Katja Nuorvala/ WWF Vapaaehtoiset öljyntorjuntaresurssina Vanessa Ryan, WWF Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät, 27.9.2012
Mauri Rautkari/WWF-Finland Öljyonnettomuuden riski Itämerellä Itämerellä liikkuu jatkuvasti noin 2000 suurta alusta Öljytuotteiden ja muiden vaarallisten aineiden kuljetukset lisääntyvät ja alusten koko kasvaa Itämerellä vuosittain noin 130 alusonnettomuutta Inhimillinen tekijä! Onnettomuustilanteessa aikaa öljyn keräämiseen avomereltä on rajoitetusti Suomenlahdella oltava valmius 30 000 tonnin vuotoon
Tanja Pirinen / WWF Öljyonnettomuuden vaikutukset Itämereen Itämeren erityispiirteet vaikuttavat sen kykyyn toipua öljyonnettomuudesta Vähäinen veden vaihtuvuus Hapettomat olosuhteet Kylmät, jäiset olosuhteet Vähäisempi luonnollinen öljyn hajottaminen Myös muita ongelmia: rehevöityminen, ympäristömyrkyt, ilmastonmuutos?
Maren Esmark/ WWF-Canon Öljyonnettomuuden jälkeen Nopeinta ja halvinta on poimia öljy talteen joko haverialuksesta tai avomereltä Kun öljy saavuttaa rannikon, torjunta ja puhdistustyöt ovat huomattavasti kalliimpia ja pitkäkestoisempia. Jopa kuukausia kestävä urakka. Suomessa haasteena pitkä, rikkonainen rannikko ja saaristo, sekä haastavat sääolosuhteet
Katja Nuorvala / WWF WWF ja öljyntorjunta? Poliittinen vaikuttamistyö Meriliikenteen turvallisuuden edistäminen Öljyntorjunnan kehittämishankkeet Vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot
Elena Delgado / WWF Spain Bob Zuur /WWF-Canon Vapaaehtoiset öljyntorjunnassa? Prestige, 2002 Rena, 2011
Jorge Sierra/WWF-Canon WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot Perustettu vuonna 2003 Yli 6 300 jäsentä joista yli 1 500 koulutettu Varusteet ja vakuutukset Toimimme aina viranomaisten alaisuudessa ja ohjeistuksen alla.tehtävät öljyonnettomuuden sattuessa: Öljyisten rantojen puhdistaminen Öljyntorjunnan peruskurssi Ryhmänjohtajakoulutus Öljyyntyneiden eläinten hoito Öljyyntyneiden eläinten käsittely- ja hoitokoulutus
WWF:n rooli öljyntorjunnassa
SÖKÖ II Rantojen puhdistaminen Ryhmänjohtaja + 6-10 vapaaehtoista Joukkueenjohtaja
Raúl GarciaWWF-Sapin Toiminta rannalla ryhmän työkenttä
Öljyyntyneiden eläinten hoito Yhteistyössä: SYKE Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Vastaanottava alueellinen pelastuslaitos WWF Suomi
Susanna Manu / WWF Vapaaehtoisten hälyttäminen ja työskentely Onnettomuushälytys saadaan joko suoraan viranomaisilta tai Vapepan kautta Tiedotetaan vapaaehtoisille tekstiviestin ja s-postin avulla Tavoitteena ensimmäisen ryhmän lähtövalmius virallista avunpyyntöä seuraavana päivänä Työskentely Korkeintaan 100 vapaaehtoista töissä 2-3 päivän työvuoroissa useita viikkoja/kuukausia Varusteita ensimmäisille päiville Majoitus, muonitus, pidemmän työskentelyjakson varusteet viranomaisten kautta
Katja Nuorvala / WWF Yhteistoimintaharjoitukset Balex Delta 2012 tilaisuus testata: Vapaaehtoisten hälyttämistä Yhteistyötä viranomaisten kanssa Viestintää Suomen öljyyntyneiden lintujen hoitovalmiutta
Kiitos! Kysymyksiä? Lisätietoja vapaaehtoisesta öljyntorjunnasta: www.wwf.fi/oljyntorjunta Esityksen kuvat 2012, WWF.