Porvoonjoen kalat ja ötökät viihtyvät ja voivat paremmin

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Runebergsgatan 17, 06100 BORGÅ Porvoonjoen kalat ja ötökät viihtyvät ja voivat paremmin myös virkistyskalastajien tyytyväisyys lisääntynyt ja virkistyskäytön edellytykset parantuneet kolmevuotinen kalataloudellinen yhteistarkkailu valmistunut pohjaeläintutkimus verkkokalastus kalastustiedustelu sähkökalastus ravustus poikasnuottaus maku-ja hajututkimus Mikael Henriksson, Tero Myllyvirta, Sampo Vainio, Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. 2013

Mikä on muuttunut? Porvoonjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun avulla voidaan jokea tarkastella nyt jo yli 20 vuoden perspektiivillä, mikä antaa erinomaisen pohjan joen nykytilan ja yhdyskuntajätevesien vaikutusten arvioimiseen. Tarkkailun perusteella Porvoonjoen tila on tällä hetkellä parempi kuin koskaan yhteistarkkailun aloittamisen jälkeen, jolloin lähtötaso olikin ala-arvoinen. Porvoonjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun 2010-2012 tulokset kertovat, että Porvoonjoen eliöstö voi paremmin kuin aikoihin. Suvantojen verkkokoekalastukset Porvoonjoen hitaasti virtaavien jaksojen kalasto on reheville vesille tyypillisesti särkikalavaltainen. Särkikalojen osuus Porvoonjoessa on kuitenkin vähentynyt ja petokalojen ja särkikalojen suhde on muuttunut tasapainoisemmaksi. Virtapaikkojen sähkökoekalastukset Vaateliaampien kalalajien osuus kalastosta on kasvanut ja koskien lajisto on selkeästi monipuolistunut. Ilahduttavaa on esim. elinympäristövaatimuksiltaan nirson kivisimpun runsastuminen koko joessa. Myös lohikalat ovat runsastuneet onnistuneiden mätirasiaistutusten, kutupaikkakunnostusten ja parantuneen veden laadun ansiosta. Poikasnuottaukset Tässä tarkkailussa ei todettu häiriöitä Porvoonjoen kalojen poikastuotannossa. Mahdollisesti kalojen lisääntymishäiriöitä kuitenkin esiintyy, vaikka ne nykyään rajoittunevatkin entistä suppeammille alueille joen eniten kuormitetulla osuudella. Aikaisemmissa tarkkailuissa on todettu kalojen lisääntymishäiriöitä ja kalanpoikasten epämuodostumia suppealla alueella Lahden purkupisteen alapuolella. Maku- ja hajututkimukset Makuvirheitä ei tällä kertaa havaittu Porvoonjoen kaloissa. Edellisessä tarkkailussa joen kuormitetuimman osuuden kaloissa oli havaittavissa selkeitä makuvirheitä, jotka hävisivät alajuoksua kohden. Koeravustukset Porvoonjoessa rapurutto verottaa voimakkaasti kotimaisen jokiravun kantoja. Täplärapukannat ovat voimistuneet ja istutukset näyttävät onnistuneen paremmin yhdyskuntajätevesien kuormittamassa pääuomassakin. Kalastustiedustelut Kalastajatyytyväisyys on kohentunut ja asenteet ovat muuttuneet positiivisemmiksi Porvoonjoen virkistyskalastajien keskuudessa. Lahdesta alavirtaan yhdyskuntajätevedet koetaan kuitenkin edelleen merkittävänä kalastusta haittaavana tekijänä. Pohjaeläintutkimukset Porvoonjoen pohjaeliöstöjen tila on selkeästi kohentunut. Eliöstö on monipuolistunut, veden laadun suhteen vaativat lajit ovat yleistyneet ja pohjaeliöstö kuvaa selkeästi vakaampia ympäristöolosuhteita ja kelvollisempaa veden laatua. Elinvoimainen pohjaeläimistö kohentaa kalojen ja rapujen elinolosuhteita.

Kaiken kaikkiaan Porvoonjoen tarjoamat elinolosuhteet joen eliöstölle ovat kohentuneet. Joen kalastot ja pohjaeläimistöt ovat monipuolistuneet ja niihin kuuluu entistä enemmän parempaa veden laatua edellyttäviä lajeja. Ravutkin viihtyvät joessa paremmin ja viime vuosina lohikalat ovat alkaneet lisääntyä Porvoonjoessa. Jätevesipäästöjen selkeät vaikutukset kalataloudelle eivät ole yhtä voimakkaita kuin aikaisemmin ja päästöjen vaikutukset rajoittuvat suppeammille alueille. Suomen oloissa Porvoonjoki on kuitenkin edelleen poikkeuksellisen voimakkaasti jätevesillä ja hajakuormituksella kuormitettu joki. Euroopan Unionin vesipuitedirektiivin tavoitteen mukaan Porvoonjoen tulisi vedenlaadultaan ja ekologisesti olla hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä. Huolimatta myönteisestä kehityksestä Porvoonjoessa on hyvä tila vielä valitettavasti kuitenkin kauempana. Hajakuormituksen ja yhdyskuntajätevesikuormituksen vaikutusten vähentäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Nopeita tuloksia joen käyttöarvon kohentamiseksi voidaan sitä vastoin saada alkamalla hygienisoida jokeen laskettavia jätevesiä. Elinympäristön suhteen nirso kivisimppu (Cottus gobio) on yksi niistä vaateliaista kaloista, jotka ovat alkaneet menestyä Porvoonjoessa. Vain hyvä veden laatu kelpaa sumukorrille (Taeniopteryx nebulosa), jota nyt tavataan jo lähes kaikkialla Porvoonjoen vesistössä. Pohjakalat kivisimppu made ankerias kivennuoliainen (jätetty pois visualisointisyistä) Kalaston koostumus Porvoonjoen koskissa ja virtapaikoissa yhteistarkkailun alkuaikoina ja nyt ahven hauki 2011 Lohikalat taimen lohi kirjolohi harjus Särkikalat turpa särki salakka suutari vimpa törö (jätetty pois visualisointisyistä) Pohjakalat kivisimppu made kivennuoliainen (jätetty pois visualisointisyistä) ahven 1989 Lohikalat taimen Kaaviot perustuvat sähkökalastuksien tuloksiin (kalayksilöä/100m 2, kaavioiden koot ovat suhteessa kokonaisyksilömääriin). Jotta oleelliset muutokset kalastossa tulisivat esille, on tarkastelussa jätetty pois kaikkialla runsaasti esiintyvä kivennuoliainen ja vain paikoin esiintyvä törö. Särkikalat turpa särki salakka seipi törö (jätetty pois visualisointisyistä)

Porvoonjoen vesistöalue Hollola Lahti Hahmajärvi Vähäjoki Vartio-oja Nastola Porvoonjoki numeroina Puujoki joen pituus 143 km 2 valuma-alueen pinta-ala 1270 km 3 keskivirtaama 11,7 m /s Orimattila Palojoki pelto-% n. 30 % järvisyys 1,34 % Mallusjärvi suurimmat järvet: Mallusjärvi Isojärvi Sahajärvi 3 5,3 km 3 3,0 km 3 2,0 km Sahajärvi Virenoja Pukkila Torpinjoki Järvenoja Koskustenoja Kanteleenjärvi Osavaluma-alue / pinta-ala Askola-Porvoo 145,00 km 2 Pukkila-Askola 216,63 km 2 Orimattila-Pukkila 273,51 km 2 Isojärvi Piurunjoki Askola Palojoki 130,43 km 2 Lahti-Orimattila 189,65 km 2 Lahden yläpuoli 317,87 km 2 Vähäjoki Perämeri 10 km PORVOO Yhdyskuntajäteveden purkupiste Hahmajoki Pohjanlahti Suomi Suomenlahti Porvoonjoen valuma-alue ja yhdyskuntajätevesien nykyiset purkupisteet. Lahti, Ali-Juhakkala & Kariniemi Purkupaikat aikaisemmin Hollola, Salpakangas Hollola, Herrala Hahmajärvi Sahajärvi Mallusjärvi Orimattila kk Pukkila Nastola kk Palojoki Kanteleenjärvi Askola kk Piurunjoki Kerkkoo Isojärvi Monninkylä Vähäjoki Porvoo Jäteveden purkupaikka Suomenlahti

Yhdyskuntajätevesien osuus Porvoonjoen kuormituksesta Typpikuormitus fosforikuormitus Yhdyskuntajätevesien ja haja-kuormituksen sekä luonnonhuuhtoutuman osuudet Porvoonjoen kuljettamasta vuosittaisesta kokonaistyppi- ja kokonaisfosforimäärästä eri jokiosuuksilla. Arviot ainevirtaamaosuuksista kuvaavat vuosien 2006-2007 keskimääräistä tilannetta. Luvut diagrammien yläpuolella kuvaavat tarkkailupisteiden etäisyyksiä jokisuusta (Henriksson & Myllyvirta 2008).

Yhdyskuntajätevesikuormituksen ja hajakuormituksen dynamiikasta hajakuormitus kuormitus yhdyskuntajätevesikuormitus tasaisesti ympäri vuoden kevättalvi kesä syyssateet Nimenomaan kesällä, kuivana vuodenaikana tulevat yhdyskuntajätevesien vaikutukset esille jokivesistöissä, sillä valtaosa haja-kuormituksesta kohdistuu vesistöihin suurien valumien aikaan kevättalvella ja syyssateiden yhteydessä. Yhdyskuntajätevedet sitävastoin kohdistuvat vesistöihin tasaisesti ympäri vuoden ja niiden osuus kuormituksesta on suurimmillaan ja haittavaikutukset voimakkaimmillaan pienten virtaamien aikana. 3000 2500 2000 1500 Fosforikuormitus kg/päivä 2006 Virtaama Arvioitu fosforikuormitus kevättulvat syyssateet Virtaama m 3 /sek 120 100 80 60 1000 40 500 keskivirtaama 20 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 0 Virtaama Porvoonjoen pääuomassa vuonna 2006 (vedenlaatutiedot Hertta järjestelmästä: https://wwws.ymparisto.fi).

Porvoonjoen vedenlaatu 450 µg/l 400 350 300 250 200 150 100 50 0 20.3.1969 20.3.1970 20.3.1971 20.3.1972 20.3.1973 20.3.1974 20.3.1975 20.3.1976 20.3.1977 20.3.1978 20.3.1979 20.3.1980 20.3.1981 20.3.1982 20.3.1983 20.3.1984 20.3.1985 20.3.1986 20.3.1987 20.3.1988 20.3.1989 20.3.1990 20.3.1991 20.3.1992 20.3.1993 20.3.1994 20.3.1995 20.3.1996 20.3.1997 20.3.1998 20.3.1999 20.3.2000 20.3.2001 20.3.2002 20.3.2003 20.3.2004 20.3.2005 20.3.2006 20.3.2007 20.3.2008 Porvoonjoen kokonaisfosforipitoisuuksien kehitys. Käyrät perustuvat viiden pitoisuusmittauksen juoksevaan keskiarvoon 4.5 km jokisuusta (Henriksson & Myllyvirta 2008). 8000 µg/l 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 20.3.1969 20.3.1970 20.3.1971 20.3.1972 20.3.1973 20.3.1974 20.3.1975 20.3.1976 20.3.1977 20.3.1978 20.3.1979 20.3.1980 20.3.1981 20.3.1982 20.3.1983 20.3.1984 20.3.1985 20.3.1986 20.3.1987 20.3.1988 20.3.1989 20.3.1990 20.3.1991 20.3.1992 20.3.1993 20.3.1994 20.3.1995 20.3.1996 20.3.1997 20.3.1998 20.3.1999 20.3.2000 20.3.2001 20.3.2002 20.3.2003 20.3.2004 20.3.2005 20.3.2006 20.3.2007 20.3.2008 Porvoonjoen kokonaistyppipitoisuuksien kehitys. Käyrät perustuvat viiden pitoisuusmittauksen juoksevaan keskiarvoon 4.5 km jokisuusta (Henriksson & Myllyvirta 2008).

Esim. sähkökalastustuloksia vuodesta 1989 lähtien 1992 1995 1998 2001 2005 2009 2011 S1 S2a S3 S8 S9 S11 S12 S14 LOHIKALAT KIVENNUOLIAINEN SÄRKI SALAKKA TURPA AHVEN MUUT Kalaston koostumus Porvoonjoen vesistön pääuoman koskissa ja virtapaikoissa vuosina 1992-2011 sähkökalastuksien perusteilla. Kalalajien osuudet kuvaavat lajien tiheyksiä (yksilöä/100m 2 ). Huom. lohikalat omassa ryhmässä vain 2009 ja 2011, aikaisemmin ryhmässä muut.

Lahden yläpuoli perho 0,6 % rapumerta 4,2 % Lahti-Orimattila onki 16,9 % uistin 11,3 % katiska 60,8 % onki 15,8 % uistin 12,4 % katiska 71,8 % verkko 6,2 % Orimattila-Pukkila Mallusjärvi iskukoukut 0,3 % pilkki 0,3 uistin 0,2 % pitkäsiima 0,6 % onki 0,1 % rapumerta.0,5 % perho 61,8 % uistin 36,8 % verkko 53,2 % katiska 38,5 % onki 1,5 % rysä 6,5 % pitkäsiima 0,8 % iskukoukut 1,4 % pilkki 1,4 % Pukkila-Askola onki 14,7 % uistin 13,0 % perho 5,5 % rapumerta.4,8 % katiska 48,2 % verkko 8,2 % rysä 2,1 % Askola-Porvoo perho 22,0 % pilkki 21,7 % katiska 14,5 % onki 12,6 % rapumerta.0,7 % uistin 27,3 % verkko 1,2 % Kalastuksen jakautuminen eri pyyntimuotoihin Porvoonjoen vesistöalueen eri osa-alueilla vuonna 2010. Pyyntivälineiden käytön määrä perustuu kalastustiedusteluun vastanneiden ilmoittamiin pyyntivuorokausiin.

Porvoonjoen kalat ankerias kirjolohi kuore hauki puronieriä kolmipiikki lohi kivisimppu taimen made harjus siika muikku kivennuoliainen lahna kiiski säyne ruutana ahven salakka kuha törö mutu suutari sorva pasuri särki seipi turpa vimpa

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Runebergsgatan 17, 06100 BORGÅ Mikael Henriksson Tero Myllyvirta Sampo Vainio Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys r.y. 2013 Porvoonjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun tarkoituksena on selvittää yhdyskuntajätevesien laskemisesta aiheutuvia vaikutuksia Porvoonjoen kalastoon, rapukantoihin, kalastukseen ja pohjaeläimistöön. Tarkkailuvelvollisia vuosien 2010-2012 yhteistarkkailussa olivat Hollolan kunta, Lahti Aqua Oy, Nastolan kunta, Orimattilan kaupunki ja Pukkilan kunta. Yhteistarkkailuun ovat osallistuneet seuraavat henkilöt Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksessä: Tero Myllyvirta, Mikael Henriksson, Sampo Vainio ja Juha Niemi.