Hakemus saapunut Diaarinro HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI KASTE-OHJELMAA TOTEUTTAVAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä Oulun kaupunki Vastuuhenkilön yhteystiedot Kunnan/kuntayhtymän postiosoite PL 27 Nimi Kirsti Ylitalo-Katajisto Postiosoite PL 37 Puhelin ja matkapuhelin Postinumero ja postitoimipaikka 915 Oulun kaupunki Tehtävänimike Hyvinvointijohtaja Postinumero ja postitoimipaikka 915 Oulun kaupunki Fax 8558449 S-posti kirsti.ylitalo-katajisto@ouka.fi Yhteyshenkilön yhteystiedot Nimi Eija Palsinajärvi-Äikäs Postiosoite PL 1 Puhelin ja matkapuhelin 44-73419 Tehtävänimike Ohjelmakoordinaattori Postinumero ja postitoimipaikka 915 Oulun kaupunki Fax 8 558449 S-posti eija.palsinajarvi-aikas@ouka.fi Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen toteuttamisaika Nimi ja lyhenne Hyve- johtamisen kartta - Vuorovaikutuksellisella johtamisella uusiin tavoitteisiin Arvioitu toteuttamisaika (kk/vuosi kk/vuosi) 1.3.212-31.1.214 Hankkeen kokonaiskustannukset 1 685 285 Haettava valtionavustus 1 263964 Hankkeeseen osallistuvat tahot Kaikki hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus. Uusi Oulu (Oulun kaupunki, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo, Yli-II) 221 475 Kainuun maakunta kuntayhtymä 165 878 Oulunkaaren kuntayhtymä 33 968 Muut hankkeessa osallisena olevat tahot ja niiden rahoitusosuudet. Kehittämistyössä hyödynnetään myös TTL:n, THL:n ja sosiaalialan osaamiskeskusten asiantuntemusta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri osallistuu hankkeen niihin osioihin joissa kehitetään tiedolla johtamisen yhteisiä välineitä ja prosesseja tuottamalla hankkeelle sen tarvitsemaa tietoa sairaanhoidollisten palveluiden käytöstä. Edellä mainitut tahot eivät osallistu hankkeen rahoittamiseen.
Hankkeen teema-alue *) [ ] Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen [ ] Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet [1] Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö [ ] Perusterveydenhuollon vahvistaminen [ ] Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy [2] Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit [ ] Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen (aiesopimuskausi 212-215; sopimus valmisteilla) Hankkeen tavoitteet Keskeiset tavoitteet numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1) Johtamista kehittämällä parannetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta ja saatavuutta sekä edistetään henkilöstön osallisuutta ja työhyvinvointia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvissa toimintaympäristöissä.2) Lisäksi voidaan asettaa tavoiteltavia vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja edistää voimaantumisen ja oppimisen kokemuksia työssä. 3) Tavoitteena on kehittää ratkaisumalleja tulevaisuuden johtamishaasteisiin. 4) Tavoitteena on suunnata kehitys kohti prosessiorganisaatiota, jossa asiakkaan asema vahvistuu, palvelut järjestetään joustavasti ja oikea-aikaisesti pohjautuen asiakkaan palvelutarpeeseen. Hankkeelle asetetaan kolme päämäärää, joita lähestytään strategisen, toimeenpanon ja operatiivisen johtamisen näkökulmien kautta: 1.Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien johtamismallien kehittäminen sekä samalla syötteet myös toimintamallien ja prosessien parantamiseksi. 2.Vuovaikutuksellisen johtamisen mallin kehittäminen eri johtamistasoilla painottaen peruspalveluiden johtamisen kehittämistä. 3. Molempiin kehitettäviin johtamismalleihin liittyvänä tietojohtamisen, johtamisvalmiuksien, työhyvinvoinnin sekä muutosjohtamisen kehittäminen sekä myös molempia koskevien johtamisen laatukriteerien tai suositusten työstäminen. Hankkeen odotetut vaikutukset Keskeiset odotetut vaikutukset numeroituna tärkeysjärjestyksessä Hankkeessa tavoiteltavia tuloksia tarkastellaan päämäärien kautta: 1. Asiakalähtöisten toimintamallien/prosessien johtamismallien kehittäminen - Asiakaslähtöisten toimintamallien/prosessien ennakointi- ja seurantatietoa hyödynnetään nykyistä paremmin toimintamallien/prosessien strategisessa kehittämisessä ja johtamisessa - Palveluiden ja prosessien johtamisen selkeyttämisen myötä on kehitetty asiakaslähtöiset, toimivat ja tulokselliset moniammatilliset ja monitoimijaiset palvelukokonaisuudet. 2. Vuovaikutuksellisen johtamisen mallin kehittäminen eri johtamistasoilla painottaen peruspalveluiden johtamisen kehittämistä - Johtamiskäytännöissä korostuvat palveluiden käyttäjien osallisuus suunnittelun, palautteen ja vuoropuhelun keinoin. - Dialogisuus ja voimaannuttava työympäristö tukee henkilöstön työhyvinvointia ja oppimista -Muutosjohtaminen on osa johtamisen toiminnan kokonaisuutta 3. Molempiin kehitettäviin johtamismalleihin liittyvät tietojohtamisen, johtamisvalmiuksien, työhyvinvoinnin sekä muutosjohtamisen kehittäminen - Johtamisen keskeiset osaamisalueet kehittyvät eri tasojen johtamistoiminnassa ja strateginen polku ymmärretään strategisista tavoitteista päivittäistoimintaan saakka - Työhyvinvoinnin toimintamallit ovat kehittyneet ja niiden toimeenpanoa ja toteutusta ohjataan aktiivisesti Yhteinen seurantamittaristo on määritelty arviointisuunnitelman yhteydessä Hankkeen vaikuttavuusodotuksina ovat - Johtamisosaaminen lisääntyy eri tasoilla. - Hankkeen aikana on luotu ja toimeenpantu lähiesimiestyötä tukevat johtamiskäytännöt. - Palvelujen ja prosessien johtamisen selkeytyminen vaikuttaa asiakaslähtöisten ja tehokkaiden palvelukokonaisuuksien kehittymiseen. Työhyvinvoinnin johtamista kehittämällä edistetään henkilöstön sitoutumista, motivaatiota ja tuloksellisuutta. - Hankkeen aikana on luotu tiedolla johtamisen ja strategisen johtamisen polku organisaatioihin 2
Keskeiset toimenpiteet vaikutusten saavuttamiseksi Hankkeen prosessikuvaus Keskeiset toimenpiteet numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1. Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien johtamismallien kehittäminen asiakaslähtöisten prosessien ennakointi- ja seurantatiedon hyödyntäminen strategisessa kehittämisessä ja johtamisessa, hyvinvointikertomuksen syötteiden huomiominen kehittämistyössä asiakkuuksien hallinnan ja johtamisen kehittäminen lisäämällä asiakkaiden mukaanottoa strategisten linjausten toimeenpanon kehittäminen mm. muutosjohtamista parantamalla toiminnanohjauksen mallinnusten kehittäminen ja ohjausmittariston kehittäminen prosessijohtamisen kehittäminen lähijohtamisen kehittäminen vuorovaikutuksellisen johtamisen mallia hyödyntäen sekä etäjohtamiseen liittyvien johtamishaasteiden ratkaisujen kehittäminen. 2. Vuovaikutuksellisen johtamisen mallin kehittäminen eri johtamistasoilla painottaen peruspalveluiden johtamisen kehittämistä: strategisen polun selkeyttäminen muutosprosesseissa; viestinnän kehittäminen muutosprosessien toteuttamisen tukeminen vuorovaikutteisella johtamisella ja henkilöstön sitoutumisen toimintamalleja kehittämällä voimaannuttavan työympäristön kehittäminen kannustavan johtamisen kehittäminen mm. osana kannuste- ja palkkiojärjestelmiä suoriutumisen johtamisen kehittäminen ryhmäprosesseissa ja työn rasitustekijöiden ehkäisyssä Lisäksi keinona yllämainittujen kahden päämäärän tavoitteisiin pääsemiseksi käytetään seuraavaa toimintamallia: Tavoitteiden ja osatavoitteiden yhteistarkastelu hankkeen käynnistyessä; mitkä tavoitteet ovat yhteisiä kaikille osahankkeille, mitä on vain joissakin osahankkeissa Vastuutusmallista sopiminen eli mistä tavoitteista jokin osahanke ottaa erityisen kehittämisvastuun Sellaisten tavoitealueiden osalta, joihin ei ole selviä osahankkeiden kehittämistoimia suunniteltu, joudutaan tekemään tarkastelu siitä,millä tavalla kehittämistyö toteutetaan Hankkeen eri vaiheissa osahankkeiden tulosten yhteenveto ja työstäminen päämäärä 3:n tavoitteiden näkökulmasta (mm. johtamisen laatukriteerit) 3. Molempiin kehitettäviin johtamismalleihin liittyvä kehittämistyö tehdään pääasiassa yhteisen kehittämisen osion puitteissa, mutta kehitettäviä asioita viedään myös osahankkeiden sisään testausta ja pilotointia varten. Osahankkeiden tekemä kehittämistyö päämäärien 1 ja 2 tavoitteiden osalta vaikuttaa oleellisesti tämän päämäärän tulosodotusten toteutumiseen. Molempiin kehitettäviin johtamismalleihin liittyy tietojohtamisen, johtamisvalmiuksien, työhyvinvoinnin sekä muutosjohtamisen kehittäminen: johtamisvalmiuksien strategisen analyysin tekeminen ja tietojohtamisen mallintaminen eri vaiheessa olevien kuntien ja alueiden johtamis-ja ohjausjärjestelmiin toteuttamiskyvyn analyysin kehittäminen eli miten arvioidaan organisaatioiden johtamiskykyä, keskeisten prosessien kehittämiskykyä ja organisaation kehityspotentiaalia suhteessa muutostarpeisiin työhyvinvoinnin johtamisen mallintaminen sote-johtamisen laatukäsikirjan tarpeen ja rakenteen hahmottaminen strategioiden jalkautusten kipukohtien kartoittaminen sekä johtamisen muutosvalmiuksien kehittäminen työhyvinvoinnin ohjelmaperusteinen kehittäminen ja toimintamallin käytöönoton tukeminen oikeat mittarit prosessien toimivuuden ja HR-toiminnan kehittämisen tueksi tietojohtaminen ja asiakaslähtöisten prosessien toimivuus; asiakastyytyväisyyden ja kustannustehokkuuden tavoitteiden mukainen ohjaus (hyvinvointihyöty) tietojohtaminen ja työhyvinvoinnin sekä lähijohtamisen kehittäminen, henkilöstötyytyväisyys ja muutosvalmiuksien kehittäminen ja ylläpito Kuvaus hankkeen organisoinnista, toteutustavasta ja aikataulusta Hankkeen kesto on 1.3.212-31.1.214. Hankekokonaisuus muodostuu koordinaatiohankkeesta ja kolmesta osahankkeesta. Hankkeen koordinointi- ja hallinnointitahona toimii Oulun kaupunki. Osahankkeiden toimijoina ovat Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Oulunkaaren kuntayhtymä ja Uusi Oulu. Hankkeen koordinaatio varmistaa hankekokonaisuuden eri osien ja toimijoiden välisen yhteistyön edellytykset mm. tiedon, menetelmien ja yhteisten resurssien osalta. Koordinaatiohankkeen puitteissa tuotetaan hankkeen tukipalvelut sekä osa viestintään liittyvistä materiaaleista. Koordinaatiolla varmistetaan toimenpide-kokonaisuuksien ja kehittämishankkeiden nivoutuminen toisiinsa ja hyvien käytäntöjen levittäminen jo hankkeen alkuvaiheesta lähtien.yhteisten teemojen kehittäminen tapahtuu koordinaatiohankkeen ohjauksessa työskentelevien teemapohjaisten kehittämisryhmien toimesta. Osahankkeiden tarkennetut toteutussuunnitelmat laaditaan rahoituksen varmistuttua *) koska Kaste-ohjelmaa kaudelle 212-215 ei ole vielä vahvistettu, tarkoitetaan tässä edelleen Kaste-ohjelmaa 28-211. 3
Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? Liitteet Käytäntöjen vakiinnuttamiseen tulee liittyä yhteisen kehittämisen lisäksi tiiviisti seuranta ja arviointi. Hyvien käytäntöjen juurruttamisen kautta vahvistetaan myös poikkihallinnollista yhteistyötä ja sisäistä kumppanuutta. Tiedon tuottaminen ja maakunnallinen tuki koordinoinnin, koulutuksen ja lisäresursoinnin muodossa auttavat myös rakenteiden ja käytäntöjen vakiinnuttamiseen alueilla. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman koordinointihanke sekä kärkihankkeet tukevat omilla konsepteillaan vahvasti uusien toimintamallien vakiinnuttamista alueilla ja kunnissa. Luotujen, toimivien käytäntöjen käyttöönottoa alueilla edistetään yhteistyöllä mm. TTL:n, THL:n ja STM:n sekä alueiden osaamiskeskusten kanssa sekä hyödyntämällä seuraavia strategioita ja keinoja: Tiedonvälitys - Aktiivinen tiedonvälitys eri kanavia käyttäen eri kohderyhmille ja tasoille (ylös ja alas) - Hyvien käytäntöjen tietopankki, levittämisaineistopaketit, työkalupakki ohjelman sivuille - Hyvien käytäntöjen esittelyt seminaareissa jne. - Sähköiset tiedotteet - Suorat yhteydet avaintoimijoihin alueilla (koordinaatio- ja ohjausryhmä, alueverkostot) Mallinnus - Levittämisen ja käyttöönoton tueksi laaditaan hyvien käytäntöjen mallikuvauksia -REA-työkalun käyttöönotto Hankkeen kokonaisseurannasta vastaa ohjausryhmä koordinaatiotahon tuottaman aineiston pohjalta. Hankkeen eri vaiheet dokumentoidaan sekä ohjausryhmän että projektiryhmien kokousten perusteella. Koordinaatiotaho vastaa hankkeen raportoinnista rahoittajalle ja sidosryhmille rahoitusehtojen ja muiden ohjeiden perusteella. Hankkeen alkaessa arvioidaan THL:n SUUNTA-työkalulla osahankkeiden tavoitteet. Hyvien käytäntöjen mallintamisessa on käytettävissä mm. REA-työkalu. Hankkeeseen osallistuvat ovat yhdessä opettelemassa näiden työkalujen käyttöä. Hankkeessa tehdään prosessiarviointia. Lisäksi toimijat tekevät jatkuvaa itsearviointia. Eri alueiden/toimenpidekokonaisuuksien välillä tehdään koordinaatiohankkeen ohjaamana myös vertaisarviointia. Vaikuttavuuden arviointi tulee pitkällä aikavälillä ja hankkeen käynnistyessä hankkeelle laaditaan arviointikehikko. Arvioinnin yhteydessä hankkeelle määritellään myös yhteinen seurantamittaristo. Hankkeen kokonaisarviointi hankitaan koordinaatiohankkeen toimesta. Lisäksi haastetaan THL:sta hankeen päättymisen jälkeiseen seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin. Tehdyt seurannat ovat myös osa Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointiohjelman arviointia, koska hanke kuuluu sen kärkihankekokonaisuuteen. [X] Päätökset hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien sitoutumisesta hankkeeseen (pakollinen) [X] Hankesuunnitelma (pakollinen) [ ] Selvitys henkilöstömenoista (ellei selvitystä ole sisällytetty hankesuunnitelmaan; pakollinen) [X] Toimintokohtainen kustannusarvio (pakollinen) [X] Aluejohtoryhmän pöytäkirja [ ] Aiesopimus (pakollinen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen teemassa) [ ] Lisähenkilöstösuunnitelma (pakollinen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen teemassa) [ ] Muu liite, mikä [ ] Muu liite, mikä [ ] Muu liite, mikä 4
VALTIONAVUSTUSHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET Hakemuksen vastaanottaja Hakemus toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriöön. Hakemus toimitetaan allekirjoitettuna sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon paperilla. Hakemukseen liitetään hankesuunnitelma ml. henkilöstömenoja koskeva selvitys. Hakemus on toimitettava 31.12.211 klo 16.15 mennessä. Hakija Hakijaksi merkitty kunta tai kuntayhtymä vastaa hankkeen hallinnoinnista. Vastuuhenkilö Henkilö, joka on päävastuussa hankkeen toteuttamisesta. Yhteyshenkilö Henkilö, joka on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja jonka kautta on tarvittaessa saatavissa lisätietoja. Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen toteuttamisaika Hyväksytyille hankkeille voidaan myöntää avustusta aloitusilmoituksen tekemisen jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Kyseessä on kolmivuotinen siirtomääräraha. Kirjanpidollisista syistä viimeinen maksatushakemus tulee toimittaa Lounais-Suomen aluehallintovirastolle jo kolmannen vuoden lokakuun loppuun mennessä, mikä on syytä ottaa huomioon hankesuunnitelmaa tehtäessä. Hankkeen kokonaiskustannukset Hankkeen kokonaiskustannuksina pidetään niitä kustannuksia, jotka hankkeen toteuttamisesta kokonaisuudessaan aiheutuvat. Haettava valtionavustus Haettava valtionavustus ilmoitetaan täysien eurojen tarkkuudella. Haettava valtionavustus yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa voi olla enintään 75 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa valtion rahoitusta myönnetään enintään 5 % tukipalvelujen tuottamiseen vaadittavista henkilöstön palkkausmenoista. Hankkeeseen osallistuvat tahot Luetteloidaan hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus. Myös ne kunnat, jotka osallistuvat hankkeeseen ilman rahoitusosuutta, mainitaan (Kunta X euroa). Muilla hankkeeseen osallistuvilla tahoilla tarkoitetaan muita julkisia tahoja (esim. yliopistot, ammattikorkeakoulut ja sosiaalialan osaamiskeskukset) sekä muita kuin julkisia tahoja eli yksityisiä osallistujia. Muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen osalta ilmoitetaan myös osallisen rahoitusosuus. Yksityinen rahoitus on esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Hankkeen teema-alue Kohdassa on lueteltu ne teemat, joiden mukaisille hankkeille sosiaali- ja terveysministeriö suuntaa kehittämishankkeiden valtionavustusta. Mikäli hanke sijoittautuu useammalle teema-alueelle, ne merkitään tärkeysjärjestyksessä numeroilla 1-3. Hankkeen tavoitteet Tavoitteet esitetään luettelona tärkeysjärjestyksessä. Tavoitteita ovat välittömät hyödyt ja pitkäkestoiset vaikutukset. Hankkeen tavoitteiden tulee olla KASTE-ohjelma mukaiset. Hankkeen odotetut vaikutukset 1 Hankkeiden odotetut vaikutukset esitetään vastaavalla numeroinnilla kuin edellisessä kohdassa, eli hankkeen kukin tavoite täsmennetään kuvaamalla tältä osin odotettu vaikutus. Hankkeen prosessikuvaus Kohdassa kuvataan lyhyesti hankkeen toteuttamistapa, eli hankkeen organisointi, työvaiheet ja eri vaiheiden aikataulutus. Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen Kuvaus siitä kuinka olemassa olevia hyviä käytäntöjä hyödynnetään hankkeessa ja miten hankkeessa muodostuneet uudet hyvät käytännöt juurrutetaan vakiintuneeksi toimintatavaksi ja levitetään hankkeeseen osallistuneiden kuntien lisäksi myös laajemmin käyttöön otettaviksi. Kohdassa kuvataan myös, miten hankkeessa muodostuneen uuden toiminnan rahoitus järjestetään hankkeen päättymisen jälkeen. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? Selvitetään, miten hankkeen toteutumista ja tuloksia seurataan ja arvioidaan hankkeen aikana ja sen päätyttyä. Liitteet Pakollisia liitteitä ovat kuntien ja kuntayhtymien sitoumukset, hankesuunnitelma ja toimintokohtainen kustannusarvio. Henkilöstömenojen rakenteen tule ilmetä joko hankesuunnitelmasta tai erillisestä liitteestä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen teemassa pakollisia liitteitä ovat hankesuunnitelma, aiesopimus ja lisähenkilöstösuunnitelma. HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS Henkilöstömenot Henkilöstömenoista tulee antaa selvitys joko hankesuunnitelmassa tai erillisessä liitteessä. Selvityksestä tulee ilmetä 1) palkkamenot projektiin palkattavan henkilöstön osalta ja 2) kunnan tehtävässä jo työskentelevien henkilöiden työpanoksen siirto hankkeeseen. Selvitys sisältää henkilöstön osalta sekä kirjanpidolliset menosiirrot kunnalta tai kuntayhtymältä että hankkeeseen palkattavan henkilöstön. Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset on kuvattu julkaisussa KASTE ohjelmaa 28 211 toteuttavien hankkeiden valtionavustukset. Hakemuksessa tulee esittää myös ne kustannukset, joihin valtionavustusta ei voida myöntää. 5
Tulorahoitus Tulorahoitus on hankkeen toiminnan kautta saatua rahoitusta. Muu kuin julkinen rahoitus Muu kuin julkinen rahoitus on yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 1 Hankkeeseen osallistuvat tahot. Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset saadaan, kun hankkeen kokonaiskustannuksista vähennetään valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset, muu kuin julkinen rahoitus ja tulorahoitus. Kunnan ja kuntayhtymän oma rahoitusosuus Omarahoitusosuus on se summa, jolla hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät osallistuvat hankkeen kustannuksiin. Omarahoitusosuuden on oltava vähintään 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus on hankkeelle haettu tai jo saatu muu julkinen rahoitus kuin kunnan oma rahoitus tai haettava valtionavustus. Muuta julkista rahoitusta ovat mm. koulutuskuntayhtymien, maakuntaliittojen, RAY:n tai EU:n tuki. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 1 Hankkeeseen osallistuvat tahot. Valtionavustus ja muu julkinen rahoitus voi olla yhteensä enintään 75 %. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa valtion rahoitusta myönnetään enintään 5 % tukipalvelujen tuottamiseen vaadittavista henkilöstön palkkausmenoista. Paikka ja aika sekä allekirjoitus Hakemuksen tulee olla päivätty ja allekirjoitettu. Hakemuksen allekirjoittaa se taho, joka on oikeutettu hakemaan valtionavustusta hallinnoinnista vastaavan kunnan tai kuntayhtymän nimissä. 6
HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS HAKIJA JA HANKE Hakijan nimi Oulun kaupunki Hankkeen (ja/tai alahankkeen) nimi Hyve-johtamisen kartta- Vuorovaikutuksellisella johtamisella uusiin tavoitteisiin MENOT JA RAHOITUS (euroa) Henkilöstömenot, joista projektiin palkattava henkilöstö työpanoksen siirto kunnalta* Huom! Lomake laskee automaattisesti summarivit, kun tiedot on viety lomakkeeseen. Vuosi Vuosi Vuosi 1.3.212 213 31.1.214 Yhteensä 214 995 377 8 278 813 871 68 163 215 277 188 28 477 648 88 51 78 1 612 7 336 222 728 Palvelujen ostot yhteensä, josta toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut painatukset ja ilmoitukset majoitus- ja ravitsemuspalvelut matkustus- ja kuljetuspalvelut koulutus- ja kulttuuripalvelut muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Investointimenot yhteensä, josta aineettomat hyödykkeet koneet ja kalusto muut investointimenot Muut menot 23 37 294 894 24 946 72 877 164 137 237 994 163 146 565 277 2 7 4 3 4 1 1 8 7 9 5 8 8 27 21 33 6 23 8 78 4 1 5 2 3 1 8 5 6 5 7 5 4 16 5 6 2 9 2 9 11 8 2 3 26 9 2 3 67 5 1 5 1 5 1 5 1 5 9 12 9 3 Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset - Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset - Tulorahoitus - Muu kuin julkinen rahoitus Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus *Työpanoksen siirto sisältää sekä menosiirrot että palvelujen ostot kunnalta 454 832 714 494 515 959 1 685 285 454 832 714 494 515 959 1 685 285 113 78 178623 12899 421 321 341 124 535871 386969 1 263 964 ALLEKIRJOITUS Paikka ja aika Oulussa..211 Allekirjoitus ja tehtävänimike Matti Pennanen, kaupunginjohtaja