Kanelihappokiteiden fotodimerisaatio ja röntgen-ramanmittaukset. Tuomas Talka

Samankaltaiset tiedostot
Kanelihapon fotodimerisaatio röntgensäteilyllä ja sen havainnointi Röntgen-Raman-sironnalla

PIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa

Fysikaalisen kemian syventävät työt CCl 4 -molekyylin Ramanspektroskopia

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka kevät 2017

Hajoamiskaaviot ja niiden tulkinta (PHYS-C0360)


Infrapunaspektroskopia

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Valosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo

Gamma- ja röntgenspektrin mittaaminen monikanava-analysaattorilla

Fononit. Värähtelyt lineaarisessa atomiketjussa Dispersiorelaatio Kaksi erilaista atomia ketjussa Fononit kolmessa dimensiossa

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

12. Eristeet Vapaa atomi

S Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta

Luku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista

Synkrotronisäteily ja elektronispektroskopia. Tutkimus Oulun yliopistossa

S Fysiikka III (EST) (6 op) 1. välikoe

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Luku 13: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

Spektroskooppiset menetelmät kiviaineksen laadun tutkimisessa. Lasse Kangas Aalto-yliopisto Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka

1. (*) Luku 90 voidaan kirjoittaa peräkkäisen luonnollisen luvun avulla esimerkiksi

Braggin ehdon mukaan hilatasojen etäisyys (111)-tasoille on

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

Hapettimen sitoessa elektronin muodostuu pelkistin (hapetin pelkistyy) ja pelkistimen luovuttaessa elektronin muodostuu hapetin (pelkistin hapettuu).

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

pääkiertoakseli #$%%ä 2C 2 C 2!"

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen

n=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1

Syventävien opintojen seminaari

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA

, m s ) täytetään alimmasta energiatilasta alkaen. Alkuaineet joiden uloimmalla elektronikuorella on samat kvanttiluvut n,

Ionisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016

782630S Pintakemia I, 3 op

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio

W el = W = 1 2 kx2 1

Korrelaatiofunktio ja pionin hajoamisen kinematiikkaa

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio

Harjoitustehtävien vastaukset

Simulointi. Varianssinhallintaa Esimerkki

CHEM-C2220 Orgaanisen synteesin perusteet

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Lämpö- eli termokemiaa

12. Eristeet Vapaa atomi. Muodostuva sähköinen dipolimomentti on p =! " 0 E loc (12.4)

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

FYS207/K5. GAMMASÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS

Reaktiot ja energia. Kurssin yleiset tiedot. (työt to-pe!!! Ehkä ma-ti) Kurssi 3 (syventävä): Reaktiot ja energia, Ke3 Tunnit (45min):

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, filosofian maisteri, 120 op. 1 of

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

Luku 3: Virheetön kide

kertausta kertausta tavoitteet gallup

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson

Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson

FRANCKIN JA HERTZIN KOE

Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet

SMG-4450 Aurinkosähkö

Fysiikka 8. Aine ja säteily

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

Massaspektrometria. magneetti negat. varautuneet kiihdytys ja kohdistus

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Molekyylitason rakennetutkimusta röntgenmenetelmin

Aaltoputket analyyttinen ratkaisu. Palataan takaisin aaltoputkitehtäv än analy y ttiseen ratkaisuun.

Chem-C2400 Luento 4: Kidevirheet Ville Jokinen

3 SÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS

Kemiallinen mallinnus II: tulokset ja tulkinta. Astrokemia -kurssin luento

Massaspektrometria. magneetti negat. varautuneet kiihdytys ja kohdistus

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät Kuopio

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNIIKKA FYSIIKAN LABORATORIO V

S Fysiikka III (Est), 2 VK Malliratkaisut (Arvosteluperusteita täydennetään vielä)

Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Havainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta

Neutriino-oskillaatiot

Luku 15: Magneettinen resonanssi

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)


Vesimolekyylien kiehtova maailma

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Valon hiukkasluonne. Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala. Kevät Harris luku 3. Elektroniikan ja nanotekniikan laitos

DEE Aurinkosähkön perusteet

Radioastronomia harjoitustyö; vedyn 21cm spektriviiva

S Fysiikka IV (SE, 3,0 ov) S Fysiikka IV (Sf, 4,0 ov )

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

3. kierros. 2. Lähipäivä

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto

TIETO- JA SÄHKÖTEKNIIKAN TIEDEKUNTA ELEKTRONIIKAN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA DIPLOMITYÖ

Transkriptio:

Kanelihappokiteiden fotodimerisaatio ja röntgen-ramanmittaukset Tuomas Talka

Sisältö Mitä kanelihappo on ja miksi se kiinnostaa kiteenä? Kanelihapon dimerisaatio Raman-mittaukset ja dimerisaatioaste Röntgen-Raman-mittaukset 9.10.2014 Fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 2

Kiinteän olomuodon kemialliset reaktiot kiinnostavat Halu siirtyä pois liuotinpohjaisesta kemiasta. Orgaaniset kiinteän olomuodon reaktiot mahdollistavat reaktiomekanismien yksityiskohtaisen tutkimuksen. Yksi tutkituimmista reaktioista on [2+2] fotodimerisaatio klassisimpana esimerkkinä kanelihapon fotodimerisaatio. Kanelihappokide kuparialustalla 20.11.2014 Fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 3

Kanelihappo on aromaattinen karboksyylihappo Kiteisellä kanelihapolla kolme muotoa: - α-muoto (molekyylit vastakkaissuuntaisesti) - β-muoto (molekyylit samansuuntaisesti) - γ-muoto (epäsuotuisa dimerisaatiolle) Monokliininen yksikkökoppi. α-kanelihappokiteitä valmistettiin haihduttamalla asetonia jauhe-liuotinseoksesta. Kanelihappoa on kanelissa [1, 2] 20.11.2014 Fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 4

α-kanelihapolle α = γ = 90, β = 96,844, a = 7,7163 Å, b = 17,601 Å ja c = 5,5655 Å [3] 20.11.2014 Fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 5

Fotodimerisaatio on fotokemiallinen sykloadditioreaktio 20.11.2014 Fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 6

Fotodimerisaatio on fotokemiallinen sykloadditioreaktio Dimerisaatio on pohjimmiltaan seurausta UV-fotonien aiheuttamista elektronien virittymisistä molekyyliorbitaaleilla. Yksikkökopin parametrit muuttuvat. α-truksiilihapolle β: 96,844 106,24. Havainnollistava kuva kanelihappokiteiden fotodimerisaatiolaitteistosta 20.11.2014 Fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 7

Raman-spektroskopialla tutkitaan aineen matalan taajuuden moodeja Tutkittavaan näytteeseen kohdistetaan näkyvän valon taajuksilla oleva fotonivuo, usein esim. laserilla. Sironnut valo osuu ilmaisimeen ja sen energiaa verrataan alkuperäiseen. Menetetty energia siirtynyt systeemin värähtely-, rotaatio- tai muulle matalan taajuuden moodille. Tämä energian muutos eli Raman-siirtymän suuruus ilmoitetaan usein fotonin aaltovektorin muutoksen normina k yksiköissä cm -1. 20.11.2014 Fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 8

Dimerisaatio näkyy Raman-spektrissä 20.11.2014 Fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 9

Avrami-kinetiikan mukainen sovitus dimerisaatioasteen aikakäyttäytymiselle Avrami-kinetiikka kuvaa nukleaatioita ja kasvumekanismeja käsittävien faasitransitioiden etenemistä. Dimerisaatioaste Ramansiirtymien 1000 cm -1 ja 1444 cm -1 piikkien pinta-alojen suhteesta. Sovituksessa kasvuvakio k = (5 23,2) 10-8 s -1 ja Avramin eksponentti n = 1,71 ± 0,13. 20.11.2014 Fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 10

Röntgen-Raman on röntgensäteilyn epäelastista sirontaa kuorielektroneista Perusidea sama kuin Raman-spektroskopiassa näkyvän valon taajuuksilla. Sisäänmenevien ja sironneiden röntgenfotonien energiaerot kertovat kuorielektronien viritysenergioista. Energiansiirtospektrit kertovat aineen elektronisesta rakenteesta. Kanelihappokiteiden tapauksessa tarkasteltiin energiansiirtoja lähellä hiilen 1s absorptioreunaa. Mittaukset tehtiin ESRF:ssä synkrotronisäteilyä hyödyntäen. 20.11.2014 Fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 11

Röntgensäteily dimerisoi kanelihapon truksiilihapoksi ja sitten...? 20.11.2014 Fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 12

20.11.2014 Fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 13

Yhteenveto/mitä jatkossa Kanelihappokiteitä fotodimerisoitiin UV-valolla ja dimerisaation kulkua mallinnettiin Avramikinetiikalla. Röntgensäteily dimerisoi myös kanelihappoa mutta säteilyannoksen kasvaessa pilkkoo sen säteilyvauriotuotteeksi. Seuraavaksi pyritään selvittämään lopputuote (IRspektroskopia, sovitukset röntgen-ramanspekteihin). 9.10.2014 Fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 14

Kiitos! Kuvien lähteet: [1] http://www.vaasanfoodservice.fi [2] NEUROtiker, 17.11.2006 (Wikimedia Foundation) [3] http://www.chem.latech.edu/ 20.11.2014 Fysiikan ja teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari 15