Kunnanhallitus 120 06.06.2016 Kunnanhallitus 137 01.08.2016 OIKAISUVAATIMUS KIINTEISTÖVERON POISTO- TAI HUOJENNUSHAKEMUKSIIN VUONNA 2016 - HOTELLI JORONJÄLKI 81/02.03/2016, 127/02.03/2016, 135/02.03/2016, 136/02.03/2016 KH 06.06.2016 120 (Valmistelija kunnanjohtaja Joonas Hänninen, puh. 040 676 5544 ja hal lin to joh ta ja Marjatta Savolainen, puh. 0400 162 577) Toimivalta kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisessa siirtyi Vero hal lin nol le 1.6.2013 alkaen Veronkantolain muutoksella (882/2012), joka tuli voimaan 1.1.2013. Muutoksesta tiedotettiin Kunta lii ton yleiskirjeellä 7/80/2013. Kunta voi kuitenkin pidättää ratkaisuvallan itsellään. Kunta voi tehdä ve ron kan to vi ran omai sel le kunnallisveron sekä kiinteistöveron rat kaisu val taa koskevan ilmoituksen, jolloin ilmoituksensa mukaisesti kunta ratkaisee kunnallisverosta tai kiinteistöverosta taikka kum mas ta kin verosta vapauttamista koskevat asiat noudattaen, mitä Ve ron kan tolain 38 a :ssä säädetään. Aiemmin tehty ilmoitus rat kai su val lan pidättämisestä on voimassa viimeistään 31.12.2015 vireille tu le vien hakemusten osalta. Pidättääkseen ratkaisuvallan itsellään 1.1.2016 31.12.2018 vireille tulevien hakemuksien osalta, kunnan on tehtävä ratkaisuvallan pidättämistä koskeva ilmoitus Ve ro hal linnol le 18.11.2015 mennessä. Kunta teki ilmoituksen toimivallan pidättämisestä itsellään 1.1.2016-31.12.2018 vireille tulevien hakemusten osalta. Verosta vapauttamisella tarkoitetaan vapauttamista veron ja vii västys seu raa mus ten maksamisesta joko osittain tai kokonaan. Va pautuk sen voi saada vain erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa. Verohallinto voi myöntää vapautuksen valtiolle kuuluvista veroista, ku ten valtion tuloverosta ja perintö- ja lahjaverosta. Verohallinto ratkai see myös kunnallisveroa, kiinteistöveroa ja sai ras va kuu tus maksua koskevat hakemukset, ellei kunta ole pitänyt ratkaisuvaltaa it sellään. Yleisin peruste vapautukselle on veronmaksukyvyn olennainen heiken ty mi nen. Syynä maksuvaikeuksiin voi olla esimerkiksi - työttömyys - sairaus - elatusvelvollisuus.
Vapautuksen perusteena voi olla myös se, että veron perintä olisi koh tuu ton ta, tai muu erityinen syy. Veronmaksajia on kohdeltava yhdenvertaisesti, ja verojen on ja kaudut ta va oikeudenmukaisesti. Siksi vapautus voidaan myöntää vain erit täin poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten jos veronmaksukyky heiken tyy vakavan sairauden tai pitkäaikaistyöttömyyden takia. Kun vapaut ta mi ses ta päätetään, hakijan maksukyvystä tehdään ko ko naisar vio. Siinä otetaan huomioon sekä hakijan että hänen per heen sä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus. Aikaisempina vuosina kunnanhallitus on myöntänyt hakemuksesta va pau tuk sen kiinteistöverosta silloin, kun kyseessä on ollut yleis hyödyl li ses sä käytössä ollut rakennus, maamiesseuran tai ky lä yh dis tyksen talo tai vastaava. Verottaja on täsmentänyt yleishyödyllisyyden perusteita: Yhdistystä tai säätiötä pidetään verotuksessa yleishyödyllisenä, jos se täyttää kaikki seuraavat kriteerit: - Yhdistys tai säätiö toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hy väksi. Yleinen hyvä voi olla aineellista, henkistä, eettistä tai yh teis kunnal lis ta. - Yhdistyksen tai säätiön toiminta ei kohdistu vain rajattuun henkilöpiiriin. - Yhdistys tai säätiö ei tuota toimintaan osallistuville taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena eikä kohtuullista suurempana palk ka na tai muuna hyvityksenä. Yhdistys tai säätiö ei voi olla yleishyödyllinen, jos se käyttää osankin va rois taan perustajan tai hänen läheistensä hyväksi. Jos toiminta pal ve lee lähinnä yksityisiä taloudellisia tarkoituksia, yhdistys tai säätiö ei toimi yleiseksi hyväksi eikä sitä voida pitää yleishyödyllisenä. Jos toiminta kohdistuu vain hyvin rajatun henkilöpiirin hyväksi, se ei täy tä yleisen hyvän kriteeriä. Yleinen hyvä ei tarkoita sitä, että toi minta pii rin pitäisi olla rajoittamaton tai hyvin laaja. Tarkoituksena on sulkea pois tapaukset, joissa yhdistyksen jäsenmäärä on pieni eikä uusia jäseniä ole tarkoituskaan hankkia. Samoin jos yhdistyksen tai sää tiön toiminta kohdistuu vain tietyn perheen, yhdistyksen tai pienen yrityksen suljettuun piiriin, toiminta ei suuntaudu niin laajasti ulos päin, että se edistäisi yleistä hyvää. Taloudellisen edun antamista on esimerkiksi se, että yhdistyksen tai sää tiön tarkoituksena on jäsenten kustannusten pienentäminen. Jäse net voivat kuitenkin saada etuja esimerkiksi jäsenpalveluina ja jä-
sen alen nuk si na silloin, kun edun antaminen liittyy läheisesti yh dis tyksen toimintaan ja etua voidaan pitää tavanomaisena ja koh tuul li sena. Sääntöjen lisäksi todellinen toiminta ratkaisee Kun yleishyödyllisyyttä arvioidaan, päähuomio kiinnitetään yh dis tyksen tai säätiön tosiasialliseen toimintaan. Yhdistys tai säätiö ei tule yleis hyö dyl li sek si vain sääntöjen perusteella, jollei se toimi niiden mu kai ses ti. Toisaalta tietyt kohdat tai maininnat säännöissä saat tavat estää sen, että yhdistystä tai säätiötä voitaisiin pitää yleis hyö dyl lise nä. Yleishyödyllisyyden esteenä voi olla esimerkiksi se, että yh distys jakaa jäsenilleen voittoa tai yhdistyksen purkautuessa va ral li suus jaetaan jäsenille. Yhdistystä tai säätiötä ei voida pitää yleishyödyllisenä, jos lii ke toi minnas ta muodostuu niin merkittävä osa toimintaa, että sitä voidaan pitää tärkeänä toimintamuotona tai jopa toiminnan painopisteenä. Rekisteröimätön yhdistys ei voi olla yleishyödyllinen yhdistys. Re kiste röi mä tön tä yhdistystä pidetään verotuksessa yhtymänä, jonka tulo ve ro te taan sen jäsenten tulona. Jos yhdistyksen tarkoituksena on kui ten kin rekisteröityä ja rekisteröinti on laitettu vireille ennen ve rovuo den päättymistä, voidaan tällaista rekisteröimätöntä yhdistystä pitää verotuksessa yhdistyksenä. Vuonna 2016 kuntaan toimitetut vapautus/huojennusanomukset oheis ma te ri aa li na. Muut hakemukset perustuvat rakennusten yleis hyö dyl li syys käyt tö tarkoi tuk seen, hotelli Joronjäljen hakemus veron kohtuuttoman suu reen määrään. Hakemusten perusteluita esitellään tarkemmin ko kouk sessa. Kjoht: Päätösehdotus annetaan kokouksessa. Kunnanjohtajan päätösehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevat kiinteistöveron huo jen nuk set ja vapautukset. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen. KH 01.08.2016 137 Hotelli Joronjälki/Auvo Puurtinen on jättänyt 2.6.2016 oi kai su vaa timuk sen kunnanhallituksen 06.06.2016 120 tekemään päätökseen.
Aurvo Puurtinen esittää oikaisuvaatimuksessaan, että Joroisten kunta harkitsisi uudelleen Hotelli Joronjäljen kiinteistöverosta va paut tamis ta toimitettujen lisätietojen perusteella. Oikaisuvaatimuksessaan Puurtinen esittää muun muassa, että yrit täjän on ollut mahdotonta varautua näin mittavaan maksun (kiin teis töve ron) korotukseen yllättäen. Perusteluissa todetaan myös, että yritys mahdollistaa monen paikallisen yleishyödyllisen toimijan toi minnan vastiikkeetta tiloissaan. Oikaisuvaatimus oheismateriaalina. Kjoht:: Joroisten kunnanhallitus päättää hylätä Hotelli Joronjäljen/Auvo Puur ti sen kunnanhallituksen 06.06.2016 120 tekemästä pää tökses tä tehdyn oikaisuvaatimuksen seuraavin perustein: Auvo Puurtinen tuo esille oikaisuvaatimuksessaan, että yrittäjän on ollut mahdotonta varautua näin mittavaan maksun (kiin teis tö ve ron) korotukseen yllättäen. Verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti veronmaksajia on koh del tava yhdenvertaisesti, ja verojen on jakauduttava oi keu den mu kaises ti. Lisäksi kunnan on verosta vapauttamisen osalta nou da tet tava, mitä Veronkantolain (5.8.20115/609) 38 a :ssä säädetään. Lais sa todetaan: Vapautus voidaan myöntää: 1) jos vero- tai maksuvelvollisen veronmaksukyky on sairauden, työt tö myy den, elatusvelvollisuuden tai muun vastaavan syyn vuok si olennaisesti alentunut tai jos siihen on verovelvollisen vel ka jär jes te lyn vuoksi erityisiä syitä; tai 2) jos veron periminen on muusta erityisestä syystä ilmeisesti koh tuu ton ta Hotelli Joronjäljen osalta kiinteistöveron peruste määräytyy kahdes tä osatekijästä. Joroisten kunnan kiinteistöveroprosentista se kä verottajan kiinteistöveropaatöksissä noudattamista laista ja ase tuksis ta: 1. Varojen arvostamisesta verotuksessa annettu laki (1142/2005), 2. Valtiovarainministeriön asetus rakennusten jäl leen han kinta-ar von perusteista (1426/2015) sekä, 3. Verohallinnon vahvistamat tarkemmat laskentaperusteet
(Kiin teis tö jen arvostaminen kiinteistöverotuksessa A120/200/2015). Joroisten kunta päättää yleisesti kiinteistöveroprosenteista ja ve rohal lin to kiinteistökohtaisten verotusarvojen määrittämisestä. Hotelli Jo ron jäl jen osalta kiinteistöveroprosentti on ollut tiedossa syksyllä 2015, kun Joroisten kunnanvaltuusto päätti veroprosenteista vuodel le 2016 kokouksessaan 16.11.2015 54. Tuolloin valtuusto ei ko rot ta nut yleistä kiinteistöveroprosenttia, jonka mukaan myös hotel li kiin teis tö jen veroprosentti määräytyy. Hotelli Joronjäljen kiinteistön verotuksessa käytettävän ve ro tus arvon osalta laskelman on tehnyt verohallinto eikä Joroisten kun nal la ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen. Joroisten kunta katsoo, että kunta ei voi yh den ver tai suus pe ri aatteen vaarantumatta vapauttaa tai huojentaa elinkeinotoiminnan har joit ta mi sek si käytettävää yksittäistä kiinteistöä kiinteistöverosta, mi kä li perusteena ei ole Veronkantolain 38 a :n mukaiset pe rusteet, kuten 1) jos vero- tai maksuvelvollisen veronmaksukyky on sai rau den, työttömyyden, elatusvelvollisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi olennaisesti alentunut tai jos siihen on verovelvollisen vel ka jär jes te lyn vuoksi erityisiä syitä; tai 2) jos veron periminen on muus ta erityisestä syystä ilmeisesti kohtuutonta. Joroisten kunnan näkemyksen mukaan Hotellin Joronjäljen kiinteis tö ve ron maksun osalta edellä mainittuja perusteita ei ole. Mikäli kiinteistön verotusarvo on määritelty kiinteistönomistajan mie les tä virheellisesti voi kiinteistön omistaja hakea oikaisua kiinteis tön arvonmääritykseen verottajalta. Auvo Puurtinen tuo esille oikaisuvaatimuksessaan myös, että Hotel li Joronjäljen kiinteistö on ollut vastikkeetta yleishyödyllisessä käy tös sä, jonka johdosta kiinteistöveron määrää tulisi huojentaa. Jo rois ten kunta katsoo kuitenkin, että hotellikiinteistön ensisijainen ja pääasiallinen käyttötarkoitus on elinkeinotoiminnan har joit ta minen, eikä kiinteistölle voida näin ollen myöntää yleishyödyllisen käyt tö tar koi tuk sen perusteella vapautusta tai huojennusta kiin teistö ve ros ta. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan päätösehdotuksen.