YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN

Transkriptio

1 Jarmo Mulari YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN Opinnäytetyö Metsätalouden liiketoiminta ylempi amk-tutkinto Toukokuu 2018

2 Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika Jarmo Mulari Opinnäytetyön nimi Yhteismetsän perustaminen Metsätalousinsinööri (YAMK) Toukokuu sivua 44 liitesivua Toimeksiantaja Suomen metsäkeskus Ohjaaja Pasi Pakkala Tiivistelmä Valtiovalta on asettanut tavoitteita metsätilarakenteen kehittämiseksi. Yhteismetsät ovat yksi keino tavoitteiden saavuttamisessa, koska niiden nähdään osaltaan ehkäisevän metsätilojen pirstoutumista. Etenkin suuremmille yhteismetsille tyypillinen, aktiivinen metsätalouden harjoittaminen luo työtä ja toimeentuloa aluetalouteen. Yhteismetsien suosio on viime vuosina kasvanut ja niitä onkin perustettu kiihtyvään tahtiin eri puolille Suomea. Yhteismetsien suosion kasvu on luonnollisesti lisännyt neuvonnan tarvetta. Suomen metsäkeskus on reagoinut lisääntyvään neuvontatarpeeseen muun muassa järjestämällä sisäistä koulutusta yhteismetsäasioista. Yhteismetsätiedotusta ja koulutusta kohdistetaan entistä enemmän myös metsänomistajiin ja metsäalan toimijoihin sekä rahoituslaitoksiin. Tavoitteena on edistää uusien yhteismetsien perustamisia ja tukea jo olemassa olevien yhteismetsien toimintaa ja laajenemista. Metsäkeskuksessa on katsottu tarpeelliseksi yhteismetsän perustamistapahtuman tuotteistaminen. Tuotteistaminen luo edellytykset laadukkaalle ja yhtenäiselle neuvonta ja asiantuntijatyölle eri puolilla maata. Tämän työ kuvaa yhteismetsän perustamisprosessia käytännön tasolla. Työn tavoite on edistää yhteismetsien tavoitteellista ja sujuvaa perustamista. Tavoite toteutuu yhteismetsien perustamisen parissa työskentelevien henkilöiden osaamisen lisääntymisenä. Työ käsittää perheen ja suvun yhteismetsät, mutta pääpaino kohdistuu suurempien alueellisten yhteismetsien perustamiseen. Työ sisältää käytännön ohjeita ja hyväksi havaittuja toimintamalleja, joita yhteismetsän perustamisessa tarvitaan. Lisäksi opinnäytetyön sisältämät työkalut ja toimintamallit tuovat tehokkuutta eri perustamisvaiheisiin. Uusille yhteismetsille on vielä tilaa ja niitä tullaan perustamaan lisää. Toisaalta suuri yhteismetsien lukumäärä ei ole itsetarkoitus, etenkin jos niiden keskikoko jää pieneksi. Metsätilarakenteen kehittämisen näkökulmasta panostusta tulisi suunnata jatkossa enemmän jo olemassa olevien yhteismetsien toiminnan ja laajenemisen tukemiseen. Yhteismetsien määrän lisääntyminen johtanee ajan mittaan yhteismetsien yhdistymisiin. Etenkin pienet ja toisiaan lähellä sijaitsevat yhteismetsät voisivat hyötyä fuusioista. Asiasanat yhteismetsät, metsätalous, metsätilarakenne, sukupolvenvaihdos

3 Author (authors) Degree Time Jarmo Mulari Thesis Title Establishing a jointly-owned forest Master of Natural Resources (YAMK) June pages Appendix 44 pages Commissioned by Finnish Forest Centre Supervisor Pasi Pakkala Abstract The government has set objectives for improving the structure of forest property. Jointlyowned forests are one way to achieve these goals since they can prevent fragmentation of forest properties. Especially active management typical to larger jointly-owned forests increases the employment rate and enhances the regional economy. In recent years, the popularity of jointly-owned forests has grown and many forests have been established all over Finland. As a result, the increased popularity of jointly-owned forests has naturally also increased the need for guidance. The Finnish Forest Centre has reacted to that need by organizing internal education about jointly owned forests. Communication and education concerning these forests are targeted more towards forest owners, forestry operatives, and financial institutions. The aim is to promote the establisment of new jointly-owned forests and to support the operation and expansion of existing ones. The Finnish Forest Centre has decided to productize the establishment of jointly owned forests. Productizing will set the conditions for unified, first-rate consulting and expertise around the country. This study was describe the establisment process of a jointly-owned forest on a practical level. The aim is to improve goal-oriented and smooth establishing of jointly owned forests by providing knowledge to those working with them. The study mainly concerned establishing larger, regional jointly-owned forests, but it also addressed the jointly-owned forests of families. The study included practical instructions and well-tried operation models needed to establish a jointly-owned forest. Furthermore, the tools and models included in the study will increase efficiency in different stages of the establishment. There is still space for new jointly-owned forests, and more of them will be established in the future. On the other hand, their large amount is not an end in itself, especially if the average size of the forests remains small. To improve the forest property structure, more effort should be put into supporting the operation and expansion of already existing forests. The increased number of jointly-owned forests will likely lead to fusions, which could benefit small, closely located forests. Keywords Jointly-owned forests, forestry, forest property structure, change of generation

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYÖN TAUSTA JA RAJAUKSET YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Yhteismetsän määritelmä Yhteismetsien taustaa Yhteismetsän perustaminen Hallinto ja päätöksenteko Talous Verotus SUVUN/PERHEEN YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN Edellytysten arviointi Omistusjärjestelyt osana yhteismetsän perustamista Yhteismetsään liitettävien metsien arvonmääritys Yhteismetsän perustamissopimus ja muodostamistoimitus ALUEELLISEN YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN Perustamisen erityispiirteet Kokemukset alueellisten yhteismetsien perustamisista Yhteisöt yhteismetsien osakkaina Omistusjärjestelyt osana yhteismetsän perustamista Perustamisedellytysten arviointi Yhteistyökumppaneita tarvitaan PERUSTAMISEN VAIHEET KÄYTÄNNÖSSÄ Testattu toimintamalli Alkukartoitus Tiedottaminen Henkilökohtainen tiedote... 20

5 6.5 Tiedotustilaisuus Yhteismetsä herättää kiinnostusta Omistusjärjestelyt ennen yhteismetsän perustamista Yhteismetsään liitettävien metsien arvonmääritys Yhteismetsän perustamissopimus Yhteismetsän muodostamistoimitus Toimituksen hakeminen Perinteinen yhteismetsän muodostamistoimitus Kevennetty yhteismetsän muodostamistoimitus Yhteismetsä aloittaa toimintansa Toiminnan aloituksen valmistelu Osakaskunnan 1. kokous Yhteismetsän toiminta käynnistyy konkreettisesti Jatkotoimenpiteet Palautekysely POHDINTA Yhteismetsät eri toimijoiden näkökulmasta Yhteismetsä metsänomistusvaihtoehtona Yhteismetsien tulevaisuuden näkymät LÄHTEET... 1 LIITTEET 1. Metsätalouden työllisyysvaikutus Lappajärvellä 2. Lappajärven yhteismetsäselvityksen tiedotussuunnitelma 3. Tiedote yhteismetsään liittymismahdollisuudesta 4. Tarjouspyyntö tila-arvonmäärityksistä 5. Tiedote tila-arvioiden laatimisesta 6. Tila-arvioiden vertailutaulukko 7. Tuottoennuste yhteismetsään liittymisestä kiinnostuneille 8. Yhteenveto yhteismetsän alustavasta metsäsuunnitelmasta 9. Yhteismetsän perustamissopimusmalli

6 10. Yhteismetsän malliohjesääntö 11. Tiedote yhteismetsän perustamissopimuksen allekirjoituksesta 12. Tiedote yhteismetsän ohjesäännön valmistelusta + kyselylomake 13. Kutsu yhteismetsän osakaskunnan 1. kokoukseen 14. Toimintasuunnitelma ja talousarvio 15. Kehittämis- ja laajentumissuunnitelma 16. Tiedote mahdollisuudesta liittyä yhteismetsään + kyselylomake 17. Tiedote verohallinnolle tehtävistä ilmoituksista 18. Kysely yhteismetsätiedotuksen kehittämiseksi

7 1 1 JOHDANTO Yhteismetsiä on maassamme ollut jo pitkään. Vanhin yhteismetsä on perustettu 1887 (Havia 2012, 8). Suomen suurimmat yhteismetsät perustettiin isojakojen ja sodan jälkeisen asutuksen järjestämisen yhteydessä 1950-luvulla. Kyseessä on siis jo hyvinkin vanha, mutta silti huonosti tunnettu metsänomistusmuoto. Yhteismetsien suosio on viime vuosina kasvanut ja niitä onkin perustettu kiihtyvään tahtiin eri puolille Suomea. Vuosikymmeniä sitten syntyneiden suurien yhteismetsien rinnalle on perustettu etenkin perheen/suvun yhteismetsiä. Myös eräät yhteisöt ovat aktivoituneet ja tehneet aloitteita uusien alueellisten yhteismetsien perustamiseksi. Kolmas uusi perustajaryhmä ovat metsäsijoittajat, joiden tarpeisiin tämä omistusmuoto vastaa verrattain hyvin. Valtiovalta on asettanut tavoitteita metsätilarakenteen kehittämiseksi. Yhteismetsät ovat yksi keino tavoitteiden saavuttamisessa, koska niiden nähdään osaltaan ehkäisevän metsätilojen pirstoutumista. Etenkin suuremmille yhteismetsille tyypillinen, aktiivinen metsätalouden harjoittaminen luo työtä ja toimeentuloa aluetalouteen. Passiivisetkin metsätilat saadaan aktiivisen metsätalouden piiriin yhteismetsäosakkuuden kautta. Yhteismetsälakia uudistettiin vuonna 2003, jolloin sopimuspohjaisten yhteismetsien perustaminen tuli mahdolliseksi. Tämä helpotti oleellisesti uusien yhteismetsien perustamista ja viime vuosina niitä onkin syntynyt varsin runsaasti. Yhteismetsien kokonaismäärä on tällä hetkellä 386 kappaletta ja pinta-alaa niillä on noin hehtaaria (Maanmittauslaitos 2017). Suomen yhteismetsien määrästä noin puolet on perustettu viimeisen viiden vuoden aikana. Yhteismetsien suosion kasvu on luonnollisesti lisännyt neuvonnan tarvetta. Suomen metsäkeskus on reagoinut lisääntyvään neuvontatarpeeseen muun muassa järjestämällä sisäistä koulutusta yhteismetsäasioista. Yhteismetsätiedotusta ja koulutusta kohdistetaan entistä enemmän myös metsänomistajiin ja

8 2 metsäalan toimijoihin sekä rahoituslaitoksiin. Tavoitteena on auttaa uusien yhteismetsien perustamisessa ja tukea jo olemassa olevien yhteismetsien toimintaa ja laajenemista. Metsäkeskuksella on vahvaa kokemusta erityyppisten yhteismetsien perustamisesta. Metsäkeskus on ollut mukana avustamassa lukuisia suvun ja perheen yhteismetsien perustamisia. Kokemusta on karttunut myös suurempien alueellisten, lähinnä kuntakohtaisten yhteismetsien perustamisprosesseista. Näiden kokemuksien pohjalta Metsäkeskuksessa on katsottu tarpeelliseksi yhteismetsän perustamistapahtuman tuotteistaminen. Tuotteistaminen luo edellytykset laadukkaalle ja yhtenäiselle neuvonta ja asiantuntijatyölle eri puolilla maata. Tämän työn tarkoituksena onkin kuvata yhteismetsän perustamisprosessi käytännön tasolla. Työ sisältää perheen ja suvun yhteismetsät, mutta pääpaino kohdistuu alueellisen yhteismetsän perustamisen kuvaamiseen. Yhteismetsien perustamisesta on jo kirjoitettu oppaita. Kyseiset oppaat eivät kuitenkaan anna eväitä esimerkiksi siihen, miten yhteismetsiä käytännössä perustetaan. Tämä työ sisältää käytännön ohjeita yhteismetsien perustajille ja perustamisessa avustaville henkilöille. Kirjoittaja on itse toiminut asiantuntijana noin 20 erikokoisen yhteismetsän perustamisessa. Suurimpien yhteismetsien perustaminen voi kestää jopa kaksi vuotta ja se sisältää lukuisia eri työvaiheita. Työssä esitetään testattuja ja hyväksi havaittuja toimintamalleja, joita yhteismetsän perustamisessa tarvitaan. Kyseisiä toimintamalleja ei löydy jo olemassa olevasta kirjallisuudesta. Tämä työ on eräänlainen konseptikuvaus yhteismetsän perustamisprosessista. Työstä toivotaan olevan apua kaikille yhteismetsäasioiden parissa työskenteleville ja muille asiasta kiinnostuneille. Työn tavoite on edistää yhteismetsien tavoitteellista ja sujuvaa perustamista. Tämä tavoite toteutuu yhteismetsien perustamisen parissa työskentelevien henkilöiden osaamisen lisääntymisenä. Lisäksi opinnäytetyön sisältämät työkalut ja toimintamallit tuovat tehokkuutta eri perustamisvaiheisiin.

9 3 2 TYÖN TAUSTA JA RAJAUKSET Työn tilaaja on Suomen metsäkeskus. Metsäkeskuksessa tehtiin tarvekartoitus erilaisista metsätilarakenteen kehittämiseen liittyvistä opinnäytteen aiheista Yhteismetsän perustaminen oli kaikista vaihtoehdoista mieleisin, koska aihe liittyy kiinteästi nykyiseen työhöni. Metsäkeskus on tuotteistanut metsätilarakenteen kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Näistä sisäiseen käyttöön tarkoitetuista tuotteista esimerkkinä mainittakoon metsätilan sukupolvenvaihdosneuvontatapahtuma. Metsäkeskuksessa nähtiin tärkeänä, että myös yhteismetsän perustaminen tuotteistettaisiin. Tämä opinnäytetyö tulee vastaamaan tähän tarpeeseen. Työn perusajatus on toimia oppaana yhteismetsien perustamisen parissa työskenteleville Metsäkeskuksen ja muiden organisaatioiden toimihenkilöille. Yhteismetsien laajenemisen tukeminen on tärkeä osa metsätilarakenteen kehittämistä. Tyypillisimmät laajenemiskeinot ovat lisämaan osto ja uusien tilojen liittäminen osuuksia vastaan. Yhteismetsien laajentuminen on niin iso asiakokonaisuus, että se on rajattu tämän työn ulkopuolelle. Yhteismetsien laajenemisasiaa on käsitelty muun muassa Pirjo Havian opinnäytetyössä (2011). Kirjallisuustarkasteluun ei otettu mukaan ennen vuotta 2003 tehtyjä yhteismetsiä koskevia tutkimuksia, koska yhteismetsien toimintaa koskeva lainsäädäntö on muuttunut oleellisesti sen jälkeen. Yhteismetsien ja yhteismetsälainsäädännön historiallisen kehittymisen tarkastelua ei tässä opinnäytetyössä tehdä. 3 YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA 3.1 Yhteismetsän määritelmä Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi (Yhteismetsälaki 109/2003, 1. ). Yhteismetsät ovat yksityismaita, eikä niillä ole mitään julkisoikeudellista luonnetta tai velvoitteita. Yhteismetsään voidaan liittää muitakin kuin metsätalouteen käytettäviä alueita, jos nämä tilukset eivät ole tärkeitä muussa käytössä ja jos niiden liittäminen on kiinteistöjaotuksen kannalta tarkoituksenmukaista (Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995, 96. ).

10 4 Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat, jotka muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. Osakaskunta ei omista yhteismetsän aluetta, vaan hoitaa ja hallinnoi sitä osakkaiden puolesta. Osakkaat eivät siis omista yhteismetsän yhteistä aluetta, vaan he omistavat osakaskiinteistön, johon kuuluu osuus yhteiseen alueeseen. Yhteismetsän osakaskunta on erillinen oikeushenkilö. Näin ollen yksittäinen osakas ei ole vastuussa yhteismetsän tekemisistä. (Havia 2012, 7.) Yhteismetsän käyttöä ja hallintoa koskevat perussäännökset ovat yhteismetsälaissa (109/2003). Yhteismetsään liittyvistä kiinteistötoimituksista ja yhteisistä alueista säädetään kiinteistönmuodostamislaissa (554/1995). Metsän hoitoon ja käyttöön liittyvistä kysymyksistä määrätään metsälaissa (1093/1996). 3.2 Yhteismetsien taustaa Suomen ensimmäinen yhteismetsä perustettiin vuonna Yhteismetsiä perustettiin ja 1900-luvuilla pääasiassa viranomaislähtöisesti. Tuolloin perustetut yhteismetsät liittyivät lähinnä lisämaiden muodostamiseen ja uusjakoihin sekä sotien jälkeisen asutustoiminnan järjestämiseen. Yhteismetsiä on syntynyt myös jonkin verran Maanmittauslaitoksen suorittamien tilusjärjestelyjen yhteydessä (Havia 2012, 8). Kiinteistönmuodostamislain 10. luvun uudistamisesta vuonna 1997 alkaen on ollut mahdollista perustaa yhteismetsiä metsänomistajien omilla sopimuksilla. Sopimuspohjainen perustaminen yleistyi kuitenkin vasta vuoden 2003 jälkeen, jolloin yhteismetsälain uudistuksessa laadittiin perustamista selventäviä säännöksiä. Ennen 2003 tehtyjä lakimuutoksia muodostetut yhteismetsät ovat kaikki perustettu viranomaisaloitteisesti. Lakimuutoksen myötä erityisesti sukujen ja sijoittajien sopimuspohjaiset yhteismetsät ovat yleistyneet. (Kiviniemi ym. 2008, 6.) Yhteismetsiä voidaan luokitella niiden syntyhistoriaa kuvaaviin ryhmiin. Mitään virallisluontoista luokittelua ei kuitenkaan ole olemassa. Kaikkia yhteismetsiä

11 5 koskee sama lainsäädäntö, joskin tiettyjä menettelyjä on säädetty erikseen koskemaan vain 1997 jälkeen sopimuspohjaisesti perustettuja yhteismetsiä. (Havia 2012, 8.) 3.3 Yhteismetsän perustaminen Vuonna 2003 tehdyn yhteismetsälakiuudistuksen jälkeen syntyneet yhteismetsät perustuvat kiinteistöjen omistajien tekemiin keskinäisiin sopimuksiin. Tästä perustamissopimuksesta säädetään kiinteistönmuodostamislain 10. luvussa ja yhteismetsälain 5. pykälässä. Kyseisissä lainkohdissa säädetään, miten yhteismetsän perustamisen on edettävä. Yhteismetsä on tarkoitettu pysyväksi ratkaisuksi. Sen purkaminen on teoriassa mahdollista, mutta käytännössä vaikeaa. (Havia 2012, 10.) Perheen tai suvun metsien muuttaminen yhteismetsäksi on yleisin tapa perustaa yhteismetsä. Toimenpidettä ei lasketa luovutukseksi, joten siitä ei määrätä varainsiirtoveroa eikä luovutusvoittoveroa (KHO:2002:83). Verovapaus edellyttää, ettei perustamisen yhteydessä makseta minkäänlaisia rahakorvauksia metsäalueen tai siihen sisältyvien oikeuksien siirtymisestä yhteismetsälle. (Havia & Pettersson 2015, 24.) Metsänomistaja voi liittää perustettavaan tai jo olemassa olevaan yhteismetsään kaiken metsäomaisuutensa tai osan niistä. Mikäli metsänomistaja liittää yhteismetsään kaikki metsänsä, muodostetaan hänelle niin sanottu haamutila, johon yhteismetsäosuus kuuluu. Haamutila tosin voidaan muodostaa siinäkin tapauksessa, jossa metsänomistajalle jää vielä liittämisen jälkeenkin metsäalueita. (Havia 2012, 10.) 3.4 Hallinto ja päätöksenteko Yhteismetsän osakkaat muodostavat osakaskunnan ja osakaskunnan kokous on yhteismetsän korkein päättävä elin. Osakaskunnan toimintaa varten on laadittava ohjesääntö, jonka Metsäkeskus vahvistaa. Ohjesääntö on laadittava yhteismetsälain mukaisesti. Mikäli ohjesäännössä on ristiriitaisuuksia yhteismetsälain kanssa, noudatetaan siltä osin lakia. Ohjesääntö ei saa millään tavalla loukata osakkaiden tasavertaisuutta. Yhteismetsälain 16. pykälässä määrätään

12 6 asiat, jotka ohjesäännön tulee vähimmillään sisältää. (Kiviniemi ym. 2008, ) Osakaskunnan kokouksessa päätettävistä asioista säädetään yhteismetsälain 8. pykälässä. Laissa myös säädetään, että osakaskunnan kokous on pidettävä vähintään kerran vuodessa. Yhteismetsän päätöksenteko on demokraattista. Osakaskunnan kokouksen päätökseksi tulee useimmiten se mielipide, joka on saanut eniten ääniä. Joissakin tapauksissa yhteismetsälaki vaatii tietyn suuruisen määräenemmistöpäätöksen. Määräenemmistövaatimus tulee kyseeseen, jos päätettävä asia kohdistuu yhteismetsän alueeseen tai se on yksittäisen osakkaan kannalta erityisen merkittävä. (Kiviniemi ym. 2008, 11.) Osakaskunnan kokouksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on valita yhteismetsälle hoitokunta. Hoitokunnan tehtävänä on huolehtia yhteismetsän käytännön toiminnasta. Hoitokunnalle kuuluvat tehtävät on määritelty yhteismetsälaissa. Hoitokunnan tehtävät voidaan määritellä ohjesäännössä vielä yksityiskohtaisemmin. Hoitokunta päättää osakaskunnan kokouksen hyväksymien toimintaa ohjaavien asiakirjojen puitteissa yhteismetsän asioista. Toimintaa ohjaavilla asiakirjoilla tarkoitetaan metsäsuunnitelmaa, toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. (Havia 2012, 21.) Hoitokunnan jäsenten vähimmäis- ja enimmäismäärästä on säädetty yhteismetsälaissa. Lain mukaan hoitokunnan koko voi olla 3-15 jäsentä. Yhteismetsälle voidaan hoitokunnan sijaan tai lisäksi valita yksi tai useampi toimitsija. Jos yhteismetsällä on hoitokunnan sijaan toimitsija, toimitsijasta on voimassa sama, mitä hoitokunnasta säädetään. (Yhteismetsälaki 109/2003, 26.) 3.5 Talous Yhteismetsiltä vaaditaan kahdenkertainen kirjanpito ja tilinpäätös. Kirjanpito tulee hoitaa kirjanpitolain vaatimusten mukaisesti. Tilinpäätös laaditaan kirjanpitolain (1336/97) ja yhteismetsälain mukaisesti. Tilinpäätös käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen. (Havia 2012, 45.)

13 7 Kirjanpitolaki antaa yhteismetsälle mahdollisuuden itse päättää tilikaudestaan. Tavallisimmin yhteismetsät käyttävät tilikautena kalenterivuotta tai hakkuuvuotta. Hakkuuvuodella tarkoitetaan aikaväliä Tilikauden pituus on siis 12 kuukautta. Toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa tai tilinpäätöksen ajankohtaa muutettaessa, tilikausi saa olla lyhyempi tai pidempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta (Kirjanpitolaki 1336/1997, 4. ). Suurilta yhteismetsiltä vaaditaan tilintarkastus. Vuonna 2007 voimaan tullut tilintarkastuslaki vapautti pienet yhteismetsät tilintarkastusvelvollisuudesta. Tilintarkastus on pakollinen, jos yhteismetsän liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää euroa kahtena peräkkäisenä tilikautena (Tilintarkastuslaki 1141/2015, 2. ). Yhteismetsän tuotto muodostuu vuosittain jaettavasta ylijäämästä ja mahdollisesta osuuden arvonnoususta. Ylijäämä jaetaan osakkaille heidän omistusosuuksien suhteessa. Ylijäämä jaetaan sille, joka omistaa osakaskiinteistön ylijäämän jakopäätöshetkellä. (Yhteismetsälaki 109/2003, 32., 49..) 3.6 Verotus Tuloverolain mukaan (1992/1535, 5. ) yhteismetsä luetaan yhteisetuudeksi. Yhteisetuus on erillinen verovelvollinen. Yhteismetsän osakkaille jaettava ylijäämä ei ole saajalleen veronalaista tuloa, eikä sitä näin ollen tarvitse ilmoittaa osakkaan henkilökohtaisessa veroilmoituksessa. Yhteismetsien veroaste laski vuoden 2017 alusta ja se on nyt 26,5 %. Veroaste on sama riippumatta verotettavan tulon määrästä (Jauhiainen 2017, 17). Yhteismetsä maksaa ennakkoveroa edellisen tilikauden tuloksen mukaisesti. Yhteismetsien tulee toimittaa veroilmoitus enintään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Veroilmoitus annetaan lomakkeella 6. Yhteismetsät ovat arvonlisäverovelvollisia, jos tilikauden liikevaihto ylittää Liikevaihdon suuruus määrittää, kuinka usein ilmoitus oma-aloitteisista veroista tulee antaa. Suuret yhteismetsät ovat yleensä kuukausi-ilmoitusmenettelyssä. (Havia 2012, 52.)

14 8 Yhteismetsän perustamista tai siihen liittymistä ei korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisun mukaan (83/2002) katsota luovutukseksi. Näin ollen yhteismetsän perustamisesta ei tule varainsiirtoveroseuraamuksia. Tämä edellyttää, ettei perustamisessa tai liittämistilanteessa suoriteta rahakorvauksia. Yhteismetsään liitettävän tilan mahdolliset käyttämättömät metsävähennykset siirtyvät yhteismetsälle. Yhteismetsä voi hyödyntää metsävähennystä samalla tavalla kuin yksittäinen metsänomistajakin. Sama pätee myös poistamattomiin menojäännöksiin tie- ja ojahankkeiden sekä metsätalouden rakennusten osalta. Näille siirtyville veroetuuksille voidaan määrittää arvo ja ne on mahdollista hyvittää liitetyn tilan entiselle omistajalle. Tämän tyyppisistä hyvityksistä ja niiden periaatteista on hyvä sopia yhteismetsän perustamis- tai liittämissopimuksessa. (Havia 2012, 54.) 4 SUVUN/PERHEEN YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN 4.1 Edellytysten arviointi Suvun tai perheen yhteismetsälle on tyypillistä osakkaiden vähäinen määrä ja useimmiten pienehkö pinta-ala. Tämän tyyppisissä yhteismetsissä päätökset tehdään suvun tai perheen kesken. Suvun/perheen yhteismetsän perustamisen yleisimmät motiivit ovat: - metsien säilyminen suvun omistuksessa - kevyempi verotus - metsätilan pirstoutumisen ehkäiseminen - sukupolvenvaihdoksen helpompi toteuttaminen - perillisten metsäasioiden hoidon helpottaminen Yhteismetsien keskikoko on noin hehtaaria ja mediaani asettuu noin 420 hehtaariin (Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteri 2017). Suvun yhteismetsän tyypillinen koko on hehtaaria. Lähtökohtaisesti tätä pienemmät yhteismetsät eivät ole tarkoituksenmukaisia. Pohdittaessa taloudellisesti järkevän yhteismetsän minimikokoa, tulee tarkastella myös muita muuttujia. Mikko Pekonen selvitti diplomityössään (2014) yhteismetsän minimikokoa. Taloudellisesti

15 9 kannattavan yhteismetsän minimikoko muuttuu olosuhteiden ja puuston muutosten mukana. Pinta-alan tarkastelu tarvitsee tuekseen muun muassa kasvuolosuhteita ja puusta maksettavaa hintaa kuvaavan muuttujan. Hallinnosta aiheutuvien kulujen vuoksi yhteismetsän toiminnan harjoittaminen kovin pienellä pinta-alalla ei ole mielekästä. Havian mukaan (2016, 238) Pienikin yhteismetsä voidaan toki muodostaa, jos aikomus on kasvattaa pinta-alaa heti perustamisen jälkeen. Maanmittauslaitoksen perustamistoimitukselle nimeämä toimitusinsinööri arvioi jokaisen perustettavan yhteismetsän tarkoituksenmukaisuuden. Toimitusinsinööri myös viime kädessä päättää, kuinka pieni yhteismetsä on mahdollista muodostaa. (Havia 2012, 10.) Suvun yhteismetsän perustamisen edellytyksiä arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota myös hallinnon järjestämiseen. Hallintoa ja käytännön toimintaa pyörittämään valitaan usein hoitokunnan sijaan toimitsija. Toimitsijan tehtävät ohjautuvat yleensä henkilölle, joka on hoitanut kyseisen suvun tai perheen metsäasioita jo ennen yhteismetsän perustamista. Toimitsijan tai hoitokunnan jäsenen ei tarvitse olla yhteismetsän osakas. Näin ollen tehtävään voidaan valita myös täysin ulkopuolinen henkilö. Tärkeintä kuitenkin on, että toimitsijan valintaa on jo ennalta mietitty ja kyseisellä henkilöllä on valmiuksia ja halu toimia kyseisessä tehtävässä. 4.2 Omistusjärjestelyt osana yhteismetsän perustamista Yhteismetsän perustamisen yhtenä tavoitteena voi olla tilan säilyttäminen suvun hallussa. Tämän tavoitteen toteutuminen edellyttää sukupolvenvaihdoksen toteuttamista ennemmin tai myöhemmin. Vaikka yhteismetsän perustamisvaiheessa ei vielä mitään konkreettisia omistusjärjestelyjä tehtäisikään, kannattaa asioita miettiä jo tulevaisuutta silmällä pitäen. Muodostamistoimituksen aikana yhteismetsän osakkaat pääsevät vaikuttamaan muun muassa osakastilojen muodostamiseen. Tässä vaiheessa voidaan jo ennakoida tulevaisuutta ja muodostaa yhteismetsän osakastilat ja niiden määrä tarkoituksenmukaisesti, tulevia sukupolvenvaihdoksia silmällä pitäen. (Havia & Pettersson 2015, 26.)

16 10 Metsätilan sukupolvenvaihdos on suunniteltava aina tapauskohtaisesti. Myös se, kannattaako sukupolvenvaihdos toteuttaa ennen vai jälkeen yhteismetsän perustamisen, on tapauskohtaista. Tyypillinen metsänomistusjärjestely yhteismetsän perustamisvaiheessa on yhteisomistuksen purkaminen. Kuolinpesä tai yhtymämuotoinen metsänomistus on usein tarkoituksenmukaista purkaa yhteismetsän muodostamistoimituksen yhteydessä. Purkamisen toteutustapa riippuu siitä, onko kyseessä kuolinpesä vai yhtymä. Lopputuloksena kummassakin tapauksessa entinen yhteisomistaja omistaa oman osakaskiinteistön, johon kuuluu osuus yhteismetsään. (Havia & Pettersson 2015, ) Sukupolvenvaihdostapahtumaan liittyvä neuvonta on vaativaa. Metsistään luopuvia ja jatkavia metsänomistajia täytyy osata kuunnella ja kartoittaa kokonaistilanne. Oleellisinta on ottaa asiakkaiden tarpeet ja toiveet huomioon ja kyetä hahmottamaan kokonaisuus. Metsien pirstomiseen johtavia toimenpiteitä pyritään välttämään. Mahdolliset sukuriidat eivät ratkea yhteismetsässä, vaikka siinä päätökset tehdäänkin enemmistöpäätöksinä. Näin ollen riitaisaa perheen/suvun yhteismetsää ei kannata perustaa. (Havia & Kivimäki 2016, 14.) Verosuunnittelun merkitys korostuu, etenkin arvokkaan metsäomaisuuden kohdalla. Veroilta ei voi kokonaan välttyä, mutta tarpeettomien verojen maksuunpano voidaan välttää. Yhteismetsäneuvoneuvontaa tarjoavien toimijoiden olisi syytä olla perillä sukupolvenvaihdosasioista ja niihin liittyvistä verokysymyksistä. 4.3 Yhteismetsään liitettävien metsien arvonmääritys Yhteismetsään liitettävien tilojen arvo täytyy selvittää. Lähtökohtaisesti arvonmäärityksessä tukeudutaan metsäammattilaisen laatimaan tila-arviolaskelmaan. Metsätilojen arvonmäärityksen merkitys korostuu jos yhteismetsään liitettävillä tiloilla on eri omistajat. Tilojen arvonmääritys on tärkeää, sillä sen perusteella määritetään kunkin osakkaan osuus yhteismetsästä (Kiviniemi ym. 2008, 7).

17 11 Suvun tai perheen yhteismetsä muodostetaan usein kuolinpesän tai yhtymän tiloista. Tällaisessa tapauksessa osakkaiden omistusosuudet (ilman omistusjärjestelyjä) säilyvät yhteismetsässäkin samoina. Tällöin metsätilan arvolla ei yksittäisen osakkaan näkökulmasta ole suurta merkitystä. Metsätilojen arvolla ei ole suurta merkitystä silloinkaan, kun yhteismetsä muodostetaan yhden omistajan metsistä. Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri määrittelee, millaisia alueita voidaan liittää yhteismetsään. Muun muassa mahdollisten peltojen, rakennuspaikkojen ja rakennusten soveltuvuus yhteismetsään harkitaan tapauskohtaisesti. Toimitusinsinööri vastaa myös siitä, ettei kenenkään varallisuusasema yhteismetsän muodostamisen johdosta heikkene, eikä kenenkään oikeutta loukata. Huomattava on myös se, ettei yhteismetsän perustamisessa loukata mahdollisen pantinhaltijan tai verottajan oikeuksia. Näin ollen yhteismetsään liitettäviä tiloja ei voida arvioida alakanttiin, esimerkiksi tulevien sukupolvenvaihdosten verovaikutuksia minimoiden. (Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995, 97..) 4.4 Yhteismetsän perustamissopimus ja muodostamistoimitus Yhteismetsän muodostamista varten osakkaiden on allekirjoitettava perustamissopimus. Ennen perustamissopimuksen allekirjoitusta on osakkaiden syytä perehtyä huolella yhteismetsän luonteeseen ja toimintaperiaatteisiin. Erityisesti yhteismetsälakiin on tässä vaiheessa syytä tutustua tarkasti. On tärkeää, että yhteismetsän perustajat tietävät tarkkaan, mihin he ovat tosiasiallisesti ryhtymässä. (Kiviniemi ym. 2008, 6.). Perustamissopimuksen allekirjoituksen jälkeen haetaan Maanmittauslaitokselta yhteismetsän muodostamistoimitusta. Yhteismetsän perustamisen vaiheet on kuvattu alla.

18 12 Alustavat neuvottelut Perustamissiopimus Yhteismetsän muodostamistoimituksen hakeminen Osakaskunnan ensimmäinen kokous Merkitseminen kiinteistörekisteriin Yhteismetsän muodostamistoimitus Ohjesäännön vahvistaminen Ilmoitus yhteismetsärekisteriin Yhteismetsän toiminnan käynnistäminen Kuva 1. Yhteismetsän perustamisen vaiheet (Havia 2012) 5 ALUEELLISEN YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN 5.1 Perustamisen erityispiirteet Alueellisella yhteismetsällä tarkoitetaan tietyssä kunnassa, maakunnassa tai sitä laajemmalla alueella sijaitsevaa yhteismetsää. Alueelliselle yhteismetsälle on tyypillistä suuri pinta-ala ja osakkaiden suuri määrä. Osakkaina voi olla yksityisten metsänomistajien lisäksi myös yhteisöjä ja muita organisaatioita, kuten esimerkiksi kuntia, seurakuntia, yrityksiä ja Metsähallitus. Isompien yhteismetsien perustaminen tapahtuu samojen säädösten mukaan kuin pienempienkin yhteismetsien. Käytännön erot suuren ja pienen yhteismetsän perustamisessa liittyvät lähinnä muodostamisprosessin laajuuteen. Osakkaita on paljon ja he ovat enemmän tai vähemmän toisilleen tuntemattomia. Yhteismetsään liitettävien tilojen arvioinnin merkitys ja arvioiden vertailukelpoisuus korostuu enemmän. Suurien yhteismetsien perustamisprosessi vaatii paljon erilaista tiedottamista. Tiedotuksen toteuttamista onkin syytä miettiä tarkkaan ja laatia jo prosessin alkuvaiheessa asianmukainen tiedotussuunnitelma.

19 13 Suuren yhteismetsän perustaminen vaatii luonnollisesti myös enemmän aikaa. Suurehkon alueellisen yhteismetsän perustaminen kestää noin kaksi vuotta. Eniten aikaa vievät metsätila-arvioiden laatiminen ja muodostamistoimitus maastotöineen. Metsätila-arviot ja muodostamistoimituksen maastotyöt pyritään tekemään lumettomana aikana. Nämä kaksi työvaihetta ovat yleensä niin isoja kokonaisuuksia, että niitä on vaikea sovittaa samalle vuodelle. 5.2 Kokemukset alueellisten yhteismetsien perustamisista Joissakin Metsäkeskuksen hallinnoimissa EU-hankkeissa on metsätilarakennetta onnistuttu kehittämään yhteismetsien avulla. Muun muassa Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa on hanketyön puitteissa perustettu kuntakohtaisia ja laajempiakin yhteismetsiä. Ensimmäinen Metsäkeskuksen hanketyöllä perustettu kuntakohtainen yhteismetsä aloitti toimintansa Kauhavalla vuonna Kauhavan yhteismetsän perustajina olivat Kauhavan kaupunki ja joukko yksityisiä metsänomistajia. Yhteismetsän pinta-ala aloitusvaiheessa oli noin hehtaaria. Tämän jälkeen Etelä-Pohjanmaalla on perustettu yhteismetsät Kauhajoelle, Soiniin, Alajärvelle ja Lappajärvelle. Kaikkia näitä yhteismetsiä yhdistää kunnan aloitteellisuus ja mukanaolo osakkaana. Kuntakohtaisia yhteismetsäselvityksiä on tehty myös muun muassa Seinäjoella, Kurikassa ja Alavudella. Näissä kunnissa yhteismetsä ei kuitenkaan saanut tarpeeksi suurta kannatusta yksityisten metsänomistajien keskuudessa. Yhteismetsän pinta-alaa ei kertynyt tarkoituksenmukaista määrää, joten perustamistoimista luovuttiin toistaiseksi. 5.3 Yhteisöt yhteismetsien osakkaina Erilaisista yhteisöistä varsinkin kunnat ja seurakunnat ovat potentiaalisia yhteismetsien osakkaita. Kunnilla ja seurakunnilla voi olla suuretkin määrät metsäomaisuutta, jota ne voisivat halutessaan liittää perustettavaan yhteismetsään. Yhteisöjen ja yhteismetsän verokohtelussa on merkittäviä eroja. Esimerkiksi kuntien tulovero puun myynnistä voi olla vain muutamia prosentteja. Yhteismet-

20 14 sän verokanta puolestaan on 26,5 %. Erot yhteisöjen ja yksityisten metsänomistajien verotuksessa on mahdollista huomioida laskennallisesti yhteisöjen tilan arvossa. Yhteismetsä omistusmuotona toisi myös muutoksia metsän käyttöä koskevaan päätöksentekoon. Tämä ja yhteismetsän hakkuisiin liittyvä kestävyysperiaate voivat osaltaan jarruttaa yhteisöjen osallistumista yhteismetsän perustamiseen. Yhteismetsä omistusmuotona tarjoaa yhteisöille myös etuja. Esimerkiksi valtion kemera-tuet on mahdollista saada yhteismetsässä myös yhteisön osuuteen. Itsenäisinä metsätalouden harjoittajina yhteisöt eivät kyseistä tukea saa. Yhteismetsän suurempaa verokantaa kompensoi myös yhteisöverojen palautukset ja metsätalouden aktiivisuuden lisääntyminen. Yhteismetsän harjoittama aktiivinen metsien käyttö luo työtä ja toimeentuloa aluetalouteen. Kuntien kannattaisikin olla mukana yhteismetsähankkeissa jo pelkästään elinkeinojen kehittämisen vuoksi. Esa Lappalainen selvitti opinnäytetyössään (2015) yhteisöjen halukkuutta liittää metsiään perustettaviin uusiin yhteismetsiin. Johtopäätöksissään Lappalainen toteaa päättäjien tiedonpuutteen olevan yksi osasyy yhteisöjen haluttomuuteen yhteismetsän perustamisessa. Tähän ongelmaan löytyy ratkaisu yhteismetsätiedotuksen kehittämisestä. Kunnan yhteismetsäosakkuus koetaan muiden osakkaiden näkökulmasta positiiviseksi. Asiaa on selvitetty palautekyselyin muun muassa Kauhavan ja Kauhajoen yhteismetsissä. Kunnan mukanaolon koettiin tuovan yhteismetsän toimintaan vakautta ja uskottavuutta. Näin ollen kunnan osakkuus voi omalta osaltaan ratkaisevasti edistää uuden yhteismetsän syntymistä. Jotta yhteismetsä voisi saada kestävän metsätalouden rahoitustukea, tulee yhteismetsän osuuksista vähintään puolet olla luonnollisten henkilöiden omistuksessa. Toisin sanoen yhteisöjen osuus tulisi jäädä alle puoleen, jos yhteismetsä mielii saada Kemera-tukea metsänhoitoon. Kemera-tuen merkitys metsätaloudessa on sen verran merkittävä, että asia on syytä ottaa yhteismetsää perustettaessa huomioon.

21 Omistusjärjestelyt osana yhteismetsän perustamista Metsätilojen sukupolvenvaihdokset ja muut omistusjärjestelyt kytkeytyvät usein yhteismetsän perustamiseen. Vaikka perustamisvaiheessa ei vielä mitään konkreettisia omistusjärjestelyjä tehtäisikään, kannattaa asioita miettiä jo tulevaisuutta silmällä pitäen. Muodostamistoimituksen aikana yhteismetsän osakkaat pääsevät vaikuttamaan muun muassa osakastilojen muodostamiseen. Tässä vaiheessa voidaan jo ennakoida tulevaisuutta ja muodostaa osakastilat tarkoituksenmukaisesti, tulevia sukupolvenvaihdoksia silmällä pitäen. Seuraavasta kuvasta voidaan hahmottaa osakastilojen (haamutilojen) muodostaminen. Kuva 2. Yhteismetsän perustaminen ja osakaskiinteistöjen muodostus (Metsäkeskus 2015) Tyypillinen metsänomistusjärjestely yhteismetsän perustamisvaiheessa on yhteisomistuksen purkaminen. Kuolinpesä tai yhtymämuotoinen metsänomistus on usein tarkoituksenmukaista purkaa yhteismetsän muodostamistoimituksen yhteydessä. Purkamisen toteutustapa riippuu siitä, onko kyseessä kuolinpesä vai yhtymä. Kuolinpesä muutetaan verotusyhtymäksi perinnönjakosopimuk-

22 16 sella. Jos pesän osakkaana on leski, tehdään ennen perinnönjakoa ositus. Verotusyhtymä voidaan purkaa osakkaiden keskinäisellä jakosopimuksella. Mikäli jakotavasta ei päästä sopimukseen, voidaan yhtymä purkaa yhteishalkomisena (Koponen 2015, 162.) Yhteisomistuksia kuten kuolinpesä tai metsäyhtymä ei välttämättä tarvitse purkaa yhteismetsän muodostamisen yhteydessä. Kuolinpesä voi hallita yhteismetsän osakastilaa ja yhtymä voi sitä omistaa. Näin ollen yhteismetsän ylijäämä tilitetään kuolinpesän tai yhtymän tilille, josta se edelleen jaetaan osakkaille tai ollaan jakamatta. Mikäli yhteisomistukselle ei ole jatkossa erityistä tarvetta, kannattaa yhteisomistukset purkaa. Tällöin entinen kuolinpesän tai yhtymän osakas omistaa jatkossa oman osakaskiinteistön, johon kuuluu osuus yhteismetsään. Metsätilan sukupolvenvaihdos on suunniteltava aina tapauskohtaisesti. Se, kannattaako sukupolvenvaihdos toteuttaa ennen vai jälkeen yhteismetsän perustamista, on myös tapauskohtaista. Isojen yhteismetsien perustamisessa törmätään lähes väistämättä erilaisiin sukupolvenvaihdostapauksiin. Tämän vuoksi on hyvä varautua tilanteeseen riittävällä asiantuntijaresurssilla. Asiakaspalvelun kannalta olisi parasta, jos yhteismetsän perustamisessa neuvovilla henkilöillä olisi asiantuntemusta sukupolvenvaihdoksista. 5.5 Perustamisedellytysten arviointi Aloite yhteismetsän perustamiseen voi tulla yhteisöiltä, yksityisiltä maanomistajilta tai jostain muualta. Aloitteen tekijänä voi myös toimia jokin organisaatio. Tulee aloite yhteismetsän perustamiseen sitten mistä tahansa, kannattaa yhteismetsän perustamisen edellytyksistä tehdä alkukartoitus. Alkukartoituksen tarkoituksena on arvioida tietyn alueen potentiaalia yhteismetsän perustamista ajatellen. Oleellisimpia tarkastelun kohteita ovat metsänomistajien määrä ja tilarakenne sekä mahdollisten yhteisöjen kiinnostus yhteismetsän perustamisesta.

23 Yhteistyökumppaneita tarvitaan Verkostoitumisen ja yhteistyökumppaneiden merkitys yhteismetsän perustamisessa on erittäin tärkeää. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat eri yhteisöt, Maanmittauslaitos ja metsäalan toimijat. Heti alkuvaiheessa on syytä varmistaa, että kaikki yhteistyökumppanit ovat yhteismetsän perustamisen takana, ja omalta osaltaan ajavat yhteistä asiaa. Yhteismetsähankkeen kannalta kaikkein vahingollisinta olisi se, että joku keskeisimmistä sidosryhmistä vastustaa hanketta ja viestii siitä negatiiviseen sävyyn. Maanmittauslaitoksella on yhteismetsän perustamisprosessissa lähinnä viranomaisrooli. Maanmittauslaitos toteuttaa muodostamistoimituksen ja sen neuvonnallinen rooli korostuu etenkin yhteismetsän muodostamistoimituksen aikana. Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien etujärjestö. Paikallinen metsänhoitoyhdistys on vahva alueellinen toimija ja vaikuttaja. Metsänhoitoyhdistyksen kanssa kannattaa keskustella yhteismetsän perustamisesta jo heti alkukartoitusvaiheessa. Yhteismetsähankkeen kannalta olisi hyvin suotavaa, että metsänhoitoyhdistys suhtautuu asiaan myönteisesti. 6 PERUSTAMISEN VAIHEET KÄYTÄNNÖSSÄ 6.1 Testattu toimintamalli Alueellisen yhteismetsän perustamisen vaiheisiin kuuluvat alkukartoitus, tiedottaminen, neuvonta, yhteismetsän toiminnan käynnistäminen ja jälkitoimenpiteet. Edellä mainitut perustamisen vaiheet ja niiden sisältämät asiat selviävät tarkemmin seuraavasta kuvasta:

24 18 Kuva 3. Suuren alueellisen yhteismetsän perustamisen käytännön vaiheet Yhteismetsän perustaminen voidaan oletettavasti toteuttaa monellakin eri tavalla. Metsäkeskus on ollut mukana perustamassa useampaa suurehkoa yhteismetsää. Seuraavassa kuvataan metsäkeskuksessa toteutettu ja hyväksi havaittu toimintamalli. Malli kuvaa kuntavetoisen yhteismetsän perustamista yhden kunnan alueelle. 6.2 Alkukartoitus Aloite yhteismetsän perustamiseen voi tulla esimerkiksi kunnalta tai joltain yksityiseltä metsänomistajalta. Jos aloitetta ei tule suoraan yhteismetsän perustajilta, voi esimerkiksi Metsäkeskus toimia asiassa niin sanotusti tunnustelijana. Yhteismetsän perustamisen kannalta potentiaalisia kuntia kannattaa lähestyä ja keskustella asiasta suoraan päättäjien kanssa. Jos kunnan johto suhtautuu asiaan positiivisesti, on yhteismetsäasia tarpeen saattaa kaikkien kyseisen kunnan päättäjien tietoon. Parhaiten tämä tiedotus onnistuu esimerkiksi kunnanhallituksen kokouksen yhteydessä.

25 19 Kunnille suunnatussa tiedottamisessa kannattaa painottaa yhteismetsän positiivisia vaikutuksia aluetalouteen. Tiedotuksen tukena on hyvä käyttää erilaisia laskelmia muun muassa työllisyysvaikutuksista yms. (liite 1). Sanomattakin on selvää, että myös negatiiviset asiat kerrotaan rehellisesti. Näitä ovat muun muassa yhteismetsän suurempi veroprosentti verrattuna kunnan omaan puunmyyntiverotukseen. Tämän haitta voidaan tarvittaessa laskennallisesti huomioida kunnan metsätilojen arvossa. Yhteismetsätiedottamisen tavoite tässä vaiheessa, on saada kunta tekemään päätös jatkoselvityksestä. Päätöksessään kunta sitoutuu liittämään tietyn määrän metsäänsä perustettavaan yhteismetsään. Tässä vaiheessa ei vielä tarvitse tietää liitettävien metsäalueiden tarkkaa sijaintia. Päätöksessä tulisi kuitenkin käydä ilmi liitettävä pinta-ala ja se, että kyseessä on keskivertometsää. Tämä sulkee pois epäilyt siitä, että kunta liittäisi yhteismetsään vain vähäpuustoisia alueita. Kunnan päätöksen pohjalta aloitetaan selvitys, jossa kartoitetaan muiden metsänomistajien kiinnostus perustaa yhteismetsä yhdessä kunnan kanssa. Tässä kohtaa tarvitaan joku toimija, joka ottaa yhteismetsäselvityksen hoitaakseen. Toimijana voi hyvin olla esimerkiksi Metsäkeskus jonkun hallinnoimansa metsätilarakennehankkeen puitteissa. Yhteismetsäselvitys on nyt vaiheessa, jossa lähdetään kartoittamaan yksityisten metsänomistajien kiinnostusta liittyä perustettavaan yhteismetsään. Tämä vaihe sisältää paljon asiakaskontakteja ja neuvontaa. 6.3 Tiedottaminen Suuren alueellisen yhteismetsän perustaminen vaatii runsaasti tiedotusta. Tiedottaminen kokonaisuutena on niin laajaa, että siitä kannattaa laatia tiedotussuunnitelma. Tiedotussuunnitelman tulee vastata kysymyksiin; mitä tiedotetaan, kenelle, miten ja milloin? (liite 2) Yhteismetsähankkeessa suurin osa tiedottamispanoksesta kohdistetaan metsänomistajiin.

26 20 Kuntakohtaisen yhteismetsän perustamisessa tiedotuksen kohderyhmäksi rajataan tietyn kunnan metsänomistajat. Riittää, että vain metsä sijaitsee kyseisessä kunnassa - metsänomistajan asuinpaikalla ei ole väliä. Metsäkeskuksen asiakastietokanta Ahjo ja Maanmittauslaitoksen ylläpitämä kiinteistörekisteri ovat käyttökelpoisia osoitetietojen poiminnassa. Metsänomistajien osoitteiden hakukriteereiksi asetetaan metsän sijaintikunta. Lisäksi yhtenä kriteerinä on syytä käyttää myös pinta-alaa. Osoitehausta kannattaa rajata pois kaikkein pienimmät metsäpinta-alat, jolloin esimerkiksi pelkkien tonttien omistajat jäävät pois. Minimi pinta-alaksi on usein asetettu vähintään 5 hehtaaria. Tieto uuden kuntakohtaisen yhteismetsän perustamisesta ja siihen liittymismahdollisuudesta on saatava metsänomistajien tietoon. Asiasta on syytä järjestää paikkakunnalla ainakin yksi tiedotustilaisuus. Tämän lisäksi pyritään metsänomistajille lähettämään henkilökohtaiset tiedotteet. Tiedotustilaisuus ja henkilökohtainen tiedote muodostavat näin yhteismetsätiedotuksen rungon. Medialle ja etenkin metsänomistajille suunnattua tiedottamista tarvitaan koko yhteismetsähankkeen ajan ja sen jälkeenkin. Alueellisen yhteismetsän perustamiseen liittyvä tiedotus voidaan jakaa seuraavasti: - Alkukartoitukseen liittyvä tiedottaminen. - Hankkeen etenemisestä tiedottaminen tuleville yhteismetsän osakkaille ja medialle. - Yhteismetsän toiminnan käynnistymistä tukeva tiedotus. - Yhteismetsän toimintaa ja laajenemista tukeva tiedotus. 6.4 Henkilökohtainen tiedote Tiedotteen tavoitteena on kertoa uuden yhteismetsän perustamisesta ja siihen liittymismahdollisuudesta sekä kartoittaa asiasta kiinnostuneet metsänomistajat. Kiinnostuneiden kartoittamiseksi voidaan tiedotteen liitteeksi laittaa vastauslomake ja palautuskuori. (Liite 3). Jos tiedote toimitetaan sähköpostilla, tulee kiinnostuksen ilmaiseminen ohjeistaa riittävän hyvin.

27 21 Metsäkeskuksen saaman asiakaspalautteen perusteella voidaan todeta, että etenkin vanhimmat asiakkaat arvostavat eniten henkilökohtaista kirjettä. Asiallisesti laadittu henkilökohtainen tiedotekirje onkin paras tapa lähestyä iäkkäitä metsänomistajia. Tiedottamisesta syntyy aina kuluja. Käytettävissä olevat resurssit asettavat omat rajoitteensa tiedotuskanavien valinnalle ja niiden käytön laajuudelle. Jos taloudelliset resurssit tiedottamiselle ovat tiukat, voi kohderyhmää tietyltä osin pienentää. Tiedottamista kannattaa kuitenkin suunnata kuolinpesille ja metsäyhtymille sekä kaikille sukupolvenvaihdosta pohtiville metsänomistajille. Kokemustemme mukaan etenkin etämetsänomistajat ovat myös potentiaalisia yhteismetsään liittyjiä. Tyypillinen alueelliseen yhteismetsään liittyjä onkin kaupungissa asuva iäkäs metsänomistaja, jonka perillisillä ei ole haluja/valmiuksia omatoimiseen metsänhoitoon. 6.5 Tiedotustilaisuus Tiedotustilaisuuden paikkaa valitessa kannattaa huomiota kiinnittää sijaintiin ja saavutettavuuteen. Osallistujia voi paikkakunnasta riippuen olla runsaastikin, joten tilojen kapasiteetti tulee mitoittaa riittäväksi. Myös mahdollisten tarjoilujen järjestäminen asettaa omat vaatimuksensa tiedotustilaisuuden pitopaikalle. Seuraavaksi on syytä miettiä, kuinka tiedotustilaisuudesta tiedotetaan. Tiedotustilaisuuden ajankohta tulee ilman muuta mainita metsänomistajille lähetettävissä henkilökohtaisissa tiedotteissa. Lehti-ilmoitus paikallislehdessä toimii myös hyvin. Hyväksi havaittu tapa on laittaa ilmoitus lehteen kaksi viikkoa ennen tilaisuutta ja saman ilmoituksen toisto 1-2 päivää ennen tilaisuutta. Tietoisuus asiasta leviää tietysti paremmin, jos ilmoitellaan paikallislehden lisäksi myös maakuntalehdissä ja mahdollisissa ilmaisjakelulehdissä. Lehti-ilmoittelu kuitenkin aina maksaa, joten käytettävät resurssit asettavat tiedotukselle omat rajoitteensa. Radiomainontaa kannattaa mahdollisuuksien mukaan käyttää lehti-ilmoituksen tukena. Radiomainonta on suhteellisen edullista ja se tavoittaa yleensä hyvin

28 22 kohdeyleisönsä. Huomiota tulee kiinnittää riittävään toistomäärään ja esitysaikoihin. Sosiaalinen media on saavuttanut merkittävän aseman tiedonvälityskanavana ja sen merkitys kasvaa koko ajan. Tiedon välitys sosiaalisessa mediassa on tehokasta ja edullista, joten sitä kannattaa pyrkiä hyödyntämään myös yhteismetsähankkeissa. Joissakin Metsäkeskuksen nuorille ja naismetsänomistajille suunnatuissa koulutushankkeissa sosiaalinen media on toiminut jopa päätiedotuskanavana. Median edustus tiedotustilaisuudessa on luonnollisesti toivottavaa ja siihen kannattaa pyrkiä. Toimittajat tulisi kutsua tiedotustilaisuuteen hyvissä ajoin noin pari viikkoa ennen tilaisuutta. Kutsun mukana lähetetään asianmukainen lehdistötiedote. 6.6 Yhteismetsä herättää kiinnostusta Kun laajamittainen yhteismetsätiedotus on saatu käyntiin, alkaa metsänomistajilta ja medialta tulla yhteydenottoja asiaan liittyen. Etenkin paikallinen media voi olla hyvinkin kiinnostunut uuden yhteismetsän perustamisaikeista ja mahdollinen kunnan mukanaolo lisää mielenkiintoa entisestään. Median kiinnostuksesta kannattaa ottaa täysi hyöty irti ja rummuttaa asiaa täysillä. Mitä laajemmin yhteismetsäasia mediassa esiintyy, sitä paremmin se myös tavoittaa kohderyhmän. Median hyödyntämisellä edistetään siis paikallisen yhteismetsän perustamista, mutta samalla edistetään yhteismetsän positiivisen imagon muodostumista. Tässä vaiheessa osa tiedottamisen kohteena olleista metsänomistajista aktivoituu. Puhelin soi ja sähköpostiin saapuu asiaan liittyviä kyselyjä. Henkilökohtaisten tiedotteiden mukana lähetettyjä vastauslomakkeita palautuu postissa. Yhteismetsästä kiinnostuneet metsänomistajat on syytä kirjata huolella muistiin esim. Excel-taulukkoon. Myös ei-kiinnostuneet ja mahdolliset negatiiviset palautteet kannattaa kirjata ylös.

29 23 Yhteismetsään liittymistä harkitsevan metsänomistajan on oltava perillä siitä, mihin hän on ryhtymässä. Yksi tiedotekirje ei vielä riitä antamaan metsänomistajalle riittävästi tietoa yhteismetsästä ja sen toiminnasta. Siksi alueellisesta yhteismetsähankkeesta kiinnostuneille tulee lähettää lisätietoa. Tätä varten Metsäkeskuksessa on koostettu tietopaketti, joka sisältää runsaasti lisätietoa yhteismetsästä. Tätä tietopakettia on lähetetty kaikille yhteismetsähankkeesta kiinnostuneille. Yhteismetsään liittymisestä kiinnostuneet metsänomistajat muodostavat ydinryhmän, jonka kanssa ollaan tiiviissä yhteistyössä koko perustamisprosessin ajan. Asiakastietojen hallinnan merkitys korostuu juuri tämän ydinryhmän osalta. Ensiarvoisen tärkeää on pysyä perillä yhteismetsään liitettäväksi tarkoitetuista metsistä. Jotkut haluavat liittää yhteismetsään kaiken metsäomaisuutensa ja joku vain osan tiloista/palstoista. Joku taas voi haluta lohkaista yhteismetsään liitettävästä tilasta itselleen esim. rakennuspaikan tms. Kaikki metsänomistajien toiveet ja vaatimukset on siis oltava tarkkaan tiedossa, jotta kokonaisuus pysyy kasassa. 6.7 Omistusjärjestelyt ennen yhteismetsän perustamista Yhteismetsään liittymisestä kiinnostuneiden metsänomistajien tarpeet ja tavoitteet vaihtelevat. Monia metsänomistajia kiehtoo syystäkin yhteismetsäosakkuuden vaivattomuus. Vaivattomuutta arvostavat eritoten iäkkäät metsänomistajat ja kaukana metsistään asuvat. Taustalla on usein myös huoli metsätilan tulevaisuudesta ja sukupolvenvaihdosasiatkin alkavat monella olla ajankohtaisia. Yhteismetsästä kiinnostuneiden joukossa on yleensä mukana myös kuolinpesiä ja metsäyhtymiä. Sukupolvenvaihdosta suunnittelevien metsänomistajien kohdalla tulee kysymykseen sen toteutusajankohta. Toisin sanoen, tehdäänkö jotain sukupolvenvaihdokseen liittyviä omistusjärjestelyjä jo ennen yhteismetsän perustamista vai vasta sen jälkeen. Tähän ei ole olemassa mitään kaavamaisia ratkaisumalleja, vaan asiaa täytyy tarkastella aina tapauskohtaisesti. Jos jotain omistusjärjestelyjä päädytään tekemään ennen yhteismetsän perustamista, tulee tarvittaviin

30 24 toimenpiteisiin ryhtyä pikaisesti. Tällä tavalla varmistetaan, että mahdolliset omistusjärjestelyt eivät viivästytä yhteismetsän perustamisaikataulua. Lahjoituksena tapahtuvassa sukupolvenvaihdoksessa ei ole suurta merkitystä sillä, toteutetaanko se ennen vai jälkeen yhteismetsän perustamisen. Kuitenkin suuresta metsäomaisuudesta luopuminen vähitellen on tarkoituksenmukaisempaa tehdä vasta yhteismetsän perustamisen jälkeen. Tällöin vältytään metsäalueiden pirstomiselta. Jos sukupolvenvaihdos toteutetaan kaupalla ja halutaan saada uutta metsävähennyspohjaa, kannattaa kaupat tehdä ennen yhteismetsän perustamista. Yhteismetsän perustamisen jälkeisestä yhteismetsäosuuskaupasta ei synny metsävähennysoikeutta. Yhteismetsään liitettävän tilan mahdollinen käyttämätön metsävähennyspohja siirtyy yhteismetsälle. Siirtyvä metsävähennyspohja voidaan hyvittää metsänomistajalle hänen yhteismetsäosuuksien määrässä. (Havia & Pettersson 2015.) Kuolinpesien ja metsäyhtymien kohdalla tulee useimmiten kysymykseen yhteisomistuksen purku ennen yhteismetsään liittymistä. Tämä onnistuukin näppärästi yhteismetsän muodostamistoimituksen yhteydessä. Purkutoimiin on kuitenkin syytä ryhtyä aikoinaan, jotta tarvittavat lainhuudot yms. saadaan kuntoon ennen yhteismetsän muodostamistoimituksen päättymistä. Kuolinpesällä voi olla vahvistettu metsätalouden tappio. Tappiota ei kuitenkaan voida siirtää perustettavaan yhteismetsään. Jos kyseessä on merkittävän suuri tappio, kuolinpesän kannattaa huomioida tämä ennen yhteismetsään liittymistä. Käytännössä kuolinpesän tulisi tehdä puukauppa, jonka tuloista tappion voi vähentää. (Havia 2012, 15.) 6.8 Yhteismetsään liitettävien metsien arvonmääritys Yhteismetsään liitettävien tilojen arvonmääritys on tärkeä osa perustamisprosessia. Tila-arvioiden pohjalta määritellään yhteismetsäosuuksien jakautuminen osakkaiden kesken. Arviosta selviää tilan metsätaloudellinen arvo. Yhteismetsään liitettävä tila voi sisältää myös jotain muita erityisarvoja esim. maa-

31 25 aineksien ottoalueita tai rantarakennuspaikkoja (Verohallinto 2010). Tämänkaltaisten erityisalueiden arvosta kannattaa hankkia erillinen arviolausunto. Yhteismetsään liitettäviin tiloihin saattaa myös kohdistua käyttämätöntä metsävähennyspohjaa ja/tai poistamattomia tie- ja ojapoistoja. Kyseiset veroetuudet siirtyvät yhteismetsälle ja niistä saatava hyöty nostaa luovutetun tilan arvoa. Siirtyviä veroetuja ei kuitenkaan automaattisesti huomioida tilan arvossa, vaan niistä täytyy sopia erikseen. (Havia 2012.) Yhteismetsäosuuksien määrittämisessä ydinasia on oikeudenmukaisuus. Yhteismetsätoimituksissa toimitusinsinöörin tehtävänä on tarkistaa, että osuudet on määritelty oikein ja että siinä ei loukata kenenkään oikeutta. Paras olisi perustamisprosessin alkuvaiheessa määritelty oikeudenmukainen, avoin ja läpinäkyvä arviointimenetelmä, jonka mukaisesti yhteismetsäosuuksien arvo määräytyy sekä perustamisvaiheessa että myöhempinäkin vuosina yhteismetsässä. Yhteismetsään liitettävien alueiden arvo tulee selvitettäväksi viimeistään Maanmittauslaitoksen toteuttamassa muodostamistoimituksessa. Tila-arviot on kuitenkin syytä tehdä jo ennen perustamissopimuksen solmimista. Näin varsinkin tapauksissa, joissa osakkaita on paljon, eivätkä he tunne toisiaan. Jos yhteismetsään liitettäviä metsiä on tarpeeksi ja ne muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden, voidaan siirtyä arvonmääritysvaiheeseen. Uusien yhteismetsien perustamisten yhteydessä on arvonmääritys useimmiten toteutettu summa-arvomenetelmällä. Myös tuottoarvomenetelmää on alettu käyttämään tässä yhteydessä. Tuottoarvomenetelmä puolustaa paikkaansa eritoten liityttäessä suurempiin yhteismetsiin. Esa Ärölä (2015) Maanmittauslaitokselta on laatinut erinomaisen julkaisun eri arvonmääritysmenetelmistä. Metsätila-arvioissa tärkeintä on niiden vertailukelpoisuus. Vertailukelpoisuuden varmistamiseksi kaikki arviot tulee hankkia samalta organisaatiolta. Ihanteellisin tilanne olisi, jos yksi ja sama henkilö laatisi arviot kaikille yhteismetsään liitettäville tiloille.

32 26 Yhteismetsän perustamisessa tarvittavat tila-arviot voidaan hankkia kilpailuttamalla työ keskitetysti. Tässä vaiheessahan on tieto yhteismetsään liitettävistä metsistä ja niiden sijainnista. Metsäkeskus ei harjoita liiketoimintaa, joten se voi luontevasti avustaa tila-arviourakan kilpailuttamisessa. Tila-arvioiden tarjouspyynnön sisältö kannattaa miettiä tarkkaan. Sisältö tulee muotoilla niin, että sen pohjalta saadut tarjoukset ovat vertailukelpoisia. Täytyy myös muistaa mainita, että lopullinen arvioitava pinta-ala voi vielä laskea jos joku metsänomistaja jättäytyy hankkeesta. Urakan toteutumiselle tulee lisäksi asettaa joku vähimmäispinta-alarajoite. Metsäkeskus on muutaman kerran avustanut tila-arvioiden kilpailutusta muun muassa Etelä-Pohjanmaalla. Silloin käytössä ollut tarjouspyyntö löytyy liitteestä 4. Tila-arviourakan tarjouksien käsittelyyn on syytä ottaa mukaan myös yhteismetsän tulevia osakkaita tai heidän edustajiaan. Suuresta osakasjoukosta ei liene tarkoituksenmukaista kutsua paikalle kaikkia, vaan muutama riittää. Lappajärven yhteismetsän tila-arviotarjouksia käsittelemässä oli Metsäkeskuksen edustajan lisäksi kunnan edustaja ja yksityisten metsänomistajien edustaja. Tällä kokoonpanolla käsiteltiin saadut tarjoukset ja valittiin niistä paras. Seuraavaksi täytyy selvittää, tilaavatko kaikki yhteismetsästä kiinnostuneet tilaarvion. Kiinnostuneille lähetetään tila-arvion tilauslomake palautuskuorineen (liite 5). Tila-arviosta syntyvää kustannusta ei kateta valtion varoista, vaan jokainen metsänomistaja maksaa sen itse. Tässä kohtaa joku kiinnostunut saattaa vielä jättäytyä ulos hankkeesta. Yhteismetsästä tosissaan kiinnostuneet ovat yleensä valmiita maksamaan arvionsa. Ennen tila-arvioinnin aloittamista on syytä järjestää palaveri arvion tekijän kanssa. Palaverissa käydään läpi arvioiden teolle asetetut erityisvaatimukset ja muut siihen liittyvät asiat. Tila-arvioiden valmistuttua kaikkien arvioiden avaintiedot syötetään Excel-taulukkoon yhteenvetolaskelmia varten (liite 6). Taulukosta saatavien tunnuslukujen pohjalta laaditaan jokaiselle tulevalle yhteismetsän osakkaalle henkilökohtainen tuottoarviolaskelma (liite 7). Tuottoarviosta selviää, kuinka paljon osakas

33 27 saa vuosittain tuloja yhteismetsästä. Lisäksi laaditaan yhteenveto perustettavan yhteismetsän alustavista metsävaratiedoista (liite 8). Kaikki edellä mainitut laskelmat lähetetään metsänomistajille varsinaisen tila-arvion ohessa. Laskelmien tarkoitus on toimia pohjana lopullisen liittymispäätöksen tekemiselle. Tässä vaiheessa joku metsänomistaja voi vielä jättäytyä pois yhteismetsähankkeesta. Mahdollisen pois jättäytymisen syynä voi olla esimerkiksi näkemyserot tilan käyvästä arvosta. 6.9 Yhteismetsän perustamissopimus Yhteismetsän perustamissopimus on kirjallinen sopimus, jonka perustajat allekirjoittavat (liite 9). Perustamissopimuksen liitteenä tulee olla ehdotus yhteismetsän ohjesäännöksi. Ohjesäännöksi riittää tässä vaiheessa luonnos, jonka metsänomistajat ovat jo aiemmin saaneet tietopaketin yhteydessä. Ohjesääntö viimeistellään lopulliseen muotoonsa perustamisprosessin loppuvaiheessa. Suomen metsäkeskuksesta on mahdollista saada malliohjesääntö (liite 10). Jos yhteismetsään liitettävillä tiloilla on käyttämätöntä metsävähennystä ja/tai poistamatonta menojäännöstä tie- ja ojahankkeissa, siirtyvät kyseiset veroetuudet yhteismetsälle. Näiden siirtyvien veroetuuksien arvo voidaan huomioida etuuksia luovuttaneen metsänomistajan tilan arvossa. Jos näin päätetään menetellä, tulee asia kirjata myös perustamissopimukseen. Perustamissopimuksen allekirjoituspaikaksi sopii luontevasti yhteismetsän kotipaikkakunta. Sopimus voidaan ilmoittaa olevan allekirjoitettavana tietyllä aikavälillä esimerkiksi kunnantalolla. Yhteismetsän tulevat osakkaat asuvat usein hyvinkin laajalla alueella, joten sopimuksen allekirjoitus voidaan hoitaa myös valtakirjamenettelyllä. Kaukana asuvien osakkaiden puolesta sopimuksen allekirjoituksen voi hoitaa esimerkiksi paikallisen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja. Perustamissopimuksen allekirjoitusta varten tuleville yhteismetsän osakkaille lähetetään tiedote. Tiedotteessa kerrotaan allekirjoituksen suorittamiseen liittyvät vaihtoehdot ja ajankohdat. Tiedotteen mukana toimitetaan myös tarvittavat valtakirjat palautuskuorineen (liite 11).

34 Yhteismetsän muodostamistoimitus Toimituksen hakeminen Kun yhteismetsän tulevat osakkaat ovat selvillä ja perustamissopimus allekirjoitettu, voidaan hakea yhteismetsän muodostamistoimitusta. Muodostamistoimitusta voidaan toki hakea jo ennen perustamissopimuksen allekirjoitustakin. Yhteismetsän perustaminen etenee kuitenkin varmemmalla pohjalla, kun perustamissopimus tehdään ensin. Toimitusta haetaan maanmittaustoimituslomakkeella, jolla haetaan myös normaalit lohkomis- ja halkomistoimitukset. Toimituksen hakijaksi riittää yksikin osakas, joten kaikkien osakkaiden tietoja ei hakulomakkeelle tarvitse kirjata. Toimituksen hakemiseen valtuutettu henkilö kannattaa kirjata jo yhteismetsän perustamissopimukseen. Muodostamistoimituksessa vahvistetaan yhteismetsän alue, osakaskiinteistöt ja niiden osuuksien suuruudet. Toimituksessa vahvistetaan myös yhteismetsään kohdistuvat rasitteet ja sitä palvelevat rasiteoikeudet sekä käsitellään tilojen yhteisalueosuudet ja kiinnitykset. (Maanmittauslaitos 2017.) Perinteinen yhteismetsän muodostamistoimitus Suuren alueellisen yhteismetsän muodostamistoimitus toteutetaan samalla ohjeistuksella kuin pienemmänkin yhteismetsän. Suurin ja näkyvin ero on toimituskokousten määrä. Suuremmissa yhteismetsissä muodostamistoimitus sisältää yleensä kaksi toimituskokousta, kun pienemmissä riittää usein yksi kokous. Muodostamistoimituksen aloituskokous on luonteeltaan informatiivinen, siinä käydään läpi alkutilanne ja selostetaan mitä aiotaan tehdä ja kartoitetaan osakkaiden toiveet. Loppukokouksessa käsitellään toimituksessa suoritetut toimenpiteet ja todetaan toimitus päättyneeksi. Toimituskokoukset ovat hyviä tilaisuuksia kartoittaa tulevien yhteismetsän osakkaiden tarpeita ja toiveita yhteismetsän muodostamiseen liittyen. Toimituskokousten yhteydessä on oiva tilaisuus valmistella yhteismetsän toiminnan käynnistämiseen liittyviä asioita. Tällaisia asioita ovat muun muassa ohjesäännön valmistelu ja hoitokuntatyöstä kiinnostuneiden kartoittaminen. Toimituskokouksen lopuksi kannattaakin pyrkiä järjestämään aikaa näiden kokoukseen

35 29 kuulumattomien asioiden käsittelyä varten. Toimituskokouksiin eivät kaikki asianosaiset aina pääse paikalle, joten myös poissaolevien kanta olisi hyvä selvittää. Tämä onnistuu esimerkiksi toteuttamalla kirjekysely, liittyen ohjesäännön viimeistelyyn ja hoitokunnan muodostamiseen (liite 12). Muodostamistoimitus etenee tehtävään nimetyn toimitusinsinöörin johdolla. Toimitus vaatii lähes aina myös lumettomana aikana suoritettavia maastotöitä. Maastotyöt ovat lähinnä rajamerkkien sijainnin tarkistusmittauksia ja mahdollisia lohkomistoimituksia. Yhteismetsän muodostamiseen liittyvät kustannukset katetaan valtion varoista. Yksittäiselle osakkaalle ei yleensä synny kuluja. Poikkeuksena tästä mainittakoon kadonneet rajapyykit, joiden uudelleen rakentaminen vaatii rajankäyntejä. Mahdolliset rajankäyntikustannukset veloitetaan kaikilta asianosaisilta, eli yleensä osakkaalta ja hänen metsätilansa rajanaapureilta. Kustannusten jakautumisen periaatteet voidaan tapauskohtaisesti sopia toisinkin. Yhteismetsälle siirtyvät mahdolliset veroetuudet tulee huomioida muodostamistoimituksessa. Näitä veroetuuksia voivat olla käyttämättömät metsävähennykset ja poistamattomat menojäännökset (tie- ja oja) sekä mahdollinen yhteisöjen erilaisen verotuksen huomioiminen. Mikäli näiden etujen siirtymisestä on päätetty hyvittää metsänomistajia, tulee hyvityksen määrä laskea viimeistään muodostamistoimituksessa. Maanmittauslaitos on kehittänyt laskentakaavat, joilla siirtyvien veroetuuksien arvo määritetään. Etuuksien arvo lisätään yhteismetsään liitettävän tilan arvoon. Näin menetellen, siirtyvien veroetuuksien hyvitys toteutuu osakkaan suurempana osuutena yhteismetsästä. Yhteismetsän muodostamistoimituksen jälkeen yhteismetsä merkitään kiinteistörekisteriin, jolloin yhteismetsän osakaskunnasta tulee oikeushenkilö. Rekisterimerkintä on merkityksellinen taitekohta, jossa yhteismetsään liitettäviin tiloihin kohdistuvat vastuut ja velvoitteet siirtyvät metsänomistajilta yhteismetsälle. Tässä kohtaa muun muassa verottaja tulkitsee yhteismetsän perustetuksi.

36 Kevennetty yhteismetsän muodostamistoimitus Edellä kuvailtua perinteistä yhteismetsän muodostamistoimitusta voidaan joissain tapauksissa keventää. Kevennetyssä toimitusmenettelyssä rajapisteiden tarkastusmittaukset jätetään varsinaisen toimituksen ulkopuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maastotyöt tehdään vasta toimituksen jälkeen, kun keliolosuhteet sen mahdollistavat. Tällä tavalla toimittaessa muodostamistoimituksen kesto lyhenee selvästi ja yhteismetsä pääsee aloittamaan varsinaisen toimintansa aiemmin. Kevennettyä muodostamistoimitusta voidaan käyttää, mikäli toimitusinsinööri arvioi olemassa olevat kiinteistörekisteritiedot riittäviksi. Rekisteritieto on riittävä, jos sen tarkkuus riittää tilusten arviointiin ja toimituksen oikeudenmukaiseen läpivientiin. Kevennetyn toimituksen käyttö edellyttää myös asianosaisten hyväksyntää. Käytännöt mahdollisten rajankäyntien osalta eroavat myös perinteisen ja kevennetyn muodostamistoimituksen välillä. Perinteisessä toimituksessa rajankäynnit tehdään aina kun siihen ilmenee tarvetta. Kevennetyssä toimitusmallissa rajankäynnit jätetään toimituksen ulkopuolelle ja niitä tehdään vain maanomistajan hakemuksesta Yhteismetsä aloittaa toimintansa Toiminnan aloituksen valmistelu Kiinteistörekisteriin merkinnän jälkeen yhteismetsä on juridisesti perustettu ja vastuussa sille kohdistuvista velvoitteista. Tilanne on sikäli haastava, että yhteismetsä ei vielä tässä vaiheessa ole järjestäytynyt. Toisin sanoen yhteismetsällä ei ole vielä olemassa hoitokuntaa (tai toimitsijaa), joka vastaisi kaikista käytännön järjestelyistä ja yhteismetsän toiminnan pyörittämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhteismetsälle voi tulla laskuja, vaikkei varsinaista laskutusosoitetta ole vielä edes olemassa. Lisäksi yhteismetsän kassa on tässä vaiheessa vielä tyhjä ja tilikin avaamatta. Näihin käytännön ongelmiin voidaan kuitenkin varautua esimerkiksi pyytämällä yhteismetsälle kohdistuvien laskujen eräpäiviin lykkäystä. Yhteismetsän ensimmäistä puunmyyntiä voidaan myös valmistella ennakkoon, jotta maksukyky saadaan nopeammin kuntoon.

37 31 Toinen huomionarvoinen asia on metsien vakuuttaminen. Yhteismetsän alue on vakuuttamaton siihen asti, kunnes hoitokunta saa asian järjestettyä. Vakuutusasia kannattaa ottaa puheeksi osakkaiden kanssa jo yhteismetsän perustamisvaiheessa. Jotkut vakuutusyhtiöt kykenevät tarjoamaan yhteismetsille väliaikaisia metsävakuutuksia ilman Y-tunnusta. Vakuutusasia lieneekin mahdollista hoitaa siten, ettei yhteismetsä olisi vakuuttamattomana hetkeäkään. Tätä mahdollisuutta ei tiettävästi ole missään kuitenkaan käytetty Osakaskunnan 1. kokous Maanmittauslaitos ilmoittaa yhteismetsän rekisteröinnistä Metsäkeskukselle. Metsäkeskuksen lakisääteinen tehtävä on kutsua osakaskunnan 1. kokous koolle kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen saamisesta (kutsumalli liitteessä 13). Kokous valitsee yhteismetsälle hoitokunnan ja vahvistaa tärkeimmät toimintaa ohjaavat asiakirjat. Käytännössä yhteismetsän osakaskunnan 1. kokous kyetään järjestämään aikaisintaan 2-3 viikon kuluttua yhteismetsän rekisteröinnistä. Yhteismetsän osakaskunnan 1. kokoukseen on syytä valmistautua huolella. Tärkeimpiä valmisteltavia asioita ovat ohjesääntö, toimintasuunnitelma, talousarvio, metsäsuunnitelma sekä osakas- ja äänestysluettelo. Mallit toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja äänestysluettelosta löytyvät liitteestä numero 14. Myös hoitokunnan valintaan kannattaa valmistautua aiemmin toteutetun kyselyn pohjalta. Yhteismetsän perustamista organisoinut henkilö voi luontevasti osakaskunnan suostumuksella esitellä kokouksessa edellä mainitut dokumentit. Samainen henkilö voi tarvittaessa toimia myös kokouksen sihteerinä. Yhteismetsän osakaskunnan kokouksissa saatetaan joskus joutua äänestämään. Äänestyksen käytännön toteutuksesta vastaa yleensä hoitokunta. Osakaskunnan 1. kokouksessa ei äänestyksen toteutusta kuitenkaan kannata laskea vielä hoitokunnan varaan. Varminta on toimia niin, että yhteismetsän perustamista organisoineet henkilöt valmistautuvat tarvittaessa toteuttamaan äänestyksen. Äänestys toteutetaan osakas/äänestysluettelon pohjalta. Kokouk-

38 32 sen läsnäolijat kannattaa kirjata ylös heti ovella. Omat haasteensa äänestykseen tuovat muun muassa äänileikkuri, yhteisomistetut osakastilat ja valtakirjojen käyttö. Jos äänestyksen toteuttamisesta ei ole kokemusta, kannattaa sitä harjoitella ennalta, vaikka kuvitteellisessa kokoustilanteessa Yhteismetsän toiminta käynnistyy konkreettisesti Osakaskunnan 1. kokouksen jälkeen päästään käynnistämään yhteismetsän varsinainen toiminta. Kokouksessa valittu hoitokunta ottaa vastuun toiminnan käynnistämisestä ja alkaa toteuttamaan yhteismetsän päätarkoitusta metsätalouden harjoittamista osakkaiden hyväksi. Hoitokuntaa tulee tässä vaiheessa ohjeistaa riittävästi, jotta yhteismetsän toiminta saadaan käyntiin sujuvasti. Ensimmäisessä toimintavuodessa on aina omat haasteensa. Tehtävää on alussa paljon ja hoitokunnan jäsenet voivat olla kokemattomia. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että hoitokuntaa tuetaan riittävästi yhteismetsän toiminnan alkuvaiheessa. Yhteismetsän perustamisessa avustanut henkilö tai joku muu asiantuntijataho voi tarjota apuaan hoitokunnan ensimmäisissä kokouksissa. Hoitokunnat voivat kysyä käytännön toimintaohjeita myös muilta yhteismetsiltä, jotka ovat tässä parhaita asiantuntijoita. Tärkeimpiä ja kiireellisimpiä yhteismetsän alkuvaiheen toimenpiteitä ovat Y-tunnuksen hakeminen ja pankkitilin avaaminen. Yhteismetsän kassa on yleensä alussa tyhjä, joten ensimmäinen puukauppa on syytä laittaa heti vireille. Myös metsäsuunnitelman hankinta kuuluu alkutoimenpiteisiin Jatkotoimenpiteet Valtio tukee yhteismetsän perustamista ja toimintaa muun muassa keveämmän tuloveron muodossa. Perustettujen yhteismetsien toivotaan olevan laajentumishaluisia ja avoimia myös uusille osakkaille. Lisämaiden osto ja uusien osakkaiden liittyminen tulee ottaa esille jo yhteismetsän perustamisen alkuvaiheessa ja niistä kannattaa tehdä kirjaukset ohjesääntöön ja toimintasuunnitelmaan. Ohjesääntöön voidaan hoitokunnan yhdeksi tehtäväksi sisällyttää kehittämis- ja laajentumissuunnitelman laatiminen. Liitteestä numero 15 löytyy Kauhavan yhteis-

39 33 metsän laatima kehittämis- ja laajenemissuunnitelma. Elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta yhteismetsien laajenemisen tukeminen on omiaan parantamaan metsätilarakennetta ja piristämään aluetaloutta. Yhteismetsien laajenemista tukevia toimenpiteitä kannattaakin pyrkiä sisällyttämään metsätilarakenteen kehittämishankkeisiin. Yhteismetsien toiminnan kehittämistä ja laajenemista voidaan tukea eri tavoin. Yksi keino on järjestää yhteismetsän hoitokunnille ja toimitsijoille koulutusta. Yhtenä koulutuksen teemana voi olla uusien osakkaiden ottaminen osuuksia vastaan. Yhteismetsää ja sen toimintaa voidaan tehdä tunnetuksi järjestämällä niin sanottuja avoimien ovien päivä. Yhteismetsään liittymismahdollisuudesta on lisäksi tiedotettu erityisellä kirjekampanjalla, jonka ohessa toteutettiin myös kysely liittymishalukkuudesta olemassa olevaan yhteismetsään. (Liite 16). Yhteismetsään liityttäessä metsänomistusmuoto muuttuu. Metsänomistaja voi liittää yhteismetsään koko metsäomaisuutensa tai vain osan siitä. Myös mahdolliset käyttämättömät metsävähennykset ja tietyt poistamattomat menojäännökset siirtyvät yhteismetsälle. Joka tapauksessa muuttuneesta tilanteesta täytyy antaa selvitys verottajalle. Tämä asia unohtuu helposti, joten siitä on syytä muistuttaa metsänomistajia ja samalla ohjeistaa selvityksen tekeminen (liite 17) Palautekysely Palautteen kerääminen, sen analysointi ja siihen reagoiminen on yksi palvelutoiminnan kehittämisen kulmakivistä. Metsäkeskus pyrkii asiakaspalautteen avulla jatkuvasti parantamaan yhteismetsäneuvontaa ja siihen liittyvää tiedotusta. Alueellisten yhteismetsien perustamisen jälkeen on Metsäkeskuksessa toteutettu palautekyselyjä. Muun muassa Kauhavan ja Kauhajoen yhteismetsien osakkaille on lähetetty kirjekysely, josta saatua palautetta on hyödynnetty yhteismetsätiedotuksen kehittämisessä. Kyseinen palautelomake löytyy liitteestä numero 18.

40 34 7 POHDINTA 7.1 Yhteismetsät eri toimijoiden näkökulmasta Metsäalan toimijoiden suhtautuminen yhteismetsiin on kaksijakoista. Puuta ostavien tai sitä välittävien organisaatioiden toiminta helpottuu, kun usean eri metsänomistajan sijaan voidaan asioida yhden kanssa (yhteismetsän hoitokunta, toimitsija tai toiminnanjohtaja). Toisaalta yhteismetsiin liittyjissä saattaa olla kyseisten organisaatioiden jäsenasiakkaita. Tällöin mahdolliset palvelusopimukset raukeavat ja kyseiset metsäalueet ovat paremmin kilpailijoiden ulottuvilla. Jäsenten menettämisen pelkoa voi olla myös paikallisissa metsänhoitoyhdistyksissä. Toisaalta Metsänhoitoyhdistykset ovat potentiaalisia palveluntarjoajia yhteismetsille. Kokemus on osoittanut, että siellä missä yhteismetsiä on jo ennestään, toimijat suhtautuvat positiivisemmin myös uusiin yhteismetsiin. Julkisyhteisöt kuten kunnat, seurakunnat ja valtio ovat viime vuosina aktivoituneet alueellisissa yhteismetsähankkeissa. Kyseisten yhteisöjen intressit yhteismetsien perustamisissa liittyvät lähinnä aluetalouden piristämiseen. Kaupallisista toimijoista esimerkiksi metsäyhtiö UPM:llä on omat alueelliset yhteismetsänsä, ja muutamat Metsänhoitoyhdistyksetkin ovat osakkaina mukana yhteismetsissä. Yhteismetsän perustamiseen liittyviä mahdollisia ennakkoluuloja hälventää se, ettei perustamista organisoivalla toimijalla ole asiassa taloudellisia intressejä. Tämän tyyppistä palautetta on saatu yksityisten metsänomistajien suunnalta. Parhaaseen lopputulokseen päästään, jos uuden yhteismetsän perustamista organisoi joku puolueeton toimija. Uuden yhteismetsän perustaminen voi kestää parikin vuotta ja se vaatii paljon työtä. Perustamistoimiin pitäisi pystyä irrottamaan usean henkilökuukauden työpanos ja lisäksi erillinen taloudellinen panostus muun muassa viestintään. Tämän vuoksi yhteismetsän perustamiseen on vaikea löytää vetäjää toimijoista, etenkin jos tehtävä tulisi hoitaa oman työn ohessa. Erilaiset EU-rahoitteiset metsätilarakennehankkeet ovat yksi mahdollisuus saada lisäresurssia yhteismetsien perustamiseen ja niiden toiminnan kehittämiseen.

41 Yhteismetsä metsänomistusvaihtoehtona Yhteismetsänomistus on kärsinyt jonkin verran kolhoosin maineesta. Tästä on päästy jo yli, joskin tämän tyyppiseen ajattelutapaan törmää toisinaan vieläkin. Ennakkoluulot johtuvat yleensä tietämättömyydestä tai periaatteellisesta asian vastustamisesta. Neutraali ja asiakeskeinen tiedotus ja neuvonta ovat parhaita keinoja vähentää yhteismetsiin liittyviä ennakkoluuloja. Tärkeintä on kyetä tunnistamaan asiakkaan tarpeet ja osata arvioida yhteismetsän soveltuvuus. Suuri osa metsänomistajista asuu kaupungeissa kaukana metsistään. Oletettavasti etämetsänomistus lisääntyy entisestään. Etäisyys metsän ja asuinpaikan välillä asettaa omat haasteensa metsien omatoimiselle hoitamiselle. Lisäksi osalla metsänomistajista ei ole aikaa, kykyä tai haluakaan hoitaa metsiään itse. Metsäkeskuksessa on havaittu, että tyypillinen yhteismetsään liittyjä on kaupungissa asuva henkilö, joka arvostaa vaivatonta ja tuottavaa metsänomistusmuotoa. Hyvin usein nämä henkilöt myös suunnittelevat siirtävänsä metsäomaisuuttaan jälkipolville. Yhteismetsäosakkuus tarjoaa hyvän vaihtoehdon tähänkin tarpeeseen. Yhteismetsäosakkuuden kautta sukupolvenvaihdos on helpompi toteuttaa tasapuolisesti, ilman metsätilan pirstomista. Edellä mainitut metsänomistajien tarpeet ja metsänomistusrakenteen muutokset ovat omiaan lisäämään yhteismetsän suosiota myös jatkossa. Yhteismetsä on yksi metsänomistusmuoto muiden joukossa. Se ei missään nimessä sovi kaikille, mutta joillekin se on paras vaihtoehto. 7.3 Yhteismetsien tulevaisuuden näkymät Yhteismetsien määrän lisääntyminen johtanee ajan mittaan yhteismetsien yhdistymisiin. Etenkin pienet ja toisiaan lähellä sijaitsevat yhteismetsät voisivat hyötyä fuusioista. Metsätilarakenteen kehittämisen näkökulmasta olisi hyvä, jos jokaisessa kunnassa olisi laajenemishaluinen yhteismetsä. Toisaalta suuri yhteismetsien määrä ei ole itsetarkoitus, etenkin jos niiden keskikoko jää pieneksi. Uusille yhteismetsille on vielä tilaa ja niitä tullaan varmasti perustamaan lisää. Kuitenkin metsätilarakenteen kehittämisen näkökulmasta panostusta tulisi suunnata jatkossa enemmän jo olemassa olevien yhteismetsien toiminnan ja laajenemisen tukemiseen.

42 Peltotilusjärjestelyjä on tehty paljon etenkin maamme länsirannikolla ja niitä tehdään edelleen. Peltotilusjärjestelyn tarkoituksena on muodostaa hajalleen pirstoutuneista peltoalueista tarkoituksenmukaisempia kokonaisuuksia. Tilusjärjestelyä on kokeiltu myös metsätilarakenteen kehittämiseen. Mikko Honkanen selvitti opinnäytetyössään (2008) metsätilusjärjestelyn kannattavuutta metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden näkökulmasta. Selvityksen tulos osoitti, että maanomistajat ja toimijat pitivät metsiin kohdistuvaa tilusjärjestelyä kannattavana toimintana. Metsätilusjärjestelyn yhteydessä voidaan perustaa myös uusi yhteismetsä. Tässä yhteydessä perustettu yhteismetsä voi merkittävästi parantaa tilusjärjestelyn lopputulosta. Yhteismetsän ja metsätilusjärjestelyn voidaankin katsoa tukevan hyvin toisiaan. Näin ollen metsätilusjärjestelyn yhteydessä olisi aina syytä selvittää myös yhteismetsän perustamisedellytykset.

43 LÄHTEET Havia, Pirjo & Pettersson, Harri Yhteismetsän vero-opas. Tallinna: Metsäkustannus Oy. Havia, Pirjo Yhteismetsien laajentuminen Uusia osakkaita, lisää metsää. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Metsätalouden liiketoiminnan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Havia, Pirjo Yhteismetsä. Hämeenlinna: Metsäkustannus Oy. Honkanen, Mikko Metsätilusjärjestelyn vaikuttavuus ja kannattavuus. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Metsätalouden liiketoiminnan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Jauhiainen, Hannu Metsäverokirja. Joensuu: Metsäkustannus Oy. Kiinteistönmuodostamislaki. 554/1995. Kirjanpitolaki. 1336/1997. Kiviniemi Matti, Matilainen Jukka & Havia, Pirjo Yhteismetsän perustaminen ja hallinto. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy. Kiviniemi, Matti & Havia, Pirjo Sujuvasti seuraavalle. Latvia: Metsäkustannus Oy. Koponen, Juha Kuolinpesän osakkaan opas. Helsinki: Verotieto Oy. Korkein hallinto-oikeus /3066 KHO:2002:83. WWW-dokumentti. Saatavissa: 3A2002%3A83. [viitattu ]. Lappalainen, Esa Onko yhteisömetsistä yhteismetsien alkupääomaksi? Mikkelin ammattikorkeakoulu. Metsätalouden liiketoiminnan koulutusohjelma. Opinnäytetyö. Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteri Maanmittauslaitos Toimitusmenettelyn käsikirja. Yhteismetsän muodostaminen. Verkkojulkaisu. Ei päivitystietoja. Luettu Metsäkeskus Powerpoint esitys yhteismetsän perustamisesta. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Yhteismetsät-verkkosivusto. Ei päivitystietoa [viitattu ].

44 Pekonen, Mikko Yhteismetsän minimikoko metsätaloudellisen kannattavuuden näkökulma. Helsingin Aalto-yliopisto. Kiinteistötalouden koulutusohjelma. Pro gradu -tutkielma. Tilintarkastuslaki. 1141/2015. Verohallitus Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Yhteismetsälaki 109/2003. WWW-dokumentti. Ei päivitystietoa. Luettu Ärölä, Esa Yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvo. Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro PDF dokumentti. Ei päivitystietoa. Luettu

45 Liite 1 METSÄTALOUDEN TYÖLLISYYSVAIKUTUS LAPPAJÄRVELLÄ Seuraava arviolaskelma on tehty sillä olettamuksella, että metsien mahdollisuudet käytettäisiin 100 %:sesti hyväksi ja kaikki tarpeelliset hoitotyöt tehtäisiin. htv = henkilötyövuosi PUUNKORJUU (HAKKUUT JA METSÄKULJETUS) 16 htv PUUN KAUKOKULJETUS KÄYTTÖPAIKOILLE 3 htv METSÄNHOITO- JA PERUSPARANNUSTYÖT 13 htv KAIKKI YHTEENSÄ 35 htv Viime vuosina hakkuumahdollisuuksista käytetty ja metsänhoitotöistä on tehty vain n. 70%. Todellinen metsätalouden työllistävyys on siis ollut viime vuosina vain n. 25 htv.

46 Liite 2/1 Lappajärven yhteismetsäselvitys Tiedotussuunnitelma Huhtikuu 2013, tiedotetaan hankkeen käynnistymisestä kaikkia Lappajärven alueella toimivia metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöitä. Kaikilla kunnassa toimivilla metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöillä on oltava riittävät perustiedot asiasta ja velvoite huomioida yhteismetsästä kiinnostuneet metsänomistajat ja ohjata heidät eteenpäin selvityksen vastuuhenkilöiden puheille (Jarmo Mulari, Matti Saarenpää). 2. Päävastuu yhteismetsäselvityksen tiedotuksesta on Metsänomistus toimivaksi- hankkeen projektipäällikkö Jarmo Mularilla. Tiedotuksen yhteyshenkilö kunnasta on Kunnanjohtaja Tuomo Lehtiniemi. Yhteyshenkilö Metsänhoitoyhdistyksestä on metsänhoidonneuvoja Matti Saarenpää. 3. Tiedotekirjeet alueen metsänomistajille (kaikki Lappajärvellä yli 4 ha metsää omistavat) Osoitteet Metsäkeskuksen asiakasrekisteristä Ahjosta: Kirjeiden määrä n. 850 kpl. Metsänomistus toimivaksi- hanke hoitaa postituksen. Postituksen ajankohta vko. 17 Asiasta kiinnostuneet metsänomistajat palauttavat kyselylomakkeen toukokuun puoliväliin mennessä. Kirjeen sisältö: Tiedotekirje, yhteismetsäesite, vastauslomake ja palautuskuori. Kirjeessä on myös ennakkotieto tulevista tiedotustilaisuuksista. Kiinnostuneille luvataan lähettää syventävää tietoa sisältävä lisätietopaketti. Kirjeen allekirjoitukset; Lehtiniemi, Mulari, Saarenpää. 4. Lehtijutut, jatkuvaa - Aloitettaessa lehdistötiedote: vko. 17: Järviseudun Sanomat, Ykköset, Ilkka, Metsälehti, Järviradio, ym. - Metsäkeskuksen asiakaslehti

47 Liite 2/2 - Mhy:n asiakaslehti Kevät 2013 (toukokuu) - Tiedotustilaisuus metsänomistajille Lappajärvellä Kivitipussa to klo Tietoa hankkeen etenemisestä myös kunnan luottamushenkilöille, (Lehtiniemi välittää tietoa) - Netissä tapahtuva tiedotus ja materiaalit Metsäkeskuksen ja Mhy:n sivuille 5. Kesäkuu Heti alkukuusta tilannetiedote kyselyyn myönteisesti vastanneille metsänomistajille. - Samassa tiedotteessa myös tietopaketti yhteismetsästä (syventävää tietoa, ohjesääntöluonnos, yhteismetsälaki yms.) - Tiedotteessa tietoa myös tila-arvioiden kilpailuttamisesta. - Mahdollisesti vielä toinen kirjekampanja etämetsänomistajille. - Maanmittauslaitokselta pyydetään kartat ja lainhuudot yhteismetsästä kiinnostuneiden metsänomistajien palstoista. 6. Heinä-elokuu Tila-arvioiden kilpailutus. - Tila-arvioiden tekijä ja hinnat selvillä elokuussa. 7. Syyskuu Tilannetiedote yhteismetsästä kiinnostuneille metsänomistajille (paljonko kiinnostuneita mukana, sekä tila-arvion hintatiedot ja tekijä). - Samassa tiedotteessa lähetetään tila-arvioiden tilauslomakkeet, joissa viimeinen palautuspäivä syyskuun puoliväli. Samassa lähetyksessä myös maanmittaustoimistolta saadut kartat ja lainhuudot.

48 Liite 2/3 8. Syyskuu Syyskuun lopussa pitäisi olla pääosin koossa se porukka, josta muodostuu perustettavan yhteismetsän osakaskunta. - Uusille yhteismetsästä kiinnostuneille ei luvata enää syyskuun lopun jälkeen varmaa pääsyä mukaan (hidastavat ja vaikeuttavat tila-arvioiden tekoa). - Tiedotetaan tila-arvioiden laatijaa työn erityisvaatimuksista. - Tila-arvioiden on määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. 9. Marraskuu Tilannetiedote osakkaille maastotöiden etenemisestä 10. Tammikuu Tilannetiedote osakkaille. Liitteeksi tila-arviolaskelmat ja perustamissopimuksen allekirjoitusvaltakirjat. Mukana on myös arviolaskelma tulevan yhteismetsän puustosta ja ennuste jakorahasta. - Perustamissopimuksen valtakirjojen viimeinen palautus helmikuun loppuun mennessä - Perustamissopimuksen omakätisen allekirjoituksen takaraja viikkoa myöhemmin 11. Maaliskuu Arvioidaan, onko yhteismetsän perustamiselle edellytyksiä? (Lehtiniemi, Saarenpää, Mulari, maanmittausinsinööri) - Tilannetiedote metsänomistajille. Tulevien yhteismetsän osakkaiden määrä selvillä yms. - Laaditaan ja jätetään hakemus yhteismetsän muodostamistoimituksesta Maanmittauslaitokselle

49 Liite 2/4 12. Kesä Tiedote metsänomistajille muodostamistoimituksen alkamisesta, aikataulusta ja toimituksen sisällöstä - Yhteismetsätiedotus jatkuu muodostamistoimituksen kokouksissa (2 kokousta) - Valmistellaan mm. ohjesääntöä osakkaiden kommentoitavaksi - Kartoitetaan yhteismetsän hoitokuntatyöstä kiinnostuneet - Valmistellaan yhteismetsän toimintasuunnitelmaa ja talousarviota ensimmäiselle toimintakaudelle. 13. Vuoden loppu Metsäkeskus kutsuu koolle osakaskunnan ensimmäisen kokouksen - Kokous valitsee hoitokunnan ja hyväksyy kaikki tärkeimmät toimintaa ohjaavat asiakirjat - Yhteismetsän toiminta voi alkaa

50 Liite 3/1 Yhteismetsä Lappajärvelle - Lappajärven kunnan yhteismetsäselvitys - Arvoisa metsänomistaja Tämä kirje on lähetetty kaikille Lappajärvellä metsää omistaville. Osoitteet on saatu metsäkeskuksen asiakasrekisteristä. Metsätalouden kannattavuus on paljon kiinni siitä, että metsänhoito- ja hakkuutyöt tehdään oikeaan aikaan ja parhain mahdollisin menetelmin. Kannattavuuteen vaikuttaa myös metsänomistajan osaaminen puukauppojen suunnittelussa ja toteutuksessa, erilaisten metsätalouteen saatavissa olevien tukien ja veroetujen hyödyntäminen jne. Lisäksi tulisi hallita myös paperityöt kuten verokirjanpito, alv-tilitykset ja metsäveroilmoitusten täyttö. Kaikki tämä vaatii metsänomistajalta aikaa ja jatkuvaa metsäasioihin perehtymistä ja niiden seuraamista. Lappajärven kunta on päättänyt selvittää mahdollisuuden perustaa yhteismetsä yhdessä yksityisten metsänomistajien kanssa. Edellytyksenä kunnan osallistumiselle on se, että yksityisiä liittyjiä tulee kunnan sijoitusta enemmän. Tavoitteena on muodostaa vähintään hehtaarin yhteismetsä, josta kunnan sijoitus olisi vähintään 300 hehtaaria. Liittämällä metsäpalstan yhteismetsään, voi metsäasioiden hoidon järjestää helposti. Yhteismetsään liittyvät tilat saavat yhteismetsäosuuksia liitettävän palstan arvon perusteella. Yhteismetsän osakkaana metsänomistaja jatkaa metsätalouden harjoittajana, mutta hän on siirtänyt metsänhoitoon, puukauppaan, hallintoon, tie- ja ojahankkeisiin yms. kuuluvat asiat yhteisesti valituille luottamushenkilöille ja metsäammattilaisille. Vastineeksi osakas saa metsäomaisuudelleen taloudellisesti hyvää tuottoa ja varmistaa säännöllisesti tulevan ja vakaan tulovirran. Yhteismetsän verotus on myös matalampaa kuin yksityishenkilöiden verotus. Yhteismetsän muodostamiseen ja siihen liittymiseen kuuluvat kiinteistötoimitukset maksaa valtio. Liitettävästä palstasta tehtävän arvion maksaa kukin maanomistaja itse. Nyt perustamisvaiheessa yhteismetsään pääsevät mukaan kaikki Lappajärvellä metsää omistavat. Myöhemmin, kun yhteismetsä on aloittanut toimintansa, sen osakaskunta päättää itsenäisesti uusien osakkaiden mukaan ottamisesta.

51 Liite 3/2 Nyt on oikea hetki toimia! Pyydämme kaikkia Lappajärven yhteismetsään liittymisestä kiinnostuneita metsänomistajia palauttamaan oheisen vastauslomakkeen mennessä. Postimaksu on maksettu. Vastaaminen ei vielä sido mihinkään. Lomakkeen palauttaneille lähetetään kattava tietopaketti yhteismetsästä. Asiasta järjestetään myös tiedotustilaisuus Lappajärvellä Kivitipussa to klo 18. Tarkempia tietoja yhteismetsäselvityksestä antavat projektipäällikkö Jarmo Mulari ja metsänhoidonneuvoja Matti Saarenpää. Kunnioittavasti Tuomo Lehtiniemi Jarmo Mulari Matti Saarenpää kunnanjohtaja projektipäällikkö metsänhoidonneuvoja Lappajärven kunta Suomen metsäkeskus Mhy Järvilakia puh puh