TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 27.1.2012 Liisa Parviainen HANKE AMURIN KOULUN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS Satakunnankatu 60, 33230 Tampere ASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO Tarveselvitys Amurin koulun tarveselvitys, Dnro TRE: 2281 /12.01.01/2010 ote pöytäkirjasta lanula 25.3.2010 60 Hankekortti Talotekniikkaselvitykset LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Energiaselvitys Tilaohjelma Hankeaikataulu Tavoitehinta-arviot Kustannusarvio, Hankesuunnitteluvaihe Perustamiskustannukset, Korjaus Perustamiskustannukset, Laajennus Luonnokset Tontinkäyttökaavio Pihakaavio Pohjapiirrokset Leikkaukset LIITE: Investointisopimus - 1 -
TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 27.1.2012 Liisa Parviainen HANKE AMURIN KOULUN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS Satakunnankatu 60, 33230 Tampere ASIAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot Amurin koulurakennus on valmistunut vuonna 1954. Sen kokonaisala on n. 8 700 brm 2. Rakennussuunnitelmien allekirjoittajina olivat silloinen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer sekä arkkitehti Jaakko Ilveskoski. Koulurakennus on pääpiirteissään säilynyt koulukäytössä ja ennallaan. Viimeisimmät muutokset ovat parin vuoden takainen keittiön alapuolisten tilojen muuttaminen alueen viheryksikön tukikohtatiloiksi ja Amurin hammashoitolan osuuden laajentaminen entisten hammashoito- ja kerhotilojen kohdalle v. 2005. Amurin koulurakennuksen käyttäjänä tulee jatkossa toimimaan uusi Tampereen kansainvälisen koulu, Finnish International School of Tampere. Amurin hammashoitola muuttaa uusiin tiloihin Pyynikin sosiaali- ja terveysasemalle kesällä 2013. Tontin alkuperäiseen 1950-luvun asemakaavaan on haettu asemakaavamuutosta. Kansainvälisen koulun tilantarve edellyttää koulurakennuksen laajentamista. Tämän uuden laajentamisen mahdollistavan asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 25.1. 16.2.2012. Amurin koulun kuntoarvio on valmistunut 21.1. 2011. Kaavoituksen laatima Rakennuskulttuuriselvitys on vuodelta 2009. Sitä on täydennetty ulko- ja sisätilojen rakennussuojelullisella arvioinnilla 15.4.2010. Koulurakennuksen ajantasaiset mittapiirustukset ovat valmistuneet syksyllä 2011. Amurin koulun perusparannus- ja laajennushanke on mukana Tampereen kaupungin oppimisympäristöjen uudistamisprojektissa. Hankkeen kuvaus Yleistä Koulun laajentaminen on oleellinen edellytys rakennushankkeelle. Tuleva koulun oppilasmäärä on kaikkiaan 770, tällä hetkellä oppilaita on noin 570. Koulurakennuksen toiminnan alkuaikoina koulussa opiskeltiin vuoroluvussa ja oppilaita oli pitkälti toista tuhatta. Tämän päivän opetussuunnitelma ja metodit edellyttävät toisenlaista tilankäyttöä. Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy tutki rakennuskulttuuriselvitysten pohjalta koulun laajentamismahdollisuuksia. Tehtyjen selvitysten pohjalta antamassaan lausunnossa Pirkanmaan maakuntamuseo on lopuksi todennut: - 5 -
Koulurakennuksen vanhaa säilyttävä kunnostaminen ja lisätilantarpeen ohjaaminen erilliseen uudisrakennukseen ovat lähtökohtaisesti oikea toimintapa rakennuksen arvojen vaalimiseksi. Uudisrakentamiselle suunniteltu kohta on kuitenkin poikkeuksellisen haastava, ja työ vaatii erityistä panostusta. Probleema voidaan ratkaista hakemalla uudisrakennukselle mallia olemassa olevasta rakennuskannasta ja pyrkimällä sulauttamaan uudisosa huomaamattomasti vanhaan rakennukseen. Toinen vaihtoehto on suunnitella paikalle laadukas, tämän päivän arvoja ja koulutyötä kuvastava moderni rakennus keskiverto liikerakentamista luovemmalla otteella. Amurin koulun pää- ja arkkitehtisuunnittelijaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm. Tähän hankesuunnitelmaan liittyvät luonnokset ovat osa arkkitehtisuunnittelutehtävää. Nykyinen rakennus Tavoitteena nykyisen rakennuksen perusparannuksessa on olla hävittämättä sen varsin hyvin alkuperäisenä säilynyttä ilmettä. Rakennus on U-muotoinen: U:n pohjana on Sotkakadun puoleinen korkea päämassa, luokkasiipi. U:n sakarat muodostuvat Suokadun puoleisesta ruokala-liikuntasalisiivestä ja Satakunnankadun puoleisesta pääosin pihan alla olevasta siivestä, jossa pihan alapuolella on muualle siirtyvä hammashoitola ja pihatasolla oppilaiden wc-tilat. Siipi puretaan tulevan laajennuksen tieltä. Amurin koulu on rakennettu rinnettä mukaillen; luokkasiipi on kerroksittain puoli kerrosta alempana kuin muut siivet. Koulun piha on tasolla 2½. Koulun toiminta edellyttää kahden hissin rakentamista. Ne rakennetaan korkean luokkasiiven molempiin päihin portaiden viereen. Hissit pysähtyvät puolen kerroksen välein, koulusta saadaan näin esteetön. Esteettömyyteen liittyy myös alimman kerroksen Suokadun puoleisen pään katusisäänkäynnin muokkaaminen; oven ulkopuolelle rakennetaan kadun kaltevuutta hyväksikäyttäen luiska, joka sijoittuu osittain katualueelle. Oven sisäpuolelle sijoittuu muutaman porrasaskelman osalle invanostin. Tämä sisäänkäynti palvelee viereisten kouluterveydenhuollon tilojen sisäänkäyntinä kouluajan ulkopuolella. Sitä voidaan käyttää myös tavarankuljetukseen, jolloin saadaan iso osa huoltoliikenteestä pois koululaisten pihalta. Rakennuksen pihan alla on iso noin 760 m 2 kokoinen maalattiainen luola, pommisuoja. Se ei ole eikä tule olemaan jatkossakaan väestösuojakäytössä. Luola ei kuulu koulun tiloihin ja se jätetään nykyiselleen. Tällä hetkellä luolassa harjoitellaan trial-ajoa. Koulun väestönsuojatarve on osoitettu Nääshallin väestönsuojasta. Tulevaan uudisosaan rakennetaan laajennuksen edellyttämä oma väestönsuoja. - 6 -
Tontin käyttö Yksi suurimmista koulun käyttöön liittyvistä ongelmista tulee olemaan jalankulku- ja huoltoliikenteen erottaminen. Suokadun puoleinen tonttiliittymä on ainoa kohta, josta huoltoliikenne pääsee koulun piha-alueelle. Vieressä on keittiötilat, joten tällä samalla alueella on myös niiden tarvitsema huoltoalue. Osa oppilaista tulee kouluun tätä kautta. Muut oppilasreitit ovat portaita pitkin Satakunnan kadulta ja tontin luoteiskulmasta Satakunnankadun ja Sepänkadun risteyksestä. Jatkosuunnittelussa on kehitettävä oppilasliikenteen ratkaisuja ja etsittävä tilaa pihalta myös polkupyörille. Autopaikkoja ei tontille mahdu. Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa niitä koulutontin viereen Suokadun päässä olevalle nykyisin puistoksi merkitylle alueelle. Oppilaiden saattoliikennettä pyritään ohjaamaan Satakunnankadun varteen esitettäville lyhytaikaisen pysäköinnin saattopaikoille. Koulun piha-alue ei ole suuri. Lännessä pihaa rajaa Sepänkadun liikennealuetta vastaan rakennettava melueste. Nykyinen länsiosan kenttä säilyy. Pihan keskellä on kallioalue muutamine suurine mäntyineen. Alue esitetään tulevassa asemakaavassa suojeltavaksi. Rakennetulle välituntipihalle jää tilaa U-muotoisten rakennussiipien syliin. Koulun tilat Vanhaa koulurakennusta on pystytty hyödyntämään ja säilyttämään mahdollisimman paljon. Tilajako - luokat, keittiö ja ruokailu, liikunta, opetustilat on pääosin ennallaan. Uutta hyötytilaa on löydetty mm. vanhasta kattilahuoneesta ja polttoainevarastosta; ne on muutettu liikuntatiloiksi, sirkustilaksi ja kuntosaliksi. Liikuntatiloja on edelleen liian vähän koulun tarpeeseen nähden. Lisätiloja etsitään tällä hetkellä ympäristön liikuntatiloista. Hankesuunnitelmassa koulun toimintatiloja on selkeytetty, perusparannuksen yhteydessä tilojen talotekniikka, sisustus ja varustus uusitaan vastaamaan tämän päivän opetuksen tavoitteita. Koulun keittiö muuttuu perusparannuksen yhteydessä valmistavasta keittiöstä palvelukeittiöksi. Alakerrasta vapautuvia keittiön varastotiloja on voitu yhdistää viheryksiköltä vapautuneiden tilojen kanssa kotitalousopetuksen toisen ryhmän opetustiloiksi. Koulun kirjasto muuttaa purettavasta osasta uusiin ja isompiin tiloihin luokkasiiven neljänteen kerrokseen. Suurempia kirjasto/mediateekkitiloja on mahdollista yhdistää tai jakaa siirtoseinin. Kansainvälinen koulu tulee toimimaan opettajakoulutuksen opetuskouluna. Koulun opettajientiloihin on varattu tilaa myös harjoittelijoiden työskentelylle. Vanhan luokkasiiven opetustilat ovat pääsääntöisesti isompia, reilusti 60- neliöisiä luokkia, joten niitä on luontevaa käyttää yläkoulun nuorten tilantarpeisiin. Laajennusosa tulee olemaan suurelta osin alakoulun käytössä. Sen pihatasoon, kerrokseen 2½, sijoittuvat esiopetus ja pääosa alkuopetuksen luokista. Etenkin alkuopetuksen tiloja on mahdollista liittää toisiinsa ja muokata joustavan tiimiopetuksen tarpeisiin. Mahdollisuuksien mukaan myös muualla on pyritty luomaan edellytyksiä uusille oppimistavoille, tiimiopetukselle ja opetusryhmien - 7 -
joustavalle muotoutumiselle. Luokkien välillä on pariovet tai mahdollisuuksien mukaan siirtoseinä, jotta tilakokoja voidaan muokata niin haluttaessa. Laajennusosaan sijoittuvat myös koulun yhteiset kielten ja äidinkielen luokat. Koko koulussa on tavoitteena sisustaa käytävätilat oppilaiden oleskelu- ja ryhmätyötiloiksi. Koulurakennuksen hahmo Purettavan rakennusosan tilalle rakennettava uusi laajennussiipi on pyritty suunnittelemaan alkuperäiseen miljööhön sopeutuvaksi. Uudisrakennus jatkaa katujulkisivuiltaan vanhan linjalla, julkisivupinnat rapataan. Pihan puolella sekä julkisivun jäsentely että rakennuksen muoto poikkeavat enemmän vanhasta koulurakennuksesta. Siiven korkeus jää nykyistä korkeaa luokkasiipeä matalammaksi. Uusi osa yhdistyy vanhaan Satakunnankadun puoleisesta rakennuslinjasta sisennetyllä nivelellä, jonka julkisivut ovat alumiinirakenteisia lasijulkisivuja. Kadun varren sokkelimuurin liuskekivitystä mukaillaan uudessakin rakennuksessa. Siiven päätyä kavennetaan jakamalla se kapeammiksi massoiksi. Sekä uuden että vanhan osan ilmastointikonehuoneet sijoittuvat rakennusmassan sisään siten, että ne eivät tunkeudu vesikaton yläpuolelle. Uudissiipi on pitempi kuin nykyinen samalla paikalla oleva rakennussiipi. Satakunnankadulta pihalle johtava portaikko siirretään uuden rakennuksen päähän. Uloskäynti pihan alla olevasta luolasta suoraan Satakunnankadulle jää uuden rakennuksen alle. Uusi uloskäynti johdetaan kulkemaan uudisrakennuksen porrashuoneen kautta. Jatkosuunnittelussa tullaan tutkimaan vielä uudisosan pihanpuoleisen osan muotoa ja suuntausta. Tavoitteena on väistää pihan keskellä olevaa suojeltavaa kallioaluetta ja parantaa edelleen rakennusosan arkkitehtonista muotoa. Laajuustiedot perusparannus laajennus yhteensä hyötyala 4 872 1 886 6 757 hym 2 huoneistoala 7 410 2 804 10 214 htm2 bruttoala 8 527 3 117 11 644 brm2 tilavuus 34 000 12 500 46 500 m3 Hankkeen aikataulu Amurin koulun perusparannus- ja laajennushankkeen rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi keväällä 2013. Työt tehdään kolmessa rakennusvaiheessa: ensin laajennus, jonka on määrä valmistua kesällä 2014. Perusparannustyöt alkavat korkeassa luokkasiivessä kesällä 2014 ja siirtyvät sen valmistuttua juhlasalisiipeen kesällä 2015. Ruokahuollon tilat pyritään saamaan valmiiksi loppuvuoden aikana ja koko hankkeen rakennustyöt valmistuvat kesäksi 2016. Ks. tarkemmin kohta aikataulu. Hankkeen toteutus edellyttää, että tontille sijoitetaan osaksi aikaa korvaavia siirrettäviä luokkatiloja. - 8 -
Hankkeen tavoitekustannusarvio (alv 0 %) Hankkeen kustannusarvio on laskettu rakennussuunnitelmiin perustuvana tilapohjaisena tavoitekustannusarviona. Kustannuksiksi on arvioitu 17 872 000, josta laajennuksen osuus on 5 952 000 ja perusparannuksen osuus 11 920 000. Ks. tarkemmin kohta tavoitehinta-arvio. Hankkeelle osoitetut määrärahat Hankkeelle on osoitettu talousarviossa ja suunnitelmassa määrärahat: Talousarvio Taloussuunnitelma 2012 200 000 2013 4 000 000 2014 8 200 000 2015 4 600 000 yhteensä 17 000 000 Määrärahaa esitetään korotettavaksi seuraavien talousarviokäsittelyjen yhteydessä vastaamaan hankkeen arvioituja investointikustannuksia. Hankkeen rahoittamiseen on haettu valtionsuutta. - 9 -
ASIAKIRJA TALOTEKNIIKKASELVITYS LVIA-tekniikka Jukka Kauppinen ja Insinööritoimisto Erkki Leskinen Oy Yleistä LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Rakennuksen vanhalla osalla kaikki LVI-laitteet uusitaan. Liittymät Rakennus on liitetty Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon siten, että mittauskeskus ja lämmönjakohuone sijaitsee Suokadun puoleisessa siivessä. Varsinainen liitospaikka on Sotkankadun ja Suokadun kulmassa. Rakennus on liitetty Tampereen Veden vesijohto- ja viemäriverkostoihin. Vesijohdon ja jätevesiviemärin liitospaikka on Sotkankadun ja Suokadun kulmassa. Sadeveden liitospaikka on Sotkankadulla. Nyt asennetaan uusi rasvanerotin Suokadun puoleisen siiven länsipäätyyn. Tätä varten pitää tehdä uusi jätevesiliitos Suokatuun. Lämmitys Rakennus varustetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n vaatimuksien mukaisilla kaukolämpölaitteilla. Lämmönjakokeskus siirretään nyt vanhaan pumppuhuoneeseen, joka sijaitsee Suokadun puoleisessa siivessä yhtä kerrosta ylempänä kuin nykyinen keskus. Sinne tulee omat erilliset lämmönsiirrinpaketit perusparannusosalle ja uudisrakennukselle. Molemmissa on siirtimet patteri-, iv- ja käyttövesiverkostolle. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllä varustettuja kaksoispumppuja. Lämmitysjärjestelmät varustetaan kalvopaisuntaastioilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Sekä perusparannusosa että uudisrakennus lämmitetään pääosin ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisilla patteriventtiileillä ja sulkuyhdistäjillä. Tuulikaapit lämmitetään termostaattiohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään iv-verkostoon. Lämmitysverkostojen runkoputket tehdään teräksisistä lämpöjohdoista, jotka kulkevat perusparannusosalla vanhoissa asennuskäytävissä, seinillä näkyvissä tai koteloituna ja alakatoissa. Putkistot eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVClevyllä. - 10 -
Runkolinja lämmönjakohuoneesta uudisrakennukseen asennetaan maahan vanhan rakennuksen seinän viereen sen länsisivulle. Tässä kohdin käytetään valmiiksi eristettyä muoviputkea. Vesi-ja viemärilaitteet Rakennus varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Vesijohtojen runkolinjat tehdään perusparannusosalla vanhoihin asennuskäytäviin, alakattoon ja seinäpintaan sekä hormeihin asennettavista kupariputkista. Yleisissä tiloissa ja kosteissa tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena kromatuista kupariputkista. Varastoissa ja teknisissä tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena kupariputkista. Rakenteiden sisään tehtävissä uppoasennuksissa käytetään suojaputkeen asennettavia muoviputkia. Runkoputkistot eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVClevyllä. Runkolinja lämmönjakohuoneesta uudisrakennukseen kuten lämpöjohdoilla. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Koulukäytön erityispiirteet huomioidaan kalusteiden malleissa. Pikapalopostit ja jauhesammuttimet asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Rakennus varustetaan tarvittavin kastelupostein sekä kuivaus- ja käyttövesipatterein. Rakennuksien jätevedet johdetaan painovoimaisesti jätevesiviemärin liitospaikkaan. Rakennuksen kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien sekä ulkopuolisten syöksytorvien ja rännikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Rakennusosien perustukset salaojitetaan ja johdetaan sadevesiviemäriin. Tarvittavilta osin perusvedet pumpataan. Jäte- ja sadevesiviemärit tehdään muovisista ja valurautaisista viemäriputkista. Tarkastuspisteinä käytetään lattiaan asennettavia tarkastusputkia ja pystynousuihin asennettavia tarkastusyhteitä. Ulkopuolisina jäte- ja sadevesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja. Ilmastointi Rakennus varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmastointilaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso pääosin toteutuu opetus- ja työtiloissa. Tuloilmavirta luokkatiloissa on 3,5 l/s,m 2. Sisälämpötila voi nousta yli tavoitearvojen hellejaksojen aikana. Ilmastointilaitos toteutetaan pääosin keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen erilaisten käyttö- ja laatuvaatimusten sekä sijainnin perusteella. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti, mm. puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja tehokkailla poistoilman lämmöntalteenottolaitteilla. - 11 -
Pääilmastointikonehuoneita tulee yhteensä kolme kappaletta, yksi kuhunkin siipeen. Sotkankadun puoleiseen siipeen tulee 5 kappaletta tuloilmakoneita, joista 3 palvelee teorialuokkia, yksi teknisen työn opetustiloja ja yksi tanssi/sirkussalia sekä sosiaalitiloja. Suokadun puoleiseen siipeen asennetaan yhteensä kuusi konetta seuraavia tiloja varten: keittiö, opetuskeittiö, ruokasali, liikuntasali, liikuntasalin juhlasalikäyttö, sosiaalitilat. Liikunta- ja juhlasalin ilmanvaihtoa ei voi toteuttaa yhdellä koneella tilantarvesyistä. Satakunnankadun puoleista uudisrakennusta varten tulee kaksi konetta, jotka molemmat palvelevat luokkatiloja. Kokonaistuloilmavirta on noin 28 m 3 /s. Tästä on lämmöntalteenoton piirissä 27 m 3 /s eli kaikki muut koneet paitsi keittiö ja teknisen työn tilat. Kaikki lämmöntalteenottolaitteet ovat roottoreita. Puutyötilojen purunpoistojärjestelmä uusitaan ja laitteisto sijoitetaan nyt tehtävään laitetilaan. Rakennus varustetaan tarvittavilta osin radonpoistojärjestelmällä, joka koostuu alapohjaan asennettavasta radonputkituksesta, nousukanavasta ja vesikatolle asennettavasta poistoilmapuhaltimesta. Kanavat ovat peltikanavia varustettuina tarvittaessa palo-, lämpö- tai äänieristyksellä. Tuloilmalaitteet ovat kattohajoittimia, säleikköventtiileitä tai reikäkanavia. Poistoilmaeliminä käytetään yhteiskanavaventtiileitä ja säleikköventtiileitä. Teknisen työn tiloihin tulee myös kohdepoistolaitteita. Jäähdytys Keittiön tuloilmakone varustetaan suorahöyrystysjäähdytyspatterilla. Lisäksi joihinkin erillistiloihin, esimerkiksi rehtorin kansliaan, voidaan asentaa suorahöyrystyksellä toimiva puhallinkonvektori. Rakennusautomaatio Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä, johon liitetään myös turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä. Erityisestä huomioita kiinnitetään tarpeenmukaisten taloteknisten järjestelmien hallintaan ja energiamittausten seurantaan sekä niistä saatavan informaation hyödyntämiseen. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvontaalakeskuksista ja keskusvalvomosta. Järjestelmä on käytettävissä myös WEBliittymän avulla. - 12 -
Sähkötekniikka Olli Uotinen ja Sähkösuunnittelu Kuortti Yleistä Perusparannettavan rakennuksen kaikki nykyiset sähkö- ja telejärjestelmät puretaan. Uudet sähköasennustyöt tehdään standardisarjan SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset vaatimuksia noudattaen. Rakennus ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Liittymät Kiinteistöön asennetaan seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: sähköverkkoon (liittymisjohto uusitaan ja liittymisluokka suurennetaan) televerkkoon kaapelitelevisioverkkoon tietoliikenneverkkoon Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen jakokeskusten kautta. Pääsähkönjakelu pääkeskukselta jakokeskuksille toteutetaan halogeenittomia voimakaapeleita käyttäen. Pääkeskuksessa mitataan erikseen keittiön, lämmityksen, ilmanvaihdon ja jäähdytyksen kuluttama sähköenergia. Jakokeskukset sijoitetaan pääsääntöisesti rakennusaineisiin jakokeskuskomeroihin lukuun ottamatta teknisiin tiloihin sijoitettavia koteloituja keskuksia. Johtoteinä käytetään kaapelihyllyjä ja johtokanavia. Kaapelihyllyt alaslaskettujen kattojen yläpuolella ja teknisissä tiloissa ovat tikashyllyjä, muualla näkyvillä osuuksilla maalattuja levyhyllyjä. Toimisto- ja luokkatilojen pistorasiaasennuksissa käytetään yleensä valkoisia alumiinisia johtokanavia. Valaistus Valaistusjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaasti. Valaisimet ryhmitellään siten, että tilan yleisvalaistusta voidaan ohjata valaistustarpeen mukaan. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota valaistuksen ohjaukseen niissä tiloissa, joissa päivänvalon saatavuus on hyvä. - 13 -
Valaistusjärjestelmä mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huomioon ottaen niin, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpötilan kohoaminen ja jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään. Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja loistelamppuvalaisimia käyttäen. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi. Valonlähteiksi asennetaan pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Liikuntasalin näyttämölle hankitaan dmx512 -protokollaa käyttävä näyttämövalaistusjärjestelmä. Piha-alueet valaistaan pylväisiin ja rakennuksen ulkoseinille asennettavilla valaisimilla ja valonheittimillä. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Kiinteistöön asennetaan mm. seuraavat järjestelmät osoitteellinen, tapahtumat tallentava turvavalaistusjärjestelmä käsittäen poistumisreittivalaistuksen ja poistumisopasteet yhteisantennijärjestelmä yleisäänentoistojärjestelmä saliäänentoistojärjestelmä liikuntasaliin ovipuhelinjärjestelmä sisäänpyyntöjärjestelmät avunpyyntöjärjestelmät inva-wc -tiloihin varattu-valojärjestelmät neuvottelu- ja kokoustiloihin av-esitysjärjestelmät luokkiin, liikuntasaliin ja neuvottelutiloihin varaukset informaatiopalvelujärjestelmälle ajannäyttöjärjestelmä kulunvalvontajärjestelmä työajanseurantajärjestelmä rikosilmoitinjärjestelmä videovalvontajärjestelmä osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä yleiskaapelointijärjestelmä sisältäen varaukset langattomille verkoille rakennusautomaatiojärjestelmä Yleiskaapelointi toteutetaan järjestelmäasennuksena suojaamattomilla parikaapelilla luokan E (cat6) vaatimukset täyttäväksi. - 14 -
Energiaselvitys Jukka Kauppinen Yleistä Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Uudisrakennusosan energiatehokkuustavoitteita ovat: energialuokka A eli energiankulutus on enintään 120 kwh/br-m 2 vuonna 2012 voimaan astuvan rakennusmääräyskokoelman osan D3 energiatehokkuusvaatimukset. Peruskorjausosan tulee olla mahdollisimman energiatehokas ottaen kuitenkin huomioon vanhan rakennuksen asettamat reunaehdot. Toteutusvaihtoehtoja Rakennuksen vaipan uudet rakenteet pyritään valitsemaan siten, että alitetaan määräysten mukaiset lämmönläpäisykertoimet (u-arvot). Vanhoja rakenteita pyritään parantamaan niin paljon kuin teknisesti ja taloudellisesti se on mahdollista. Ikkunat valitaan siten, että niiden lämmönläpäisykerroin on mahdollisimman pieni, luokkaa 0,8-1,0 W/m 2 K ja että lasirakenne estää aurinkoenergian läpäisyn mahdollisimman tehokkaasti. Uudisrakennuksen tulee olla lisäksi ilmatiivis - ilmavuotoluvun tulee olla alle 2. Patteriverkosto jaetaan julkisivukohtaisiin säätöryhmiin, jolloin voidaan huomioida tehokkaasti ulkoiset sääolosuhteet ja lämpökuormat. Lämmitysjärjestelmän säädössä huomioidaan tilojen lämpötilojen lasku käyttöajan ulkopuoliseksi ajaksi. Ilmanvaihdon lämmön talteenottolaitteeksi valitaan tehokkaat pyörivät, hygroskooppiset lämmönsiirtimet, joiden vuosihyötysuhde tulee olla vähintään 65 %. Käytettävät puhaltimet ovat mahdollisimman energiatehokkaita ja sähkötehokkuusluvun tulee olla tulo- ja poistoilmakoneiden osalta alle 2,0 kw/m 3 /s ja erillispuhaltimien osalta alle 1,0 kw/m 3 /s. Ilmastointikoneiden palvelualuejaolla ja automaattisella ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Rakennukseen toteutetaan mahdollisimman energiatehokas valaistus. Uutta led-teknologiaa pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan. Valaistuksen ohjauksella varmistetaan valojen käyttö tiloissa vain todellisen tarpeen mukaan. Tulokset ja yhteenveto Tarkempi energiatehokkuustarkastelu tehdään toteutussuunnitteluvaiheessa ja laskelmien perusteella varmistetaan, että uudisrakennus on energialuokkaa A, ja että perusparannusosa on mahdollisimman energiatehokas. - 15 -
TAMPEREEN KAUPUNKI TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS HANKESUUNNITELMA KIINTEISTÖKEHITYS 27.1.2012 Liisa Parviainen HANKE AMURIN KOULUN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS ASIAKIRJA TILAOHJELMA HANKESUUNNITELMA Teoreettinen tilantarve Sijoitus nykytiloihin Laajennus Yhteensä korjataan Tilaohjelma oppilasmäärä 770 hym2/ kpl kpl hym2 kpl hym2 kpl hym2 kpl hym2 HUOM1 Opetustilat Esiopetus oppilasmäärä 20 Opetustilat (tilan teoreettinen koko ryhmäkoon perusteella) 100 1 100 1 80 1 80 (ryhmätila 55 + wc+pienryhmät.+ eteistilat) Opetusvälinetilat (3 hym2/ryhmä) 3 1 3 WC- ja eteistilat yhteiset 1-6 lk kanssa yhteinen 1-6 lk kanssa + tiimihuoneissa Perusopetuksen vuosiluokat 1-6 oppilasmäärä 400 Opetustilat (tilan teoreettinen koko ryhmäkoon perusteella) 55 18 990 6 363,5 12 659,5 18 1023 Pienryhmätilat ks. vuosiluokat 7-9 0 Opetusvälinetilat (10 hym2 + 0,1 hym2/opp.) 50 1 71,5 1 71,5 koko koulun yhteinen Perusopetuksen vuosiluokat 7-9 oppilasmäärä 350 Ryhmä 10 myös vuosiluokkien 1-6 tarve 30 8 240 2 61 6 171,5 8 232,5 Ryhmä 20 50 0 0 Ryhmä 25 55 18 990 9 522 9 494,5 18 1016,5 Lukujärjestysvara 55 1 55 1 57 1 57 Opetusvälinetilat (5 hym2 + 0,1 hym2/opp.) 40 1 16,5 1 16,5 Luokkamuotoinen erityisopetus (EMU, ESY, ELA) 40 4 160 2 77 1 40,5 3 117,5 (tilan koko kaksinkertaista rymäkokoa vastaava perusopetustila) (tilantarve vammaisten opetusta varten erikseen) Opetusvälinetilat (3 hym2/ryhmä) 3 4 12 + yhteinen 1-6 lk kanssa + ylikokoisissa luokissa ja opettajien tiimihuoneissa yhteinen 1-6 lk kanssa + tiimihuoneissa Aineopetustilat Musiikki 1 100 1 39 65,5 1 104,5 Musiikin opetusvälinetila (jos ei ole aineopetustilaa) Tekstiilityö 2 225 2 216,5 2 216,5 Tietotekniikka 1 83 1 77,5 1 77,5 Kuvataide 1 140 1 156 1 156 Luonnontieteet -fysiikka ja kemia 65 3 195 3 196,5 3 196,5 -maantieto ja biologia 65 2 130 2 125 2 125 -luonnontieteen varastot 2 55 2 43 2 43 Kotitalous 2 272 2 270 2 270 Tekninen työ 2 430 2 424,5 2 424,5 tila on osin peruskorjausosalla ja osin laajennuksessa Kirjastotilat Kirjasto- ja mediateekkitilat 2 160 155 155 Näyttämötilat Näyttämö 77,5 1 77,5 1 77,5 Näyttämön varasto 20 3 28 3 28 Liikuntatilat aputiloineen Liikuntasali 2 400 310,5 310,5 kuntosali, tanssi/sirkus/kiipeily Muut liikuntatilat 208 208 Voimisteluvälinetila 2 70 5 70,5 5 70,5 Ulkourheiluvälinetila 30 1 38 1 38 Tuolivarasto 50 20 20 osa näyttämön alle? Oppilaiden puku- ja pesutilat 2 120 2 139 2 139 Liikunnanopett. puku- ja pesutilat 2 24 2 13 2 13 Ruokahuoltotilat Ruokasali 254,1 337 337 sis. linjastot (0,5 hym2 / opp. max.250 hym2, >750 opp.,0,33 hym2 / opp.) Keittiö apu- ja varastotiloineen -kuumennuskeittiö 99 99 -valmistuskeittiö 97 Oppilashuoltopalvelun tilat Terveydenhoitotilat 73 75,5 75,5 (2xterveydenhoitotila, näytet., lepohuone, WC:t ja odotustila) 1 / 2
HANKESUUNNITELMA Teoreettinen tilantarve Sijoitus nykytiloihin Laajennus Yhteensä korjataan Tilaohjelma oppilasmäärä 770 hym2/ kpl kpl hym2 kpl hym2 kpl hym2 kpl hym2 HUOM1 Kuraattorin ja psykologin työtilat 15 2 30 2 41 2 41 odotustilat yhteiset terveydenhoidon kanssa Oppilaiden tilat Oppilaiden WC -tilat 1,5 52 78 22 41,5 34 63 56 104,5 (1 kpl / alkava 15 opp.) Kuraeteinen (esi- ja 1-2 vuosiluokkien opetus, 3 hym2/kpl) 3 10 11 11 Oppilaskunnan huone 15 15 14 14 Oppilaiden vaatesäilytys (0,15 hym2/opp.) 115,5 55 60,5 115,5 käytävillä Oppilaiden henk.koht.omaisuuden säilytys 52,5 52,5 52,5 käytävillä (perusopetuksen vlk:t 7-9 ja lukio, 0,15 hym2/oppilas) Hallinto- ja työskentelytilat Rehtorin ja toimistohenkilöstön huoneet 15 6 90 6 89,5 6 89,5 sis. inva-wc:t, lisäksi 6 kpl liikuntatiloissa sis. opett. keittiö ja opetusvälinetilaa Opettajien huone sekä työskentely- ja neuvottelutilat 165 120,5 3 72 3 192,5 Opinto-ohjaajan työtila 15 2 30 1 21 1 21 (1 kpl/200 opp., perusopetus 7-9 ja lukio) Vahtimestarin työtila 10 1 10 1 8,5 1 8,5 verstas ja varastotila 15 1 13 1 13 Opetusharjoittelijoiden työtilat 40 2 42,5 2 42,5 ATK-tukihenkilön työtila, TV- ja keskusradiotila 10 1 10 1 4 1 4 puhelinkoppi Arkistotila 1 3 1 3 1 3 Monistus- ja materiaalitila 1 1 16,5 1 16,5 Puku-, pesu- ja WC-tilat Puku-pesu-WC-tilat: opettajat, avustajat ja hallinto 2 82 93 18 111 Puku-pesu-WC-tilat: ruokahuolto Puku-pesu-WC-tiat: siivous- ja kiinteistönhoito 2 WC-tilat: opettajat, avustajat, hallinto (1/15 henkeä) 6 2 12 3 11,5 3 11,5 Yhteensä 6404 4801 1850 6651 Huoltotoimentilat Siivoustilat (1% hyötyalasta) 64 52 17,5 69,5 Kiinteistönhoitotilat (0,8 % hyötyalasta, enintään 25 hym2) 25 19 6 25 Jätetila 12 12 12 kiint. ulkovarasto 6 m2 jätetilan yhteydessä erillinen lämmittämätön rakennus Yhteensä 6505 4872 1886 6757 Oppilaskohtainen pinta-ala Teoreettinen tarve Toteutus hyötyala hyötyala/oppilas 6505 8,4 6757 8,8 Tilat, joita ei lasketa oppilaitoksen hyötyalaan Teoreettinen tilantarve Sijoitus nykytiloihin Laajennus Yhteensä korjataan m2 m2 m2 m2 Aula ja liikennetilat (25% hyötyalasta) 1626 1759,5 722 2481,5 Tekniset tilat ( yhteensä n. 10 % hyötyalasta) IV-konehuoneet 415 109,5 524,5 lämpökeskus 21,5 21,5 sähkökeskus 12 12 muut tekniset tilat 43,5 11 54,5 Yhteensä 1626 2251,5 842,5 3094 Koulun bruttoala nykyinen 8073 puretaan hammashoitolasiipi + ullakon konehuone lisäys 454 ullakon konehuoneet 8527 3117 11644 Kokonaisbruttoala 11644 2 / 2
Tampereen kaupunki Amurin koulu Päällikkö: Suunnittelija: esarinta 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Hierarkia Selite Alkaa Loppuu Elo Syy Lok Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei 1 Hankesuunnittelu 2 Suunnittelijoiden valinta 7.12.2011 3 Toteutussuunnittelu 2.1.2012 4 Urakkakilpailu 1.11.2012 5 Rakentaminen vaihe 1 laajennus 27.3.2013 6 Rakentaminen vaihe 2 30.5.2014 7 Rakentaminen ruokahuolto 3.6.2015 8 Salisiipi loput 3.6.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 D:\Omat\AMURIN KOULU\aikataulu 2.prj 22.12.2011 Sivu: 1/1 PlaNet 6.4 Tampereen kaupunki
ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO 1 (2) 21.12.2011 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Kiinteistökehitys Hankearkkitehti Liisa Parviainen AMURIN KOULU, PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS Hankesuunnitteluvaihe Kustannusarvio on laadittu Tampereen Tilakeskuksen kiinteistökehitysyksikön laatima tilaohjelman 2.11.2011 sekä Arkkitehtitoimisto Aarne Von Boehm Oy:n laatimien alustavien luonnosten (pohjat), 17.11.2011 sekä rakennustapaselostuksen 1.12.2011 perusteella. Lisäksi käytettävissä on ollut rakenneselvitys 20.11.2011, kuntoarviopäivitys 21.1.2011, rakennuskulttuuriselvitys 5.10.2009 sekä rakennussuojelullinen arviointi 15.4.2010. Kustannusarvio on laadittu Talonrakennuksen kustannustieto-ohjelmaa apuna käyttäen, tavoitehinta-arviomenettelynä. Hankekohtaiset lisäkustannukset on hinnoiteltu erikseen ja ne sisältyvät tavoitehinta-arvioon. Laajuus: Perusparannus 9008 brm², Laajennus 3044 brm². Hintataso 11/2011, Haahtela-indeksi 79,0 / Tampere. Kustannusarvio on - Perusparannus 11.920.000 alv 0 % - Laajennus 5.952.000 alv 0 % yhteensä 17.872.000 alv 0 % Kustannusarvioon sisältyvät: - Rakennuttajan kulut - Rakennustekniset työt - LVIAS-työt - Hissit 2 kpl sekä tasonostimet 2 kpl (perusparannus) - Kiintokalusteet ja varusteet - Oppilaiden säilytyskaapit - Keittiölaitteet. Kustannusarvioon eivät sisälly: - Rahoitus- ja korkokulut - Irtaimisto, toimintavarustus VAHANEN TAMPERE OY Kyllikinkatu 15 C, FI-33500 Tampere, Finland www.vahanen.com y-tunnus 2210772-2
ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO 2 (2) 21.12.2011 Laskentarajauksia / - huomioita: Perusparannus: - Perusmuurien osalta on huomioitu ulkopuolinen vedeneristyskorjaus ja salaojajärjestelmän asennus. - Julkisivuille on laskettu paikkarappauskorjaus, alustava korjaustarve on yksittäisiä paikkarappauskorjauksia. - Ikkunat kunnostetaan ja ikkunoihin asennetaan alumiiniset lisäpuitteet ja lasit sisäpuitteen ulkoreunaan. - Vesikatetta uusitaan ullakolle tehtävien iv-konehuoneiden haalausaukkojen ja uusien / muutettavien ilmanvaihtopiippujen alueella. - Räystäiden betoniosat kunnostetaan. - Väli- ja yläpohjien vanhat ylälaatat ja alapuoliset muottilaudoitukset puretaan, välipohjapalkkien välissä oleva täytteet korvataan esim. kevytsoralla ja tehdään uudet pintalaatat. - Yläpohjat lisäeristetään puhallusvillalla. - Uudet hissikuilut on laskettu teräsbetonirakenteisina. - Asbestipurkutöille on alustavasti arvioitu 40.000 alv 0 %, sisältyy arvioon. - Mahdollisten muiden haitta-aineiden purku tai kapselointityö ei sisälly arvioon. - Hankevarauksena on käytetty 5 % kokonaiskustannuksista. - Kustannusarvio on luonteeltaan alustava ja sitä on syytä tarkentaa lähtötietojen tarkentuessa. Laajennus: - Perustamisolosuhteissa on varauduttu louhintaan. Louhinnan määräksi on arvioitu 1500 m 3, tarkentuu pohjatutkimuksen myötä. - Rakennuksen päärakennusaineeksi on oletettu betoni, ulkovuoraus tiili/rappaus. - Säilytettävä Satakunnankadun puoleinen vanha perusmuuri kosteus- ja lämmöneristetään. - Rakennuksen kerroskorkeus 3,95 m. - Osa luokkatiloista varustetaan siirtoseinillä. - Hankevarauksena on käytetty 4 % kokonaiskustannuksista. Erillishinta (ei sisälly em. kustannusarvioon): - Tontilla olevan vanhan rakennuksen purku 80.000 alv 0 % Vahanen Tampere Oy Sari Loponen, Ins. (AMK), RAPS Kustannusasiantuntija Liitteet: Tavoitehinta-arvio 21.12.2011 - Perusparannus - Laajennus VAHANEN TAMPERE OY Kyllikinkatu 15 C, FI-33500 Tampere, Finland www.vahanen.com y-tunnus 2210772-2
TAVOITEHINTA 21.12.2011 Sivu 1/2 Sari Loponen Vahanen International Oy Hanke: 625 1.1 Amurin koulu, perusparannus Satakunnankatu 60 33230 TAMPERE Vaihe: Paikkakunta: Hankesuunnitelma Tampere Haahtela-ind.: 72,0 / 1.2011 Hintataso: 79,0 / 12.2011 Laajuus: Hankekoko: 7 086 m2, 7 902 brm2, 32 813 rm3 9 008 brm2 Jakaja: 9 008 brm2 Korjausaste: 84,0% PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - PÄÄRYHMITTÄIN Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B1 Rakennuttajan kustannukset Suunnittelu ja tutkimukset 773 000 86 6,5 Rakennuttaminen ja valvonta 386 000 43 3,2 Liittymismaksut 30 000 3 0,3 Muut rakennuttajan kustannukset Yhteensä 1 189 000 132 10,0 Talonrakennuksen Kustannustieto 2011 Haahtela-kehitys Oy B2 Rakennustekniset työt 1 Aluetyöt 417 000 46 3,5 1 Rakennuksen maatyöt 4 000 2 Perustukset ja kellarin erityisrakenteet 389 000 43 3,3 3 Runko- ja vesikattorakenteet 1 102 000 122 9,2 4 Täydentävät rakenteet 1 227 000 136 10,3 5 Sisäpuoliset pintarakenteet 1 081 000 120 9,1 6 Kalusteet, varusteet, laitteet 705 000 78 5,9 7 Konetekniset työt 284 000 32 2,4 8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskust. 700 000 78 5,9 Kate 886 000 98 7,4 Yhteensä 6 796 000 754 57,0 B3 LVI-työt 71 Lämmityslaitteet 210 000 23 1,8 71 Vesi- ja viemärityöt 426 000 47 3,6 71 Muut putkityöt 235 000 26 2,0 72 Ilmanvaihtotyöt 768 000 85 6,4 72 Säätölaitteet 75 000 8 0,6 72 Muut iv-työt 310 000 34 2,6 Yhteensä 2 024 000 225 17,0
TAVOITEHINTA Sivu 2/2 Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B4 Sähkötyöt Valaistus 387 000 43 3,2 Sähkön jakelu 55 000 6 0,5 Sähkökeskukset 89 000 10 0,7 Muu sähkö 679 000 75 5,7 Yhteensä 1 210 000 134 10,2 B5 Erillishankinnat 104 000 12 0,9 B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä 11 323 000 1 257 95,0 Muut kustannukset Tontti Toimintavarustus Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset 597 000 66 5,0 Muut kustannukset 597 000 66 5,0 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 11 920 000 1 323 100,0 Arvonlisävero 23% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) 2 742 000 304 PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 14 661 000 1 628 Talonrakennuksen Kustannustieto 2011 Haahtela-kehitys Oy
TAVOITEHINTA 20.12.2011 Sivu 1/2 Sari Loponen Vahanen International Oy Hanke: 625 2 Amurin koulu, laajennus Satakunnankatu 60 33230 TAMPERE Vaihe: Hankesuunnittelu Paikkakunta: Tampere Haahtela-ind.: 72,0 / 1.2011 Hintataso: 79,0 / 12.2011 Laajuus: 2 658 m2, 3 024 brm2, 11 945 rm3 Hankekoko: 3 044 brm2 Jakaja: 3 044 brm2 PERUSTAMISKUSTANNUKSET, UUDIS - PÄÄRYHMITTÄIN Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B1 Rakennuttajan kustannukset Suunnittelu ja tutkimukset 399 000 131 6,7 Rakennuttaminen ja valvonta 247 000 81 4,1 Liittymismaksut 53 000 17 0,9 Muut rakennuttajan kustannukset Yhteensä 699 000 230 11,7 B2 Rakennustekniset työt 1 Aluetyöt 210 000 69 3,5 1 Rakennuksen maatyöt 114 000 37 1,9 2 Perustukset ja kellarin erityisrakenteet 169 000 56 2,8 3 Runko- ja vesikattorakenteet 1 099 000 361 18,5 4 Täydentävät rakenteet 722 000 237 12,1 5 Sisäpuoliset pintarakenteet 400 000 131 6,7 6 Kalusteet, varusteet, laitteet 239 000 79 4,0 7 Konetekniset työt 4 000 1 0,1 Talonrakennuksen Kustannustieto 2011 Haahtela-kehitys Oy 8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskust. 435 000 143 7,3 Kate 434 000 143 7,3 Yhteensä 3 826 000 1 257 64,3 B3 LVI-työt 71 Lämmityslaitteet 69 000 23 1,2 71 Vesi- ja viemärityöt 134 000 44 2,3 71 Muut putkityöt 368 72 Ilmanvaihtotyöt 332 000 109 5,6 72 Säätölaitteet 32 000 11 0,5 72 Muut iv-työt 152 000 50 2,6 Yhteensä 720 000 237 12,1
TAVOITEHINTA Sivu 2/2 Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % B4 Sähkötyöt Valaistus 141 000 46 2,4 Sähkön jakelu 23 000 8 0,4 Sähkökeskukset 41 000 13 0,7 Muu sähkö 265 000 87 4,4 Yhteensä 470 000 154 7,9 B5 Erillishankinnat B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä 5 714 000 1 877 96,0 Muut kustannukset Tontti Toimintavarustus Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset 237 000 78 4,0 Muut kustannukset 237 000 78 4,0 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 5 952 000 1 955 100,0 Arvonlisävero 23% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) 1 369 000 450 PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 7 320 000 2 405 Talonrakennuksen Kustannustieto 2011 Haahtela-kehitys Oy
0 10 20 30 40 AMURIN KOULU HANKESUUNNITELMA TONTINKÄYTTÖKAAVIO 30.12.2011 ARK
0 5 10 15 20 AMURIN KOULU HANKESUUNNITELMA PIHAKAAVIO 30.12.2011 ARK
0 5 10 15 20 AMURIN KOULU HANKESUUNNITELMA TILAKAAVIO KELLARI 30.12.2011 ARK
0 5 10 15 20 AMURIN KOULU HANKESUUNNITELMA TILAKAAVIO 1. KERROS 30.12.2011 ARK
0 5 10 15 20 AMURIN KOULU HANKESUUNNITELMA TILAKAAVIO 2. KERROS 30.12.2011 ARK
0 5 10 15 20 AMURIN KOULU HANKESUUNNITELMA TILAKAAVIO 3. KERROS 30.12.2011 ARK
0 5 10 15 20 AMURIN KOULU HANKESUUNNITELMA TILAKAAVIO 4. KERROS 30.12.2011 ARK
0 5 10 15 20 AMURIN KOULU HANKESUUNNITELMA TILAKAAVIO 5. KERROS 30.12.2011 ARK
0 5 10 15 20 AMURIN KOULU HANKESUUNNITELMA TILAKAAVIO ULLAKKO 30.12.2011 ARK
0 5 10 15 20 AMURIN KOULU HANKESUUNNITELMA LEIKKAUS A-A 30.12.2011 ARK
0 5 10 15 20 AMURIN KOULU HANKESUUNNITELMA LEIKKAUKSET B-B JA C-C 30.12.2011 ARK
0 5 10 15 20 AMURIN KOULU HANKESUUNNITELMA LEIKKAUKSET D-D JA E-E 30.12.2011 ARK
INVESTOINTISOPIMUS HANKESUUNNITELMAN LIITE 27.1.2012 Toteuttaja TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS PL487 33101 TAMPERE HANKE AMURIN KOULUN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS Tilaaja / käyttäjät Tampereen kaupunki, Lasten ja nuorten palvelut Tarveselvitys Lanula 25.3.2010/ 60 Dnro TRE: 2281 /12.01.01/2010 Hankesuunnitelma AMURIN KOULUN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS, HANKESUUNNITELMA 27.1.2012 Sopimuksen sitovuus Tilakeskus toteuttaa hankkeen tilaajalle tässä sopimuksessa sekä hankesuunnitelmassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Tilaaja sitoutuu vuokraamaan tämän sopimuksen ja hankesuunnitelman mukaisesti toteutetut tilat Tilakeskukselta. Vuokrasopimuksen pituus määritellään erikseen vuokrasopimusneuvot-teluissa. Tilaaja maksaa investoinnin pääomavuokrana. Mikäli vuokrasopimus katkeaa tilaajasta johtuvista syistä ennen vuokrasopimuksen mukaista määräaikaa, on tilaaja velvollinen suorittamaan jäljellä olevan investointia vastaavan pääomavuokran Tilakeskukselle. Investointisopimus kattaa investoinnin pääomavuokran sekä ylläpitovuokran. Rakennuskohde Amurin koulu Satakunnankatu 60, 33230 Tampere Asemakaavatilanne Hankkeen ajallinen tavoite Tonttia koskeva asemakaavamuutos on vireillä. OAS on nähtävillä 26.1.2012-16.2.2012. Asemakaava esitetään laadittavaksi hankesuunnitelman mukaiselle rakennustoimenpiteelle. Rakennustyöt toteutetaan kolmena vaiheena. Työt alkavat keväällä 2013 laajennusosasta ja jatkuvat perusparannustöillä kesällä 2014. Koko rakennushanke valmistuu keväällä 2016. Kustannukset Hankkeelle on laskettu tilapohjainen hinta-arvio tilaohjelman ja luonnossuunnitelmien perusteella. Investointikustannukset ovat yhteensä 17 872 000 (alv 0%), josta laajennusosa 5 952 000 (alv 0%) perusparannusosa 11 920 000 (alv 0%) Laajuus Rakennushankkeen laajuus huoneistoneliöinä yhteensä 10 214 htm 2 laajennusosa 3 117 brm 2 ja 2 804 htm 2 perusparannusosa 8 527 brm 2 7 410 htm 2 1
Laskelma pääoma- ja ylläpitovuokrista Vuokra-arvio perustuu vuoden 2012 hintatasoon 1) Vuokrattava ala Investointi Huoneistoala yhteensä 10 214 htm 2 17 872 000 (alv 0%) YLLÄPITOVUOKRA /m 2 /kk kk / vuosi Lämpö 10 214 x 1,00 x 12 = 121 955 Sähkö 10 214 x 1,48 x 12 = 181 401 Vesi 10 214 x 0,08 x 12 = 10 051 Jätehuolto 10 214 x 0,05 x 12 = 6 374 Ulkoalueiden hoito 10 214 x 0,07 x 12 = 9 070 Sisäpuolinen huolto 10 214 x 0,07 x 12 = 7 967 Muut huoltopalvelut 10 214 x 0,07 x 12 = 8 580 Kunnossapito 5 328 x 0,92 x 12 = 49 550 Yhteensä Ylläpitovuokra neliötä kohti / kk Lopulliseen vuokralaskelmaan lisätään tontin vuokra PÄÄOMAVUOKRA 394 947 / vuosi 3,22 /m2/kk investointi 17 872 000 Pääomavuokra (= 7% investoinnista) Pääomavuokra neliötä kohti/kk 1 251 040 / vuosi 10,21 /m 2 /kk VUOSIVUOKRA YHTEENSÄ Keskimääräinen neliövuokra / kk 1 645 987 / vuosi 13,43 / m 2 /kk Vuosivuokra käyttäjittäin perusopetus 9 868 htm 2 1 590 229 / vuosi päivähoito / esiopetus 2) 130 -"- 20 950 -"- Tampereen Ateria 2) 120 -"- 19 338 -"- avopalvelut / kouluterveydenhuolto 2) 96 -"- 15 470 -"- yhteensä 10 214 htm 2 1 645 987 / vuosi Siivouskustannukset eivät sisälly vuokraan. 1) vrt. Tammerkosken koulu 2) jyvitys tarkistetaan myöhemmin lopullisten suunnitelmien ja käytön mukaiseksi. Lopullinen vuokra määräytyy hankkeen toteutuneiden kustannusten ja pinta-alan mukaisesti. LIITE PALVELUKUVAUS KIINTEISTÖKEHITYS 2
PALVELUKUVAUS KIINTEISTÖKEHITYS LIITE INVESTOINTISOPIMUKSEEN TILAKESKUKSEN HANKEKEHITYS JA RAKENNUTTAMISPALVELUT HANKEKEHITYS Tarveselvitys ja tilatarvekonsultointi Toimiala Tilakeskus Toimiala vastaa tarveselvityksen laadinnasta ja sen hyväksyttämisestä asianomaisessa lautakunnassa Tilakeskus avustaa ja konsultoi toimialoja pitkän aikavälin tilantarveselvitysten laadinnassa Tilakeskus avustaa ja konsultoi toimialoja hankkeiden tilaohjelmien ja niitä täydentävien erityisvaatimusten määrittelyssä Selvittää eri tilajärjestelyvaihtoehdot Vastaa vanhojen kiinteistöjen kuntoselvityksen laatimisesta Hankesuunnittelu Toimiala Tilakeskus Toimiala vastaa hankesuunnitelman hyväksyttämisestä asianomaisessa lautakunnassa ja hankkeen investointisopimuksen allekirjoittamisesta Tilakeskus konsultoi toimialoja toiminnallisten ja laadullisten tavoitteiden laadinnassa Määrittelee hankkeen elinkaaritalouden sekä kestävän kehityksen periaatteiden ja ylläpidon asettamat yleiset tavoitteet yhdessä käyttäjien kanssa Selvittää vaihtoehtoiset toteutusmallit Kokoaa hankesuunnitelman investointipäätöskäsittelyä varten RAKENNUTTAMINEN JA VALVONTA Suunnittelu ja rakentamisen valmistelu Toimiala Tilakeskus Osallistuu rakennushankkeen suunnittelukokouksiin Johtaa suunnittelua ja valitsee suunnittelijat Määrittelee suunnittelutavoitteet sekä koordinoi ja ohjaa suunnittelua Selvittää ja valitsee hankkeen toteuttamistavan Vastaa hankkeen kustannussuunnittelusta ja ohjauksesta Koordinoi ja ohjaa hankkeen eri osapuolien yhteistyötä Sivu 1/2
Laatii rakentamiseen liittyvät tarjouspyyntöasiakirjat sekä valmistelee urakoitsijavalinnat, tarjouspyyntövertailut ja sopimukset Rakentamisvaihe Toimiala Tilakeskus Osallistuu rakennushankkeen työmaakokouksiin Toimii rakennushankkeen johtajana ja koordinoinoijana Valvoo suunnittelua Organisoi ja toteuttaa työmaavalvonnan Hoitaa rakennuttajan velvoitteet Koordinoi viranomaisten ja hankkeen eri osapuolten välisen yhteistyön Valvoo rakentamisen teknistä laatua, toteutuksen aikataulua, kustannuksia sekä lisä ja muutostöitä Valvoo ja hoitaa rahaliikennettä Vastaa hankeraportoinnista Rakennustöiden vastaanotto, rakennuksen käyttöönotto ja takuuajan toimenpiteet Toimiala Osallistuu rakennushankkeen käyttöönottoon ja käyttöönoton opastukseen Kerää käyttäjän havainnot virheistä ja puutteista takuutarkastusta varten Osallistuu takuutarkastukseen Tilakeskus Ohjaa ja koordinoi rakennushankkeen vastaanottomenettelyn Vastaa rakennuksen käyttöönoton opastuksesta Luovuttaa rakennuksen käyttäjille sekä kokoaa luovutusmateriaalin Valvoo takuuaikaisten töiden suoritusta sekä valmistelee ja toteuttaa takuukatselmukset Sivu 2/2