tukioppilaan työvihko
sisältö 1. minä ja ryhmäni Ensimmäisessä osassa käsitellään itsetuntoa ja lisätään itsetuntemustasi. Siinä tutustutaan omaan tukioppilasryhmään ja sen ohjaajaan. Lisäksi käsitellään ryhmässä toimimista.... 4 2. minä mukana tukioppilastoiminnassa Toisessa osassa käsitellään tukioppilastoiminnan arvoja ja tavoitteita. Sinulle tärkeiden asioiden pohtimisella haetaan vastausta kysymykseen: miksi olet ryhtynyt tukioppilaaksi.... 13 3. oman kouluni tukioppilastoiminta Kolmannessa osassa käsitellään tukioppilaiden toimintaa koulussa ja ideoidaan toimintasuunnitelmaa. Saat vinkkejä niin nuorempien oppilaiden tukemiseen kuin kaikille järjestettäviin tapahtumiinkin. Lisäksi käsitellään tiedottamista.... 19 4. minä ja koulukiusaamisen ehkäiseminen Neljännessä osassa käsitellään tukioppilaan tärkeää tehtävää koulukiusaamisen ehkäisemissä ja huomaamisessa.... 32 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Käsikirjoitus: Reija Salovaara, Tiina Honkonen, Liisa Toukonen Taittaja Tarja Petrell Valokuvat: Janna-Mari Palo, Saara-Maija Kojo, Salla-Serena Louhi, Marie-Susanne Hyrynen Paino: Miktor 2011
tervetuloa tukioppilaaksi Suomessa toimii vuosittain noin 14 000 tukioppilasta. Olet siis arvokas osa isoa verkostoa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tavoitteena on, että tukioppilaat edistävät viihtymistä koulussa ja parantavat koulun ilmapiiriä. Tämä tarkoittaa sitä, että koulussa on sellainen henki, jossa kaikkien on hyvä toimia yhdessä, ketään ei jätetä ulkopuolelle eikä ketään kiusata. Tukioppilaiden pitämät uusien ryhmien ryhmäyttämiset, erilaiset teemapäivät ja kiusaamisen vastainen työ ovat osa hyvän hengen luomista. Tukioppilaana sinulla on oikeus koulutukseen. Koulutuksesta saat apua ja välineitä tärkeän ja vastuullisen tehtävän hoitamiseen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto suosittelee 16 tunnin pituista koulutusta. Tukioppilaan työvihkon tehtävät sopivat itsenäiseen pohdiskeluun. Paneudu materiaaliin huolellisesti ja kirjoita ajatuksiasi ylös. Materiaalin kysymyksistä voi myös jutella omassa tukioppilasryhmässä ja oman ohjaajan kanssa. Voit myös hyödyntää tätä työvihkoa peruskoulutukseen osallistuessasi. Olethan saanut tukioppilasohjaajaltasi myös Tukioppilaan toimintaoppaan? Siinä on vinkkejä esiintymiseen, hauskoja leikkejä ja harjoituksia, toimintaideoita ja paljon muuta tukioppilaalle sopivaa aineistoa. Kiitos, että olet mukana tässä tärkeässä työssä! Liisa Toukonen, nuorisotyön suunnittelija, MLL Tukioppilaan työvihko 3
1. minä ja ryhmäni omat tietoni oma kuva Nimi: Luokka: Parasta minussa: Innostun: Halusin tukioppilaaksi, koska itsetuntemus Terve itsetunto tarkoittaa mahdollisimman totuudenmukaista kuvaa itsestä. Itsetunto kehittyy toisilta ihmisiltä saadun palautteen, omien kokemusten ja pohdintojen kautta. Itsetunnon kehittymiseen vaikuttaa neljä asiaa: elämänkokemus se, että tulemme toisten ihmisten huomioimiksi se, että toiset välittävät meistä se, että koemme toisten ihmisten tarvitsevan meitä. Itsetunto voi vaihdella eri elämänvaiheissa, mutta itsetunnon pohja on suhteellisen vakaa. Terve itsetunto kertoo tunteesta, että on tarpeeksi hyvä : Ihminen kokee itsensä arvokkaaksi ilman, että etsii kunnioitusta muilta tai kokisi itsensä paremmaksi kuin muut. Ihminen, jolla on terve itsetunto, arvostaa itseään vikoineen ja hyvine puolineen. Sinun tehtävänäsi on selvittää itsellesi omat vahvuutesi ja heikkoutesi. On myös hyvä muistaa, että aina on mahdollisuus kehittyä. Myös se pitää tunnustaa, että kaikkea ei voi osata eikä kaikkeen tarvitse pystyä. Tämän materiaalin harjoitusten avulla voit pohtia omaa itseäsi ja miettiä, mistä vahvuuksistasi on hyötyä tukioppilaana toimimisessa. Kun tunnet itsesi paremmin, voit toimia kouluyhteisössä omana itsenäsi ja myötäelää toisten nuorten elämää. Tukioppilaana voit viedä viestiä omien vahvuuksien huomaamisesta ja hyödyntämisestä myös nuoremmille oppilaille. 4 Tukioppilaan työvihko
mielikuvia minusta Harjoituksessa pohditaan omaa itseä eri näkökulmista ja vahvistetaan itsetuntemusta. Kun olet käynyt läpi kaikki kysymykset, tulet pohtineeksi itseäsi ja kertoneeksi itsestäsi yllättävän paljon. Jatka lauseita: 1. Jos olisin oppitunti, olisin 2. Jos olisin kouluruoka, olisin 3. Jos olisin musiikkikappale, olisin 4. Jos olisin urheiluväline, olisin 5. Jos olisin huonekalu, olisin 6. Jos olisin kirja, olisin 7. Jos olisin eläin, olisin 8. Jos olisin kukka, olisin 9. Jos olisin tv-ohjelma, olisin 10. Jos olisin auto, olisin Tukioppilaan työvihko 5
rakas minä Harjoituksessa pohditaan omaa itseä ja itselle tärkeitä asioita. Tehtyäsi harjoituksen saat tietoa omista tunteista, tarpeista, vahvuuksista ja itsesi kehittämiskohteista. On tärkeää tuntea omien vahvuuksien lisäksi myös omat heikkoudet ja huonot puolet ja oppia hyväksymään ne. Nämä asiat minä osaan: Nämä asiat haluaisin oppia: Nämä asiat tekevät minut onnelliseksi: Näitä asioissa itsessäni arvostan: Nämä asiat minua pelottavat: Näistä asioista minä unelmoin: Kymmenen vuoden kuluttua minä Pidän ihmisistä, jotka Mitä ystävyys merkitsee minulle? Olenko itse hyvä ystävä? 6 Tukioppilaan työvihko
tukioppilasohjaajani Vaikka tukioppilastoiminnan ydin on tukioppilaiden ideoissa ja toiminnassa, tukioppilastoiminta ei ole mahdollista ilman tukioppilasohjaajaa. Hän on vastuussa toiminnasta ja sen käytännön organisoinnista. Mitä paremmin ohjaaja tuntee tukioppilaansa ja tukioppilaat tuntevat toisensa ja ohjaajan, sitä mukavampaa ja helpompaa on toimia yhdessä. Haastattele ohjaajaasi joko yksin tai yhdessä muiden tukioppilaiden kanssa. Voit keksiä kysymyksiä itse lisää. ohjaajan kuva Nimi: Puhelinnumero: Sähköposti: Ketä kuuluu perheeseesi? Mikä oli lempiaineesi koulussa? Mitä harrastat ja teet vapaa-ajalla? Viimeisin lukemasi hyvä kirja? Viimeisin elokuva, joka sykähdytti sinua? Mikä sinulle tuo hyvää mieltä? Mikä sinussa on parasta? Miksi toimit tukioppilasohjaajana? Tukioppilaan työvihko 7
tukioppilasryhmäni Kun tukioppilailta kysyy, miksi he haluavat tukioppilaaksi, vastaukseksi usein saa, että haluaa auttaa muita. Yhtä tärkeää tukioppilaille on myös se, että tukioppilastoiminnassa saa uusia ystäviä ja yhdessä tekeminen on hauskaa. On tärkeää, että tunnette toisenne ja teillä on mukavaa yhdessä. Tämä ei kuitenkaan saisi tarkoittaa sitä, että olisitte sisäänpäin lämpiävä porukka, joiden juttuja muut eivät ymmärrä eikä niihin ole muiden mahdollista päästä mukaan. Tukioppilaiden keskinäinen hyvä henki voi kuitenkin heijastua koko kouluun. Ilo leviää muillekin. tukioppilaiden ryhmäkuva 8 Tukioppilaan työvihko
ryhmässä toimiminen Tukioppilasryhmän kehittyminen toimivaksi ja yhteistyökykyiseksi vaatii aikaa ja ryhmän jäsenten tutustumista toisiinsa. Mitä paremmin tukioppilaat luottavat toisiinsa, sitä paremmin ryhmä pystyy toimimaan tavoitteidensa mukaisesti. Hyvin toimiva ja turvallinen ryhmä antaa tukea vaikeisiin tilanteisiin. Ryhmillä on yleensä samanlaiset kehitysvaiheet. Aina vaiheet eivät mene samassa järjestyksessä ja joskus ryhmä voi palata takaisin johonkin aiempaan vaiheeseen tai jokin vaihe jää kokonaan pois. Ryhmän kehitysvaiheet 1. Aloitusvaihe: Ryhmän jäsenet ovat kiinnostuneita ja samalla epävarmoja toisistaan, koska vielä ei olla tuttuja. 2. Kuherruskuukausi: Ryhmä on kaikesta yksimielinen ja innostunut, erimielisyyttä vältetään. 3. Me-vaihe: Ryhmään kuuluminen on tärkeää ja ryhmässä voi jutella luottamuksellisesti. 4. Konfliktivaihe: Ryhmässä uskalletaan olla eri mieltä, muttei vielä osata ratkaista ristiriitatilanteita. Ryhmään syntyy helposti kuppikuntia. 5. Tasaantumisvaihe: Ryhmän toiminta tasaantuu ja innostus hiipuu. 6. Tehokas työskentelyvaihe: Ryhmä löytää hyvän tavan toimia yhdessä, kaikille löytyy oma tehtävä ja päätökset tehdään yhdessä. 7. Ero: Ryhmä on saavuttanut tavoitteensa ja ryhmän toiminta päättyy. Missä vaiheessa oma ryhmäni on? Onko ryhmämme turvallinen? Miten turvallisuutta voisi lisätä? Mitä voin tehdä, jotta ryhmä toimii hyvin? Tukioppilaan työvihko 9
roolit Ryhmän toiminnan aikana sen jäsenet löytävät oman paikkansa ja tapansa olla ryhmässä eli oman roolinsa. Sama ihminen voi käyttäytyä vähän eri tavalla eri ryhmissä. Toiset roolit edistävät ryhmän työskentelyä ja toiset hidastavat sitä. Ryhmän asiaa eteenpäin vieviä rooleja ovat aloitteentekijä asiantuntija kyseenalaistaja Ryhmää kehittäviä ja ylläpitäviä rooleja ovat rohkaisija tunteiden ilmaisija sovittelija jännityksen laukaisija Häiritseviä ja itsekeskeisiä rooleja ovat hyökkääjä jarruttaja huomiontavoittelija kilpailija vetäytyjä yläpuolelle asettuja Mikä on oma roolini koululuokassani? Harrastusryhmässäni? Tukioppilasryhmässäni? Millaisen roolin haluaisin itselläni olevan? 10 Tukioppilaan työvihko
ryhmässä kuulluksi tuleminen Usein tukioppilasryhmä on melko iso porukka. Koulussasi voi olla tukioppilaita kymmenen tai kymmeniä. Sinulla voi olla monia hyviä ajatuksia ja ideoita, mitä tukioppilaana haluaisit tehdä ja mitä kaikkea ryhmäsi voisi järjestää. Kun jokainen saa kertoa omat näkemyksensä, myös yhteisen sävelen löytäminen on mahdollista niin, että ei toteuteta vain yhden oppilaan näkemyksiä. Yhdessä ideoituun ja suunniteltuun on myös helpompi sitoutua ja innostua siitä. Ryhmässä kaikkien tarpeita ja ideoita ei kuitenkaan aina voi toteuttaa, vaan useimmiten lopputulos on kompromissi. Saatko ajatuksesi ja ideasi läpi ryhmässä? Uskallatko sanoa ääneen omat ideasi? Annatko muille tilaa kertoa omia ideoitaan? Rohkaisetko muita ilmaisemaan ajatuksiaan? Miten yhteinen päätös siitä, mitä tehdään, syntyy? Miten ryhmäsi keskustelutapaa voisi kehittää? Tukioppilaan työvihko 11
oman tukariryhmän säännöt Jokaisella ryhmällä on säännöt. Ne voivat olla joko kirjoittamattomia sääntöjä, miten toimitaan tai ne voidaan kirjoittaa myös ylös. Jos säännöt kirjoitetaan ylös, kannattaa erotella, miten eri tilanteissa toimitaan ja mikä ei ole sallittua. On myös hyvä ennalta pohtia, miten toimitaan silloin, jos joku rikkoo sääntöjä. Pohtikaa tukioppilaiden ja ohjaajanne kanssa yhdessä, mitä sääntöjä teillä on miten toimitaan, jos joku rikkoo sääntöjä. Mitä sääntöjä tukioppilasryhmällä mielestäsi pitäisi olla? tukioppilasryhmän kokoontumiset Joissakin kouluissa tukioppilastoiminta tarkoittaa koulun jälkeen kokoontuvaa kerhoa, toisissa valinnaisainetta ja joissakin kouluissa sitä, että tukioppilaat kokoontuvat välitunneilla. Kokoontumisia saattaa myös olla muiden oppituntien aikana koulupäivän keskellä. On hyvä, jos tukioppilasryhmän tapaamiset ovat säännöllisiä. Ennen tapahtumien ja tempauksien järjestämistä kannattaa kokoontua tiheämmin. Miten usein teidän tukioppilasryhmänne kokoontuu? Onko kokoontumisia riittävästi? Missä kokoonnutte? Miten ohjaaja kutsuu teidät koolle? Miten saatte tiedon, jos tarvitaan uusi kokous nopeasti? Toimiiko nykyinen kokoontumistapa? Jos ei, miten kehittäisit sitä? 12 Tukioppilaan työvihko
2. minä tukioppilastoiminnassa Tukioppilastoiminta perustuu vertaistuen ajatukseen eli siihen, että suunnilleen samanikäiset nuoret toimivat koulussa toistensa tukena. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. MLL aloitti tukioppilastoiminnan vuonna 1972. Tukioppilastoiminnassa nuoret tukevat toisiaan keskustelemalla ja järjestämällä yhteistä toimintaa. Tavoitteena on edistää sitä, että kaikki tulevat koulussa toimeen keskenään, koulussa viihdytään ja siellä on turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Tukioppilastoimintaa on suuressa osassa Suomen yläkouluista. Vuosittain tukioppilaana toimii noin 14 000 nuorta ja ohjaajia on noin 800. tukioppilastoiminnan arvot Arvot ovat asioita, joita pidämme tärkeinä ja joiden vuoksi haluamme toimia. Tukioppilaiden kaikissa toiminnoissa on paljon yhteisiä, tärkeitä asioita, joita on hyvä pohtia omassa tukioppilasryhmässä. MLL on määritellyt tukioppilastoiminnalle arvot. Keskustelkaa niistä tukioppilasryhmässänne ja pohtikaa, oletteko valmiita toiminaan niiden mukaisesti. Yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuus on jokaisen yksilön arvostamista omana itsenään. Tukioppilas toimii esimerkillisesti ja hyväksyy itsensä ja toiset juuri sellaisina kuin on. Vapaaehtoisuus Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia toimijoita. Vapaaehtoisuus on halua kantaa yhteistä vastuuta ja toimia koko kouluyhteisön parhaaksi. Luottamuksellisuus Tukioppilas on vaitiolovelvollinen ja säilyttää hänelle osoitetun luottamuksen. Vaitiolovelvollisuus ei kuitenkaan tarkoita vastuunkantamista yksin. Vaikeita asioita voi jakaa tukioppilasryhmässä luottamuksen periaatteita noudattaen. Osallisuus Tukioppilaina toimivat nuoret suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat itse tekemäänsä toimintaa. Toiminta lähtee nuorista itsestään. Nuoruus ja nuoruuden arvostus Tukioppilaat kuten muutkin nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Tukioppilastoiminnassa tätä tietoa hyödynnetään hyvän kouluilmapiirin saavuttamiseksi. Ilo Tukioppilastoiminnassa näkyy tekemisen ilo. Toiminta tuo iloa kaikille kouluyhteisön jäsenille. Nuorten äänen kuuluminen Nuori saa tukioppilastoiminnan kautta mahdollisuuden vaikuttaa koulunsa toimintaan. Tukioppilas näkee koulussa asioita, joita aikuinen ei välttämättä näe, ja hän voi välittää tietoa eteenpäin. Tukioppilaan työvihko 13
omat ja oman ryhmän arvot Arvot ovat niitä asioita, jotka ovat meille tärkeitä. Arvot näkyvät muun muassa siinä, miten käytämme aikamme ja rahamme. Arvot ohjaavat valintojamme ja tekojamme. Jos arvomaailmassa oma terveys on tärkeää, se vaikuttaa siihen, millaisia päihteisiin, liikuntaan, uneen tai ravintoon liittyviä valintoja tekee. Aina arvot ja teot eivät kuitenkaan kohtaa. Kun pohtii omia arvojaan, se voi auttaa omien arvovalintojen tekemisessä ja siten löytämään itselleen sopivan tavan elää. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä? Vaikuttavatko sinulle tärkeät asiat siihen, miten käytät aikaasi ja miten käytät rahasi? Pohtikaa tukioppilasryhmässänne ryhmänne arvoja: Mikä on teille tärkeää? Toteutuvatko ryhmänne arvot käytännössä? MIten? Jos ryhmänne arvot eivät toteudu käytännössä, mitä asialle voisi tehdä? 14 Tukioppilaan työvihko
tukioppilastoiminnan tavoitteet Toimintaa suunniteltaessa on hyvä ottaa uomioon myös jokaisen tukioppilaan tavoitteet ja pohtia, mitkä tavoitteista ovat sellaisia, joita kohti voitte ryhmänä lähteä toimimaan. Millaisia tavoitteita sinulla on tukioppilaana toimiessasi? Millaisia tavoitteita tukioppilasryhmälläsi on? Tukioppilaan työvihko 15
minä tukioppilaana Tukioppilas on vapaaehtoinen, tehtävään valittu nuori, joka on saanut tukioppilastoimintaan koulutuksen. Hän on kiinnostunut toimimaan yhdessä toisten kanssa. Tukioppilas Tukioppilaan ei tarvitse olla koulumenestykseltään huippuoppilas. Hän noudattaa koulun sääntöjä ja suhtautuu kouluun myönteisesti. Tukioppilas säilyttää luottamuksen ja tekee ne asiat, jotka lupaa. Tukioppilaan tehtävänä on kuuleminen ja kuunteleminen. Hän huomaa koulussa asioita, joita aikuinen ei aina näe. Tukioppilas kertoo viestejä nuorten elämästä erilaisissa tilaisuuksissa, kuten vanhempainilloissa. Tukioppilaan ensisijainen tehtävä on huolehtia omasta opiskelustaan ja vasta sitten, jos aikaa ja voimia jää, hän auttaa muita oppilaita. Monet tukioppilaan tehtävät ovat sellaisia, joiden toteuttaminen ei vaadi suurta tapahtumaa tai tempausta, vaan ne siirtyvät käytäntöön arkipäivän vuorovaikutuksessa. Ydinajatus on se, että toiminta on parhaimmillaan jokapäiväistä välittämistä, ei niinkään mahtipontisia ja suuritöisiä tapahtumia. Toki tapahtumat ovat joskus paikallaan ja toimivat myös yhteistyön edistäjinä, mutta ne eivät ole toiminnan keskeisin tavoite. Millaisia arkipäivän tekoja tukioppilasryhmänne voisi tehdä? 16 Tukioppilaan työvihko
miksi olen tukioppilas? Tukioppilailla on monia syitä lähteä mukaan toimintaan. Tunnistatko alla olevasta listasta sinulle tuttuja ajatuksia? Tekemisen kaipuu Halu saada mielekästä toimintaa. Tarve tuntea itsensä merkitykselliseksi. Mahdollisuus vaikuttaa koulun viihtyvyyteen. Auttamisen halu Halu myötäelää toisten nuorten elämää. Tunne omasta tarpeellisuudesta silloin, kun auttaa toista. Omassa elämässä koetut vaikeudet, esimerkiksi kiusaaminen. Kokeilunhalu Halu kokeilla ja käyttää omia tietoja ja taitoja. Vastapaino koulun arjen rutiineille. Yhteisöllisyyden kaipuu Halu kuulua tukioppilaiden ryhmään. Keino tutustua uusiin ihmisiin ja saada uusia kavereita. Yhteishenki, hyvä fiilis ja yhdessä tekeminen tärkeää. Miksi halusit tukioppilaaksi? Minkä puolesta tai mitä vastaan haluat toimia? Mihin haluat vaikuttaa? Tukioppilaan työvihko 17
miten paljon voit ja ehdit tehdä? Tukioppilaana innostuu helposti monenlaisista asioista. On tärkeää miettiä, mihin kaikkeen lähtee mukaan ja miten ison roolin niissä ottaa. Sinun ei tarvitse olla mukana toteuttamassa jokaista tukioppilaiden teemapäivää tai tempausta. Voit hyvin sanoa, että nyt tarvitset enemmän aikaa koulutyöllesi. Tärkeintä on huolehtia omasta koulutyöstä ja jaksamisesta. Tukioppilaan ei myöskään tarvitse kuunnella kaikkien oppilaiden huolia tai ratkaista kaikkia koulupihan tilanteita. On tärkeä, että kerrot näkemästäsi ja kuulemastasi luotettavalle aikuiselle, esimerkiksi omalle tukioppilasohjaajalle. Hän on tärkeä tuki ja voimavara myös sinun jaksamisellesi, ja sinun ei tarvitse kantaa huolia yksin. On kuitenkin hyvä muistaa, että tukioppilaana olet vaitiolovelvollinen ja että monet asiat ovat sellaisia, ettei niistä kerrota koulun muille oppilaille. Tukioppilaana toimiminen on paitsi hyvää tahtoa ja empatiaa, myös toimintaa. Ennen toimintaan ryhtymistä on tärkeää pohtia, mitä on valmis tekemään ja kuinka paljon on valmis käyttämään siihen aikaa. Mitä olet itse valmis tukioppilaana tekemään? Millä tavoin sitoudut tekemiseen? Kuinka paljon sinulla on antaa aikaa? 18 Tukioppilaan toimintaopas
3. Oman kouluni tukioppilastoiminta Tukioppilaiden toiminnan suunnitteleminen on tärkeää, jotta arvot ja tavoitteet eivät pääsisi unohtumaan. Suunnittelu on tärkeää myös siksi, ettei kaikki toiminta tapahtuisi yhtä aikaa tai vain alkusyksynä. Suunnitelmaa tehdessä kannattaa ottaa huomioon koulun loma-ajat, juhlapyhät, traditiot ja koulun muiden toimijoiden, kuten oppilaskunnan, järjestämät tapahtumat ja teemaviikot. Tuo ideoitasi rohkeasti esille omassa ryhmässäsi. Jakakaa vastuuta ja vaihdelkaa sitä, kuka tekee mitäkin, jotta jokainen saa mahdollisuuden oppia ja kokeilla erilaisia tehtäviä. Lupaa tehdä vain se, mitä varmasti jaksat ja olet valmis tekemään. Sitoutuminen tarkoittaa sitä, että muiden ei tarvitse korjata sinulta tekemättä jääneitä tai hutiloiden tehtyjä asioita. Mitä ideoita sinulla on? Mistä koulun tukioppilastoiminnan perinteistä haluat pitää kiinni? Miten niitä voisi muuttaa ja kehittää? Tukioppilaan toimintaopas 19
tukioppilastoiminnan suunnitelma Koulun tukioppilastoiminnalle on hyvä tehdä lukuvuodeksi toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman teon voi aloittaa pohtimalla seuraavia kysymyksiä. Jokaisella tukioppilaalla on ajatuksia siitä, millaista tukioppilaiden toiminnan pitäisi olla ja mitä järjestetään. Tukioppilasryhmän ja -ohjaajan tulisi yhdessä neuvotellen päättää, mitkä ideoista toteutetaan. Yhteinen, koko ryhmän keskustelu harjoittaa neuvottelutaitoja. Ennen keskustelun aloittamista on syytä kerrata hyvän neuvottelijan ominaisuudet: Hyvä neuvottelija kuuntelee, mitä jokainen sanoo. rohkaisee muita osallistumaan keskusteluun. sovittelee ryhmäläisten välisissä suhteissa. hankkii lisätietoa ja selvennyksiä asioihin. on valmis joustamaan alistumatta. antaa omia ideoitaan ryhmän käyttöön. hyväksyy ihmisten ja ajatustapojen erilaisuuden. Mihin toiminnalla pyritään (tavoite)? Mitä tehdään (toimenpide, toimenpiteet)? Kuka tekee mitäkin? Missä toiminta järjestetään? Milloin tapahtuu: päivä ja kellonaika? Kenen apua tarvitaan? 20 Tukioppilaan työvihko
toimintaideoita Jokainen koulu toteuttaa oman näköistään tukioppilastoimintaa ja samassakin koulussa toiminta vaihtelee vuosittain. Parhaat ideat syntyvät yhdessä pohtimalla. Tässä muutamia ideoita: Kummiluokkatoiminta. Tukioppilaat toimivat kummeina nimetyille nuoremmille luokille. Se on konkreettinen ja näkyvä toimintamuoto, jolla nopeutetaan ja helpotetaan sopeutumista uuteen kouluun, ryhmään ja sen työtapoihin. Kummitoiminta kiinteyttää luokkahenkeä ja luo turvallisuuden tunnetta. Uusien luokkien vastaanottaminen koulun alkaessa syksyllä. Tukioppilaat toimivat oppaina uusille koulutulokkaille, esittelevät koulun tiloja ja henkilöitä. Samalla he kertovat koulun käytännöistä ja tavoista sekä opastavat, miten lukujärjestystä luetaan. Tukioppilaat esittelevät koulua myös tutustumaan tuleville oppilaille. Teemapäivät. Tukioppilaat järjestävät koko koulun teemapäiviä esimerkiksi päihteettömyydestä ja kiusaamisen ehkäisemisestä. Teemapäivät tuovat vaihtelua koulun arkeen ja herättävät yhteiseen keskusteluun. Koulun yhteiset juhlat. Almanakasta löytyy runsaasti erilaisia päiviä, joiden teeman ympärille saadaan syntymään koko koulun yhteisiä juhlia. Erityisesti ystävänpäivä on ollut tukioppilaiden mielestä mukava päivä järjestää tapahtumia. Myös vappu, joulunaika ja esimerkiksi halloween innoittavat monia tukioppilaita. Koulurauhan julistuksen yhteydessä voidaan järjestää oma lukuvuoden aloitusjuhla. Tapahtumat ja tempaukset. Näitä voivat olla esimerkiksi koulurauhan julistus syksyllä, lelupäivä, väriviikko, disko, toivekonsertti keskusradiossa, ystävänpäivä- ja joulukorttien välitys, kioski, keräykset, naamiaiset, kykypäivä, kansainvälisyyspäivä, musiikkiesityksiä, hiuspäiviä, luokkajuhlat, liikuntakerho, viikkovisa, kirpputori, ysien lehti, elokuvapäivä tai teatteri, valorata, tanssiaiset, ruokaviikko, välituntiviikko, lumenveistokilpailu. Välituntitoiminta. Tukioppilaat järjestävät leikkejä ja pelejä välitunneille. Välitunneilla tukioppilaat voivat pitää myös välituntipäivystystä esimerkiksi koulun kahviossa. Näin muut oppilaat tietävät, mistä tukioppilaan tavoittaa. Päivänavaukset. Tukioppilaat voivat pitää päivänavauksia tukioppilastoiminnan teemoista, kuten ystävyys tai kiusaamisen ehkäisy. Samalla voi soittaa jonkin teemaan liittyvän kappaleen. Vanhempainillat. Tukioppilaat toimivat nuorten viestien äänitorvena vanhempainilloissa. Tukioppilaan työvihko 21
esimerkki tukioppilastoiminnan vuodesta Elokuu Vastaanotetaan uudet oppilaat koulun alkaessa. Kummiluokkatoiminta alkaa. Koulurauhan julistus. Sovitaan tukioppilasryhmän säännöllisistä tapaamisista. Syyskuu Kummiluokkatoimintaa. Lokakuu Teematunnit kummiluokalle ryhmähengestä ja koulukiusaamisesta. Teemaviikko erilaisuuden arvostamisesta koko koululle ja Halloween-naamiaiset. Marraskuu Välituntiviikko koko koululle. Pikkujoulut kummiluokan kanssa. Joulukuu Tukioppilasryhmän oma joulujuhla. Jouluterveisradio koko koululle. Syyslukukauden arviointia. Tammikuu Uusien tukioppilaiden valinta. Teematunnit kummiluokalle suvaitsevaisuudesta. Helmikuu Ystävänpäivän tapahtuma koko koululle. Maaliskuu Teemaviikko päihteettömyydestä ja sen elämän eduista. Uusien tukioppilaiden peruskoulutus. Huhtikuu Kummiluokkatoiminnnan päätösjuhlat. Toukokuu Uusien oppilaiden tutustuminen kouluun. Syksyn koulunaloitukseen liittyvien toimien suunnittelua. 9.-luokkalaisten juhla. 22 Tukioppilaan työvihko
toiminnasta tiedottaminen Kukaan ei tiedä, mitä tukioppilaat tekevät, ellette kerro siitä. On tärkeää huolehtia tiedottamisesta, jotta tapahtumiin saadaan osallistujia ja jotta teemapäivässä kaikilla on oikeat varusteet. On tärkeää tiedottaa omaa kummiluokkaa siihen liittyvästä toiminnasta, muita oppilaita teemapäivistä ja tempauksista sekä rehtoria ja opettajia kaikesta mitä teette. On tärkeää ottaa huomioon myös koulun muu henkilökunta. Joskus on hyvä ottaa yhteyttä paikallislehteen tai -radioon ja antaa juttuvinkki tulevasta toiminnastanne. Muista kertoa tukioppilastoiminnasta myös kotona. Miten tiedotatte oppilaille tulevista tapahtumista? (keskusradio, ilmoitustaulu ) Miten opettajille tiedotetaan? Mitä tukioppilaat tekevät ja mikä on ohjaajan rooli tiedotuksessa? Miten ilmoitatte opettajille, jos teidän tarvitsee olla pois oppitunneilta? Tukioppilaan työvihko 23
toiminnan arvioiminen Toiminnan toteuttamisessa on muistettava kolme keskeistä vaihetta: 1. Suunnittelu 2. Toteutus 3. Arviointi Arviointi on näistä se, joka usein syystä tai toisesta jää toteuttamatta. Arvioinnin avulla toimintaa voi kehittää. Osallistujilla voi olla eri käsitys toiminnan merkityksestä kuin tukioppilailla. Huomioon kannattaa ottaa myös rehtorin, opettajien ja koulun muiden aikuisten mielipiteet ja tarpeet. Arvioinnissa on hyvä muistaa, että myönteinen palaute ja kommentointi on tärkeämpää kuin epäkohtien kaivaminen. Kun toiminnan arviointi tapahtuu myönteisessä hengessä, se kehittää toimintaa enemmän kuin kielteisen palautteen antaminen. Miten keräätte palautetta osallistujilta? Miten keräätte palautetta rehtorilta, opettajilta ja koulun muilta aikuisilta? 24 Tukioppilaan työvihko
itsearviointi eli miten itse onnistuin Jokaisen tapahtuman yhteydessä on hyvä käydä alla olevat kysymykset läpi. Kun jokainen tukioppilas on vastannut niihin, sen jälkeen on helppo käydä yhteinen palautekeskustelu. Materiaalit ja valokuvat tapahtumasta on hyvä koota talteen: niistä voi olla apua seuraavan tapahtuman suunnittelussa ja tulevien tukioppilaiden toimissa. Toteutettu tapahtuma: Aika: Tavoite eli miksi tapahtuma järjestettiin? Mikä oli oma roolini? Miten itse onnistuin? Mitä opin tai oivalsin? Päästiinkö asetettuun tavoitteeseen? Miksi? Miksi ei? Mikä onnistui? Mikä olisi voinut mennä paremmin? Miten ryhmä toimi? Tukioppilaan työvihko 25
6.-luokkalaisten kohtaaminen Muistatko kun itse olit 6.-luokkalainen ja ajatuksesi olivat jo siirtymässä kohti syksyllä alkavaa seitsemättä luokkaa? Miltä sinusta tuntui? Mikä jännitti? Mitä odotit? Mitä olit kuullut yläkoulusta? Monissa kouluissa 6.-luokkalaiset tulevat keväällä tutustumaan yläkouluun. Tutustumispäivissä he kohtaavat usein ensimmäistä kertaa myös tukioppilaat. Tukioppilaat voivat kertoa koulusta, kierrättää luokissa ja kertoa oppiaineista, valinnaiskursseista ja koulun tavoista. Miten haluaisit ottaa 6.-luokkalaiset vastaan? Millaisen kuvan haluat yläkoulussa olemisesta välittää ja mitä heille kertoa? Miten voit helpottaa jännitystä ja lieventää mahdollisia pelkoja? yläkoulun alku, opastus ja neuvonta Tukioppilaiden toiminnan keskeisintä aikaa on koulun alku. Syksyllä yläkoulun aloittavien uusien 7.-luokkalaisten vastaanottaminen ja ryhmäyttäminen sekä kummiluokkatoiminta ovat monissa kouluissa tukioppilaiden tärkeimpiä tehtäviä. Koulun alku saattaa jännittää, uudet 7.-luokkalaiset pelkäävät tulevansa kiusatuiksi, uudet luokkakaverit ovat vieraita ja eri oppiaineiden luokkiin voi olla hankalaa löytää. Kaikessa tässä tukioppilaat voivat olla tukena. Miettikää tukioppilasryhmässä jo keväällä, miten haluatte syksyllä ottaa uudet 7.-luokkalaiset vastaan. Miten sinä haluat toimia? 26 Tukioppilaan työvihko
Millaiset fiilikset koulun alusta ja koulusta haluat välittää? Mitä teette 7.-luokkalaisten kanssa jo heti ensimmäisenä päivänä? Miten uudet 7.-luokkalaiset tunnistavat tukioppilaat ja saavat sinuun yhteyden? Pidättekö välituntipäivystystä? Mikä on sinun kummiluokkasi, mitä ensimmäisellä kummiluokkatunnilla tehdään ja miten usein kummiluokkatunteja on? Millaisen tervetulojuhlan tai diskon järjestätte? Pidättekö ryhmäyttämispäivän tai oletteko mukana opettajien tai vaikkapa seurakunnan tai nuorisotoimen järjestämässä ryhmäyttämispäivässä? Mikä on roolinne ja tehtävänne? Oletteko mukana ensimmäisessä vanhempainillassa ja mitä kerrotte siellä tukioppilastoiminnasta? Tukioppilaan työvihko 27
ryhmäyttäminen Turvallinen ryhmä on oppimisen ja koulussa viihtymisen edellytys. Tukioppilaat voivat auttaa omaa kummiluokkaansa tutustumaan ja muodostamaan tiiviin ryhmän. Mitä paremmin luokan oppilaat tuntevat toisensa, sitä paremmin he tulevat toistensa kanssa toimeen. Mitä turvallisempi tunnelma luokassa on, sitä paremmin siellä opitaan. Tukioppilaat ovat apuna ryhmäyttämisessä. Ryhmäyttämisen voi toteuttaa jokaisessa luokassa erikseen tai isommalle porukalle ryhmäyttämispäivänä. Usein nämä päivät pidetään jossakin leirikeskuksessa ja niiden järjestämisestä vastaavat kunnan tai seurakunnan nuorisotyöntekijät. Tukioppilailla voi olla niissä oma rasti tai tukioppilaat voivat kiertää rasteilla oman kummiluokkansa kanssa. Muistele, miten itse tutustuit omaan luokkaasi. Oliko teillä tukioppilaiden järjestämä ryhmäytys? Millainen tunnelma siitä jäi? Millaisen ryhmäytymisen haluaisit pitää uusille oppilaille? Millaisia tutustumisleikkejä ja harjoituksia voisi pitää? Miksi leikkejä ja harjoituksia tehdään? Miten varmistat, että kaikki ovat mukana? Millaista tukea kaipaat omalta tukioppilasohjaajaltasi? Mikä on luokanvalvojan rooli? 28 Tukioppilaan työvihko
arviointi kaikkien ryhmäyttämisten jälkeen Miksi tapahtuma järjestettiin (tavoite)? Mitä itse tein ja miten onnistuin? Päästiinkö tavoitteeseen? Miten ryhmämme toimi yhdessä? Tukioppilaan työvihko 29
tervetulojuhla 7.-luokkalaisille Monissa kouluissa tukioppilaat järjestävät 7.-luokkalaisille tervetulojuhlan tai diskon muutama viikko koulun alkamisen jälkeen. Näissä tapahtumissa on erilaisia leikkejä, yhteishengen kohotusta ja täysivaltaiseksi yläkoulun oppilaaksi tulon juhlistamista. On tärkeää, että nämä tapahtumat toteutetaan hyvässä hengessä ilman nolaamisia. Turvallinen ja mukava ilmapiiri on olennainen asia tapahtuman onnistumiselle. Tapahtuman nimi antaa suuntaa sen luonteelle. Mopodisko kuulostaa erilaiselta kuin Seitsemäs taivas. Kannattaa miettiä, järjestäänkö tapahtumat vain 7.-luokkalaisille vai koko koulun oppilaille. Muistele, millainen tervetulojuhla tai disko järjestettiin, kun itse aloitit seitsemännen luokan? Millainen olo siitä tuli sinulle? Millaisen tunnelman haluaisit välittää uusille 7.-luokkalaisille heidän tervetulojuhlassaan? Millaista ohjelmaa tapahtumassa on? Mikä on sinun roolisi ja tehtäväsi? 30 Tukioppilaan työvihko
Ketä tapahtumassa on paikalla (7.-luokkalaiset, muut oppilaat, opettajat )? Tukioppilaan työvihko 31
4. minä ja koulukiusaamisen ehkäiseminen Tunnistatko koulussa tilanteen, jossa joku oppilas jää toistuvasti ryhmien ulkopuolelle? Onko koulussanne tuttua se, että aina sama oppilas tulee valituksi joukkueeseen viimeisenä? Liikkuuko luokassa kirjeitä tai lappusia, joissa kerrotaan jostakin luokan oppilaasta? Oletko huomannut, että muut vetävät aina pulpettiaan puoli metriä kauemmas siitä, missä tietty oppilas istuu? Usein kiusatusta oppilaasta ei näe, miltä nämä tilanteet hänestä tuntuvat. Hänen sisällään saattaa kuitenkin myllertää isoja tunteita pettymyksestä ahdistukseen ja vihasta arvottomuuteen. Kiusaamiselle on tyypillistä, että se tapahtuu yleensä ryhmässä. Se ei ole pelkästään kiusaajan ja kiusatun välinen tapahtuma, vaan läsnä on muitakin. Kiusaamistilanteen sivusta seuraaminen mahdollistaa kiusaamisen, sillä usein kiusaaja kokee sen kannustamisena. Voit tukioppilaana puolustaa kiusattua ja olla hänen tukenaan. On myös tärkeää huomioida yksin jäävät oppilaat. Jo käytävällä tai ruokalassa tervehtiminen on kiusatulle tärkeä viesti, että hänet huomataan. Koulukiusaamistapauksissa on tyypillistä, että aikuiset eivät aina huomaa kiusaamista sen sijaan oppilaat tietävät asiasta. Vain noin puolet kiusatuista kertoo asiasta jollekin. Nuoret kertovat kiusaamisesta usein mieluummin toiselle nuorelle kuin aikuiselle. Tukioppilaat ovat tärkeitä koulukiusaamisen tunnistajia. He voivat toimia välitunneilla, ruokalassa ja tunneilla silminä ja korvina, jotka huomaavat kiusaamisen. Heille voi myös kertoa näkemästään tai kokemastaan. Tukioppilas voi myös lähteä kiusatun tukena kertomaan kiusaamisesta esimerkiksi opettajalle, terveydenhoitajalle tai muulle luotettavalle aikuiselle. Oletko huomannut, mitä muut oppilaat tekevät kiusaamistilanteessa? Miten itse toimit? Miten haluaisit toimia? 32 Tukioppilaan työvihko
Miten odotat aikuisen toimivan? Miten kiusaaminen eroaa siitä, että kaksi ihmistä riitelee? Missä kouluun liittyvissä tilanteissa kiusaamista tapahtuu? Millaista kiusaamista olet nähnyt? Kiusaavatko tytöt ja pojat eri lailla? Koulukiusaamisesta on paljon tietoa ja nuorten tarinoita MLL:n Nuortennetistä: www.mll.fi/nuortennetti. Tukioppilaan työvihko 33
ideoita koulukiusaamisen ehkäisemiseksi Tukioppilaat voivat tehdä koulussa monenlaisia toimia koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Voitte itse ideoita, mitä kaikkea voisitte tehdä. Apuna voitte käyttää alla olevia vinkkejä. Toimintaa ideoidessa on hyvä muistaa, että myös tukioppilastoiminnassa on tilanteita, joissa voidaan tiedostamatta kiusata. Esimerkiksi jos ohjaatte leikkejä muille oppilaille, tarkkailkaa, ettei sama henkilö tipahda aina ensimmäisenä leikistä pois. Toiminta kummiluokan kanssa Kummiluokan kanssa voi pohtia, mitä kiusaaminen on, mitä rooleja kiusaamistilanteissa on ja miltä se tuntuu. Yhdessä voi myös tehdä kiusaamisen vastaiset säännöt ja ohjeet, miten niiden rikkomisesta rangaistaan. Nämä on hyvä toimittaa myös koteihin. Koulun kiusaamattomuussitoumus Tukioppilaat voivat toteuttaa koko koulun kiusaamattomuussitoumuksen. Lakanalle tai suurelle paperille kirjoitetun sitoumuksen teksti voi olla yksinkertainen lupaus olla kiusaamatta ketään ja puuttua huomaamiinsa kiusaamistilanteisiin. Kaikki koulun oppilaat ja opettajat sekä muu henkilökunta allekirjoittavat sitoumuksen. Sen jälkeen sitoumus laitetaan näkyville muistutukseksi koko lukuvuoden ajaksi. Kiusaamattomuussitoumuksesta on myös hyvä tiedottaa koteja. videoita ja keskustella videon tapahtumista. Videon keskusteluaineistosta löydät valmiit kysymykset. MLL:n julkaisema dvd on postitettu kaikkiin suomenkielisiin yläkouluihin, kysy tukioppilasohjaajaltasi. Julisteet Tukioppilaat voivat tehdä julisteita, jotka kertovat vaikkapa kiusaamiseen liittyvistä rooleista ja edistävät kiusaamiseen puuttumista. Julisteet voi laittaa käytäville koko koulun nähtäväksi. Tämän voi toteuttaa myös A3-kokoisita papereista tehtyinä pöytätabletteina, jotka viedään ruokalan pöydille, tai näyttelynä terveydenhoitajan huoneen aulassa. Aamunavaukset Tukioppilaat voivat pitää koulukiusaamiseen, sen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen liittyviä aamunavauksia. Samalla voi soittaa jonkin teemaan liittyvän musiikkikappaleen. Välituntitoiminta Välitunnit ovat usein pihalla seisoskelua ja mahdollistavat monenlaisen kiusaamisen. Tukioppilaat voivat järjestää koko koulun yhteistä välituntitoimintaa. Erilaiset pelit, leikit, kilpailut ja turnaukset tarjoavat paikan tehdä yhdessä ja myös tulla katsomaan tai ainakin liepeille, vaikka ei itse osallistuisikaan. Ettei kukaan jää yksin -dvd Tukioppilaat voivat näyttää esimerkiksi kummiluokille kiusaamisesta kertovia Näytelmän toteuttaminen Tukioppilaat voivat tehdä koulukiusaamista käsittelevän näytelmän. Voitte 34 Tukioppilaan työvihko
tehdä käsikirjoituksen itse tai käyttää Tukari välittää materiaalissa olevaa Tapiolan koulun tukioppilaiden tekemää käsikirjoitusta (www.mll.fi/kasvattajille). Näytelmän voi esittää koko koululle ja myös vanhemmille. Vanhempainillat Tukioppilaat voivat vierailla 7.-luokkien vanhempainilloissa ja kertoa koulukiusaamisesta vaikkapa MLL:n tuottaman Ettei kukaan jää yksin -dvd:n avulla. Kyseisen dvd:n mukana olevassa keskusteluaineistossa on kysymyksiä myös aikuisille. Mitä voitte tukioppilaina tehdä kiusaamisen ehkäisemiseksi? Mitä voit itse tehdä? Tukioppilaan työvihko 35
Tukioppilaan työvihkossa on tehtäviä, joiden avulla voi miettiä omaa rooliaan tukioppilaana. Millainen tukioppilas sinä haluaisit olla? www.mll.fi/nuortennetti Lasten ja nuorten puhelin 0 116 111, kirjepalvelu www.mll.fi/nuortennetti