JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Termit ja määritelmät... 3 4 Arkkitehtuuriohjattu organisaation kehittäminen... 5 4.1 Johdatus kokonaisarkkitehtuurikehittämiseen... 5 4.2 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun hyödyt... 6 4.3 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli... 7 5 Arkkitehtuurikehys... 11 5.1 Johdatus arkkitehtuurikehykseen... 11 5.2 Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat... 12 5.3 Kokonaisarkkitehtuurin käsitteelliset tasot... 13 5.4 Kokonaisarkkitehtuurin hierarkiatasot... 15 6 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi... 17 6.1 Tavoitetilan hahmotus ja rajaaminen... 17 6.2 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvaus... 20 6.3 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu... 21 6.4 Toimeenpanon suunnittelu... 23 7 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen... 25 7.1 Arkkitehtuuriperiaatteet ja linjaukset... 26 7.2 Nykytila ja tavoitetila... 26 7.3 Standardit... 26 7.4 Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelu... 26 7.5 Tietoarkkitehtuurin suunnittelu... 30 7.6 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu... 34 7.7 Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelu... 38 8 Opastavat tiedot... 42 9 Liitteet... 42 1/42

1 Johdanto Tässä suosituksessa määritellään menetelmä, jolla voidaan kuvata ja kehittää organisaation kokonaisarkkitehtuuria, sekä opastetaan laatimaan kokonaisarkkitehtuurin eri osa-alueiden kuvaukset. Tämä suositus on osa ICT-palvelujen kehittäminen suositussarjaa (kts. kuva 1). Suositus täydentää muita ICT-palvelujen kehittäminen -sarjan suosituksia kuvien 1 ja 2 mukaisella tavalla. Muita ICT-palvelujen kehittäminen sarjan suosituksia ovat JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen. JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys. JHS 173 ICT-palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely. Kuva 1 ICT-palvelujen kehittämisen vaiheet ICT-palvelujen kehittäminen koostuu eri vaiheista (kts. kuva 2), joista kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluvaihe toimii pohjana koko kehittämiselle. Kokonaisarkkitehtuuri tarkentuu vaiheittain kehittämisen vaatimusten kanssa. Tämä suositus käsittelee kokonaisarkkitehtuurin määrittelyssä käytettävää menetelmää. Arkkitehtuurin suunnittelu ICT-palvelujen kehittämisessä rakentuu iteratiivisesta prosessista aina kehitettävän kohteen tai toiminnan tavoitetilan määrityksestä kohteen kuvaukseen saakka. Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluvaiheessa tuotetut dokumentit luovat pohjan muissa kehittämisvaiheissa tehtäville määrittelyille ja kuvauksille ja ne tarkentuvat muissa vaiheissa. 2/42

Kuva 2 ICT-palvelujen kehittäminen ja arkkitehtuurin suunnittelu Tässä suosituksessa kuvattu menetelmä luo mallin ja viitekehyksen organisaation arkkitehtuuriohjatulle kehittämiselle sekä siihen liittyvien arkkitehtuurien kuvaamiselle. Arkkitehtuurimenetelmällä luotujen linjausten ja kuvausten käyttö ja varsinkin ylläpito vaativat, että organisaatio tekee asiat systemaattisesti ja suunnitelmallisesti arkkitehtuurihallintamallin avulla. 2 Soveltamisala Suosituksen tarkoituksena on opastaa organisaatioita kokonaisarkkitehtuurin määrittelyssä ja sen kehittämisessä. Suosituksen kohderyhmiä ovat organisaation arkkitehtuurista vastaavat henkilöt toiminnan kehittämisestä vastaavat henkilöt tietojärjestelmien hankinnasta päättävät tai tietojärjestelmiä hankkivat henkilöt projektipäälliköt toiminnasta ja toimintaprosessista vastaavat henkilöt. 3 Termit ja määritelmät arkkitehtuurikehys Jäsennysmalli, jonka mukaan organisaation rakenteita jäsennetään, hallitaan ja kehitetään. Se kuvaa käytettävät arkkitehtuurin näkökulmat ja tasot. Arkkitehtuurikehys voi olla valmis jäsennysmalli (esim. Zachman Framework) tai organisaation omaan käyttöön räätälöity arkkitehtuurirakenteiden jäsennys. arkkitehtuuriperiaate Periaate tai linjaus, jolla ohjataan kehittämistä ja toteutusta tavoitteellisesti linjausten mukaisiin arkkitehtuuriratkaisuihin. arkkitehtuuriviitekehys Kts. kohta arkkitehtuurikehys. 3/42

arkkitehtuurimenetelmä Toimintamalli, jonka avulla kehitetään suunnitelmallisesti ja systemaattisesti arkkitehtuurikokonaisuutta tai sen rajattua osaa. hallintamalli Arkkitehtuurin toiminta- ja ohjausmallia sekä tähän liittyviä organisatorisia rakenteita kutsutaan yhteisesti arkkitehtuurin hallintamalliksi. kohdearkkitehtuuri Organisaation rajatun toiminnallisen osa-alueen (esim. prosessin tai toiminnon) arkkitehtuurikokonaisuus. Kohdearkkitehtuuri sisältää kaikki arkkitehtuurikehyksen näkökulmat (toiminta, tieto, järjestelmät, teknologia) rajatulta kohdealueelta. kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. MD, Master Data Master Dataksi eli ydintiedoksi luokitellaan tieto, jota käytetään useassa käyttökohteessa samanlaisena tai jota useampi prosessi/toiminto tarvitsee tai hyödyntää. Ydintieto on pysyväisluonteista tietoa, joka kuvaa tietokokonaisuuksia, joista on tai josta tulisi olla yhtenäinen käsitys koko organisaatiossa ja joka on samalla avaintietoa yrityksen toiminnalle. Ydintietoa on yleisesti asiakas-, tuote-, henkilöstö-, materiaali-, toimittajatieto jne. MDM, Master Data Management MDM on toiminto ja prosessi joka hallinnoi, korjaa ja ylläpitää toiminnan edellyttämän Master Datan eli ydintiedon. Sen tehtävänä on huolehtia riittävästä ydintiedonlaadusta, jotta raportointi ja seuranta voidaan pitää luotettavana ja yksikäsitteisenä. referenssiarkkitehtuuri Kts. viitearkkitehtuuri. sanasto Sanastolla tarkoitetaan yleensä luetteloa jossain kielessä tai ympäristössä sallituista sanoista (termeistä) luokitteluineen, määritelmineen, kuvauksineen ja esimerkkeineen. Sanastotyyppejä ovat muun muassa terminologiset sanastot, asiasanastot, ontologiat sekä tietojärjestelmien ja sovellusten integrointia tukevat sanastot. ontologia Ontologioilla määritellään tietyn aihealueen käsitteistöjä. Usein ne muodostetaan olemassa olevien sanastojen avulla. Ontologioilla määritellään käsitteet ja niiden suhteet. teknologia-arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation teknologista infrastruktuuria ja järjestelmäarkkitehtuurin teknologiavalintoja. Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelussa linjataan käytettävät tekniset järjestelmien ja ICT-infrastruktuurin ratkaisuvaihtoehdot, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. tietoarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation käyttämät tiedot, niiden rakenteet sekä suhteet. Tietoarkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on luoda organisaatiotasoinen yhteinen näkemys keskeisestä tietopääomasta sekä helpottaa informaation löytämistä, välittämistä ja hallintaa. Suunnittelulla tähdätään tietorakenteiden vakiointiin ja sen mahdollistamaan tietojen uudelleenhyödynnettävyyteen. 4/42

tietojärjestelmäarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation keskeiset järjestelmät, niiden suhteet sekä ominaisuustiedot. Järjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu on ko. arkkitehtuurin rakenteellista suunnittelua, elinkaarisuunnittelua sekä kustannus- ja käyttöoptimointia. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri muodostaa organisaation järjestelmäpääoman. Järjestelmäarkkitehtuurin suunnittelussa tavoitteena on suunnitella järjestelmäkokonaisuutta siten, että muodostuva järjestelmäkokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. toiminta-arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation toiminnalliset rakenteet. Näitä ovat mm. sidosryhmät, palvelut ja tuotteet sekä prosessit ja organisaatiot. Myös toiminnan kehittämisen perusrakenteet, kuten visiot ja strategiat, ovat osa toiminta-arkkitehtuuria. Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on optimoida ja suunnitella asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin liittyvää palvelutarjontaa sekä palveluiden tuottamiseen tarvittavia toiminnan rakenteita. Tunnetaan myös termillä liiketoiminta-arkkitehtuuri (Business Architecture). yritysarkkitehtuuri Yksityisellä sektorilla käytetty nimitys kokonaisarkkitehtuurista. viitearkkitehtuuri Viitearkkitehtuuri on rajatun arkkitehtuurikokonaisuuden abstrakti toimittaja- ja toteutusneutraali rakenne. Se on esitys arkkitehtuurikokonaisuuden loogisista osista ja niiden välisistä suhteista. Viitearkkitehtuurilla ohjataan arkkitehtuurisuunnittelua halutunlaiseen toteutusrakenteeseen. Viitearkkitehtuuri voi olla organisaation sisäinen, toimialaan liittyvä tai yleinen looginen rakennemalli. 4 Arkkitehtuuriohjattu organisaation kehittäminen 4.1 Johdatus kokonaisarkkitehtuurikehittämiseen Kokonaisarkkitehtuurikehittämisessä on pohjimmiltaan kysymys normaalista organisaation uudistumisesta ja kehittymisestä. Arkkitehtuurilähestymistavan tarkoituksena on ensinnäkin tehostaa organisaation kehittämistä tarjoamalla työkaluja organisaation nykytilan ymmärtämiseen ja toimintaympäristön hallinnan parantamiseen. Toiseksi tarkoituksena on tehdä kehittämissuunnittelusta järjestelmällisempää ja mahdollistaa optimoidumpi kokonaiskehittäminen. Erityisasemassa tässä lähestymistavassa on tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen sekä näiden tehokas integroituminen toiminnan prosesseihin ja organisaation tavoitteisiin. Lisäämällä kehittämisen eri vaiheisiin järjestelmällisyyttä luodaan edellytykset saavuttaa onnistuneempia, vaikutuksiltaan parempia sekä kustannuksiltaan optimoidumpia kehittämistuloksia. Kantavana ideana on organisaation toiminnan ja sen rakenteiden sekä näiden suhteiden tiiviimpi integroituminen, sekä toimintaan ja rakenteisiin liittyvien syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen. Kokonaisarkkitehtuuri liittää organisaation toiminnan tarkoituksen ja asiakastarpeet aina toiminnan prosesseihin sekä toimintaa palveleviin järjestelmäja infrastruktuuriratkaisuihin asti. Kysymys on siis organisaation rakennesuunnittelusta, joka perustuu organisaation toiminnan eri komponentit ja niiden vuorovaikutukset kuvaavaan jäsennysmalliin. Arkkitehtuurijohdetussa kehittämisessä on kysymys järjestelmällisesti toteutetusta suunnittelusta (kts. kuva 3), johon kuuluu seuraavat vaiheet Vaihe 1: Tavoitetilan hahmotus ja rajaaminen (mihin tähdätään?). Vaihe 2: Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvaus (missä nyt mennään?). Vaihe 3: Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu (millaisilla ratkaisulla tavoite saavutetaan?). 5/42

Vaihe 4: Toimeenpanon suunnittelu (miten ratkaisuun päästään?). Lähtökohtana suunnittelulle on, että organisaation rakenteet, kuten tiedot, järjestelmät ja prosessit on kartoitettava ja niiden vuorovaikutussuhteet ymmärrettävä ennen kuin niitä voidaan kokonaisuutena suunnitella ja optimoida. Arkkitehtuurin johtamisesta lähtevillä periaatteilla ja linjauksilla taas ohjataan arkkitehtuurisuunnittelua tavoitteiden mukaisiin ratkaisuihin. Kuva 3 Karkea havainnollistus arkkitehtuurisuunnittelun vaiheista Tarve kokonaisarkkitehtuuriperustaiseen kehittämiseen kasvaa yleensä organisaation koon ja iän mukaan. Organisaation pitkän kehittymisen tuloksena muodostuu laajoja ja monimutkaisia organisointimalleja sekä järjestelmäratkaisuja, joiden kokonaisuutta ja vaikutussuhteita on vaikea ymmärtää ja hallita ilman kokonaisarkkitehtuurin konkretisoivia välineitä. Suunnittelu ja mallintaminen tekevät asioista näkyviä ja vasta tämän myötä asioista voidaan kunnolla keskustella ja sopia tarvittavien sidosryhmien kesken. 4.2 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun hyödyt Kokonaisarkkitehtuurisuunnittelun keskeiset hyödyt liittyvät organisaation nykytilan tiedostamisen sekä päätöksenteon pohjana käytettävän tiedon parantumiseen. Tehdyn ohjauksen ja suunnittelun avulla on mahdollista saavuttaa tehokkaampaa ja tuloksiltaan vaikuttavampaa kehittämistä. Hyötyihin voidaan lukea mm. seuraavia asioita: Enemmän ja parempaa tietoa organisaation tilasta ja tilanteesta Järjestelmällisen suunnittelun myötä saadaan enemmän ja laadukkaampaa tietoa organisaation tilanteesta. Tämä johtaa investointien kohdentumiseen oikeisiin asioihin ja investointien riskien pienenemiseen. Päätöksenteon nopeutuminen Laadukkaamman ja ajantasaisemman tiedon perusteella on mahdollista tehdä parempia ja nopeampia päätöksiä. Dokumentoiduilla toimintamalleilla ja rakenneratkaisuilla saadaan nopea tilannekuva sekä mahdollistetaan nopeampi reagointi muuttuviin tilanteisiin. Muutosten vaikutuksia voidaan hallita Kokonaisarkkitehtuuri tuo menetelmän ja työkalun muutosten vaikutusten läpikäynnille ja arvioinnille. Syy-seuraussuhteiden järjestelmällinen läpikäynti lisää ymmärrystä kehittämiskohteista ja auttaa parempien kehitysratkaisujen ja päätöksien tekemisessä. Rakenteiden vakiointi Organisaation rakenteita ja toimintatapoja vakioimalla saavutetaan yhtenäinen kuva organisaatiosta ja sen tilanteesta. Tämä lisää organisaation hallittavuutta, johdettavuutta ja kehitettävyyttä. Vakioinnilla saavutetaan suurempi kehityspotentiaali sekä ketterämpi kehitysvauhti. 6/42

Rakenteiden uudelleenkäyttö Rakenteiden vakioinnilla ja modulaarisella suunnittelulla saadaan aikaan yhteiskäyttöisyyttä ja uudelleen hyödynnettävyyttä. Tämä poistaa päällekkäisiä ja rinnakkaisia rakenteita sekä mahdollistaa rakenteiden kustannusten optimoinnin. Parantunut riskienhallinta Parempi tilannetietous ja suunnittelusystematiikka pienentävät investointien riskejä ja vähentävät virhepäätöksiä. Asiakas- ja toimintalähtöinen ICT-kehitys- ja -ohjausmalli Välineorientoituneesta järjestelmäkehityksestä päästään aitoon, organisaation tavoitteista lähtevään sekä asiakas- ja toimintalähtöiseen ICT-ratkaisujen kehittämiseen. Kokonaisarkkitehtuuri tuo järjestelmäsuunnittelun osaksi toiminnan kehittämistä. Kokonaisoptimointi Parempi tilannekuva ja kehittämisen kokonaisvaltaisempi suunnittelu poistavat rinnakkaisen ja päällekkäisen kehittämisen. 4.3 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Kokonaisarkkitehtuurikehittämisessä on kysymys normaalista organisaation kehittämistoiminnasta ja sen kehittämisen prosessista. Kokonaisarkkitehtuuri ei ole kaiken kehittämisen yllä oleva oma kehittämisalueensa, vaan se on väline ja menetelmä, jolla tuetaan organisaation normaalia kehittämistoimintaa. Tässä suosituksessa tarkastellaan arkkitehtuuriohjattua kehittämistä jatkuvana syklinä, joka koostuu seuraavista prosessin vaiheista (vrt. kuva 4): Toiminnan jatkuva parantaminen. Kehittämistarpeiden ja arkkitehtuurivaatimusten hallinta. Arkkitehtuurisuunnittelu. Hankehallinta. Kehittäminen ja muutosten toteutus. Muutosten dokumentointi. Uuden toimintatavan mukainen toiminta. Organisaation kehittäminen on iteratiivista ja kehittämisprosessista jatketaan tavallisesti uudelle kehittämiskierrokselle aiempien kehittämistulosten arvioinnin kautta. Kehittämistarpeista ja -tavoitteista riippuen voidaan sykliä toteuttaa eri laajuuksilla malli skaalautuu pienistä parannuksista suuriin kehittämiskokonaisuuksiin. 7/42

Kuva 4 Arkkitehtuuriohjaus organisaation kehittämisen syklissä 4.3.1 Toiminnan jatkuva parantaminen Kehittämisen lähtökohtana on organisaation jatkuva parantaminen. Tämä tapahtuu joko tavoitteellisena kehittämisenä tai laadunhallinnallisena, jatkuvana parantamisena. Syöte: Toimintaympäristö ja sen muutokset, ulkoiset ja sisäiset tulostavoitteet, mittaristot, parannusehdotukset, laatupoikkeamat, asiakaspalaute. Prosessikuvaus: Strateginen eli tavoitteellinen kehittäminen Organisaation johto tekee organisaation sekä toimintaympäristön tilanteen perusteella tietoisia valintoja organisaation tavoite- ja tahtotilan osalta. Tavoitetilan saavuttaminen edellyttää tavoitteista johdettuja kehittämistarpeita, joita toteutetaan erilaisilla kehittämishankkeilla ja -projekteilla. Syntynyt strategia määrittää keinot tavoitetilan saavuttamiseksi. Laadunhallinta eli jatkuva parantaminen Laadunhallinta on jatkuviin parannuksiin perustuvaa organisaation laadun ja toimintakyvyn kehittämistä. Tällaisen kehittämisen lähteenä ovat yleensä erilainen toiminnasta saatu mittaritieto, havaitut laatupoikkeamat, asiakaspalaute sekä parannusehdotukset. Laadunhallinta tuottaa pienimuotoisempia toiminnan parannusvaatimuksia ja -keinoja. Tulos: Strategiat, tavoitteet, kehittämistarpeet ja -tavoitteet, linjaukset ja periaatteet. 8/42

4.3.2 Kehittämistarpeiden ja arkkitehtuurivaatimusten hallinta Kehittämistavoitteiden ja -tarpeiden hallinta on eri lähteistä syntyneiden tarpeiden hallintaa, kokoamista, jäsennystä ja priorisointia. Syöte: Strategiat, tavoitteet, kehittämistarpeet ja -tavoitteet, linjaukset ja periaatteet. Prosessikuvaus: Jatkuvan parantamisen myötä eri lähteistä syntyneitä kehittämistavoitteita ja -tarpeita kootaan yhteen ja jäsennetään kokonaisarkkitehtuurin kontekstiin. Tarpeita priorisoidaan arkkitehtuurisuunnitteluun vietäviksi kokonaisuuksiksi. Tulos: Priorisoidut ja rajatut kehittämistarpeet ja -arkkitehtuurivaatimukset. 4.3.3 Arkkitehtuurisuunnittelu Arkkitehtuurisuunnittelussa tuotetaan rajatun kokonaisuuden tavoitteellinen ratkaisumalli, joka vastaa asetettuihin kehittämistarpeisiin ja -vaatimuksiin. Arkkitehtuurisuunnitteluprosessi ja -menetelmä kuvataan tämän suosituksen luvussa 6. Syöte: Priorisoidut ja rajatut kehittämistarpeet ja -arkkitehtuurivaatimukset. Prosessikuvaus: Tehdään rajatun kokonaisuuden arkkitehtuurisuunnittelu luvussa 6 kuvatun menetelmän mukaisesti: 1. Tavoitetilan hahmotus ja rajaaminen. 2. Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvaus. 3. Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu. 4. Toimeenpanon suunnittelu. Tulos: Ratkaisumallit ja -suunnitelmat sekä tarkennetut hankeaihiot. 4.3.4 Hankehallinta Hankehallinnassa hallitaan suunniteltujen hankeaihioiden sekä käynnissä olevien kehittämishankkeiden kokonaisuutta. Hankeaihioiden osalta tehdään kustannus- ja hyötyanalyysit sekä hankkeiden toteutukseen johtavat investointipäätökset. Syöte: Ratkaisumallit ja -suunnitelmat sekä tarkennetut hankeaihiot. Prosessikuvaus: Suunniteltujen hankeaihioiden ratkaisumallit, hyödyt sekä kannattavuus arvioidaan ja niistä tehdään investointipäätökset tai hankkeiden valmistelu keskeytetään. Investointipäätöksen jälkeen hankkeita hallitaan hankesalkun avulla. Tulos: Investointi- ja keskeytyspäätökset sekä hallittu hankesalkku. 4.3.5 Kehittäminen ja muutosten toteutus Kehittämisen toteutusvaiheessa investointipäätöksen kohteena oleva kehittämiskokonaisuus hankkeistetaan, suunnitellaan ja toteutetaan. Lähtökohtana on arkkitehtuurisuunnittelun läpikäynyt kokonaisuus, jolle on asetetut selkeät tavoitteet ja rajaukset. Syöte: Investointipäätös, tarkennetut hankeaihiot. 9/42

Prosessikuvaus: Kehittämishanke hankkeistetaan, suunnitellaan ja toteutetaan arkkitehtuurisuunnittelun ja investointipäätöksen mukaisesti. Kehittämisen toteutusvaiheessa tehdään arkkitehtuurisuunnittelua tarkempi vaatimusmäärittely, jossa yksilöidään tuotettavan ratkaisun toiminnalliset ja tekniset vaatimukset riittävällä tarkkuustasolla. Tulos: Kehittämishankkeet ja käyttöönotetut kehittämistulokset. 4.3.6 Muutosten dokumentointi Muutosten dokumentoinnissa tuotetaan kehityskohteeseen liittyvä dokumentaatio käsittäen mm. seuraavat aihealueet: Toimintatapaan liittyvä toimintajärjestelmä- tai toimintaohjeisto. Ratkaisujen hallintaan ja operointiin liittyvät dokumentaatiot ja suunnitelmat. Arkkitehtuurikuvaukset: ratkaisun omat rakennekuvaukset sekä muutokset laajempiin kohde- ja kokonaisarkkitehtuurikuvauksiin. Syöte: Käyttöönotetut kehittämistulokset. Prosessikuvaus: Tuotetaan ja päivitetään käyttöönotettuun ratkaisuun liittyvät toimintaohjeistot, operointiin ja hallintaan liittyvät dokumentaatiot ja suunnitelmat sekä arkkitehtuuridokumentaatio ja -kuvaukset. Arkkitehtuurisuunnitteluvaiheessa tuotetusta tavoitetilakuvauksesta syntyy nykytilan kuvaus. Tulos: Päivitetty arkkitehtuurin nykytila sekä toiminta- ja hallinnointiohjeet. 4.3.7 Uuden toimintatavan mukainen toiminta Ratkaisun käyttöönottoa sekä toimintaohjeistuksen laadintaa seuraa toteutetun kehittämisratkaisun täysimääräinen hyödyntäminen. Ratkaisun vaikutusta seurataan ja arvioidaan, minkä myötä saadaan uusia syötteitä kehittämissyklin seuraavalle kierrokselle. Uuden ratkaisun käytön ja hyödyntämisen perusteella arvioidaan kehittämisen onnistuneisuutta sekä sen tuloksia. Arvioinnin ja saadun palautteen perusteella jatketaan luodun menettelyn ja ratkaisujen jatkokehittämistä uudella kehittämissyklillä. Syöte: Päivitetty arkkitehtuurin nykytila sekä toiminta- ja hallinnointiohjeet. Prosessikuvaus: Toimitaan täysimääräisesti kehitetyn uuden toimintatavan mukaisesti ja hyödynnetään luotuja kehittämisratkaisuja. Kehittämisen tuloksia ja vaikutuksia seurataan ja arvioidaan. Arvioinnin tuloksia ja palautetta hyödynnetään osana uutta kehittämissykliä. Tulos: Muuttunut toimintaympäristö: ulkoiset ja sisäiset tulostavoitteet, mittaristot, parannusehdotukset, laatupoikkeamat, asiakaspalaute. 4.3.8 Arkkitehtuurin johtaminen Arkkitehtuurin johtaminen on jatkuva prosessi, jonka kuvaus ja menettelyt kuuluvat osaksi arkkitehtuurityön hallintamallia. Arkkitehtuurin johtamiseen kuuluu mm. suunnittelu- ja arviointisystematiikan valvonta, ohjaaminen ja kehittäminen. Johtamisprosessi tuottaa linjauksia ja periaatteita, joita varsinaisessa 10/42

arkkitehtuurisuunnittelussa tulee noudattaa. Suunnittelutyötä ohjataan johtamisprosessin asettamilla mittareilla, arkkitehtuuriperiaatteilla ja -linjauksilla. Todellinen organisaation kehityssykli on monimutkaisempi kuin tässä suosituksessa on yksinkertaistetusti kuvattu. Siirtymä vaiheesta toiseen ei ole aina suoraviivaista, vaan kehittämissyklin joka vaiheessa on aina mahdollista palata edellisiin vaiheisiin. Muutoksia tehtyihin suunnitelmiin tai toimintatapoihin tapahtuu kehittämissyklin kaikissa vaiheissa. Olennaisena osana toimivaa arkkitehtuurikehittämistä on näiden muutosten systemaattinen hallinta ja haltuunotto. Pääpiireittäin muutokset jakautuvat kahteen muutostyyppiin: suunnittelun aikaisin muutoksiin sekä toteutuksen aikaisiin muutoksiin. Tilanteesta riippuen muutokset johtavat vaatimusten uudelleen arviointiin, uudelleensuunnitteluun tai suoraan uusien muutosten mukaiseen toteutukseen, jonka lopputulokset dokumentoidaan jälkikäteen. 5 Arkkitehtuurikehys 5.1 Johdatus arkkitehtuurikehykseen Arkkitehtuurikehyksellä tarkoitetaan kokonaisarkkitehtuurin jäsennysmallia, joka tarjoaa näkökulmia ja lähestymistapoja kokonaisuuden hahmottamiseksi ja jäsentämiseksi paremmin käsiteltävään ja ymmärrettävään muotoon. Kehyksen avulla tunnistetaan kehittämisessä huomioonotettavia näkökulmia ja asioita riittävän kokonaiskuvan saamiseksi sekä informaation ja kokonaisuuteen vaikuttavien rakenteiden välisten suhteiden selvittämiseksi. Valmiita viitekehyksiä on olemassa useita ja ne painottavat eri tavalla eri asioita. Kehykset toimivat siis kukin omissa käyttötarkoituksissaan. Kokonaisarkkitehtuurisuunnittelua aloittavan organisaation tulisikin valita tai luoda itse oma viitekehyksensä. Arkkitehtuurikehyksen valinnan ja muokkaamisen kannalta on tärkeää ymmärtää mitä organisaatio arkkitehtuurikehittämisellä tavoittelee ja minkälaisista näkökulmista organisaation rakenteita halutaan tarkastella ja kehittää. Tyypillisesti matriisimuodossa olevan viitekehyksen eri ulottuvuudet ja lokerot on valittava näistä lähtökohdista. Kehyksen rakenne määrittää myöhemmin tehtäviä kuvauksia. Jokaisen luotavan nyky- tai tavoitetilan arkkitehtuurikuvauksen tulisi lokeroitua kehikkoon jollakin tavalla. Kehyksen tehtävä on nostaa esiin niitä kysymyksiä, joita valitun ja rajatun kokonaisarkkitehtuurikokonaisuuden kehittämisessä on huomioitava ja tarkasteltava. Se rajaa mm. tarkasteltavia arkkitehtuurinäkökulmia (esim. tieto- ja toiminta-arkkitehtuurit), organisatorista kattavuutta ja tarkkuustasoa sekä suunnittelun abstraktiotasoja. Tässä suosituksessa kuvattuja abstraktio- eli käsitetasoja on kolme: käsitteellinen, looginen ja fyysinen (vrt. luku 5.3 Kokonaisarkkitehtuurin käsitteelliset tasot). Käsitetasojen lisäksi kehyksessä on periaatteiden taso, jolla määritetyt periaatteet ja tehdyt linjaukset ohjaavat kaikkien käsitteellisten tasojen kuvauksia. Havainnollinen ja käyttökelpoinen kehys voi muodostua esim. arkkitehtuurinäkökulmien ja käsitteellisten tasojen muodostamasta matriisista (vrt. kuva 5 Arkkitehtuurikehys). 11/42

Kuva 5 Arkkitehtuurikehys: arkkitehtuurinäkökulmat ja käsitteelliset tasot esimerkinomaisesti 5.2 Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä ottaa huomioon eri näkökulmat palvelu- tai teknisiä ratkaisuja kuvattaessa ja kehitettäessä. Tarkoituksena on, että kehittämisessä on ymmärretty minkälaiseen toiminnalliseen tarpeeseen ja ympäristöön uutta ratkaisua kehitetään. Tässä suosituksessa kuvattu menetelmä sisältää neljä näkökulmaa: Toiminnan näkökulma. Tiedon näkökulma. Tietojärjestelmän näkökulma. Teknologian näkökulma. 5.2.1 Toiminnan näkökulma Toiminnan näkökulman kautta kuvataan organisaation toiminnallinen ympäristö ja rakenne sekä keskeisimmät siihen vaikuttavat tekijät. Tyypillisiä kuvauksia ovat mm. toiminnan strategia, sidosryhmät ja roolit, palvelut, prosessikartat ja prosessikuvaukset. Joskus toiminta-arkkitehtuurin kuvaukset sisältävät myös kuvauksen organisaatiosta, järjestelmien käyttäjistä, asiakkaista sekä esim. tietoliikennepalveluita suunniteltaessa toimipistekartan. Tämä näkökulma varmistaa, että organisaation rakenteiden jäsentämisessä ja kehittämisen suunnittelussa otetaan huomioon, mitä organisaatiossa tehdään ja miten. Tämä on tietoteknisessä kehittämisessä vaikuttavuudeltaan kaikkein tärkein näkökulma ja siksi myös erittäin tärkeä kokonaisarkkitehtuurissa. 5.2.2 Tiedon näkökulma Tiedon näkökulma jäsentää organisaation toiminnassa ja johtamisessa tarvittavat tiedot ja tietovarannot sekä auttaa yhdenmukaistamaan niiden käsittelyn eri tietojärjestelmissä ja ratkaisuissa. 12/42

Näkökulmaan sisältyvät usein käsitemallin, tietomallin ja loogisten sekä fyysisten tietovarantojen kuvaukset. Näiden lisäksi tietoarkkitehtuuriin sisältyvät organisaatiossa tai ratkaisussa käytettävät sanastot. Tiedon näkökulma vaikuttaa myös integraatioratkaisujen mallintamiseen, sillä integraatioratkaisut ovat käytännössä niitä välineitä, joiden kautta tietoa voidaan siirtää. Tietoarkkitehtuurissa huomioidaan myös osaltaan tiedon käyttöön, jakamiseen ja säilyttämiseen liittyvät normit, lait ja standardit (vrt. esim. Arkistolaitoksen SÄHKE2-määräys, http://www.narc.fi/arkistolaitos/sahkoinen/). 5.2.3 Tietojärjestelmän näkökulma Tietojärjestelmäarkkitehtuurin tehtävänä on jäsentää tietojärjestelmäpalvelut ja -komponentit loogisiin ja fyysisiin hallittaviin kokonaisuuksiin. Tietojärjestelmän näkökulma sisältää usein tietojärjestelmäpalvelujen ylätason jäsennyksen, erilaisia järjestelmien ja prosessien, tietojen tai tietovarantojen välisiä riippuvuusmatriiseja, loogisen tietojärjestelmäjäsennyksen sekä listan fyysisistä tietojärjestelmistä (tietojärjestelmäsalkku). Integraatioratkaisujen kuvauksen katsotaan kuuluvan erityisesti tietojärjestelmänäkökulmaan. 5.2.4 Teknologian näkökulma Teknologia-arkkitehtuuri kuvaa teknologiapalvelut ja teknisen ympäristön, jonka tietojärjestelmät ja tekniset palvelut tarvitsevat toimiakseen palvelimet, tietoliikenteen ja laitetilat. Teknologia-arkkitehtuurin osakuvauksiin kuuluvat lisäksi myös valvonta- ja hallinta-arkkitehtuuri, teknologiasalkku, sijoituskaavio sekä tietoliikenneverkkoja kuvaava verkkokaavio. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmää voidaan teknologia-arkkitehtuurin näkökulmasta täsmentää esimerkiksi palvelutasojen määrityksillä tai konfiguraationhallinnan periaatteilla. 5.2.5 Tietoturvan huomiointi kokonaisarkkitehtuurissa Tietoturvaa ei ole kokonaisarkkitehtuurimenetelmässä otettu huomioon omana näkökulmanaan. Tietoturvallisuus edellyttää jo itsessään kokonaisvaltaista organisaation rakenteiden hallintaa ja huomioon ottamista, joten sitä ei ole mielekästä erottaa omaksi eristetyksi kokonaisuudekseen. Menetelmässä tietoturvaperiaatteet kuuluvat periaatetason kuvauksiin ja osakuvaukset sisältävät myös tietoturvaan liittyvää tietoa. Erilaisten ratkaisujen tietoturvallisuus tulee siis ottaa huomioon kautta linjan kaikissa eri osakuvauksissa. 5.3 Kokonaisarkkitehtuurin käsitteelliset tasot Kokonaisarkkitehtuuri on jaettu erilaisiin abstraktio- eli käsitteellisiin tasoihin. Näiden tarkoituksena on mahdollistaa joko ns. ylhäältä-alas (top-down) tai alhaalta-ylös (bottom-up)suunnittelu. Kokonaisarkkitehtuuriin on kuvattu seuraavat käsitteelliset kuvaustasot: Käsitteellinen taso (MITÄ). Looginen taso (MITEN). 13/42

Fyysinen taso (MILLÄ). Yllämainittuja kuvaustasoja ohjaa periaatteiden taso, jossa määritellään kokonaisarkkitehtuurin periaatteet sekä linjaukset huomioiden eri näkökulmat (vrt. 5.2 Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat) ja hierarkiatasot (vrt. 5.4 Kokonaisarkkitehtuurin hierarkiatasot). Periaatetaso muodostaa perustan koko arkkitehtuurityölle. Periaatteita määritellään myös eri tasoilla (kts. 5.4 Kokonaisarkkitehtuurin hierarkiatasot). Ylimmällä käsitetasolla arkkitehtuurin osakuvaukset ovat periaatteellisia ja melko abstrakteja, tarkempia tasoja yhdistäviä kuvauksia. Alimman käsitetason kuvaukset taas käsittelevät hyvin konkreettisia, käsin kosketeltavia elementtejä, kuten fyysisiä palvelimia, tietoliikenneverkkoja, järjestelmiä ja sovellustuotteita sekä laitteiden sijoittumista eri laitetiloihin. Kuva 6 Käsitteellisten tasojen suhteet 5.3.1 Käsitteellinen taso Käsitteellisen tason kuvausten tarkoituksena on jäsentää MITÄ tehdään, MITÄ tietoa käsitellään sekä MITÄ erilaisia tietojärjestelmä- ja teknologiapalveluita toiminnassa tai valitussa kehittämiskohteessa tarvitaan. Nämä määrittelytason kuvaukset eivät ota vielä kantaa toteutustapaan. 5.3.2 Looginen taso Loogista tasoa kutsutaan myös suunnittelutasoksi. Loogisella tasolla kuvataan MITEN toiminnan tehtävät ja palvelut toteutetaan (prosessit), MITEN tieto jäsentyy ja miten tiedot jaetaan tietovarantoihin, sekä MITEN järjestelmäympäristöt rakentuvat. Lisäksi kuvataan MITEN tietojen integrointi eri osien välillä toteutetaan sekä MITEN tätä kokonaisuutta valvotaan ja hallitaan. Loogisella tasolla ei yleensä vielä oteta kantaa varsinaisiin fyysisiin toteutusratkaisuihin eli ei kuvata palvelinten nimiä tai malleja eikä myöskään sovellusten tuotenimiä. 5.3.3 Fyysinen taso Fyysisellä tasolla kiinnitetään määritelty ja suunniteltu kokonaisuus, eli kuvataan MILLÄ toimintaa, palvelua tai tietojen varastointia toteutetaan. Fyysisellä tasolla kuvataan lisäksi käytettävät järjestelmät, tietokannat ja varastot, sekä laitteet ja laitetilat sekä tietoliikenneverkon rakenteet. 14/42

5.3.4 Arkkitehtuurikehyksen käsitteellisten tasojen väliset suhteet Käsitteellisten tasojen sisältämät kohteet yleensä täsmentyvät siirryttäessä käsitteelliseltä tasolta kohti fyysistä tasoa, mutta käsitetasoilla on myös muita riippuvuuksia. Esimerkiksi käsitteellisen tason palvelut, eli toiminnallisuudet, kohdistuvat monesta moneen -suhteella loogisen tason komponentteihin. Tyypillisintä on monen käsitteellisen palvelun kohdistuminen yhteen loogiseen komponenttiin, kuten kuvassa 7 on esitetty. Kuva 7 Esimerkki käsitteellisten tasojen suhteista 5.4 Kokonaisarkkitehtuurin hierarkiatasot Arkkitehtuurihierarkiassa eri arkkitehtuuritasot kuvastavat suunnittelu- ja päätöksentekotasoja organisaatiossa. Ylempi arkkitehtuuritaso ohjaa ja antaa linjaukset alemmille arkkitehtuuritasoille. Alemman tason arkkitehtuurin on suunnitelmissaan noudatettava ylemmän tason linjauksia ja periaatteita, käytettävä ylemmällä tasolla määriteltyjä ratkaisuja ja pysyttävä ylemmän tason antamissa rajauksissa. Alemmalla tasolla määriteltyjen periaatteiden tulee vastaavasti olla konkreettisempia kuin ylemmällä tasolla. Tällä tavalla saadaan organisaatiossa aikaan haluttu ohjausvaikutus ylhäältä alas ja voidaan rakentaa koko organisaation kannalta järkevä ja toimiva kokonaisarkkitehtuuri. Jokaisella hierarkiatasolla ei välttämättä määritellä erikseen arkkitehtuuriperiaatteita, vaan ylemmän tason periaatteet voivat sellaisenaan soveltua noudatettaviksi periaatteiksi alemmilla tasoilla. Käytettävien tasojen määrä riippuu tilanteesta ja organisaatiosta, jolle kokonaisarkkitehtuuria suunnitellaan. Organisaatioilla on erilainen hierarkia ja siten myös hierarkiatasojen määrä vaihtelee. Tässä suosituksessa kuvattavassa kokonaisarkkitehtuurimenetelmässä hierarkiatasoja on esimerkinomaisesti 3 kappaletta: Taso 1 (kokonaisuuden taso) Taso 2 Taso 3. 15/42

Tasolla 1 kuvataan koko organisaation kaikkia arkkitehtuureja koskevat periaatteet ja linjaukset sekä arkkitehtuurien kuvauksessa käytettävät menetelmät ja rakenteet. Tasolla 1 eli kokonaisuuden tasolla kuvataan mahdollisesti myös alemman tason arkkitehtuureissa hyödynnettäväksi edellytettyjä ratkaisuja, kuten esimerkiksi yhteiset käsitteistöt ja sanastot. Kokonaisuuden tasolla määritellään seuraavan tason jaottelu kohdealueisiin, niiden omistajat ja vastuulliset kehittäjät. Tämä jako kannattaa tehdä toiminnallisin perustein eli tietty toiminnallinen kokonaisuus muodostaa oman kohdealueensa. Kullakin kohdealueella on oltava nimetty omistaja eri hierarkiatasojen ohjausvaikutuksen saavuttamiseksi sekä tasoilta periytyvien linjausten ylläpitämiseksi. Kokonaisuuden tason arkkitehtuuria ohjaavat ylemmät tavoitteet ja vaatimukset tulevat mm. organisaation strategioista, lainsäädännöstä tai EU-määräyksistä. Tasolla 2 kokonaisuus ositetaan kohde-alueisiin, kuten tasolla 1 on määritelty. Kohdealuetason arkkitehtuurissa otetaan huomioon kokonaisuuden tasolla määritellyt reunaehdot, ohjaavat periaatteet ja käytettäväksi edellytetyt ratkaisut. Kohdealuetasolla määritellään kohdealueen sisältämät alemman tason osa-alueet, niiden omistajat ja vastuulliset kehittäjät. Kohdealuetasolla määritellään myös alemmalla osaaluetasolla hyödynnettäväksi edellytetyt arkkitehtuuriratkaisut. Tasolla 3 pilkotaan kohdealue pienempiin kokonaisuuksiin, osa-alueiksi, kuten tasolla 2 on määritelty. Osaalueen arkkitehtuurissa otetaan huomioon ylemmillä kohdealuetasoilla ja kokonaisuuden tasolla määritellyt reunaehdot, ohjaavat periaatteet ja käytettäväksi edellytetyt ratkaisut. Osa-aluetasolla on kehittämistyössä usein oman organisaation arkkitehtuurien vaatimusten lisäksi otettava huomioon myös sidosryhmien arkkitehtuurien asettamia vaatimuksia. Edellä kuvattu kolmiportainen arkkitehtuurihierarkia voisi olla esimerkiksi kuvassa 8 esitetyn mukainen. Kuva 8 Esimerkki arkkitehtuurihierarkiasta 16/42

6 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi Kuva 9 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi (kuva 9) mahdollistaa systemaattisen kehittämisen, jossa voidaan suunnitella yhden tai useamman kokonaisarkkitehtuurinäkökulman sisältöä halutun toiminnallisen kokonaisuuden osalta. Menetelmä on iteratiivinen. Suunnitteluprosessi on jaettu neljään päävaiheeseen: 1. Tavoitetilan hahmotus ja rajaaminen. 2. Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvaus. 3. Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu. 4. Toimeenpanon suunnittelu. Nämä vaiheet ovat kuvattu tarkemmin seuraavissa luvuissa. 6.1 Tavoitetilan hahmotus ja rajaaminen Tavoitetilan hahmottamisen ja rajaamisen (kuva 10) voi käynnistää arkkitehtuurin johtamisprosessista tuleva pyyntö, heräte tai muulta taholta noussut tarve kehittää nykytilaa. 17/42

Kuva 10 Tavoitetilan hahmotus ja rajaaminen Vaiheen tarkoituksena on: Tunnistaa ja hahmottaa toiminnan tulevaisuuden tavoitetila ja sen rajaukset. Varmistaa toiminnan ja ICT -johdon tuki. Rajata ja suunnitella arkkitehtuurin kehittämisprojekti rinnakkaiset kehitysprojektit huomioiden. Tunnistaa kehittämiseen vaikuttava olemassa oleva kokonaisarkkitehtuurin sisältö. Tunnistaa kehittämisen sidosryhmät ja niiden tavoitteet. Analysoida toiminnan kehittämistarpeet ja vaikutukset eri osapuolten näkökulmasta sekä analysoida kehittämisen perustelut toiminnan näkökulmasta. Tunnistaa ja määritellä kehittämisen tavoitteet. Perustella suunnittelun tavoitetila. Syötteet työn käynnistyessä ovat: Tarve kehittämiseen. Toiminnan kehittämisen tavoitteet ja strategiat. Organisaation ja organisaatiota ylemmän tason kokonaisarkkitehtuurin nykytila ja tavoitetilakuvaukset. Tavoitetilan kuvaaminen ja kuvauksien tuottaminen on kuvattu tarkemmin liitteessä 1 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus. 6.1.1 Määritä ja rajaa kehitettävä kokonaisarkkitehtuurin laajuus Määritä kehittämistarpeen mukaiset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisalueet ja tee tarvittavat rajaukset. Arvioi aiheuttaako pyydetty kehityskohde muutoksia tehtyjen rajausten ulkopuolella olevissa kohteissa, jotka ovat riippuvaisia tai liittyvät ko. kehittämiskohteeseen. Rajausvaihtoehtoja ovat mm. 18/42

tarkkuustaso organisaatiolaajuus tietty/tietyt näkökulmat kehittämisen aikaikkuna. Rajausten ja reunaehtojen kuvaaminen on opastettu tarkemmin liitteessä 2 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus, kappaleessa 1.1 Sidosarkkitehtuurit, rajaukset, reunaehdot. 6.1.2 Tunnista ja kokoa ohjaava tieto Tunnista, mitä kokonaisarkkitehtuuriin vaikuttavaa sisältöä on huomioitava ohjaavana tietona ja vaatimuksina arkkitehtuurin ylemmiltä tasoilta sekä saman tason toisista näkökulmista. Huomioi olemassa olevat nykytila- ja tavoitetilakuvaukset. Varmista, että ko. dokumentaatio on käytettävissä suunnitteluvaiheessa. Arvioi, ovatko nykytilatiedot riittäviä ja ajantasaisia. Mikäli tiedot ovat puutteellisia, varaa suunnitteluvaiheeseen aikaa niiden täsmentämiseen. Arvioi riskit, mikäli nykytilatietojen täsmentäminen ei ole ajallisesti tai käytössä olevien resurssien näkökulmasta mahdollista. Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvausten laatiminen on kuvattu tarkemmin liitteessä 2 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus. Nykytilan ja tavoitetilan kuvauksien tekemiseen löytyy ohjeistusta liitteestä 1 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen. 6.1.3 Määritä ylätason toimintalähtöinen tavoitetila Kuvaa tarvittaessa ylätason toimintalähtöinen tavoitetila (kts. luku 7.4.1 Organisaation toiminnan tavoitteet). Tavoitetilan eli vision kuvaaminen on tarpeen, mikäli kehittämiskohde on iso ja kehittämisen seurauksena tehtävää muutosta ei ole kuvattu kokonaisuutena, tai jos kehittämisen perusteluja ei ole mietitty toiminnan näkökulmasta. 6.1.4 Organisoi arkkitehtuurin suunnitteleminen Suunnittele kehittämiskohde menetelmän mukaisesti ja tee projektisuunnitelma tai tarkenna olemassa olevaa projektisuunnitelmaa. Analysoi kehittämisprojektin riskit ja ilmoita aikatauluun tai lopputulokseen liittyvistä riskeistä arkkitehtuurin johtamisprosessille. Tunnista kehittämiseen liittyvät sidosryhmät ja heidän tarpeensa. Varmista myös sidosryhmien hyväksyntä ja tuki. Tarvittaessa arkkitehtuurin suunnittelutyö voidaan tehdä linjaorganisaation työnä, mutta tällöin on myös hyvä toimia projektinomaisesti ja määritellä suunnittelulle aikataulu, sekä selvät tavoitteet ja tarkistuspisteet. 6.1.5 Lopputulokset Vaiheen lopputuloksia ovat: Lista suunnittelussa tarvittavista olemassa olevista kokonaisarkkitehtuurikuvauksista. Hyväksytty kehittämissuunnitelma. Ylätason toimintalähtöinen tavoitetilan kuvaus (visio). Päivitetyt vaatimukset. 19/42

6.2 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvaus Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvausvaiheessa selvitetään organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. Nykytilan kuvaus toimii pohjana tavoitetilan suunnittelulle auttaen ymmärtämään toiminnan rakenteita ja riippuvuuksia sekä hahmottamaan ratkaistavia haasteita. Kuva 11 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvauksen vaiheet 6.2.1 Valitse kuvaustavat ja -taso Valitse nykytilan kuvauksen kuvaustavat ja -tasot. Nykytilan kuvauksessa kannattaa tehdä vastaavia rajauksia kuin kappaleessa 6.1.1 Määritä ja rajaa kehitettävä kokonaisarkkitehtuurin laajuus on kuvattu ja valita kuvauksen näkökulmat sekä tarkkuustaso kehitettävän kohteen tarpeiden näkökulmasta. Valitse tässä vaiheessa myös kuvattavat arkkitehtuurinäkökulmat. Hyödynnä kuvauksissa luvussa 7 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen opastettuja kuvaustapoja, malleja, matriiseja ja listauksia. 6.2.2 Kuvaa nykytilan arkkitehtuuri Kuvaa nykytila valituilla kuvaustavoilla ja kuvaustasoilla huomioiden valitut arkkitehtuurinäkökulmat sekä kehittämisen tavoitteet ja rajaukset. Kuvaa nykytilaa vain sen verran kuin tarvitaan havaitun kehittämistarpeen ratkaisemiseksi tai ratkaisun hahmottamiseksi. Nykytilan kuvauksesta lisää liitteessä 1 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus. 20/42

6.3 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu Kuva 12 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelun vaiheet Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu (vrt. kuva 12) on vaihe, jossa varsinaiset arkkitehtuurikuvaukset tuotetaan. Menetelmän joustavuusperiaatteiden mukaisesti tässä vaiheessa voidaan suunnitella mitä tahansa toiminnallista kokonaisuutta tai arkkitehtuurin näkökulmaa. Jos kehittämiskohteen arkkitehtuurisuunnitteluun tarvitaan useampia näkökulmia, on suositeltava suunnittelujärjestys seuraava toiminnan vaatimusten huomioimiseksi: Toiminta-arkkitehtuurinäkökulma. Tietoarkkitehtuurinäkökulma. Tietojärjestelmäarkkitehtuurinäkökulma. Teknologia-arkkitehtuurinäkökulma. Kokonaisarkkitehtuurisuunnittelu etenee seuraavien päätehtävien mukaisesti kaikissa näkökulmissa: kuvaustapojen valinta. kohderyhmien analysointi. arkkitehtuuriin vaikuttavien tekijöiden analysointi. tavoitetilan arkkitehtuurin mallinnus. toiminnan tavoitetilan (visio) kehittäminen. puuteanalyysin tekeminen. Päätehtävät on kuvattu tarkemmin luvuissa 6.3.1-6.3.6. 21/42

Kunkin näkökulman suunnittelun erityispiirteitä on käsitelty luvuissa 7.4-7.7. Näissä luvuissa on kuvattu tarkemmin minkälaisia kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun tuloksia tuotetaan kustakin yllä mainitusta näkökulmasta. Kuvauksien tekemisessä voidaan käyttää tämän suosituksen liitteenä olevia kuvauspohjia. 6.3.1 Valitse arkkitehtuurikehyksen tarjoamat kuvaustavat Valitse kehyksen tarjoamat kuvaustavat. Vaihtoehtoisia kuvaustapoja ovat esimerkiksi luvussa 7 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen esitellyt matriisit, taulukot, listaukset sekä mallipohjat. Tässä suosituksessa esitetyt kuvausmallit ja -pohjat ovat esimerkinomaisia ja kuvaustapoja voi ja kannattaa kehittää aina tarpeen mukaan. 6.3.2 Analysoi arkkitehtuurin ja kuvausten kohderyhmät Analysoi, miten projektin sidosryhmät osallistuvat kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen tai hyödyntävät suunnittelun tuloksia. Tuotettavien kuvausten sisällön tulee olla sellainen, että tarpeelliset sidosryhmät tulevat huomioitua. Kunkin sidosryhmän tulee ymmärtää niille tarkoitettujen kuvausten sisällöt (esim. ylimmälle johdolle kuvaukset toiminnan käsittein tai tekniselle asiantuntijalle teknisin käsittein). Huomioi analyysin tulokset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä ja tulosten dokumentoinnissa. Sidosryhmien kuvauksessa voi hyödyntää luvussa 7.4.2 Asiakkaiden ja sidosryhmien kuvaaminen esitettyjä menetelmiä. 6.3.3 Analysoi ja huomioi arkkitehtuuriin vaikuttavat tekijät. Analysoi aiemmissa vaiheissa (6.1 Tavoitetilan hahmotus ja rajaaminen ja 6.2 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvaus) koottu materiaali ja kirjaa arkkitehtuurin kehittämisprojektin suunnitteluun ja rajaamiseen vaikuttavat asiat. Arkkitehtuurin kehittämisen rajaukseen vaikuttavia asioita ovat mm. ylemmän tason arkkitehtuurivaatimukset ja periaatteet (kts. 5.4 Kokonaisarkkitehtuurin hierarkiatasot). kuvausten kohderyhmä. sidosryhmien tarpeet ja määrä. budjetti. käytettävissä oleva aika. henkilöresurssit. muut aiemmissa vaiheissa määritellyt rajaukset ja erityistapaukset. 6.3.4 Kuvaa tavoitetilan arkkitehtuuri Käynnistä arkkitehtuurin kuvaaminen valittuja kuvaustapoja käyttäen (kts. kappale 6.3.1). Hyödynnä aikaisempien vaiheiden tuotoksia. Hyödynnä lisäksi suosituksen liitteissä kuvattuja esimerkkikuvauspohjia ja -malleja. Etene luvussa 7 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen kuvatun ohjeistuksen mukaisesti. Huomioi arkkitehtuurin suunnitteluun vaikuttavat tekijät (kts. 6.3.3). Mallinnus voi olla nykytilan kuvaamista ja sen kautta kehittämiskohteiden tunnistamista, tai se voi olla kehitettävän kohteen tavoitetilan suunnittelua. Huomioi erot lähestymistavoissa näissä näkökulmissa. 22/42

6.3.5 Kehitä toiminnan tavoitetilaa tarvittaessa Arvioi, vaikuttaako kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen tulos toiminnan tavoitetilaan ja tee tarvittaessa muutosehdotus. Lähetä muutosehdotukset katselmoitavaksi tarvittaville tahoille (esim. johtamisprosessi). Päivitä tavoitetila katselmoinnin jälkeen. 6.3.6 Tee puuteanalyysi Arvioi, onko jotain asioita tai näkökulmia jäänyt huomioimatta suunnittelussa käyttäen hyödyksi esimerkiksi puuteanalyysi-matriisia, jonka löydät tämän suosituksen liitteestä 3. Voit myös hyödyntää TOGAF 9 -määrityksiä (http://www.opengroup.org/togaf/) näkökulmien huomioimisen tukena. 6.3.7 Lopputulokset Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelun lopputulokset ovat Kokonaisarkkitehtuuriin vaikuttavien tekijöiden listaus ja analyysi. Sidosryhmien kartoitus ja analyysi. Puuteanalyysi. Päivitetyt ja tarkennetut muutosehdotukset (= tarpeet). Tavoitetilan arkkitehtuurin kuvaus, jossa on huomioitu eri näkökulmat ja tarkastelutasot. Tavoitetilan arkkitehtuuri sisältää ratkaisut lähtökohtina olleisiin kehittämistarpeisiin. 6.4 Toimeenpanon suunnittelu Toimeenpanon suunnitteluvaiheessa (kuva 13) suunnitellaan kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan vaatimat kehityshankkeet, arvioidaan niiden hyödyt ja riskit, sekä välitetään tulokset kehityshankkeen sidosryhmille. 23/42

Kuva 13 Toimeenpanon suunnittelun vaiheet Toimeenpanon suunnittelu koostuu seuraavista vaiheista: Kehittämistarpeiden tunnistaminen Määritellään kehittämisalueet esim. puuteanalyysin tulosten perusteella (kts. 6.3.6 Tee puuteanalyysi). Tunnistetaan kehittämistyötä vaativat osa-alueet. Suunnitellaan alustavasti tarvittavien kehityshankkeiden tavoitteet ja sisältö. Kustannus- ja hyötyanalyysien tekeminen Tehdään kustannus- ja hyötyanalyysit kehittämiskohteiden osalta kokonaisuus huomioiden. Riskien analysointi Analysoidaan riskit ja laaditaan riskienhallintasuunnitelma. Kehitystarpeiden priorisointi Arvioidaan kehittämistarpeet mm. niiden merkittävyyden, vaikuttavuuden ja kustannussäästöjen kannalta sekä priorisoidaan kehitystarpeet ja niihin liittyvät kehittämisprojektit. Kehittämispolun suunnittelu Suunnitellaan valittujen kehittämiskohteiden pitkän tähtäimen aikataulutus huomioiden organisaation kehittämistoiminnan vuosikello tms. 24/42

Kehittämissuunnitelman tekeminen Kootaan arkkitehtuurin suunnittelussa tuotetut kuvaukset, analyysit ja laskelmat ja tehdään niiden perusteella alustava kehittämissuunnitelma. Katselmointi Kuvaukset, analyysit ja muut arkkitehtuurikuvausten tuotokset katselmoidaan tarpeeksi laajalti kehittämisessä mukana olleissa sidosryhmissä. Kehittämissuunnitelman esittely sidosryhmille Katselmoinnin tulosten perusteella päivitetty kehittämissuunnitelma esitetään sidosryhmille. Noudata toimeenpanon suunnittelussa organisaation omia investoinneille, projektien- sekä hankkeiden hallinnalle asetettuja vaatimuksia ja menetelmiä, mikäli niitä on käytettävissä. JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suosituksessa (http://www.jhssuositukset.fi/suomi/jhs171) on kuvattu tarkemmin toimeenpanon suunnitteluvaiheessa suoritettavat oleelliset tehtävät ja toimenpiteet. 7 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen Tässä luvussa kuvataan arkkitehtuurikuvausten tuottaminen eri näkökulmista sekä esitellään menetelmät ja mallit kuvauksien tuottamiseksi ja dokumentoimiseksi. Kuva 14 Arkkitehtuurimenetelmän tarjoamat kuvausmallit ja -pohjat Arkkitehtuurin visualisointiin voidaan käyttää olemassa olevia mallinnuskieliä tai -notaatioita, kuten esimerkiksi ArchiMate-standardia (http://www.opengroup.org/archimate/doc/ts_archimate/ ja http://www.archimate.org/en/home) tai esimerkiksi UML-notaatiota. Käytettävän kuvaustavan tulee olla sitä 25/42

käyttävälle organisaatiolle tuttu ja luonteva, jotta organisaatio pystyy aidosti käyttämään sitä hyödykseen ratkaisujen ja palveluympäristön suunnittelussa. 7.1 Arkkitehtuuriperiaatteet ja linjaukset Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa tehtävien arkkitehtuurikuvausten pohjalla ovat erilaiset sisäiset tai ulkoiset periaatteet ja linjaukset, esimerkiksi arkkitehtuurin tai tietoturvallisuuden suhteen. Periaatteiden ja linjausten kuvaaminen sekä tuotokset on kuvattu tarkemmin liitteessä 2 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus. 7.2 Nykytila ja tavoitetila Nykytilan kuvaaminen luo kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa käsityksen olemassa olevista toimintamalleista, käytettävistä järjestelmistä sekä käytetystä tiedosta. Tavoitetilan kuvaaminen luo käsityksen halutuista toimintamalleista, tietojärjestelmistä sekä toiminnassa tarvittavasta tiedosta. Nykytilan ja tavoitetilan kuvaamisen vaiheet ja kuvaustavat on kuvattu tarkemmin liitteessä 1 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus. 7.3 Standardit Standardit ovat toiminnan ja kehittämisen taustalla olevia yksikäsitteisiä määrittelyn reunaehtoja. Standardeihin kuvataan sekä toimintaan, tiedonhallintaan että teknologiaan käytettävät standardit. Huom. Standardeihin ei kannata listata kaikkia mahdollisia standardeja, vaan ainoastaan ne, joita todellisuudessakin noudatetaan tai aiotaan noudattaa. Käytettävät standardit voidaan listata esimerkiksi organisaation standardisalkkuun. Malli standardisalkusta löytyy tämän suosituksen liitteen 5 välilehdeltä Standardisalkku. Standardien kuvaamisen hyötyjä ovat Standardit kuvaavat yksikäsitteisesti, mitä viitekehyksiä ja ratkaisumalleja missäkin toiminnan ja teknisen ympäristön osa-alueessa käytetään. 7.4 Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelu Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelussa tarkoituksena on suunnitella ja kehittää organisaation strategisia tavoitteita toteuttavaa ydintoimintaa, sitä tukevia tukitoimintoja, toiminnan vaatimia resursseja sekä toiminnan lopputuloksena olevia tuotoksia tai palvelutarjontaa. Toiminta-arkkitehtuurin lähtökohtina ovat organisaation toimintaa ohjaava lainsäädäntö, organisaation toiminnan tavoitetila, strategiakuvaukset, mahdolliset skenaariokuvaukset sekä organisaation rakenne ja vastuualueet, toiminnalliset tarpeet ja trendit. Toiminta-arkkitehtuuri on tapa jäsentää ja hahmottaa toimintaa sekä toiminnan kehittämistä organisaation tavoitteiden näkökulmasta. Kuvauksissa lähdetään liikkeelle vaatimuksista ja hahmotellaan niitä vasten palvelut ja prosessit ylätasolla. Ylätason kuvauksen jälkeen kuvataan toimintamallit sekä tarvittavan tasoiset prosessikuvaukset. Toiminnan selkeyttämiseksi kuvauksia voidaan tehdä huomioimalla eri arkkitehtuurinäkökulmat. Etenemisjärjestykseen vaikuttavat organisaatiossa jo olemassa olevat kuvaukset sekä kuvausten taso. Mikäli kuvaukset ovat olemassa ja ne sisältävät tarvittavan tiedon päätöksen teon ja johtamisen tueksi, ei kuvauksia tarvitse tehdä uudelleen. 26/42