Lukijalle Tämä julkaisu on tarkoitettu sekä yhteismetsien osakkaille, toimitsijoille ja hoitokuntien jäsenille että osakkuutta harkitseville metsänomistajille. Opas sopii myös yhteismetsäasioiden parissa toimiville metsäammattilaisille, viranomaisille ja palveluntarjoajille. Julkaisu perustuu Matti Kiviniemen vuosina 1992, 1995 ja 1998 laatimiin Yhteismetsän hallinto -oppaisiin sekä Matti Kiviniemen, Jukka Matilaisen ja Janne Uitamon vuonna 2005 ja Matti Kiviniemen, Jukka Matilaisen ja Pirjo Havian vuonna 2008 laatimiin uudistettuihin ja päivitettyihin painoksiin Yhteismetsän perustaminen ja hallinto. Tässä uudistetussa oppaassa on otettu huomioon muun muassa tuloverolain ja yhteismetsälain vuoden 2012 alussa voimaan tulleet muutokset. Sisällön ajantasaistamisen lisäksi julkaisun uudistamisessa on haluttu vastata erityisesti verotusta, uuden yhteismetsän toiminnan käynnistämistä ja yhteismetsien laajenemista koskeviin tiedontarpeisiin. Kiitän lämpimästi kaikkia teoksen laatimiseen osallistuneita arvokkaista kommenteista, neuvoista ja tiedoista. Erityinen kiitos kuuluu koko käsikirjoituksen läpikäyneille: Mikko Honkanen, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, Lasse Lahtinen, MTK, Jukka Matilainen, Hämeen-Uudenmaan metsäkeskus, Sanna Juntunen, Toivakon yhteismetsä ja Minnamari Tuovinen, Lounais- Suomen metsäkeskus. Tärkeitä asiatarkistuksia tekivät Sakari Haulos, Kalle Konttinen ja Esa Ärölä, Maanmittauslaitos, Arja Mustonen, Kuusamon yhteismetsä sekä Markku Kovalainen, Pohjois-Suomen verovirasto, Kari Pilhjerta, Verohallinto ja Vilppu Talvitie, maa- ja metsätalousministeriö. Kiitän myös Marjatta ja Eino Kollin Säätiötä sekä Eteläisen Suomen yhteismetsät ry:tä ja Pohjois-Suomen yhteismetsien yhdistys ry:tä, joilta saatu rahoitus mahdollisti oppaan uudistamisen vuonna 2005. Toivon, että opas tarjoaa lukijalleen käytännönläheistä, arvokasta tietoa ja johdattaa löytämään hyviä ratkaisuja. Helsingissä 10. tammikuuta 2012 Pirjo Havia 3
Sisällys Lukijalle 3 1 Yhteismetsän oikeudellinen luonne 7 1.1 Yhteismetsä kiinteistöjen yhteisenä alueena 7 1.2 Erityyppiset yhteismetsät 8 1.3 Erityyppiset alueet 8 1.4 Yhteismetsä verovelvollisena 9 2 Yhteismetsän perustaminen 10 2.1 Perustamisen edellytykset 10 2.2 Perustamissopimus 12 2.3 Osuuksien suuruuden määrittäminen 12 2.4 Yhteismetsän muodostamistoimitus 13 2.5 Ohjesäännön laatiminen ja vahvistaminen 15 2.6 Osakaskunnan ensimmäinen kokous 16 2.7 Ilmoitus yhteismetsärekisteriin 18 2.8 Toiminnan käynnistäminen 18 3 Toimielimet ja toimivalta 20 3.1 Osakaskunta ja osakaskunnan kokous 20 3.2 Hoitokunta 21 3.3 Toimitsija 23 3.4 Toiminnanjohtaja ja muu palkattu henkilöstö 23 3.5 Metsäkeskus 23 3.6 Maanmittauslaitos 24 4 Päätöksentekomenettely 25 4.1 Osakaskunnan kokous 25 4.1.1 Varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset 25 4.1.2 Kokouskutsut 25 4.1.3 Kokouksen järjestäytyminen 25 4.1.4 Puhe- ja äänivallan käyttö 27 4.1.5 Esteellisyys 28 4.1.6 Äänestäminen 29 4.1.7 Pöytäkirja 31 4.2 Hoitokunnan kokous 31 4.2.1 Koollekutsuminen ja päätösvaltaisuus 31 4.2.2 Äänestäminen 32 4.2.3 Pöytäkirja 32 4 Yhteismetsä
4.3 Toimitsijan toiminta 33 4.4 Päätöksen moittiminen ja täytäntöönpano 33 5 Yhteismetsän toiminta 35 5.1 Yhteismetsän toimiala 35 5.2 Yhteismetsän alueen käyttö 35 5.3 Ohjesäännön merkitys 36 5.4 Ohjesäännön muuttaminen 37 5.5 Metsäsuunnitelma 37 5.6 Metsästys- ja kalastusoikeudet 39 5.7 Metsänhoitomaksu 40 5.8 Metsätalouden tuet 42 5.9 Tiekysymyksiä 42 5.10 Metsäsertifiointi 44 6 Yhteismetsän talous 45 6.1 Kirjanpito 45 6.2 Tilinpäätös ja toimintakertomus 45 6.3 Tilintarkastus 46 6.4 Ylijäämä 47 6.4.1 Oikeus ylijäämään 47 6.4.2 Ylijäämä kiistanalaisissa tilanteissa 48 6.4.3 Käyttö muihin tarkoituksiin 48 6.5 Ennakon jako 49 6.6 Velanotto ja vakuudet 50 6.7 Vahingonkorvausvastuu 50 6.8 Yhteismetsän arvo 51 7 Yhteismetsän verotus 52 7.1 Verotus yhteismetsää perustettaessa 52 7.1.1 Perustamisilmoitus ja yhteismetsän verovelvollisuus 52 7.1.2 Osakkaan ilmoitukset muutoksista 53 7.1.3 Vähennysoikeuksien ja varausten siirtyminen 54 7.1.4 Siirtymävaiheen verotus 55 7.2 Yhteismetsän verotuksen toteutuminen 55 7.2.1 Verovelvollisuus ja veroilmoitus 55 7.2.2 Metsätalouden tuloverotus ja vähämerkitykselliset tuet 57 7.2.3 Arvonlisäverotus 57 7.3 Verotus alueiden hankinnassa ja luovuttamisessa 58 7.4 Verotus osuuksien luovuttamisessa 59 Sisällys 5
8 Yhteismetsäosuudet 60 8.1 Osakasluettelo ja osuudet 60 8.2 Osakaskunnan hankkima yhteismetsäosuus 60 8.3 Yhteismetsäosuuden luovuttaminen 60 8.4 Yhteismetsäosuuden luovutusrajoitus 61 8.5 Yhteismetsäosuuden etuosto-oikeus 62 8.6 Yhteismetsäosuuden arvo 63 9 Yhteismetsän laajeneminen 65 9.1 Lisäalueiden hankkiminen 65 9.2 Alueiden liittämismenettely 65 9.3 Alueen liittäminen yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan 66 9.3.1 Liittämisprosessi 66 9.3.2 Liitämissopimus ja luovutettavan osuuden suuruus 68 9.4 Yhteismetsien yhdistäminen 68 10 Yhteismetsän alueiden luovuttaminen 69 10.1 Tilusten luovuttaminen ja vaihto 69 10.2 Osakkaan yhteismetsäosuutta vastaavan alueen erottaminen 69 10.3 Yhteismetsän jakaminen osakaskiinteistöjen kesken 70 10.4 Koko yhteismetsän alueen myyminen tai jakaminen uusiksi yhteismetsiksi 70 10.5 Yhteismetsästä luovutetun alueen muodostaminen kiinteistöksi 71 10.6 Pantinhaltijan aseman turvaaminen 71 11 Rekisterit ja julkisuus 72 LIITTEET 11.1 Yhteismetsärekisteri 72 11.2 Asiakirjojen julkisuus ja henkilötietolaki 72 11.3 Kokousten julkisuus 73 1 Valtioneuvoston asetus yhteismetsistä (27.2.2003/163) 75 2 Kiinteistönmuodostamislaki (12.4.1995/554), 10 luku 76 3 Maanmittauslaitoksen ohje kiinteistörekisterin pitämisestä (KRO) 22.9.2011, MML/4/012/2011, 6.2.9 Yhteismetsän muodostaminen 78 4 Ohjesäännön malli 79 5 Sopimusmalli yhteismetsän perustamisesta 87 6 Sopimusmalli alueen liittämisestä yhteismetsään 89 7 Ilmoitus metsäkeskuksen yhteismetsärekisteriin 90 8 Osakaskunnan kokouskutsun malli 91 9 Osakaskunnan pöytäkirjan malli 92 10 Kirjallisuutta ja tietolähteitä 94 6 Yhteismetsä
1 Yhteismetsän oikeudellinen luonne 1.1 Yhteismetsä kiinteistöjen yhteisenä alueena Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Metsätaloutta harjoitetaan metsäsuunnitelman mukaisesti yhteismetsän osakkaiden hyväksi. Yhteismetsään voidaan liittää muitakin kuin metsätalouteen käytettäviä alueita, jos nämä tilukset eivät ole tärkeitä muussa käytössä ja jos niiden liittäminen on kiinteistöjaotuksen kannalta tarkoituksenmukaista (kiinteistönmuodostamislaki 554/1995, 96 ). Yhteismetsän kiinteistöoikeudellinen luonne tekee siitä erityislaatuisen omistusmuodon, minkä ymmärtäminen auttaa ymmärtämään myös yhteismetsän toimintaa. Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat, jotka muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. Osakaskunta on erillinen oikeushenkilö. Yhteismetsän käyttöä ja hallintoa koskevat perussäännökset ovat yhteismetsälaissa (109/2003). Yhteismetsään liittyvistä kiinteistötoimituksista ja yhteisistä alueista säädetään kiinteistönmuodostamislaissa (554/1995). Metsän hoitoon ja käyttöön liittyvistä kysymyksistä määrätään metsälaissa (1093/1996). Yleistietoa yhteismetsistä on saatavissa muun muassa osoitteista www.yhteismetsat.fi ja www.maanmittauslaitos.fi. Yhteismetsä on luonteeltaan tilojen yhteinen alue. Osakastila voi olla myös kiinteistörekisteriin luotu niin sanottu haamutila, johon ei kuulu erillistä maa- tai vesialuetta. Yhteismetsän oikeudellinen luonne 7
1.2 Erityyppiset yhteismetsät Yhteismetsiä perustettiin 1800- ja 1900-luvuilla pääasiassa viranomaislähtöisesti lähinnä lisämaiden muodostamisen, uusjakojen, asutustoiminnan ja tilusjärjestelyjen yhteydessä. Yhteismetsiä on perustettu Suomeen vuodesta 1887 lähtien. Yhteismetsien perustaminen metsänomistajien keskinäisillä sopimuksilla yleistyi vuoden 2003 jälkeen, jolloin yhteismetsälain uudistuksessa laadittiin perustamista selventäviä säännöksiä. Erityisesti sukujen ja sijoittajien sopimuspohjaiset yhteismetsät ovat yleistyneet lakimuutoksen myötä. Yhteismetsiä voidaan luokitella niiden syntyhistoriaa kuvaaviin ryhmiin. Mitään virallisluontoista luokittelua ei kuitenkaan ole olemassa. Kaikkia yhteismetsiä koskee sama lainsäädäntö, joskin tiettyjä menettelyjä on säädetty erikseen koskemaan vain sopimuspohjaisesti perustettuja yhteismetsiä. Melko yleisesti yhteismetsistä käytetään erilaisissa asiayhteyksissä seuraavaa luokittelua: y asutusyhteismetsät y isojakoyhteismetsät y porotilallisten yhteismetsät y suvun yhteismetsät y sijoittajien yhteismetsät y tilusjärjestely-yhteismetsät. 1.3 Erityyppiset alueet Yhteismetsän alue tarkoittaa sitä maa- ja vesialuetta, joka kuuluu kiinteistöoikeudellisesti osakastiloihin niiden yhteisenä alueena. Osakaskunta ei omista yhteismetsän aluetta, vaan hoitaa ja hallinnoi sitä osakkaiden puolesta. Matti Seppälä Yhteismetsään voi kuulua metsätalouskäyttöön tarkoitettujen alueiden ohessa myös luonnonsuojeluun ja virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita. 8 Yhteismetsä