Logistiikan perustutkinnon lukujaksokaavion kehittäminen

Logistiikan perustutkinnon lukujaksokaavion kehittäminen Tommi Aaltonen Kari Sippola Ammatillisen opettajankoulutuksen kehittämishanke Tammikuu 2014 Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu

TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tommi Aaltonen, Kari Sippola Logistiikan perustutkinnon lukujaksokaavion kehittäminen Opettajankoulutuksen kehittämishanke 13 sivua + 2 liitesivua Tammikuu 2014 Tämän kehittämishankkeen tarkoituksena oli kehittää omassa työssämme käyttämäämme lukujaksokaaviota ja muokata sitä esille tulleiden tarpeiden ja kehittämisideoiden pohjalta. Tämä kehittämishanke oli hyvä tilaisuus tutustua perusteellisesti alamme opetussuunnitelmaan ja käyttämäämme lukujaksokaavioon ja tuoda esille omia ajatuksia parin vuoden opettajakokemuksen jälkeen. Kehittämishankkeen tuloksena on saatu aineistoa, joka on ollut käytössä ensimmäisen syksyn, hyvillä opetuskokemuksilla. Logistiikan perustutkinto ja siihen kuuluva ajokorttikoulutus on elänyt suuria muutoksia ja tästä syystä lukujaksokaavion on elettävä muutosten mukana. Kuorma-auto kuljettajan perustason ammattipätevyys ja ajokorttikoulutus ovat laissa määrättyjä ja valvottuja koulutuksia ja ne ohjaavat opintosuunnitelman lisäksi hyvin paljon opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Sataedussa annettava logistiikan perustutkinto on kolmevuotinen ja siitä valmistutaan kuorma-auton kuljettajaksi tai yhdistelmä ajoneuvon kuljettajaksi. Kehittämishankkeessa kirjattiin käyttämämme lukujaksokaavio uudestaan vanhaa jaksokaaviota apuna käyttäen. Hankkeen tuloksena saatiin tiiviimpi paketti kuorma-autokuljettajan ammattipätevyys koulutusta, sekä helpompi jaksokaavio suunnitella henkilökohtaisia opintopolkuja oppilaille. Asiasanat: Logistiikka, Perustutkinto, Lukujaksokaavio

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 SATAEDU... 5 2.1 Sataedu Kokemäki... 5 2.2 Kuljettajakoulutus Kokemäellä... 6 2.2.1 Logistiikan perustutkinto... 6 2.2.2 Kuorma- auto kuljettajan perustason ammattipätevyyskoulutus.. 7 3 LUKUJAKSOKAAVION MUOKKAAMINEN... 9 3.1 Lukujaksokaavion muutokset... 9 3.2 Haasteet... 10 3.3 Tulos... 11 4 YHTEENVETO... 12 LÄHTEET... 13 LIITTEET... 14 LIITE 1 Vanha lukujaksokaavio... 14 LIITE 2 Uudistettu lukujaksokaavio... 15 LIITE 3 Kaavioissa käytettyjen lyhenteiden selitykset... 16 LIITE 4 Kuljetusalan perustason ammattipätevyyden tunti numerointi... 17

4 1 JOHDANTO Kehittämishankkeemme tarkoituksena oli rakentaa lukujaksokaavio Sataedu Kokemäen logistiikan perustutkinnon opintoihin. Työssä oppimisen lisäämisen sekä ammattipätevyysopintojen tiivistäminen antoivat tarvetta rakentaa lukujaksokaavio uudelleen. Lisäksi uudistamistyössä otettiin huomioon henkilökohtaisten opinpolkujen helpottaminen, sekä kesken lukukauden aloittavien oppilaiden mukaan ottamisen helpottaminen. Työssämme rakensimme vanhan lukujaksokaavion (liite 1) pohjalta uudistetun lukujaksokaavion (liite 2). Hankkeen tavoitteena oli saada toimiva lukujaksokaavio työmme helpottamiseksi sekä oppilaiden opiskelujen selventämiseksi. Toimivalla lukujaksokaaviolla voidaan seurata missä vaiheessa opinnot ryhmillä ovat menossa. Ryhmien välistä yhteystyötä ja ryhmien välillä tapahtuvaa siirtymistä on helpompi hallita. Työssä mielenkiintoista oli sen tarpeellisuus ja haasteellisuus. Lukujaksokaavioita rakentaessa meidän piti huomioida opetussuunnitelma, sekä viranomaisvalvonnassa annettavat ja laissa säädetyt ajokortti- ja perustason ammattipätevyyskoulutus. Haasteellista hankkeessa oli myös resurssien riittävyys sekä oppilaiden syntymäaikojen ajoittuminen. Resursseissa meidän oli otettava huomioon ryhmien saman aikaisuus työsalissa ja teoriaopetuksessa, jotta ajoneuvokalusto ja luokkatilat saatiin soviteltua sekä riittävä kalusto ja opetusmiehistö kullekin ryhmälle.

5 2 SATAEDU Sataedu eli Satakunnan koulutuskuntayhtymä järjestää toisen asteen ammatillista perustutkinto-, lisä- ja täydennyskoulutusta. Nuorilla on mahdollista valita Sataedun tarjoamasta yli 20 ammatista itselleen mieleinen ja aikuisille tarjonnassa on ammattiosaamista vahvistavaa koulutusta, sekä yrityksille räätälöityjä koulutuksia. Sataedussa on opiskelijoita 3000 ja toimipaikkoja Sataedulla on Harjavallassa, Huittisissa, Kankaanpäässä, Kokemäellä, Nakkilassa ja Ulvilassa sekä toimipisteitä vielä Raumalla, Tampereella ja Turussa. Opiskelijoiden hyvinvoinnista, koulutuksesta ja palveluista sekä maakunnallisista kehittämistehtävistä vastaa noin 430 henkilökunnan joukko. Kuljettajakoulutusta Sataedussa tarjotaan myös yhteistyössä Säkylässä sijaitsevan Porin Prikaatin varusmiehille, sekä Kankaanpäässä sijaitsevan Tykistöprikaatin varusmiehille. 2.1 Sataedu Kokemäki Sataedun Kokemäen toimipaikka on perustettu vuonna 1956 ja opetustoiminta aloitettu vuonna 1957 nimellä Peipohjan ammattikoulu. Vuonna 1957 kouluun valittiin 99 oppilasta ja opetuksesta vastasi rehtorin lisäksi seitsemän vakinaista opettajaa ja kaksi tuntiopettajaa. Muuta henkilökuntaa oli 11 henkeä. (Lehtinen, Raimo 2007.) Vuonna 1987 tuli voimaan Laki ammatillisista oppilaitoksista ja samalla Peipohjan ammattikoulu vaihtoi nimensä Kokemäenjokilaakson ammattioppilaitokseksi. Vuonna 2001 Kokemäenjokilaakson ammattioppilaitos vaihtoi nimekseen Kokemäenjokilaakson ammattiopiston. Vuonna 2010 Kokemäenjokilaakson koulutuskuntayhtymän johon Kokemäen ammattiopisto kuului yhdistyi Pohjois- Satakunnan koulutuskuntayhtymän kanssa ja syntyi Sataedu. Kokemäenjoki-

laakson ammattiopistosta tuli Sataedu Kokemäen toimipiste. (Lehtinen, Raimo 2007) 6 Sataedu Kokemäki tarjoaa ammatillista perustutkintokoulutusta nuorille. Kokemäellä opiskelijoita on noin 450 ja työntekijöitä lähes 90. 2.2 Kuljettajakoulutus Kokemäellä Vuonna 1986 Kokemäellä aloitettiin Auto- ja kuljetustekniikan peruslinjalla yksivuotinen autonkuljettajan erikoistumislinja. Vuonna 1987 Huittisten ammatillinen kurssikeskus liitettiin kuntainliittoon ja tuolloin kuljettajakoulutuksen erikoistumisjakso sijoitettiin kurssikeskuksen tiloihin. Samana vuonna 1987 Peipohjan oppilaitokseen perustettiin autokoulu. Vuoteen 1994 asti opetus toteutettiin kahdessa osiossa. Ensimmäinen lukuvuosi opiskeltiin autonasentajien kanssa yhdessä Kokemäellä ja toinen lukuvuosi kuljettajankoulutuksen erikoistumisjakso Huittisissa. Lukuvuodelle 1994-1995 opetus siirrettiin kokonaisuudessaan Kokemäelle. Vuonna 2014 Kokemäellä opiskellaan Logistiikan perustutkintoa. Opintojen laajuus on 120ov ja valmistutaan autonkuljettajiksi tai yhdistelmäajoneuvonkuljettajiksi. 2.2.1 Logistiikan perustutkinto Ammatillinen perustutkinto (120 ov) muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (90 ov), ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (20 ov) sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 ov). (Sataedu 2011: Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa ) Opiskelija tai tutkinnon suorittaja voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. (Sataedu 2011: Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa )

7 Taulukko 1 Logistiikan perustutkinnon rakenne (Sataedu 2011: Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa ) 2.2.2 Kuorma- auto kuljettajan perustason ammattipätevyyskoulutus Opiskelijan tai tutkinnon suorittajan on suoritettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/59/EY maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien vaatimusten mukaisesti sellaisena kuin se on viety Suomen kansalliseen lainsäädäntöön (laki 273/2007 ja asetus 640/2007). Asetuksessa 640/2007 on määritelty mm. tarkemmin määräykset ennakoivan ajon koulutuksesta. (Sataedu 2011: Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa ) Perustason ammattipätevyyden hankkimiseen sisältyy opetusta kaikissa tässä opintokokonaisuudessa tai tutkinnon osassa luetelluissa oppi-aineissa. Tämän perustason ammattipätevyyteen liittyvän koulutustason keston on oltava 280 tuntia. Kunkin opiskelijan tai tutkinnon suorittajan on saatava vähintään 20 tuntia henkilökohtaista ajo-opetusta asian-omaisen luokan ajoneuvolla, joka täyttää vähintään direktiivissä 91/439/ETY vahvistetut kouluajoneuvojen vaatimukset. (Sataedu 2011: Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa )

8 Perustason ammattipätevyyden koskevaan nopeutettuun koulutukseen on sisällytettävä opetusta kaikissa tässä opintokokonaisuudessa tai tutkinnon osassa luetelluissa oppiaineissa. Sen keston on oltava 140 tuntia. Kunkin opiskelijan tai tutkinnon suorittajan on saatava vähintään 10 tuntia henkilökohtaista ajoopetusta asianomaisen luokan ajoneuvolla, joka täyttää vähintään direktiivissä 91/439/ETY vahvistetut testiajoneuvojen vaatimukset. (Sataedu 2011: Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa ) Direktiivin mukaiselle koulutukselle tulee olla kansallisen valvovan viranomaisen lupa. (Sataedu 2011: Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa )

9 3 LUKUJAKSOKAAVION MUOKKAAMINEN Työlle oli tarvetta, koska Sataedussa lisättiin johtoryhmänpäätöksellä työssäoppimisen määrää, samalla vapaasti valittavat opinnot määrättiin opiskeltavaksi opintojen lopussa. Entistä enemmän saamme opiskelijoita joille pitää pystyä rakentamaan yksilöllinen opintopolku. Suunnitelmallisuuden tarvetta lisäsi myös ammattipätevyyskoulutus ja ajokorttiin tähtäävien opintojen tuntimäärän lisääntyminen. Ammattipätevyys- ja ajokorttikoulutus on molemmat sellaisia, joita ei voida suorittaa kuin läsnä olemalla myös opetuskalusto tulisi olla mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Työ oli tarpeellinen koska koska entinen systeemi jossa ammattipätevyys koulutusta oli kolmena eri lukuvuotena, nykyisellään siis enää vain toisena ja kolmantena vuotena. Muutoksilla tavoiteltiin helpotusta opintojen järjestämiseen etenkin heidän osalta jotka tulevat opiskelemaan jo jokin toisenasteentutkinnon, lukion, tai lukio opintoja suorittaneena, sekä heidän jotka vaihtavat alaa ensimmäisen opiskelu vuoden aikana. 3.1 Lukujaksokaavion muutokset Työssä oppimisen määrään lisääntymisellä ei käytännössä ollut juuri muuta merkitystä kuin, että teoria opetuksen määrää tuli vähentää koska ajokorttiin ja ammattipätevyyteen liittyvä ajo-opetus on henkilökohtaista opetusta ja vie valtaisan osan resurssia. Haastetta on myös lisännyt opetusresurssin vähentyminen vaikka ajo-opetus määrät ovat lähes kolminkertaistuneet viimeisen 4 vuoden aikana. Opetus on tästä syystä suunniteltava entistä tarkemmin. Vapaastivalittavat opinnot määrättiin kolmannen vuoden loppuun, tai opintojen loppuun. Vapaastivalittavia opintoja on 10 opintoviikkoa. Miksi näin tehtiin? Ajatuksena on ollut, että valmistuvalla opiskelijalla on ennen näiden opintojen suorittamista kaikki muut opinnot suoritettuna. Käytännössä vapaastivalittavissa opinnoissa opiskelijalla on mahdollisuus täydentää ammattitaitoaan alaan liittyvillä opinnoilla koululla, jossain muualla, tai vaikka hakeutua opintoihin joilla on mahdollisuus parantaa mahdollisuuksia saavuttaa jatko-opiskelu paikka.

10 Ammattipätevyyskoulutuksen rytmittämisellä tähdättiin siihen, että opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opinnot kahdessa lukuvuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lukuvuodesta neljän ensimmäisen jakson aikana voidaan ammattipätevyys koulutusta antaa. Kaavioon merkkasimme myös aiheet ja tuntimäärät mitä pidetään minäkin viikkoina. On erittäin tärkeää, että suunnitellusta ei poikettaisi, jos poikkeamia tulee, näistä pitäisi informoida toisen ryhmän ryhmänohjaajaa. Opiskelija jolla on jostain syystä toisena vuotena joitain ammattipätevyys tunteja käymättä on mahdollista hakea vielä seuraavana vuotena korvaavat suoritukset. Ongelma aiheutuu, jos kolmantena vuotena jää ammattipätevyys opintoja suorittamatta. Ammatti pätevyyden osalta jokaista aihe aluetta on käytävä vähintään tunti ja tunteja on tultava vähintään 280. 3.2 Haasteet Työn ongelmakohtina oli saada opinnot järjestettyä mahdollisimman paljon niin, että toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat eivät ole työsalissa samaan aikaan syyslukukauden aikana, jotta opetuskalustoa on jokaiselle ryhmälle riittävästi käytettävissä. Kun kaaviossa on työsali/työssäoppisjakso silloin ryhmästä puolet työssäoppimassa ja toinen puoli työsaliopetuksessa koululla. Opetus pyritään järjestämään näin koska muuten tulisi ongelmia opetuskaluston riittävyyden, sekä mielekkään opiskelun suhteen. Opinnot kulkevat jokaisen opiskelijan kohdalla omalla tavallaan, koska ajo-opetukseen ei voi osallistua ennen kuin on täyttänyt 17- vuotta. Eli käytännössä ei ole mahdollista laittaa kaavioon tarkalleen mitä milloinkin tehdään työsalin osalta. Työturvallisuus näkökanta tässä tullaan myös huomioimaan siten, että työsali opetuksessa on aina toisen vuoden opiskelijoiden kanssa vähintään kaksi opettajaa joista toinen liikenneopettaja. Ei ole mahdollista antaa ajo-opetusta, jos esimerkiksi kuusi opiskelijaa jää työsaliin ilman valvontaa. Ajo-opetukseen ei ole käytännössä mahdollista ottaa kahta opiskelijaa enempää samaan aikaan. Kolmannen vuoden opiskelijoita ei kevätlukukaudella enää pitäisi olla montaa koululla samaan aikaan, jos opinnot ovat edenneet suunnitellulla tavalla. Käytännön ongelmaksi muodostu yhdistelmäkortin suorittamisen osalta sellainen opiskelija, joka täyttää kolmannen lukuvuoden syyslukukauden lopussa 18. CE-kuljettajatutkinnon voi suorittaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua henkilöauto kortin suorittamisen jälkeen.

3.3 Tulos 11 Kaavioi toimii käytännössä suuntaviivojen antajana mitä opiskellaan missäkin vaiheessa opintoja. Opettajalle kaavio antaa yksilölliseen suunnitteluun mahdollisuudet, koska tiedetään koko kolmen vuoden ajalta mitä opiskellaan missäkin kohtaa opintoja. Tarkkuutena viikko on jo suhteellisen hyvä, jos ajatellaan kolmea vuotta eteenpäin. Opiskelijakin hyötyy kaaviosta, koska siitä voi tarkistaa milloin on työsali-/työssäoppimisjakso tai teoria. Kaavioon ei ole merkattu teoria viikkojen osalta muuta kuin ammattipätevyys aiheet ja tunnit ja aiheet joilla on jokin merkitys miksi tulee suorittaa tietyssä kohdassa. Viikkoja ei voida suunnitella myöskään liian tiukaksi, jotta on liukuma mahdollisuus asioissa. Jokaisella opiskelijalla kaavio toimii myös HOPS pohjana.

4 YHTEENVETO 12 Työ oli haasteellinen, mutta myös hyvin opettavainen kokemus. Lukujaksokaavion muokkauksen yhteydessä saimme molemmat syventyä logistiikan perustutkinnon opetussuunnitelmaan ja saimme aivan uuden näkökannan opetuksen toteuttamiseen. Opetussuunnitelmaan syventyminen ja lukujaksokaavion suunnittelu avasi meille logistiikan perustutkinnon tutkintorakennetta ja antoi ideoita tulevaisuudessa kehittää opetussuunnitelmaamme Uusi lukujakso kaavio otetaan käyttöön porrastetusti, koska vanhalla jakso kaaviolla aloittaneet ryhmät viedään loppuun vanhalla jaksokaaviolla. Uudistettu lukujaksokaavio otettiin lukukauden 2013-2014 alussa käyttöön ja jo ensimmäisten viikkojen aikana saatiin positiivinen kuva uudesta jaksokaaviosta. Kollegoilta on saatu positiivista palautetta, sekä ensimmäisinä viikkoina vielä pieniä kehitysideoita. Olemme molemmat työn tulokseen tyytyväisiä. Positiivista tässä kehittämishankkeen tekemisessä oli se, että tuotos tuli todelliseen tarpeeseen ja käyttöön. Saimme kipinän olla kehittämässä logistiikan perustutkinnon opintoja jatkossakin ja saada nuorille mahdollisimman kiinnostava sekä innostava kokonaisuus opinnoista.

LÄHTEET 13 http://sataedu.fi/fi/sataedu Luettu 25.10.2013 Lehtinen, Raimo 2007. 50 vuotta TIETOA TAITOA TAHTOA. Kokemäki: Kokemäenjokilaakson koulutuskuntayhtymä. Sataedu 2011: Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, Logistiikan perustutkinto, Kuljetuspalvelujen koulutusohjelma, Autonkuljettaja/ Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja. Hyväksytty: Satakunnan koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelmatoimikunta 09.09.2011

LIITTEET 14 LIITE 1 Vanha lukujaksokaavio LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO loma loma loma loma tulostettu viikot 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 14.1.2014 7.8 JAKSO 1 27.9 30.9 JAKSO 2 26.11 27.11 JAKSO 3 4.2 5.2 JAKSO 4 3.4 4.4 JAKSO 5 30.5 KAH KAH KAH Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat KAH Tavarankäsittely terminaalissa (8 ov) Tavarankäsittely terminaalissa (3 ov) Ajoneuvon kuormaaminen (5 ov) Ajoneuvon kuormaaminen (6 ov) Kuorma-auton kunnossapito (3 ov) B-teoriaopetus (1 ov) KAH Kuorma-auton kunnossapito (2 ov) 2011- Tietotekniikka (1 ov) 2012 ATTO ATTO Kuorma-auton kunnossapito (1 ov) ATTO Matematiikka 1 (1 ov) Matematiikka 2 (1 ov) Matematiikka 3 (1 ov) Fysiikka ja kemia 1 (1ov) Fysiikka ja kemia 2 (1 ov) J J viikot 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Teoria (2 ovtyö / Top (4 ov) Teoria (3 ov) Työ / Top (4 ov) Teor Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Työ / Top (4 ov) Teor Työ / Top (5 ov) Teor Työ / Top (5 ov) KAP ajo-/työopetus KAP ajo-/työopetus KAK ajo-/työopetus KAP ajo-/työopetus MAS ajo-/työopetus 2012-1.1 vapaasti valittavat 2.1 vapaasti valittavat YAK valinnaiset (2 ov) osastolla vapaasti valittavat 1.4 to-jakso to-jakso 2013 1.2 to-jakso 2.2 to-jakso to-jakso 1.3 KAK/YAK KAP KAK/YAK 3.4 C-teoriaopetus (1 ov) 3.5 J AON AON J viikot 32/33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Työ (2 ov) Teoria (2 ovtyö / Top (6 ov) Teoria (2 ovtyö / Top (6 ov) Teor Työ / Top (6 ov) Teor Valinnaiset tutkinnonosat Teor Valinnaiset tutkinnonosat kaikki koulukak/yak/ ajo-/työopetus KAK/YAK/ ajo-/työopetus KAP ajo-/työopetus KAP KAP 2013- MAS vapaasti valittavat MAS vapaasti valittavat 3.2 vapaasti valittavat 3.1 Yhdistelmäajoneuvokulj. 3.7 Yhdistelmäajoneuvokuljetukset 2014 CE-teoria to-jakso ADR to-jakso 3.6 to-jakso EA2 3.3 erikoisk. opinnäyte KAK/ opinnäyte YAK JAK ulkki lisälaitteet YMP kylmäkoneet TKH AON J AON J AON ULK AON J J = oppimisen arviointi AON = ammattiosaamisen näyttö

15 LIITE 2 Uudistettu lukujaksokaavio LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO loma loma loma loma tulostettu viikot 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 14.1.2014 7.8 JAKSO 1 27.9 28.9 JAKSO 2 26.11 27.11 JAKSO 3 4.2 5.2 JAKSO 4 3.4 4.4 JAKSO 5 30.5 KAH KAH KAH Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat KAH Logistiikan perusteet 7 ov Tavaran käsittely 4 ov Tavaran käsittely 4ov Kuormaaminen 6 ov Tietotekniikka 1 ov Ajoneuvotekniikka 2 ov Ajoneuvotekniikka 1 ov KAH Ajoneuvotekniikka 1 ov B-teoriatunnit 1 ov Kuormaaminen 1 ov EA 1 KAP 8 h ATTO ATTO ATTO J Matematiikka 1 (1 ov) J Matematiikka 2 (1 ov) J J Matematiikka 3 (1 ov) J Fysiikka ja kemia 1 (1ov) Fysiikka ja kemia 2 (1 ov) viikot 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Teoria (3 ov) Työ / Top (4 ov) Teoria (3 ov) Työ / Top (4 ov) Teoria (1 oammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat TeoriTyö / Top (7 ov) Teoria ( 1 ov) KAK ajo-/työopetus KAP ajo-/työopetus KAK KAP ajo-/työopetus ajo-/työopetus MAS ajo-/työopetus KAP 12h KAP harjoitukset 2.1 22h KAP harjoitukset YAK valinnaiset (2 ov) osastolla 1 vaiheen rata 1.1 19h KAK/YAK 2.2 18h KAK/YAK KAP REAK rata 1.2 KA lisälaitteet 1.3 10h KA lisälaitteet 1.4 25h KAP lisälaitteet 3.4 12h ajoneuvonliik.kelpoi KAK/YAK 3.1 16h KAK/YAK reittisuunnittelu J 1.3.6 3h AON J AON C-teoriaopetus kuormaaminen 1.3.5 2h viikot 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Työ (2 ov) Teoria (2 otyö / Top (5 ov) Teoria (3 ov) Työ / Top (5 ov) Teoria (1 ov) Työ / Top (10 ov) TeoriVapaasti valittavat 10 ov kaikki koululla KAK/YAK/ ajo-/työopetus KAK/YAK/ ajo-/työopetus KAP ajo-/työopetus KAP koe MAS MAS Yhdistelmä kortit 3.2 5h Yhdistelmä kortit CE-teoria ADR JAK 3.6 10h JAK erikoisk. opinnäyte YMP 3.7 8h YMP opinnäyte KAP 3.5 10h TKH 3.3 5h TKH lisälaitteet EA2 ULK ULK kylmäkoneet AON AON J AON AON J = oppimisen arviointi AON = ammattiosaamisen näyttö

LIITE 3 Kaavioissa käytettyjen lyhenteiden selitykset 16 KAH = Kuorma-auton tavarankuljetusten hallinta KAP = Kuljetusalan perustason ammattipätevyys KAK = Kuorma-auton kuljettaminen YAK = Yhdistelmäajoneuvokuljetukset MAS = Massatavarakuljetukset TKH = Työkoneiden käyttö ja huolto YMP = Ympäristöhuollonkuljetukset ULK = Ulkomaanliikenteen kuljetukset JAK = Jakelukuljetukset MAT = Matematiikka FYSKEM = Fysiikka ja kemia YYT = Yritys-, yhteiskunta- ja työelämäntieto ATTO = Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat

LIITE 4 Kuljetusalan perustason ammattipätevyyden tunti numerointi 17 1.1 Tavoite on tuntea voimansiirron ominaisuudet sen käytön optimoimiseksi 1.1.1 vääntömomentti (turvallisuus, taloudellisuus, kiihdytykset ja ohitukset) 1.1.2 moottorin kierrokset > teho 1.1.3 polttoaineen kulutus / kustannukset 1.1.4 vaihteiden käyttö > taloudellisuus 1.2 Tavoite on tuntea hallintalaitteiden tekniset ominaisuudet ja toiminta ajoneuvon hallitsemiseksi, kulumisen minimoimiseksi ja toimintahäiriöiden ennalta ehkäisemiseksi 1.2.1 paineilmajarrujen toiminta ja rakenne 1.2.2 jarrujen ja hidastimien yhteiskäyttö (EAK teoria 1h) 1.2.3 välityssuhteen merkitys nopeuteen nähden 1.2.4 inertian hyödyntäminen 1.2.5 jarrujen ja hidastimien oikea käyttö 1.3 Tavoite on osata optimoida polttoaineen käyttö 1.3.1 taloudellisen ajon perusteet ja hyödyt 1.3.2. vaihteiden käyttö 1.3.3 liike-energian hyödyntäminen 1.3.4 moottorijarrutuksen hyödyntäminen 1.3.5 ajonopeus (EAK teoria 2h) 1.3.6 ennakointi (EAK teoria 3h) 1.4 Tavoite on osata kuormittaa ajoneuvo turvallisuussääntöjen ja ajoneuvon tarkoituksenmukaisen käytön mukaisesti 1.4.1 liikkeessä vaikuttavat voimat; ilmanvastus, vierintävastus, keskipakovoima, yms 1.4.2 vaihteiden käyttö kuorman sekä tieprofiilin mukaan 1.4.3 ajoneuvon hyötykuorman määrittäminen 1.4.4 kuljetuskapasiteetin määrittäminen 1.4.5 tilavuuden laskeminen 1.4.6 kuormituksen jakautuminen - opiskelija ymmärtää väärän kuormauksen merkityksen

18 1.4.7 akselin ylikuormauksen seuraukset: tiestölle, ajoneuvon rakenteelle, renkaille, L:S sanktiot 1.4.8 ajoneuvon vakaus ja painopiste; korkean ja väärin sijoitetun kuorman vaikutus 1.4.9 pakkausten ja kuormalavojen tyypit 1.4.10 tärkeimmät lukitusta edellyttävät tavarakuljetukset; arvoesineet, alkoholija lääkekuljetukset, ADR-kuljetukset 1.4.11 kiilaus- ja lukitusmenetelmät; sitominen, tukeminen, peittäminen, jne. 2.1 Tavoite on tuntea tieliikenteen sosiaalinen ympäristö ja siihen liittyvä säännöstö 2.1.1 ajo- ja lepoaika-asetus, työaikalaki 2.1.2 rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset 2.1.3 ajopiirturin käyttö 2.1.4 tuntee tieliikenteen sosiaalisen ympäristön 2.1.5 kuljettajan oikeuksia ja velvollisuuksia perustason ammattipätevyyden ja jatkokoulutuksen osalta 2.2 Tavoite on tuntea tavarankuljetusta koskeva säännöstö 2.2.1 kuljetusluvat: liikennelupa ja sen saamisen edellytykset, ulkomaanliikenneluvat, maakohtaiset luvat 2.2.2 TKSL 2.2.3 rahtikirja 2.2.4 toimituslausekkeet 2.2.5 huolitsijan tehtävät 2.2.6 rajanylitys 2.2.7 CMR ja muut asiakirjat 3.1 Tavoite on tiedostaa liikenteeseen ja työtapaturmiin liittyvät riskit 3.1.1 kuljetusalan työtapaturmat ja tieliikenteen onnettomuustilastot 3.1.2 raskaiden ajoneuvojen osuus onnettomuuksissa 3.1.3 onnettomuuksien seuraukset yhteiskunnalle ja ihmisille 3.2 Tavoite on pystyä ennalta ehkäisemään rikollisuus ja salamatkustajien kuljetus

3.2.1 yleinen informaatio rikollisuudesta ja salamatkustajista 3.2.2 lait ja kuljettajan vastuu 3.2.3 ajoneuvon tarkastus turvallisuuteen liittyen 3.2.4 ajoneuvon suojaaminen ja riskipaikat 19 3.3 Tavoite on pystyä ennalta ehkäisemään fyysiset riskit 3.3.1 kuljetusalan työtapaturmien esittely 3.3.2 ergonomia, riskialttiit liikkeet ja asennot 3.3.3 oikea nostaminen 3.3.4 liikunta vapaa-ajalla 3.3.5 turvavälineiden käyttö, työ ja suojavaatteet 3.4 Tavoite on tiedostaa fyysisen ja henkisen suorituskyvyn merkitys 3.4.1 ruokavalio / ruokailuajat (EAK teoria 1h) 3.4.2 alkoholin käyttö (EAK teoria 1h) 3.4.3 lääkkeet ja huumeet (EAK teoria 1h) 3.4.4 väsymys ja stressi (EAK teoria 1h) 3.4.5 työn ja levon rytmittäminen 3.4.6 osa EA 1 3.5 Tavoite on kyetä arvioimaan hätätilanteita 3.5.1 hätätilanteen toiminta (EAK 2h) 3.5.2 vahinkoilmoituksen teko (EAK 6h) 3.5.3 osia EA-, ADR- ja REAK kursseista 3.6 Tavoite on osata käyttäytyä yrityksen imagoa tukevalla tavalla 3.6.1 asiakaspalvelu ja yrityksen imago 3.6.2 kuljettajan merkitys asiakaspalvelijana 3.6.3 kuljettajan työn laatu 3.6.4 riitatapaukset 3.6.5 vastuu ajoneuvon kunnosta ja siisteydestä 3.7 Tavoite on tuntea tavarankuljetusten taloudellinen ympäristö ja markkinajärjestelmä

20 3.7.1 kansalliset ja kansainväliset kuljetusmuodot ja osuus kuljetuksista, kuljetusmuotojen välinen kilpailu 3.7.2 linjaliikenne / sopimusliikenne 3.7.3 organisaatiokaaviot, kehitysnäkymät, lisäarvotoiminnot 3.7.4 erityiskuljetusmuodot, yhdistetyt kuljetukset 3.7.5 yritysvierailu