Suurimpien kaupunkien kuntakokeilu & työllisyyspalvelut - seminaari Tampereella 24.-25.9.2015 Avaussanat, Palveluyksikön johtaja Mika Itänen 1
Työllisyyttä edistävät palvelut/ työllisyydenhoidon toimijat, nykytilanne 12 kk Yksityiset HRV-palvelut Julkiset työvoimapalvelut (TE-toimisto) Nuorten työllistäminen (kunta) Kunnalliset työllisyyspalvelut 12 kk- SoTe-palvelut (kunta, esim. aikuissosiaalityö, terveyspalvelut) Työllisyyspalvelut on organisoitu suurimmissa kaupungeissa pääosin kuntien keskushallinnon alaisuuteen. Työ ja elinkeinot yhteys tärkeää vaikuttavassa työllisyydenhoidossa. Trendi: Kuntien vastuu on ollut merkittävässä kasvussa koko 2010-luvun. Suurilla kaupungeissa ja esim. Tampereen kaupunkiseudulla työmarkkinatuen rahoitus on ollut merkittävässä kasvussa, erityisesti 2015 lakimuutoksen jälkeen. Valtion panostukset ja rahoitusosuus ovat viime vuosina vastaavasti pienentyneet. Työllistämisvälineet ovat pitkälti TE-toimiston kontrollissa, joka on merkittävästi isompi toimija kuin kunnat. 2
Case Tampereen aktivointiasteet alkuvuonna 2015 (vrt. 2014): kaupunki kasvattaa volyymeja, valtio supistaa. Alkuvuonna 2015 aktivointiaste kääntynyt Tampereellakin laskuun, vaikka esim. kaupungin kuntouttavassa työtoiminnassa kasvua oli lähes 50 prosenttia vuoden takaisesta luvusta. Tampereella aktivointiaste on laskenut 1-6 2015 yli 2 %-yksikköä ja nuorten kohdalla yli 5 %-yksikköä vrt. ed. vuosi. Tilastolähde TEM/ Hannu Antikainen Merkittäviä aktivointiasteen kehitystä selittäviä tekijöitä: i) työttömyyden kasvu ii) valtion aktivointitoimien merkittävä vähennys työvoimakoulutuksissa ja palkkatukityöllistämisessä. Myöskään nuorten sanssikortti ei ole enää käytössä. Sama trendi on muualla Suomessa. 3
*2015/01-12 *2015/01-11 *2015/01-10 *2015/01-09 *2015/01-08 2015/01-07 2015/01-06 2015/01-05 2015/01-04 2015/01-03 2015/01-02 2015/01-01 2014/01-12 2014/01-11 2014/01-10 2014/01-09 2014/01-08 2014/01-07 2014/01-06 2014/01-05 2014/01-04 2014/01-03 2014/01-02 2014/01-01 2013/01-12 2013/01-11 2013/01-10 2013/01-09 2013/01-08 2013/01-07 2013/01-06 2013/01-05 2013/01-04 2013/01-03 2013/01-02 2013/01-01 Euroa Kuntien osarahoittama työmarkkinatuki 2013-2015 Kuntien osuus työmarkkinatuesta (euroa) 450 000 000 400 000 000 350 000 000 300 000 000 250 000 000 200 000 000 150 000 000 100 000 000 50 000 000 0 4 Lähde: Kela/Kelasto
Huolenaihe: Taloudelliset paineet ohjaavat työllisyystoimintaa helposti liian lyhytnäköiseen raha-ajatteluun. Työmarkkinatuen kuntaosuuskehitys Tampereella: Vuosi 2013: 18 M, vuosi 2014 : 20 M, vuosi 2015 enn. yli 30 M. Työmarkkinatuen kuntaosuusmaksujen kasvu ja säästöpaineet ohjaavat toimintaa helposti liiaksikin lyhytnäköiseen raha-ajatteluun, kun pitäisi sen sijasta ajatella työllisyydenhoitoa kokonaistaloudellisesti pidemmällä aikajänteellä ja toimia aktiivisesti riittävän ajoissa. Lisäksi on huomioitava merkittävät hyödyt hyvinvoinnin ja osaamisen edistämiseksi. Kun keinovalikoimassa on vaikuttavia, monipuolisia aktiivitoimia myös kestävät ratkaisut huomioiden, tulokset ovat paremmat myös taloudellisesti. 5
Työllisyyden kuntakokeilun 2012-15 tavoitteena on pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskauden kestävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti alentaa pitkäaikaistyöttömyyttä lisäämällä pitkään työttömänä olleiden työelämäosallisuutta ja tukemalla heidän työllistymistään pyrkiä löytämään uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroinnin malleja, joissa työllistymistä edistäviä palveluja suunniteltaessa otetaan nykyistä paremmin huomioon sekä työttömien työnhakijoiden että paikallisten työmarkkinoiden tarpeet. 6
Työllisyyden kuntakokeilu 2012-15 Valtakunnan tasolla kokeilu tunnistaa hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä nostaa esille lainsäädäntöön ja työkäytäntöihin liittyviä muutostarpeita rakentaa mittaria vaikeasti työllistyvien palvelujen vaikuttavuuden arviointiin kerää kokemuksia TYP-toiminnan valtakunnallistamista ja lakisääteistämistä varten auttaa selkeyttämään kunnan ja valtion välistä työnjakoa vaikeasti työllistyvien palveluiden organisoimisessa. Paikallisella tasolla kokeilu luo ja vahvistaa paikallista kumppanuutta tukee kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroivia malleja kehittää toimintamalleja siirtymisessä välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille ottaa käyttöön toimintamalleja joustavamman, saumattoman ja tarvittaessa portaittaisen siirtymän mahdollistamiseksi kohti avoimia työmarkkinoita lisää osaamista työllisyyden hoidossa. 7
8
Seurantatutkimuksen suosituksia 1. Integroitu työvoima- ja hyvinvointipolitiikka, jolla edistetään työmarkkinoiden tasapainoista kehitystä 2. Valtakunnallisten ja alueelliskunnallisten kehittämisalustojen ja vertaisoppimisen kehittäminen 3. Työllisyyttä ja työllistyvyyttä edistävien kokonaisvoimavarojen ja palvelujen koostaminen kunnissa ja alueilla sekä tuloksiin ja välituloksiin liittyvän seurannan ja mittaamisen kehittäminen 4. Asiakaspalvelun dialogisen laadun ja verkostotyön kehittäminen ja niihin liittyvän osaamisen vahvistaminen, asiakas- ja tarvelähtöisyyden sekä vaikuttavuuden varmistaminen Syvennetty kuntakokeilu, jossa työllisyyden kumppanuudella on uusia valtuuksia ja rajojen ylityksiä ja kokeilu on vuoropuhelussa kuntakentän ja kumppanuuden kanssa 9
Tulevaisuutta? Kunnalliselle työllisyydenhoidolle on selkeä tilaus yhden toimijan mallin pilotointiin Varsin todennäköinen skenaario on Kuntakokeilu 2:n toteutuminen/kunnallisen työllisyydenhoidon syventäminen pilotointi. Kokeilulla ja sen jälkeisellä arvioinnilla voitaisiin katsoa, kuinka hyvät edellytykset on järjestää riittävän suurina kokonaisuuksina kunnallisena työllisyydenhoitona nykyjärjestelmän sijasta. Esimerkkejä toimivista kunnallisista/ seudullisista järjestelmistä on, esim. Hollannin ja Tanskan mallit. Kunnat ovat valtiota lähempänä työttömien asiakkaiden lisäksi myös paikallisia sidosryhmiä, jotka vaikuttavat työttömien tulevaisuuteen: koulutusorganisaatiot, yritykset, kolmas sektori ovat kuntien omistuksessa tai kumppaneita laajalti. Miksi siis kunta ei hoitaisi tätä kokonaisuutta? 10
Sipilän hallitusohjelma Hallitus valmistelee vuoden 2015 loppuun mennessä ratkaisuehdotuksen tarvittavat toimenpiteet työvoimapalveluiden kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on työmarkkinoiden kohtaantoongelman helpottaminen. Hallitus selvittää työvoimapalveluiden siirtoa resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti houkuttelevaksi. Tärkeää on huolehtia siitä, että kun kunnallista työllisyydenhoitoa selvitetään, ja että selvitystyö tehdään yhdessä suurimpien kaupunkien ja kaupunkiseutujen kanssa. V. 2016-17 toteutus. 11
Vaihtoehtona kunnallinen työllisyydenhoito yhden toimijan vastuuseen perustuen Hyöty hallinnollisesti: Selkeämpi toimintamalli, jossa nykyisen kahden toimijan sijasta toimivalta, resurssit ja keinot ainakin pitkäaikaistyöttömien osalta, olisivat yhden kokonaisuuden alla - tässä tapauksessa (vastuu)kunnalla. Hyöty toiminnallisesti: Kun kokonaisuus on yhdellä, se on myös kokonaistaloudellisempi, vaikuttavampi ja asiakaslähtöisempi. Kuntien vastuun ja kustannusten kasvu edellyttää, että kunnille osoitetaan resursseja ja riittäviä valtuuksia toimia. Ehdot/ mitä tarvitaan, jotta voi toteutua? Kuntien vastuun ja kustannusten kasvu edellyttää kunnille riittäviä valtuuksia toimia (kokeilulaki), arviota kustannusvaikutuksista ja resurssisiirtoa valtiolta kunnille. 12
Nykytilasta eteenpäin 12 kk Nykytilanne Yksityiset HRV-palvelut Julkiset työvoimapalvelut (TE-toimisto) Nuorten työllistäminen (kunta) Kunnalliset työllisyyspalvelut 12 kk- SoTe-palvelut (kunta, esim. aikuissosiaalityö, terveyspalvelut) Mahdollinen Kuntapilotti 2: - Mukana nimettyinä osa suurista kaupungeista ja kaupunkiseuduista, yht. n. 10 aluetta? Julkiset työvoimapalvelut (TEtoimisto) Digitalisaationkin myötä yksityiset HRV-palvelut kasvussa Nuorten työllistämi nen (kunta) Kokonaisvastuu yli 12 kk julkisilla työvoimapalveluilla (kunta) - useamman vuoden pilotti: kokeilulaki, valtion kompensaatio SoTe-palvelut (kunta, esim. aikuissosiaalityö, terveyspalvelut) 12 kk 13
Mitä olemme oppineet kuntakokeilusta? Hyväksi havaittuja keinoja kunnallisen työllisyydenhoidon työkalupakkiin: 1.Osaamisen vahvistamista eri keinoin työllistämisen välineiksi: mm. työhönvalmennukset, palkkatuet ja työkokeilut. Uusiakin keinoja ja tapoja toimia otettava mukaan hyväksi havaittujen keinojen lisäksi Työhönvalmennus yhdistettynä palkkatukeen sitenkin toteutettuna, että toimintajakso tehdään yrityksessä, on osoittautunut mm. Tampereella hyväksi keinoksi. 2.Työllistämistoimissa keinovalikoiman tulee olla monipuolinen ja toisaalta strategiasidonnaista, tavoitteellista ja pitkäjänteisesti toteutettavaa. Sillä tavoin saavutetaan kestävät ja kokonaistaloudellisesti parhaat tulokset sekä yhteiskunnallisella että yksilöllisellä tasolla. Se on vastuullisuutta. Aktivointiin panostus ei tuo koko euroa heti takaisin vaan taloudellinen hyöty tulee pidemmällä tähtäimellä. Lisäksi inhimilliset ja muut hyödyt. 14
jatkuu 3. Alueellista kumppanuutta ja kokonaisvoimavaraa hyödyntämällä työllisyyden edistämiseksi onnistumme paremmin. Paikallistasolla yhteistyössä on tärkeää yhteinen tahtotila ja tavoite. Silloin tuloksena voi olla onnistunut työllistäminen ja voimavarojen oikea kohdentaminen. Kokonaisuus Tulos Saumattomuus Toimijaroolit Kokonaisuuden hallinnan lisäksi sujuvuus asiakastyössä ja keinotekoisten rajojen poistaminen ovat ratkaisevia. Kun järjestys on tämä, roolijaoilla saadaan aikaiseksi parempaa. 3. sektorin merkitys. Kokonaisvoimavara -käsitteen on lanseerannut Robert Arnkil ym. 2015: Teoksessa Kokonaisvoimavarat käyttöön työllisyyden edistämisessä. Työllisyyden kuntakokeilun 2012-15 seurantatutkimuksen loppuraportti. Tulevaisuutta: - Voisiko seudullisia ratkaisuja hakea nykyistä vahvemmin? 15
Jatkuvuutta. Yhdessä olemme vahvempia. Lainaus Tampereen pormestarin Anna-Kaisa Ikosen puheesta Tampereen työllisyysfoorumissa 5.6.2015: Hyvä hanke on sellainen, jolla saadaan aikaiseksi uutta ajattelua ja pysyviä parannuksia. Hyvä hanke on myös sellainen, joka voidaan integroida osaksi pysyvää toimintaa hankkeen päättymisen jälkeen. Hyviksi havaitut toimintatavat jatkavat elämäänsä, ja samalla hankkeen eteen tehty työ voidaan todeta kannattavaksi. Laaja, 60 kunnan kuntakokeiluverkosto on lisännyt työllisyysasioissa vuorovaikutuksen määrää merkittävästi. Verkostossa on sekin hyöty, että aina ei itse tarvitse keksiä uutta, vaan jakamalla hyväksi osoittautuneita kokemuksia saamme levitettyä uudistuksia nopeammin ja vaivattomammin. Työllisyydenhoidossa kyseessä on investointi tulevaan. Siksi on uskallettava ajatella myös innovatiivisesti ja uudistua. Kuntakokeilu on ja on ollut juuri tätä. 16
Tervetuloa Tampereelle ja hyvää seminaaria kaikille! 17