Viranomaislautakunta 31 21.06.2016 Päätös kiinteistöjen Niittylahti ja Esala rajalle kaivetun ojan ojitus- ja kunnossapitokustannusten osittamista koskevasta hakemuksesta 1909/11.01/2014 Viromltk 31 Valmistelija/lisätiedot: vs. ympäristönsuojelupäällikkö Matti Nousiainen, puh. 044 740 1421 ja ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Ahonen, puh. 044 740 1442 Kiinteistön Esala 749-403-2-1 (muodostunut aikaisemmista kiinteistöistä Kuonanniemi 749-403-2-69 ja Kuonanniemi II 749-403-2-40) omistaja AA on jättänyt 29.10.2012 Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunnalle (tehtäviä hoitaa nykyisin viranomaislautakunta) hakemuksen kiinteistöjen Niittylahti 749-403-2-72 (omistaja BB) ja Kuonanniemi 749-403-2-69 rajalle kaivetun ojan kustannusten osittamisesta siten, että molemmat kiinteistöt kustantaisivat 50 % marraskuussa 2011 kaivetun ojan kaivutyöstä sekä ojan tulevan hoidon vaatimista töistä. Hakemukseen on liitetty kiinteistölle Niittylahti osoitettu lasku, jossa on esitetty kyseisen kiinteistön osuudeksi kustannuksista 467,40 euroa. Laskuun on sisällytetty kustannuksiksi puolet kaivinkonetyön työajasta sekä oja-asian jälkiselvittelyn työaikaa ympäristönsuojelutarkastajan johdolla elokuussa 2012 (yhteensä 4 tuntia, 95 euroa/tunti + ALV 23 %). Taustaa Kiinteistöjen Niittylahti ja Esala rajalle on kaivettu oja marraskuussa 2011 Etelärannantiestä rantaa kohden noin 60-70 metrin matkalle. Oja on kaivettu hakijan eli Esala-kiinteistön omistajan tilaamalla kaivinkoneella ja ojan tekemiselle on ollut kiinteistön Niittylahti omistajan suullinen suostumus. Oja alkaa Etelärannantiestä ja päättyy raja-alueella olevaan pieneen kosteikkopainanteeseen, josta on Kallaveden rantaan matkaa noin 100 metriä. Kiinteistöjen omistajilla on ojan tekemisestä erilaiset käsitykset: Kiinteistön Esala omistajan mukaan oja on tehty kiinteistön Niittylahti omistajan vaatimuksesta. Kiinteistön Niittylahti omistajan mukaan kyseessä on kiinteistön Esala omistajan vireille panema ja hänen rakennuspaikkansa kuivattamisen tarpeita palveleva ojitushanke. Oja on tehty Esala-kiinteistön omistajan pyynnöstä ja kiinteistön Niittylahti omistaja on antanut ojan kaivamiselle suullisen luvan. Kiinteistön Niittylahti omistaja on maksanut puolet (eli 50 % 467,40 eurosta) kiinteistön Esala omistajan Niittylahti-kiinteistölle esittämistä kustannuksista. Asian käsittely Asiaa on selvitetty tarkastuksella 30.4.2013 (muistioluonnos 31.1.2014 ja lopullinen muistio 15.4.2016) sekä ennen ojituskustannuksia koskevan hakemuksen jättämistä tarkastuksella 17.8.2012 (muistio 24.1.2013, korjaus 20.3.2013). 17.8.2012 tarkastus tehtiin BB:n yhteydenottoon perustuen ja sen aiheena olivat mm. ojituksen tekemisen lähtökohdat (kuinka ojituksesta oli sovittu) sekä ojituksen mahdollisesti aiheuttamat haitat. Tarkastuksesta laaditussa muistiossa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen kehotti kiinteistöjen omistajia sopimaan tehdystä ojituksesta ja ojan kunnossapidosta. 30.4.2013 tarkastus tehtiin AA:n hakemukseen liittyen ja sen tarkoituksena oli selvittää mm. kiinteistöjen rajalle tehdyn ojan tarvetta vesilain mukaisen kuivatustarpeen näkökulmasta ja alueita, joiden kuivattamiseksi tai veden pois
johtamiseksi ojasta on hyötyä sekä sovintomahdollisuutta asiassa. Tarkastuksen perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen teki kustannusten jakamisesta ja ojan kunnossapidosta sovintoesityksen, joka on esitetty muistioluonnoksessa 31.1.2014. Kiinteistön Niittylahti omistaja jätti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 10.3.2014 lausuman, jonka mukaan kiinteistön Esala omistaja esitti kesällä 2011 pyynnön ojan kaivamisesta rajalle ja kiinteistön Niittylahti omistaja antoi ojan kaivamiselle suullisen suostumuksen siten, että se tehdään kiinteistön Esala omistajan kustannuksella ja vastuulla. Kiinteistön Niittylahti omistaja totesi edelleen, että hän on suostunut osallistumaan ojituksen kustannuksiin enempien riitojen välttämiseksi eikä se voi olla sovintoesityksen perusteena, vaan kustannusvastuun tulee perustua kiinteistön saamaan hyötyyn. Lausumassa vaadittiin myös valituskelpoisen päätöksen antamista asiassa, joten asiassa ei syntynyt sovintoa. Kiinteistön Esala omistajalta saapui 13.4.2016 kirje, jossa vaaditaan viranomaiselta asian päättävää lausuntoa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen kuuli 13.5.2016 kiinteistöjen Niittylahti ja Esala omistajia hakemuksen ja asian käsittelyssä syntyneiden ja asianosaisten jättämien asiakirjojen johdosta. Kiinteistön Esala omistaja toteaa 23.5.2016 saapuneessa vastineessaan, että rajaoja kaivettiin kiinteistön Niittylahti omistajan vaatimuksesta. Vastineessa todetaan, että Esala-kiinteistölle ei ole kaivettu uusia ojia (poikkeuksena rajaoja) tai muutettu vanhojen ojien kulkusuuntia, vaan kunnostettu olemassa olevia ojia kuten esimerkkinä 30.4.2013 tarkastuksen muistiossa todettua rakennuspaikan niskaojaa, joka on vanha sarkaoja. Kiinteistön Esala omistaja vaatii vastineessaan, että kiinteistön Niittylahti omistaja on velvollinen maksamaan asiassa kaikki viranomaiskäsittelystä aiheutuvat kulut tai maksut. Lisäksi Esala-kiinteistön omistaja vaatii Niittylahti-kiinteistön omistajaa korvaamaan hakijalle asian käsittelystä johtuvia kustannuksia (mm. puhelin-, matka- ja asiakirjojen laatimiseen liittyviä kustannuksia) ja pyytää viranomaislautakuntaa määrittelemään niiden kohtuullisen suuruuden. Kiinteistön Niittylahti omistajan 10.6.2016 saapuneessa vastineessa uudistetaan näkemys, että ojituksen perusteena on kiinteistön Esala rakennuspaikan vesien poistaminen ja kuivattaminen ja että hän on joutunut oja-asiassa aiheettomasti maksumieheksi. Vastineessa esitetään Siilinjärven kunnan kartoittajan tekemään vaaitukseen perustuvia tuloksia kiinteistön Niittylahti alueelta kiinteistön Esala rajan läheisyydestä sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen vesistöinsinöörin 18.5.2016 päivätty maastomuistio, jossa todetaan, että kiinteistöltä Niittylahti ei johdeta vesiä ojaan. Vaaitustulosten ja vesistöinsinöörin esittämän perusteella Niittylahti-kiinteistön omistaja katsoo, että Niittylahti-kiinteistö ei ole hyödynsaajana tehdyssä ojituksessa eikä Niittylahti-kiinteistön tule vastata ojan tekemisestä ja kunnossapidosta aiheutuvista kustannuksista. Kiinteistön Esala on vastattava ojituksen ja ojan kunnossapidon kustannuksista ja ojan toimivuudesta siten, ettei Niittylahti-kiinteistölle tai muille naapureille aiheudu haittoja. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen kuuli 10.6.2016 asianosaisia annetuista vastineista. Kiinteistön Niittylahti omistaja toistaa 20.6.2016 antamassaan vastaselityksessä näkemyksensä hyödynsaajasta ojituksessa ja vaatii viranomaislautakuntaa määräämään kiinteistön Esala kuivatusvesien johtamiselle ehdot, hylkäämään itseensä kohdistuneet korvausvaatimukset ja vapauttamaan ojasta aiheutuneista kustannuksista. Kiinteistön Esala omistaja on 20.6.2016 antamassaan selvityksessä edelleen todennut, ettei ole ollut ojan tekemisessä aloitteellinen eikä ole katsonut tarvitsevansa sitä, vaan kaivoi ojan kiinteistön Niittylahti omistajan vaatimuksesta. Selityksen liitteenä on valokuvia.
Arvio kiinteistöjen välisen rajaojan kuivatusalueesta ja hyödynsaajista Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen määritteli tarkastuksen 30.4.2013 maastohavaintojen ja karttatarkastelun perusteella rajaojan likimääräisen valuma-alueen ja arvioi ojan kuivatusalueesta seuraavaa: - rajaojan valuma-alue on varsin pieni, - rajaojasta hyötyy Etelärannantien kuivatus muuntajan ja Kuonaniemi-kiinteistön rantaan menevän tien välillä. Tämän tienosan kuivatuksen kannalta oja on luonnollisessa kohdassa. - vesi on ennen rajaojan tekemistä valunut/imeytynyt tieltä ja rajan tienoilta Niittylahti- ja Kuonanniemi- (nyk. Esala) kiinteistöille, joten valuman katkaisun osalta molemmat kiinteistöt hyötyvät ojasta. - Kuonanniemi II- (nyk. Esala-) kiinteistö hyötyy ojasta, koska osa rakennetun piha-alueen vesistä ohjataan ojaan. - Kuonanniemi II -kiinteistön rakennuspaikan alueelta vesien valumissuunta ei ole muuttunut aikaisemmasta. Tarkastuksen perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen arvioi sovintoesityksessä, että sekä nykyinen Esala-kiinteistö että Niittylahti-kiinteistö olisivat hyödynsaajia ojituksessa. Lainsäädäntöä Ojituksen hyödynsaajat ja kustannusten jako Käsillä oleva oja on tehty vuonna 2011. Hankkeen toteuttamista koskeviin kysymyksiin on voimassa olevan vesilain (587/2011) 10 luvun 4 :n mukaan sovellettava hankkeen toteuttamishetkellä voimassa olleita säännöksiä. Ojittamishetkellä oli voimassa vanha vesilaki (264/1961). Vanhan vesilain 6 luvun 19 :n mukaan jokainen ojituksesta hyötyä saava on velvollinen ottamaan osaa ojituskustannuksiin ojituksesta saatavan suhteellisen hyödyn mukaan. Saman luvun 16 :n mukaan ojituksesta saatavana hyötynä pidetään maan käyttöarvon nousua siinä tarkoituksessa, johon maata käytetään tai olosuhteet huomioon ottaen voidaan lähinnä käyttää. Samaisen luvun 13 :n mukaan, jos ojitus tuottaa hyötyä toisenkin maalle, on tämän maan omistaja velvollinen vaadittaessa ottamaan ojitukseen osaa. Ojituksen kustannuksiksi luetaan saman luvun 17 :n mukaan muun muassa menot yrityksen suunnittelemisesta, asian käsittelystä ja työn suorittamisesta johtuvat menot. Vanhan vesilain 6 luvun 12 :n nojalla kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen ratkaisemaan ojitusta koskevan erimielisyyden. Asian käsittelyyn sovelletaan vanhan vesilain 20 lukua. Ojan kunnossapito ja kunnossapitokustannukset Vesilain (587/2011) voimaantulosäännösten (19 luku 4.3 ) mukaan ennen lain voimaantuloa tehdyn ojan kunnossapitoon ja käyttämiseen sovelletaan, mitä vesilain 5 luvun 8 :ssä säädetään. Sanotun lainkohdan mukaan hyödynsaajan tai hyödynsaajien on pidettävä oja kunnossa siten kuin vesilain 5 luvun 7 :ssä säädetään. Saman luvun 19 :n 2 ja 3 momenteista seuraa, että hyödynsaajat vastaavat kunnossapitokustannuksista ojituksesta saamansa hyödyn suhteessa, elleivät sovi asiasta toisin. 19 :n 3 momentin mukaan, jos yhteinen oja olosuhteiden muutoksen vuoksi tulee jollekin hyödyttömäksi, hänet on vapautettava osallistumisesta kunnossapitokustannuksiin tai, mikäli hyöty on lisääntynyt, on kunnossapitovastuu jaettava muuttunutta tilannetta vastaavaksi. Vesilain 5 luvun 5.1,4 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ojitusta koskevan erimielisyyden. Vs. ympäristönsuojelupäällikön päätösehdotus
Ojituksen hyödynsaaja Kiinteistön Esala ja Niittylahti väliselle rajalle tehtiin vuonna 2011oja. Asiassa on jäänyt selvittämättä, kenen aloitteesta oja tehtiin ja mitä ojan tekemisestä ennen ojitusta sovittiin. Ojan on teettänyt kiinteistön Esala omistaja ja ojan tekemiselle on ollut kiinteistön Niittylahti omistajan suostumus. Hakija, eli kiinteistön Esala omistaja on todennut, ettei hänellä ollut tarvetta kyseiselle ojalle, eikä ole esittänyt ojasta saatavia hyötyjä. Kiinteistön Niittylahti omistaja kiistää saavansa ojasta hyötyä. Hyödynsaajia määritettäessä on nyt arvioitava sitä, kuka on hyötynyt ojittamisesta ojitushetkellä. Oja sijaitsee kiinteistöjen Esala ja Niittylahti rajalla. Etelärannantien pohjoispuolella tilan Niittylahti alue on metsämaata, kun taas tilan Esala alueella on rakennuspaikka. Etelärannantien eteläpuolella kummankin tilan alue on ojaan rajoittuvalla osalla metsämaata. Siilinjärven kunnan kartoittajan tekemä maaston korkeustarkastelu osoittaa, että maasto tilojen Niittylahti ja Esala välisellä rajalla viettää koko matkaltaan lounaaseen ja itään. Tilalta Niittylahti ei siis johdu vesiä tilalle Esala. Ojaan virtaa vesiä, jotka valuvat Etelärannantien pohjoispuolelta Niittylahti- ja Esala-tiloilta tien pohjoisreunalla kulkevaan ojaan (Niittylahti-tilalta rajan ja sähkölinjan väliseltä alueelta ja Esala-tilalta rakennuspaikan alueelta) ja edelleen tierummun kautta kaivettuun ojaan. Oja katkaisee aiemmin rummun jälkeen maastoon valuneet tai imeytyneet vedet ja oja ehkäisee mahdollista vettymishaittaa tierummun alapuolella. Tilan Niittylahti alueella arvioitu hyöty on noin 1 700 m 2 :n alalla. Ojan valuma-alue tilan Esala puolella kattaa arviolta noin 5 000 m 2 :n alueen. Hyötyä arvioitaessa on vielä otettava huomioon, aiheutuuko ojituksesta maan käyttöarvon nousua. Kiinteistö Esala hyötyy ojituksesta siten, että kiinteistön rakennuspaikan piha-alueelta ohjautuu/johdetaan piha- ja kuivatusvesiä Etelärannantien tienvarsiojaan ja edelleen rummun kautta rajaojaan. Ojan valuma-alue muodostuu suurimmaksi osaksi piha-alueen vesistä. Näin ollen ojasta on katsottava olevan hyötyä tilalle Esala. Tila Niittylahti on metsämaata, jolloin vesistä voi olla haittaa lähinnä puuston kasvulle. Asian käsittelyaineistoon on liitetty tilan Niittylahti omistajan tekemä ja kunnan rakennuslupaviranomaiselle toimittama suunnitelma, jonka tilan Niittylahti omistaja on pyytänyt liittämään tilan Esala (silloinen Kuonanniemi II) rakennuslupa-asiakirjoihin. Suunnitelmassa on osoitettu tarvittavaa ojitusta tilan Esala puolella ja muun muassa tehtyyn ojaan rinnastettava oja. Tästä on pääteltävissä, että tilan Niittylahti omistaja on pitänyt ojan tekemistä tarpeellisena myös oman tilansa kannalta, joten tilaa Niittylahti on myös pidettävä ojituksesta hyödynsaajana. Edellä esitetyn perusteella viranomaislautakunta päättää, että, riippumatta siitä, miten kiinteistöjen vedet tällä hetkellä ohjautuvat, ojan rakentamishetkellä tilojen Esala ja Niittylahti omistajat ovat saaneet ojasta hyötyä siinä suhteessa, kuin heidän tilansa kuuluvat ojan valuma-alueen piiriin. Tehdyn tarkastelun perusteella tilan Esala saama osuus hyödystä on 75 % ja tilan Niittylahti 25 %. Ojituksen kustannukset Vanhan vesilain 6 luvun 19 :n mukaan hyödynsaajat vastaavat ojituksen kustannuksista suhteellisesti saamansa hyödyn mukaan. Riippumatta siitä kenen aloitteesta ojitus on tehty, on vanhan vesilain 6 luvun 13 :n nojalla ojituksesta hyötyä saavan maan omistajan vaadittaessa osallistuttava ojituksen kustannuksiin. Saman luvun 21 :n mukaan hyödynsaaja, joka ei ole vaatinut
ojitusta, on velvollinen osallistumaan ojituskustannuksiin enintään siinä suhteessa, kuin hänen maansa saa hyötyä. Edellä esitetyn perusteella ja näihin vanhan vesilain säännöksiin viitaten viranomaislautakunta päättää, että kiinteistön Niittylahti omistaja on velvollinen korvaamaan kiinteistön Esala omistajalle 25 % ojan tekemisestä aiheutuneista kustannuksista. Hallintolain (434/2003) 64 :n nojalla hallintoasiassa kukin vastaa itse kuluista, jotka ovat aiheutuneet esimerkiksi viranomaiskäsittelyä varten mahdollisesti hankituista selvityksistä tai osallistumisesta viranomaisen tarkastuksiin.siten kiinteistön Esala omistajan esittämiä kuluja oja-asian selvittelystä viranomaisen tarkastukseen liittyen ei voida pitää ojituskustannuksina. Ojan kunnossapito Ojituskustannuksina on otettava huomioon, mitä vanhan vesilain 6 luvun 17 :ssä on säädetty. Sen nojalla kustannuksina voidaan huomioida ojan suunnittelemisesta ja tekemisestä aiheutuneet kulut. Kuluista on esitettävä eritelty lasku, josta käy ilmi työhön käytetty aika ja konetyöhön liittyvät kulut tuntihintoineen. Viranomaislautakunta arvioi, että kohtuullisina ojankaivukustannuksina kyseisessä tapauksessa voidaan pitää 3-6 tunnin kaivinkonetyön kustannuksia (60-80 /tunti + alv) sekä kaivinkoneen siirtokuluja (noin 150 + alv). Vesilain (587/2011) voimaantulosäännösten (19 luku 4.3 ) mukaan ennen uuden vesilain voimaantuloa tehdyn ojan kunnossapitoon ja käyttämiseen sovelletaan, mitä vesilain 5 luvun 8 :ssä säädetään. Sanotun lainkohdan mukaan hyödynsaajan tai hyödynsaajien on pidettävä oja kunnossa. Siilinjärven ympäristönsuojelutarkastajan 15.4.2016 päivätyssä ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen vesistöinsinöörin 18.5.2016 päivätyssä muistiossa on otettu kantaa ojan kunnostustarpeeseen. Niissä on katsottu, että ojan kunnostamiselle ei ole nähtävissä vesilain mukaista tarvetta. Muistioihin viitaten viranomaislautakunta päättää, että mikäli osapuolet eivät katso saavansa ojan kunnossapidosta hyötyä, voi ojan antaa luonnontilaistua. Mikäli vain toinen osapuoli katsoo hyötyvänsä ojasta, voi hän pitää sitä kunnossa omalla kustannuksellaan. Kiinteistön Esala omistajan vaatimus hakemuksen käsittelymaksujen maksajasta sekä kulujen korvaamisesta Vesilain 11 luvun 23 :n ja hallintolain 64 :n mukaan periaatteena on, että kukin vastaa omista kuluistaan, jotka syntyvät asian käsittelystä viranomaisessa. Vesilain 11 luvun 23 :n mukaan asianosaisella on kuitenkin oikeus saada korvaus kuluistaan, jos hänen on ollut tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin osoittaakseen, että hänelle aiheutuu hankkeesta korvattavaa edunmenetystä tai jos kulujen korvaamiseen on muutoin erityistä syytä. Asiassa ei ole esitetty, että kiinteistön Esala omistajalle olisi aiheutunut korvattavaa edunmenetystä. Koska kulujen korvaamiseksi ei ole esitetty muutakaan erityistä syytä, hylkää viranomaislautakunta kulujen korvaamisesta esitetyn vaatimuksen. Päätöksen antaminen Hakemusasioissa periaatteena on, että hakija vastaa hakemuksen käsittelystä aiheutuvista viranomaismaksuista viranomaisen taksaan perustuen. Asian laatu huomioiden tämän riita-asian käsittelystä viranomaislautakunnassa ei peritä maksua.
Päätös annetaan julkipanon jälkeen 23.6.2016. Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Sovelletut oikeusohjeet Hallintolaki (434/2003) 64 Vanha vesilaki (264/1961, kum.) 6 luku 12, 13, 16, 17, 19, 21 ; 10 luku 4 ; 20 luku 1, 5 Vesilaki (587/2011) 5 luku 1, 2, 5, 7, 8, 19 ; 11 luku 23, 19 luku 4 Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Ahonen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 15.20.