - sähköenergian käytön alamittaukset, jotka tukevat automaatiojärjestelmän reaaliaikaisia ohjauksia kulutusryhmittäin; erikseen tulee mitata ainakin kiinteistösähkö. - erilaiset pistorasiaohjaukset - ei sähkölämmitystä kaukolämpökohteissa - sulanapitolämmitysten minimoiminen muilla mahdollisilla ratkaisuilla - hankittavien laitteiden tulee vastata todellista käyttötarvetta (myös käyttäjät) - kaikissa laitteistovalinnoissa huomioitava energiatehokkuus ja hyötysuhde (myös käyttäjät) 5. TARVESELVITYS- JA HANKESUUNNITTELUVAIHEEN TEHTÄVÄT 5.1 PÄÄTÖS KOHTEEN MATALAENERGIARAKENTAMISESTA Energiapoliittisten linjausten mukaisesti uudis- ja peruskorjaushankkeet tulee rakentaa matalaenergiahankkeina aina, kun mahdollista. On erikseen sovittava tilaajan kanssa, jos näin ei menetellä ja on laadittava kirjallinen selvitys, miksi matalaenergiarakentamista ei käytetä. Tarveselvityksen ja hankesuunnittelun tarjouspyynnöissä ja aloituskokouksessa on sovittava matalaenergiarakentamisesta ja kerrottava suunnittelijoille, mitä se suunnittelussa merkitsee. Pitempikestoisissa hankkeissa, joissa rakentaminen alkaa vuoden 2014 jälkeen, on erikseen ratkaistava, käytetäänkö ratkaisuna passiivienergiarakentamista.

5.2 SUUNNITTELIJAVALINTA Hankesuunnittelijoita valittaessa ja suunnittelua aloitettaessa on painotettava suunnittelijoiden halua ja kykyä matalaenergiarakentamiseen. Hankesuunnittelun tarjouspyynnöissä on tuotava matalaenergia-asia selkeästi esiin ja täydennettävä asiakirjamalleja. 5.3 SUUNNITTELUOHJEET JA TAVOITEASETANTA Kunkin suunnittelualan matalaenergiasuunnitteluohjeita on noudatettava. Ohjeita päivitetään vastaamaan kunkin hetken matalaenergiatavoitteita. Kohteen mukaiset energiankulutustavoitteet sovitaan hankesuunnittelukokouksessa, jossa kaikkien hankkeen osapuolten on sitouduttava matalaenergiarakentamiseen mukaan lukien käyttäjän laitehankinnat ja toiminnan kehittäminen. 5.4 MATALAENERGIALASKELMAT JA VERTAILUT Valittuja ratkaisuja vertaillaan matalaenergiarakentamisen alkuvaiheessa ns normaalirakentamiseen. Vaihtoehtolaskelmat voidaan esittää esim energiatodistuksen mukaisilla laskelmilla käyttäjäsähkö huomioon ottaen. Vertailuperusteena käytetään ostoenergiaa. Nämä laskelmat tehdään Suomen rakennusmääräyskokoelman energiatehokkuuslaskelmien lisäksi. Jäähdytysenergian kulutusta ei korjata edellä mainitun ohjeen mukaisesti. Takaisinmaksuaika ei ole ainoa päätöksentekoon soveltuva kriteeri, vaan tapauskohtaisesti on huomioitava toteutusratkaisuiden vaikutus kokonaisuuteen ja kaupungin tekemiin sopimuksiin. On myös huomioitava se, että energian hintakehitystä on erittäin vaikea ennustaa sekä se, että energiatehokkuusvaatimukset tulevat jatkossa kiristymään. Vertailulaskelmista tehdään ohjeet. Ennen ohjeiden valmistumista noudatetaan Suomen rakennusmääräyskokoelman laskentaohjeita lisättynä käyttäjäsähköllä. 6. SUUNNITTELUVAIHEEN TEHTÄVÄT 6.1 SUUNNITTELIJAVALINTA Noudatetaan samoja ohjeita kuin hankesuunnittelijavalinnassa.

6.2 SUUNNITTELUOHJEET JA TAVOITEASETANTA Noudatetaan edellä mainittuja matalaenergiarakentamisohjeita ja tavoitteita. Tavoitteet on pääsääntöisesti asetettu jo hankesuunnitteluvaiheessa mutta ne tarkentuvat suunnittelualoittain järjestelmäkohtaisesti suunnitteluvaiheessa. Suunnittelijoiden on sitouduttava heti suunnittelun alkuvaiheessa asetettuihin tavoitteisiin (mikäli eri suunnittelijat kuin hankesuunnitteluvaiheessa). Suunnittelijoilta on vaadittava selvitys, miten he aikovat todentaa, että asetetut matalaenergiatavoitteet saavutetaan. 6.3 MATALAENERGIALASKELMAT JA VERTAILUT Suunnittelijoiden tulee esittää laskelmat siitä, että hankesuunnitteluvaiheessa/ suunnittelun aloitusvaiheessa asetetut tavoitteet saavutetaan. Laskelmista vastaa pääsuunnittelija. Laskelmat tekee LVI-suunnittelija ja sähkösuunnittelija. Laskelmat tavoitteisiin ja määräyksenmukaisiin (lämpö)/ normaalirakentamiseen (sähkö) verrattuna tulee esittää ainakin seuraavilta alueilta: - vaipan (erityisesti ikkunoiden) lämpöhäviöt - ilmanvaihdon lämmitys- ja jäähdytystarve - käyttöveden lämmitystarve - ilmanvaihdon sähköenergiantarve - muiden LVI-järjestelmien sähköenergiantarve - sisävalaistuksen energiatarve - ulkovalaistuksen energiatarve - arvio pistorasioiden kautta tapahtuvasta energiankäytöstä (käyttäjän hankinnat) Suunnittelijoiden tulee laskea myös teoreettiset energiankulutukset rakennuksen normaalikäytölle sekä ensimmäiselle puolelle vuodelle, kun ilmanvaihtokojeet ovat rakennuksen kuivumisen ja materiaalipäästöjen vuoksi koko ajan päällä. 7. RAKENTAMIS- JA VASTAANOTTOVAIHEEN TEHTÄVÄT 7.1 MATALAENERGIARAKENTAMISEN VAATIMUKSET RAKENTAMISELLE Rakennuttavan henkilökunnan tulee huolehtia siitä, että urakoitsijat toteuttavat rakentamisen suunnitelmien mukaisesti siten, että rakennuksen energiatehokkuustavoite saavutetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että urakoitsijoiden tulee hyväksyttäessään rakennusosia, laite- ja järjestelmätoimituksia tehdä vertailulaskelmat tai selvitykset suunnitelmiin nähden.

7.2 TARKASTUKSET JA VASTAANOTTO Rakennuttavan henkilökunnan tulee huolehtia siitä, että asennustarkastuksissa ja vastaanottomenettelyssä noudatetaan tarkasti urakka-asiakirjojen mukaista menettelyä. Erityisesti on huolehdittava siitä, että tarpeenmukaisesti toimivat järjestelmät toimivat suunnitelmien mukaisesti ja että rakennuksen säädöt ja mittaukset on tehty oikein. LVI-laitteiden, erityisesti ilmanvaihtokojeiden sähkönkulutus tulee mitata ja verrata sitä suunnitteluarvoihin. Käytön opastuksessa tulee huolehtia siitä, että käyttäjä/huoltohenkilökunta ymmärtää energiatehokkuuden merkityksen kiinteistönpidossa. Rakennusautomaatiojärjestelmästä tulee saada kaikki suunnitellut raportit ja energiankäytön häiriötilanteet sekä niihin liittyvät toimenpidesuositukset näkyviin. Lämpökamerakuvaus ja ilmantiiviysmittaukset on tehtävä rakentamisen aikana, jolloin voidaan vielä korjata mahdolliset virheet ja puutteet rakennuksen lämmön- ja ilmanpitävyydestä. 8. TAKUUAJAN TEHTÄVÄT Takuuaikana suoritetaan toiset LVI-järjestelmän viritykset (erilainen vuodenaika kuin vastaanottotilanteessa) ja toimintakoe. Takuuaikana suoritetaan käyttöönoton energiakatselmus, jossa todetaan laitoksen toiminta aseteltuihin tavoitteisiin ja suunnitelmiin nähden sekä tehdään mahdolliset korjaustoimenpiteet. Rakennuttaja vastaa takuuajan kulutusseurannasta. 9. YLLÄPITOVAIHEEN TEHTÄVÄT 9.1 ENERGIASEURANTA Ylläpitotoiminnasta vastaavan organisaation tulee huolehtia siitä, että kiinteistö kuuluu jatkuvan energiaseurannan piiriin. Sen lisäksi, mitä rakennusautomaatiojärjestelmästä saadaan informaatiota, tulee huollosta vastaavan organisaation tarkistaa säännöllisesti paikan päällä luettavista mittareista todellinen energiankäyttötilanne ja olosuhteet. Kasvaneeseen energiankulutukseen tulee reagoida välittömästi. Vastaavasti vähentynyt energiankulutus saattaa kertoa laitevioista tai vääristä käyttöajoista, jolloin rakennuksen olosuhteet saattavat vaarantua.

9.2 OLOSUHDESEURANTA Ylläpitotoiminnasta vastaavan organisaation tulee huolehtia siitä, että kiinteistössä tapahtuu myös jatkuvaa olosuhdeseurantaa. Energiatehokkuutta ei saa parantaa olosuhteita heikentämällä. 9.2 HUOLTO- JA KORJAUSTOIMINTA Huoltotoiminnassa on huolehdittava siitä, että järjestelmät ja laitteet toimivat suunnitellusti ja että ongelmatilanteisiin puututaan välittömästi. Korjaustoiminnassa on huolehdittava siitä, että laitteistoja ja järjestelmiä uusittaessa valitaan laitteet, joiden energiatehokkuus on vähintään samalla tasolla kuin alkuperäisessä asennuksessa. Järjestelmiä uusittaessa on huolehdittava siitä, että viritykset tehdään ja dokumentoidaan huolellisesti.