Pitäisikö maailman kalakannat yksityistää? Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka Biotieteellinen tiedekunta www.helsinki/science/fem Esitelmän sisältö: 1) Kalakantojen tila Euroopassa ja maailmalla 2) Miten ylikalastus syntyy? 3) Epävarmuus säätelyssä 4) Vaihdettavat kiintiöt säätelytyökaluna 5) Silakka ja lohi esimerkkeinä
I) Maailman ja Euroopan kalakantojen tila
Maailman kokonaissaaliin kehitys World capture production 1950-2005 100 million tons 80 60 40 20 0 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 World capture production 1950-2005 FAO, 2007
Maailman kalakantojen tila recovering from overexploited or depleted 24 % depletion 1 % underexploited 3 % moderately exploited 20 % Yli 75 % maailman kalakannoista raportoitiin vuonna 2005 täysimääräisesti hyödynnetyiksi tai ylikalastetuiksi. fully exploited 52 % FAO, 2007
Kantojen tilan kehitys: siirtyminen vähäarvoisempiin lajeihin 100 80 fully exploited % 60 40 20 overexploited or depleted under or moderately exploited 0 1970s 1990s 2005 FAO, 2007
Euroopan kalakantojen tila Yleisesti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana: - pohjalla tai sen tuntumassa elävät lajit kuten turska, kolja ja kampela ovat vähentyneet - pelagisten lajien saalismäärät kasvussa Atlantin koillisosa kuuluu kalastusalueisiin joiden kalakannoista huomattava osa (46-60 %) on ylikalastettuja, romahtaneita tai toipuvia. - säätelytoimenpiteistä huolimatta monien lajien osalta kalastuspaine jatkaa kasvua ICES, 2007
Eurooppa: Kalakantojen lukumäärä kontra biologiset riskit 70 60 Number of stocks 50 40 30 20 10 >Bpa Blim <> Bpa <Blim NA Mukana tärkeimmät ICES:n alueen kalakannat 0 1995 2000 2005 Riskikantojen osuus on kasvanut ICES, 2007
Kalastuksen säätelyn neuvonanto: tietoja v. 2005 ICES, 2007
Kalakantojen nopeatkin vaihtelut ovat yleisiä North-East Arctic cod (I and II) Norw egian Coastal cod Icelandic cod (Va) 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Greenland halibut in Sub-areas I & II 1950 1960 1970 1980 1990 2000 North-East Arctic haddock (Sub-areas I and II) 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Icelandic haddock (Division Va) ssb / mean 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 North-East Arctic saithe (Sub-areas I and II) 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Icelandic saithe (Division Va) 1950 1960 1970 1980 1990 2000 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 ICES, 2007 1950 1960 1970 1980 1990 2000 1950 1960 1970 1980 1990 2000
II) Miten ylikalastus syntyy? Kuva:NOAA
Kalastuksen taso - kalakannan ikärakenne Yksilömäärä Yksilömäärä 1200 1000 800 600 400 200 0 Heikko kalastus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ikäryhmä 1200 1000 800 600 400 200 0 Voimakas kalastus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Ikäryhmä Voimakas kalastus: - kalat eivät ehdi sukukypsyyskokoon - kasvupotentiaali jää hyödyntämättä -Yhden vuosiluokan osuus suuri => saalisvaihtelut kasvaa
Ekonominen näkökulma: kalastus, kalakanta ja eurot kalastustehon kasvaessa 8000 Tuotot (kg tai kg * euro) 6000 Saalis/ saaliin arvo 4000 2000 Voitto Kustannukset Kutukanta 0 0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 1 Kalastusteho
III) Epävarmuus säätelyssä: ennustaminen on vaikeaa
Kalastuksen säätelyn peruskysymyksiä Paljonko kaloja vedessä on? Tarve tietää kalojen määrä, jotta voidaan arvioida paljonko saa poistaa kalastuksella: kokonaiskiintiön mitoitus Esim: Ennusteen mukaan vuonna 2005 on meressä 1000 tonnia, joista 40 % kutuikäisiä Kriteeri: kannan ylläpitoon tarvitaan 200 tonnia kutevaa kalaa => Voidaan ottaa 500 tonnia kalaa ylös
Silakka: ennusteen osumistarkkuus Biomassa Ennuste & "Oikea arvo" 600 500 400 300 200 100 0 Silakka: Selkämeri Ennuste "Oikea arvo" 1993 1994 1995 1996 1997 1998 Vuosi Sparholt & Bertelsen, 2002
Itämeren turska Ennuste & "Oikea arvo" Biomassa 500 400 300 200 100 0 1990 1991 Itämeren turska:pääallas 1992 1993 1994 1995 1996 Vuosi Sparholt & Bertelsen, 2002 1997 1998 1999 2000 2001 Ennuste "Oikea arvo"
Kanta-arvioiden keskimääräinen virhe:ices Errors in assessments (1988-1999) Frequency 35 30 25 20 15 10 5 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Ratio SSB-predicted/SSB-truth Sparholt & Bertelsen, 2002
Vakuutusmaksun logiikka: maksa jotta pääset eroon epävarmuudesta saalis (t) 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 kalastuskuolleisuus F
IV) Yksi ratkaisutapa: ITQ ITQ = Individual Transferable Quota = Vaihdettavissa oleva alus/ kalastajakohtainen kiintiö
Kalakannan tilan parantaminen 1 2 Askel 1: Päätös käyttää uusia taloudellisia ohjauskeinoja Päätös toimia Askel 2: Muutos kalastajien toiminnassa Kuinka ihmiset reagoivat 3 4 Askel 3: Vaikutus kalakantaan Kudulle selviävien kalojen määrä muuttuu Askel 4: Onnistumisen aste Saaliin tai kannattavuuden muutos
Säätely: luonnon ohjausta ihmisten avulla Yhteiskunnan tavoitteet Ohjaus: säännöt,raha, tieto Yksilöiden tiedot Yksilöiden arvot ja tavoitteet Luonnon epävarmuus Joukon käyttäytyminen Tavoitteiden saavuttamisen aste
ITQ: Individual transferable quota Kalastaja joko ostaa tai saa aluksi prosenttiosuuden kokonaiskiintiöstä Tämä ITQ osuus on kalastajan omaisuutta, samalla tavalla kuin pörssiyhtiöiden osakkeet Osuudet ovat myytävissä tai vuokrattavissa Islannissa kalastaja joutuu maksamaan yhden turskan pyyntioikeudesta 7 x enemmän kuin mitä yhdestä kalasta kerrallaan saa Eli pyyntioikeuteen on kaupan käynnin avulla liittynyt suuri intressi pitää kanta hyvässä kunnossa myös tulevaisuudessa!
ITQ kokemuksia kirjallisuudesta Käytössä: Australia, Islanti, Uusi-Seelanti, Kanada, Namibia, Etelä-Afrikka, USA EU:ssa jossakin muodossa: Hollanti, Viro Auttaa pääsemään eroon liikakapasiteetista: kilpailu kalasta vähenee kun kalastaja tietää saavansa tietyn osuuden Synnyttää mekanismin joka karsii yritykset joilla kulut ovat liian suuret => voitot ja verotulot yhteiskunnalle kasvavat Erityisen tärkeää: omistajuus muuttaa asenteen koko kalastuksen säätelyyn, säätelyn pahuudesta tuleekin yhtäkkiä tapa turvata pääoman arvo!
Kokemuksia kirjallisuudesta II Uusi Seelanti: vain 15 % kannoista on vaaratilanteessa Myös lajin biologia on tärkeässä roolissa Tasmanian korvasimpukan ylikalastus: eläin ei liiku! Uuden Seelannin hummerin menestystarina: kanta kasvoi viidessä vuodessa 5 kertaiseksi ja kiintiön arvo 6-kertaiseksi (poikkeuksellisen nopea elinkierto = nopea palaute) Usein kalastusteollisuus investoi lisätutkimuksiin (vrt. osakemarkkinoiden analyysit) Tieteestä tulee kiinnostavaa Poliitikkojen ei tarvitse tehdä kipeitä päätöksiä, koska markkinavoimat hoitavat ylikapasiteetin
Negatiivisia vaikutuksia/ongelmia Kalastus keskittyy isoille ja hyvin toimeentuleville aluksille => työttömyyttä Uusien tulokkaiden mukaantulo vaikeutuu Eri kulttuureilla erilaiset valmiudet hyödyntää järjestelmää Ensimmäisen jaon ongelma Ei ratkaise kaikkia ongelmia: edelleen tarvitaan valvontaa ja kallista tiedettä
Suomi ja ITQ Järjestelmää on harkittu silakan kalastuksessa Voisi EU:ssa johtaa ulkomaiseen omistukseen Huomattava osa kalastajista tukee ITQ:ta 45 40 35 ICES proposition 30 1000 t 25 20 15 10 5 0 2003 2006 2009 2012 2015 2018 2021 2024 2027 2030 2033 Optimimum with ITQs Optimum with IQs
Lohi Jokavuotinen lohitaistelu Merialueen saaliin arvo ei ole kovin suuri (noin 9 milj. euroa koko Itämerellä, 2.5 milj. Suomessa) Voitto ammattikalastuksessa on huomattavan pieni Jokikalastuksen intressit ja potentiaalinen pääoma ovat suuria Mikäli markkinat luotaisiin, avomerikalastuksen ostaminen pois tapahtuisi hyvin todennäköisesti = Vapaaehtoinen ongelman ratkaisu ilman valtion puuttumista jakoon
Lopuksi Vuoteen 2015 mennessä kalastustehoja olisi pienennettävä piin paljon, että pitkän aikavälin saaliit maksimoituu (Johannesburgin tavoite) Kokemus on opettanut, ettei nykyjärjestelmä toimi: esim. EU:ssa miljardien menetykset tehottoman säätelyn takia On hyödynnettävä omistusoikeuden perimmäistä tunnetta: Mikä on minun, siitä minä huolehdin