4824 KARHULANVAARAN KOULU KUHMONTIE 3 89600 SUOMUSSALMI Sähkötyöt SÄHKÖSELOSTUS Urakkalaskenta YLITALO OY I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O KIILAKIVENTIE 1 90250 OULU toimisto@ytalo.fi Puh. Fax. 08-322 4200 08-322 4299
SISÄLLYSLUETTELO 0 RAKENNUTTAMINEN JA SUUNNITTELU 4 0.1 YLEISET TIEDOT 4 0.11 TIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA 4 0.11.1 Rakennuskohde ja sen sijainti 4 0.11.4 Suunnittelijat 4 0.11.5 Ulkopuoliset yhteydet 4 0.11.6 Työkohteessa noudatettavat asiakirjat 5 0.12 TARVIKKEET 5 0.12.0 Yleistä 5 0.14 MITTAUKSET 7 0.15 SUORITUKSET JA RAKENNUSAIKAINEN KÄYTTÖ 7 0.15.1 Kokeet ja mallit 8 0.15.2 Rakennusaikainen käyttö 8 0.16 VARAUKSET 8 0.16.1 Reiät ja syvennykset 8 0.16.2 Asennus- ja kuljetusaukot 8 0.16.3 Läpivientien sovituskappaleet 8 0.16.4 Tartunnat, kiinnikkeet ja kannakkeet 8 0.16.5 Paikkaukset 8 0.17 MERKINNÄT 8 0.3 SUUNNITTELU JA TUTKIMUKSET 9 0.34 SÄHKÖSUUNNITTELU 9 0.34.1 Piirustukset 9 0.34.2 Suunnitelmapiirustukset 9 0.34.3 Työpiirustukset 9 0.34.4 Luovutuspiirustukset ja muut käyttöä sekähuoltoa palvelevat asiakirjat 10 0.34.5 Käyttö- ja huolto-ohjeet 11 0.5 RAKENNUTTAMINEN, VALVONTA JA KÄYTTÖÖNOTTOTOIMENPITEET 12 0.52 VIRANOMAISTEN TARKASTUKSET 12 0.52.1 Asennustarkastus 12 0.52.2 Muut tarkastukset 12 0.53 RAKENNUTTAJAN TARKASTUKSET 12 0.53.1 Asennustapa- ja laitetarkastukset 12 0.53.2 Vastaanottotarkastus 12 0.56 KÄYTTÖÖNOTTO 12 0.56.1 Toimintakokeet 12 0.56.2 Säätö ja mittaukset 13 0.56.3 Koekäyttö 13 0.56.4 Tarkistusmittaukset 13 0.56.5 Käyttöönottotoimenpiteet 13 0.57 KOULUTUS 14 0.57.1 Käytönopastus 14 0.61 SÄHKÖLIITTYMÄ 14 0.65 PUHELINLIITTYMÄ 14 0.66 KTV-LIITTYMÄ 14 0.67 IT-LIITTYMÄ 14 1 ALUESÄHKÖISTYS 14 1.1 LIITTYMISJOHDOT 14
Sähköselostus 2 1.12 20 kv liittymisjohdot 14 1.14 KTV-liittymisjohto 14 1.15 Puhelinliittymisjohto 14 1.15 Puhelinliittymisjohto 14 1.2 ALUEJAKELUN KOJEISTOT JA KESKUKSET 15 1.23 Autolämmityspistorasiat 15 1.4 ALUEKAAPELOINTI 15 1.41 Johdot 15 1.43 Suojukset 15 1.5 ALUEVALAISTUS 15 1.51 Valaisimet 16 1.52 Lamput 16 1.53 Pylväät ja varusteet 16 2 KOJEISTOT JA JAKOKESKUKSET 16 2.2 KESKUKSET 16 2.21 Pääkeskukset 17 2.23 Ryhmäkeskukset 17 2.24 Ohjaus- ja valvontakeskukset 17 2.26 Merkki- j turvavalaistuskeskus 18 2.3 KOMPENSOINTI 18 3 JOHTOTIET 18 3.1 PUTKITUS JA RASIOINTI 18 3.2 KAAPELIHYLLYT JA TIKKAAT 19 3.4 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄT 20 3.5 RIPUSTUSKISKOT 20 3.6 SÄHKÖLISTAT 20 3.7 KAAPELILÄPIVIENNIT 20 4 JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET 21 4.1 KESKUSTEN VÄLISET JÄRJESTELMÄT 22 4.11 Pää- ja nousujohdot 22 4.2 KESKUSTEN JA KULUTUSKOJEIDEN VÄLISET JÄRJESTELMÄT 22 4.23 Kosketinkiskot 22 4.3 VOIMARYHMÄJOHDOT 22 4.31 LVI-laitteiden voimaryhmäjohdot 22 4.32 Sähkölämmityslaitteiden ryhmäjohdot 23 4.33 Muut voimaryhmäjohdot 23 4.4 MAADOITUKSET 23 4.41 Maadoitukset 23 4.5 VALAISTUS JA PISTORASIARYHMÄJOHDOT SEKÄ TARVIKKEET 23 4.51 Johdot 23 4.52 Tarvikkeet 23 4.53 Turvavalaistusjohdot ja tarvikkeet 24 4.6 OHJAUS,- SÄÄTÖ,- MITTAUS,- JA HÄLYTYSJOHDOT 24 4.8 ERITYISJÄRJESTELMIEN VERKOSTOT 25 4.81 Keskitettyjen valvontajärjestelmien verkostot 25 4.82 Sähkölukkojärjestelmä 25 5 VALAISIMET 25 5.1 VAKIOVALAISIMET 25 Insinööritoimisto Ylitalo Oy 4824
Sähköselostus 3 5.3 LAMPUT 26 6 TELEJÄRJESTELMÄT 26 6.1 PUHELIN - JA ATK-JÄRJESTELMÄ ( PDS-verkko ) 26 6.11 Verkosto 26 6.2 YHTEISANTENNIJÄRJESTELMÄ 26 6.21 Verkosto 26 6.3 AIKAKELLOJÄRJESTELMÄ 27 6.4 YLEINEN ÄÄNENTOISTO- JA KUULUTUSJÄRJESTELMÄ 27 6.5 MERKINANTOJÄRJESTELMÄT 27 6.51 Hoitajakutsujärjestelmä 27 6.6 VALVONTA- JA TURVAJÄRJESTELMÄT 27 6.61 Kulunvalvontajärjestelmä 27 6.63 Rikosilmoitusjärjestelmä 27 6.7 Paloilmoitinjärjestelmä 27 7 KOJEET, LAITTEET JA ERITYISJÄRJESTELMÄT 27 7.1 LÄMMITYSLAITTEET 27 7.16 Lämmityskaapelit 27 7.2 KIINTEISTÖJEN VARUSTEET 27 7.23 Kiinteistöjen muut varusteet 27 7.25 Savunpoistojärjestelmä 27 Insinööritoimisto Ylitalo Oy 4824
0 RAKENNUTTAMINEN JA SUUNNITTELU 0.1 YLEISET TIEDOT 0.11 TIEDOT RAKENNUSKOHTEESTA 0.11.1 Rakennuskohde ja sen sijainti 0.11.2 Rakennuttaja Sähköselostus 4 Rakennuskohde käsittää Karhulanvaaran koulun sähkötekniset työt ja ulkopuoliset työt piirustuksissa rajatulla alueella. Tilaaja Suomussalmen kunta Tekniset palvelut Kauppakatu 20 89600 Suomussalmi Yhteyshenkilöt: Antti Westerlund, tekninen johtaja, 044 0284 001 antti.westerlund@suomussalmi.fi Pia Lindfors, 044 7773 200 pia.lindfors@suomussalmi.fi 0.11.4 Suunnittelijat 0.11.41 Pää- ja arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Kauppurienkatu 4 90100 Oulu Yhteyshenkilö: Hannu Tuomela, 044 7283 304 hannu.tuomela@lukkaroinen.fi 0.11.44 LVIA- suunnittelu Insinööritoimisto Ylitalo Oy Elektroniikkatie 3, 90590 OULU Puhelin 08 322 4200 Yhteyshenkilö: Pekka Nykänen, 044 5354 702 pekka.nykanen@ytalo.fi 0.11.45 Sähkösuunnittelu Insinööritoimisto Ylitalo Oy Elektroniikkatie 3, 90590 OULU Puhelin 08 322 4200 Yhteyshenkilö: Kari Ylitolva, 044 7322 421 kari.ylitolva@ytalo.fi
Sähköselostus 5 0.11.5 Ulkopuoliset yhteydet 0.11.51 Sähkölaitos 0.11.52 Puhelinlaitos 0.11.53 Palolaitos Loiste Energia Oy Ahontie 1 87101 Kajaani Puhelin 0800 9 2000 TeliaSonera Oyj Puhelin 0200 18818 Kainuun Pelastuslaitos Voimakatu 6 89600 Suomussalmi Puhelin 08 6455 3184 0.11.6 Työkohteessa noudatettavat asiakirjat Mikäli sähköselityksen liitteenä olevat taulukot, luettelot, kaaviot ja piirustukset ovat sisällöltään ristiriitaisia, niiden pätevyysjärjestys on seuraava: taulukot ja luettelot - kaaviot - piirustukset 0.11.60 Yleiset asiakirjat 0.11.61 Hankekohtaiset asiakirjat Työkohteessa noudatetaan urakkaohjelmaa ja urakkarajaliitettä samansisältöisinä kaikissa eri urakkasuorituksissa. Työssä noudatetaan seuraavia asiakirjoja: - SFS-käsikirja 6000 Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus - Käsikirja rakennusten sähköasennuksista D1 (2012) - SFS-sähköpiirustusstandardit Turvatekniikan keskuksen voimassa olevat julkaisut - paikallisen sähkö- ja puhelinlaitoksen erityisohjeet 0.11.62 Urakoitsijoista käytettävät nimitykset 0.12 TARVIKKEET 0.12.0 Yleistä Tässä sähköselityksessä käytetään urakoitsijoista seuraavia lyhenteitä: - RU rakennusurakoitsija - PU putkiurakoitsija - IU ilmastointiurakoitsija - SU sähköurakoitsija - AU rakennusautomaatiourakoitsija - LVIU lämpö-, vesi- tai ilmastointiurakoitsija Työhön käytettävien tarvikkeiden on oltava asiakirjojen mukaisia.
Sähköselostus 6 Kaikkien kohteessa käytettävien sisäasennuskaapelien pitää olla lyijyttömiä ja halogeenittomia riippumatta siitä millä tyypillä ne ovat sähkösuunnitelmien asiakirjoihin merkityt. 0.12.01 Tarvikkeiden laatuvaatimukset Tarvikkeiden on täytettävä asiakirjoissa niille asetetut laatuvaatimukset. Kauppanimikkeellä määritellyn tarvikkeen saa vaihtaa vastaavaan tuotteeseen suunnittelijan suostumuksella ja rakennuttajan hyväksymisellä. Käytettävissä tarvikkeissa, niiden pakkauksissa tai toimitusasiakirjoissa on oltava merkintä, jonka perusteella tarvikkeiden laatu on todettavissa tai nämä tiedot on ilmoitettava muulla tavalla. Kaikki metalliosat korroosiosuojataan kortin ST- kortin suosittelemalla tavalla. 0.12.02 Tyyppihyväksytyt ja standardinmukaisuusmerkinnällä varustetut tarvikkeet Jos tyyppihyväksyttyjä tai standardinmukaisuusmerkinnällä varustettuja sähkötarvikkeita edellytetään käytettävän, pitää tuotteissa tai niiden pakkauksissa olla tyyppihyväksyntä- tai standardinmukaisuusmerkintä. Merkintöjä ei saa poistaa tarvikkeista. 0.12.03 Tarvikkeiden asennusaikainen merkitseminen Tarvikkeiden mahdollisten asennusaikaisten merkintöjen on joko jäätävä peittoon tai ne on poistettava jälkiä jättämättä. 0.12.1 Tarvikkeiden hankinta ja asennus 0.12.10 Käytetyt tarvikkeet sekä purkutyöt Urakan kohteena olevista tiloista sähköurakoitsija purkaa pois kaikki vanhat käytöstä pois jäävät sähköasennukset. Mikäli tiloissa on käyttökelpoisia asennustarvikkeita, niin niiden talteenotosta tai uudelleenkäytöstä on sovittava erikseen rakennuttajan edustajan kanssa. Urakoitsijalla on velvollisuus tutustua kohteeseen ennen tarjouksen jättämistä. Kaikkien purettavien sähkölaitteiden jännitteettömäksi tekemisen vastuu on sähköurakoitsijalla. Sähköpurkutyöt on suoritettava niin, ettei niistä aiheudu haittaa tai viivästystä käyttäjälle tai muille urakoitsijoille. Sähköurakoitsija toimittaa ja lajittelee purkamansa käytöstä pois jäävät sähkötarvikkeet pääurakoitsijan hankkimille jätelavoille. Jätteiden poiskuljetuksesta ja kierrätys- sekä kaatopaikkamaksuista vastaa pääurakoitsija urakkaansa kuuluvana. 0.12.11 Pakkaus, kuljetus, välivarastointi Tarvikkeiden on oltava asianmukaisesti pakattuja ja pakkauksen päällä on oltava merkintä sen sisällöstä. 0.12.12 Tarvikkeiden toimitus Tarvikkeiden toimitusajat on sovitettava rakennusaikataulun mukaan. Tarpeetonta varastointia on vältettävä.
Sähköselostus 7 0.12.13 Toimitustarkastus Kun tarvikkeet saapuvat työmaalle, tarkistetaan silmämääräisesti niiden ulkonäkö ja mahdolliset puutteet ja kuljetusvauriot. Havaittujen vaurioiden, virheiden ja puutteiden ilmoittamisesta vastaa tarvikkeiden tilaaja. Reklamaatio tehdään tarvikkeiden toimittajalle. 0.12.15 Varastointi työmaalla Rakennustarvikkeet varastoidaan siten, ettei niiden laatu pääse huononemaan. Varastoinnissa otetaan huomioon kunkin aineen ja tarvikkeen asettamat vaatimukset noudattaen voimassa olevia viranomaisten ja valmistajan antamia ohjeita. Jos varastoitavat laitteet tai tarvikkeet asettavat varastolle jotakin erityisvaatimuksia esim. kosteuden, lämpötilan, ilmanpuhtauden tai tärinän suhteen, on urakoitsijan ilmoitettava tästä pääurakoitsijalle. 0.12.16 Peittyvät työsuoritukset 0.12.17 Selvitykset Urakoitsijan työnjohtajan on tarkastettava peittyvät työsuoritukset. Rakennuttajalle ilmoitetaan ajankohta, jolloin käytettävien tarvikkeiden laatu ja eri työvaiheiden oikea suoritustapa voidaan todeta. Työn suoritukseen vaikuttavat asiat on selvitettävä ennen töihin ryhtymistä. 0.12.18 Asennustapa ja työolosuhteet 0.14 MITTAUKSET Työ suoritetaan asiakirjojen mukaan hyviä työtapoja ja valmistajan ohjeita noudattaen. Työolosuhteet ja muut työn suoritukseen vaikuttavat seikat tarkistetaan hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Kytkimien, pistorasioiden yms. sijoituksessa noudatetaan ST- korttia, mikäli muualla sähköselityksessä tai piirustuksissa, esim. kalustokuvat ei esitetä poikkeavaa menettelyä. Asennukset tehdään Tukes- ohjeessa S10 mainittujen SFS-standardien mukaisesti. Laitteiden sijoitukset mitoitetaan rakennukseen asetettujen perusmittojen perusteella. 0.15 SUORITUKSET JA RAKENNUSAIKAINEN KÄYTTÖ Urakkaan kuuluu kaikkien sähköselostuksessa ja piirustuksissa mainittujen laitteiden ja järjestelmien hankinta ja asennus täyteen käyttökuntoon, jollei suoritusta ole erikseen asiakirjoissa rajoitettu.
Sähköselostus 8 Suoritukset kohteen yleistä tasoa noudattaen, jollei asiakirjoissa ole jostakin osasuorituksesta täsmällistä ohjetta. 0.15.1 Kokeet ja mallit Vaadittavat mallihuoneet ja malliasennukset urakkarajaliitteen ja urakkaohjelman mukaisesti. 0.15.2 Rakennusaikainen käyttö 0.16 VARAUKSET Lopullisiksi jäävien laitteiden tms. käytöstä on sovittava erikseen rakennuttajan kanssa. Ennen käyttöä on varmistettava, että tiloissa voidaan käyttää laitteita määräysten mukaisesti. Käyttöön otettavista laitteista on tehtävä käyttöönottoilmoitus. 0.16.1 Reiät ja syvennykset 0.16.2 Asennus- ja kuljetusaukot 0.16.3 Läpivientien sovituskappaleet 0.16.4 Tartunnat, kiinnikkeet ja kannakkeet 0.16.5 Paikkaukset 0.17 MERKINNÄT Sähköurakoitsijan hankkimat tai asentamat keskukset, kytkimet, merkkivalot, ohjauselimet, kaapelit, jako- ja kytkentärasiat, kojeet ja laitteet sekä teleasennukset merkitään ST- kortin 51.25mukaisesti. Pää-, nousu- ja voimaryhmäjohdot sekä eri järjestelmien runkojohdot merkitään molemmista päistään samansisältöisellä pysyvästi kiinnitetyllä kaapelimerkillä (SFS 4622 standardin mukaisesti). Kaapelimerkkeinä käytetään esim. JUHA ELEKTRON kaapelimerkkiä WKM tai vastaavaa merkintätapaa. Merkinnät tehdään koneella. Seuraavien järjestelmien jatkorasiat, laitteet ja johdot merkitään molemmista päistään järjestelmän mukaisella numerotunnuksella, tarralappuja tai näkyville jäävien laitteiden tai rasioiden yhteydessä tarrakilpiä käyttäen: - LVI-laitteet - (453) Turvavalaistusjohdot ja tarvikkeet
- ( 46) Ohjaus-, säätö-, mittaus- ja hälytysjohdot - ( 48) Erityisjärjestelmien verkostot - ( 6) Telejärjestelmät. Sähköselostus 9 Kaikki kytkimet, merkkilamput yms. laitteet normaaleita valaistuskytkimiä lukuun ottamatta, merkitään kaiverretuin tekstein tai tekstikilvin. Kaikki pistorasiat pitää merkitä keskus- ja sulaketunnuksin sekä tarvittaessa käyttötarkoituksen mukaan (esim: ATK). 0.3 SUUNNITTELU JA TUTKIMUKSET 0.34 SÄHKÖSUUNNITTELU 0.34.1 Piirustukset Piirustukset laaditaan voimassa olevia piirustusstandardeja ja julkisoikeudellisia määräyksiä noudattaen. Piirustusten sisällön tulee täyttää sekä hankkeen valmiiksi saattamiseksi että käytön ja huollon suorittamiseksi asetetut tavoitteet. Kaikkien toteutuksen osapuolten tulee huolehtia tarvitsemiensa piirustusten ja kopioiden tilaamisesta riippumatta siitä kenen hankintaan piirustukset kulloinkin kuuluvat. 0.34.2 Suunnitelmapiirustukset Suunnittelijan laatimat sähköselitys ja piirustusluettelon mukaiset piirustukset, muodostavat toisiaan täydentäen kohteen sähkösuunnitelman. Mikäli suunnitelma-asiakirjoissa havaitaan epäselvyyksiä, joita ei säännösten ja hyvän asennustavan perusteella voi ratkaista, on urakoitsijan velvollisuus pyytää lisäselvityksiä. 0.34.3 Työpiirustukset Suunnittelija tekee vahvavirtaryhmityspiirustukset ryhmänumeroilla sekä keskus ja piirikaaviot. Urakoitsija vastaa omien asennuspiirustuksiensa tekemisestä. Työpiirustukset tehdään autocad:llä, versio 2010 tai uudempi. Työpiirustusten laatija on velvollinen hankkimaan tiedot työpiirustusten laatimista varten tarvittavista muiden suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden asiakirjoista. Urakoitsija vastaa siitä, että asennustyöt ja hankinnat ovat hyväksyttyjen piirustusten mukaisia. R a k e n n u t t a j a n t a r k a s t u s Mikäli kohteesta ei ole laadittu erillistä piirustusaikataulua, toimittaa työpiirustusten laatija piirustukset projektipankkiin sekä yhden sarjan paperipiirustuksia tarkastettavaksi rakennuttajalle tai hänen valtuuttamalleen, hyvissä ajoin ennen työsuoritukseen tai tuotteen valmistukseen ryhtymistä. Rakennuttajalle varataan tarkastusaikaa kaksi viikkoa, jona aikana havaituista korjaus- tai muutostarpeista on ilmoitettava. V i r a n o m a i s t a r k a s t u s Urakoitsija tarkastuttaa kustannuksellaan kaikki tarvittavat työpiirustukset eri viranomaisilla ao. viranomaisten laatimien erillisohjeiden mukaan.
Sähköselostus 10 L i s ä - j a m u u t o s t ö i d e n t y ö p i i r u s t u s t e n t a r k a s t u s Työaikaisten lisä- ja muutostöiden työpiirustusten tarkastuttamisen ja hyväksyttämisen osalta noudatetaan samaa menettelyä kuin edellä varsinaisten työpiirustusten osalta. Pienissä muutoksissa ja tarkennuksissa voidaan tapauskohtaisesti sopia myös yksinkertaistetusta käsittelystä. Sähköurakoitsija tarkastuttaa työpiirustukset rakennuttajalla, viranomaisilla ja laitetoimittajilla. Työpiirustusten tarkastamisesta sekä viranomaisten vaatimista piirustusmuutoksista aiheutuvat kulut sisältyvät urakkaan. Työpiirustuksiin on sisällytettävä vähintään (RT 10-10701 lisälehden taulukko 1, laajuus 2) - kaikki suunnitelmapiirustukset työpiirustuksiksi täydennettyinä - jako- ja ohjauskeskusten piirikaaviot ST- käsikirjoissa I ja II esitetyllä tavalla laadittuna. Toimitusajankohta määritetään kohteen piirustusaikataulun laatimisen yhteydessä - koko sähkönjakelun johtojen asennuspiirustukset (= vahvavirtaryhmityspiirustukset) - tele- ja erikoisjärjestelmien johtoverkostojen asennuspiirustukset (= heikkovirtaryhmityspiirustukset) - reikä- ja aukkopiirustukset - kaaviot ja taulukot koskien kaikkia sähköteknisiä järjestelmiä - keskusten kokoonpanopiirustukset ja kojeluettelot - täydellisen moottoriluettelon LVI-tietoineen Asennustöitä ei saa aloittaa tai tilauksia tehdä ilman hyväksyttyjä työ- tai muutospiirustuksia. 0.34.4 Luovutuspiirustukset ja muut käyttöä sekä huoltoa palvelevat asiakirjat Luovutuspiirustuksina toimitetaan kaikki kohteesta laaditut käyttöä ja huoltoa palvelevat sähköpiirustukset sekä jäljempänä erikseen mainitut asiakirjat. Kaikki sähköpiirustukset tarkistetaan lopullisia asennuksia ja arkkitehtipiirustuksia vastaaviksi riippumatta siitä kenen laatimia piirustukset ovat. Kaikki luovutettavat piirustukset ja piirustusluettelot merkitään tekstillä LOPPUPIIRUSTUS sekä varustetaan päiväyksellä. Työstä vastaava henkilö varmentaa allekirjoituksellaan piirustusluettelot. Työmaalla tehdyt muutokset siirretään luovutuspiirustuksiin tarkepiirustuksista. Tarkepiirustussarjaa säilyttää työmaan sähkötöiden työnjohtaja. Tarkepiirustuksiin merkitään kaikki sähköasennuksissa tehdyt poikkeamat välittömästi ko. asennuksen valmistuttua. Tarkepiirustukset toimitetaan luovutuspiirustusten tekijälle hyvissä ajoin ennen vaadittua piirustusten luovutusajankohtaa. Kaikki piirustukset otsikoidaan ja numeroidaan yhdenmukaisesti riippumatta siitä kenen laatimia piirustukset ovat.
Sähköselostus 11 LVI-urakkaan kuuluvat piirustukset ja luettelot täydennetään jakelu- ja ohjauslaitteita koskevilla sähköteknisillä tiedoilla. Kaikki luovutus- ja loppupiirustukset tehdään CAD:llä, AutoCad versio 2010. L u o v u t u s p i i r u s t u k s i a t o i m i t e t a a n s e u r a a v a s t i : - CD-levykkeet (autocad 2010) - Paperikopiosarja koteloidussa arkistointikansiossa A4-kokoon taitettuna ja seläkkeillä varustettuna - 2 sarjaa rakennuttajalle - 1 sarja pääkeskushuoneeseen - Jakokeskustiloihin tai jakokeskusten läheisyyteen seinälle hankitaan luja kovamuovikotelo (A4), johon sijoitetaan kaikki ko. keskusta koskevat piirustukset sekä tasopiirustus, jossa on numeroilla osoitetut keskuksen lähtöihin liitetyt johdot. Piirustukset taitetaan A4- kokoon ja toimitetaan ilman seläkkeitä. - Lisäksi keskuksen pääkaavio ja rakennekuva kiinnitetään keskuskomeroon läpinäkyvään, kaikki piirustukset yhdellä kerralla näyttävään muovitaskuun. - Paperikopioita eri viranomaisille ja laitoksille niiden esittämien erillisvaatimusten mukaisesti. L u o v u t u s p i i r u s t u k s i n a t o i m i t e t a a n : - kaikki suunnitelmapiirustukset tarkennettuna vastaamaan lopullisia sähköasennuksia - kaikki työpiirustukset tarkennettuna vastaamaan lopullisia sähköasennuksia Luovutuspiirustukset otsikoidaan ja numeroidaan suunnitelmaa vastaavasti. Luovutuspiirustukset tekee suunnittelija urakoitsijan työ- ja tarkepiirustuksien pohjalta. Suunnittelija toimittaa luovutuspiirustuksista tilaajalle ja urakoitsijalle cd- levykkeen, jonka pohjalta urakoitsija suorittaa kopioinnin kustannuksellaan ja toimittaa luovutuspiirustukset tilaajalle ja työkohteeseen. 0.34.5 Käyttö- ja huolto-ohjeet Käyttö- ja huoltosuunnitelman laatijalle luovutetaan mittauspöytäkirjat sekä 2 viikkoa ennen vastaanottoa järjestelmä- tai laitekohtaisesti käyttö- ja huolto-ohjeet. Luovutusasiakirjojen on sisällettävä laite- ja järjestelmäkohtaisesti vähintään seuraavat tiedot: - lyhyt toiminnan kuvaus - tekniset tiedot - valmistajan nimi - edustajan nimi - käyttöohjeet - säätö- ja asetteluarvot - sisäiset kytkentäpiirustukset - huolto-ohjeet - takuutodistukset - tarkastus- ja mittauspöytäkirjat - vianetsintäohjeet
Sähköselostus 12 Kaikista valaisimista ja lampuista liitetään kuvat ja tekniset tiedot huoltokansioon. Käyttö- ja huoltosuunnitelman teko omalta osaltaan kuuluu sähköurakkaan. 0.5 RAKENNUTTAMINEN, VALVONTA JA KÄYTTÖÖNOTTOTOIMENPITEET 0.52 VIRANOMAISTEN TARKASTUKSET Asennusten tulee olla viranomaisten vaatimusten mukaisia. Viranomaisiin pidetään yhteyttä ja hyväksytetään säännösten mukaisesti käytetyt laitteet ja asennennukset. Viranomaisten suorittamien tai vaatimien tarkastusten kustannukset sisältyvät urakkaan. 0.52.1 Asennustarkastus Asennusten käyttöönottotarkastuksen tekee urakoitsija. Varmennustarkastuksen suorittaa laillistettu tarkastaja, kolmasosapuoli, urakoitsijan pyynnöstä ja kustannuksella. Tarkastus suoritetaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti. 0.52.2 Muut tarkastukset Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä tarkastetaan kohteen palotarkastuksen yhteydessä. Tarkastuksen suorittaa paloviranomainen urakoitsijan pyynnöstä ja kustannuksella. Eri telejärjestelmät tarkastaa urakoitsija. Tarkastuksesta tehdään pöytäkirja. Rakennuttajan edustajalle tulee ilmoittaa hyvissä ajoin tarkastuksien ajankohta, jotta rakennuttaja voi olla läsnä tarkastuksissa. 0.53 RAKENNUTTAJAN TARKASTUKSET 0.53.1 Asennustapa- ja laitetarkastukset Rakennuttajalle ilmoitetaan peittyvien asennusten tarkastusajankohdat. Rakennuttajan asennustarkastuksen suorittavat rakennuttajan edustaja sekä suunnittelija ennen kohteen vastaanottotarkastusta. 0.53.2 Vastaanottotarkastus Vastaanottotarkastus suoritetaan urakkasopimuksessa mainittuja asiakirjoja noudattaen. 0.56 KÄYTTÖÖNOTTO 0.56.1 Toimintakokeet Kaikille sähköteknisille järjestelmille suoritetaan toimintakokeet. Toimintakokeista laaditaan urakoitsijan toimesta pöytäkirja. Pöytäkirjan allekirjoittavat urakoitsija ja rakennuttajan edustaja. Jokainen urakoitsija koekäyttää omat asennuksensa ennen yhteistä toimintakoetta, jotta varsinaisessa toimintakokeessa kaikki järjestelmät ovat toimintakunnossa. Ennen sähköurakan vastaanottotarkastusta suoritetaan toimintakokeet seuraaville järjestelmille:
- kaikki telejärjestelmät - turvavalaistusjärjestelmä - turvajärjestelmät (vikavirtasuojat) - LVI-ilmoitusjärjestelmä - LVI-laitteistot ja järjestelmät 0.56.2 Säätö ja mittaukset 0.56.3 Koekäyttö Sähköselostus 13 LVI-laitteiden lämpöreleet säädetään ja ylivirtasuojaustaulukko laaditaan vesi- ja ilmavirtojen säädön jälkeen. Ennen sähköurakan vastaanottotarkastusta suoritetaan koekäyttö seuraaville järjestelmille: - LVI-laitteistot, - telejärjestelmät - turvajärjestelmät 0.56.4 Tarkistusmittaukset Ennen lopputarkastusta suoritetaan laitteistojen vastaanottokelpoisuuden varmistamiseksi tarpeelliset tarkastusmittaukset, kuten lämpöreleiden laukaisuaikamittaukset, TN-S- järjestelmän (5-johdinjärjestelmän) eristysvastus- ja johdinresistanssimittaukset ja jännitteen mittaukset. Kaikki mittaukset kustannuksineen kuuluu sähköurakkaan. Mittauksista tehdään mittauspöytäkirjat. Ennen vastaanottotarkastusta suoritetaan seuraavat tarkistusmittaukset: - lämpöreleiden laukaisuaikamittaukset - TN-S -järjestelmän (5-johdin-järjestelmän) eristysvastusmittaus N ja PE kiskojen väliltä niitä yhdistävän liitännän ollessa avoin - pää- ja nousujohtojen vaihevirtojen mittaukset käyttöä vastaavassa kuormitustilanteessa - suoja- ja potentiaalintasausjohtimien jatkuvuuden testaus, - oikosulkuvirtojen mittaukset suojauksen toteutumisen varmistamiseksi, - resistanssin mittaukset, - syötön automaattisen poiskytkennän toiminnan testaus, - lämmityskaapelien mittaukset, - vikavirtakytkimien testaus, Mittauksista tehdään mittauspöytäkirja. 0.56.5 Käyttöönottotoimenpiteet Kun toimintakokeet, koekäytöt ja tarkistusmittaukset osoittavat, että laitos tai järjestelmä voidaan ottaa käyttöön, huolehditaan siitä, että laitos tai järjestelmä jää täyteen käyttökuntoon.
Sähköselostus 14 0.57 KOULUTUS 0.57.1 Käytönopastus Käyttö- ja huoltohenkilökunnalle järjestettävien käytönopastustilaisuuksien yhteydessä luovutetaan ko. järjestelmää koskeva toiminnankuvaus sekä esitetään tavanomaiset käytön ja huollon tilanteet, vikatapaukset ja vianetsintä. Käytönopastustilaisuuksien kesto, sisältö ja esitysjärjestys esitetään kirjallisena rakennuttajalle 2 viikkoa ennen käytönopastustilaisuutta. Käytönopastustilaisuudet järjestetään seuraavista järjestelmistä: - LVIA- laitteistot - sähköselityksen kohdan 6 mukaiset telejärjestelmät - sähköselityksen kohdan 7 mukaiset kojeet, laitteet ja erityisjärjestelmät - merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä 0.61 SÄHKÖLIITTYMÄ Liittymä on entinen. 0.65 PUHELINLIITTYMÄ Puhelin liittymä on entinen. 0.66 KTV-LIITTYMÄ 0.67 IT- LIITTYMÄ 1 ALUESÄHKÖISTYS 1.1 LIITTYMISJOHDOT 1.12 Pienjänniteliittymisjohto 1.14 KTV- liittymisjohto Ei hankinnassa. 1.15 Puhelinliittymisjohto 1.16 IT- liittymisjohto
1.2 ALUEJAKELUN KOJEISTOT JA KESKUKSET 1.23 Autolämmityspistorasiat 1.4 ALUEKAAPELOINTI 1.41 Johdot Maakaapelit Sähköselostus 15 Kaapelit asennetaan siten, ettei sallittuja vetovoimia ylitetä eikä pienimpiä sallittuja taivutussäteitä tai asennuslämpötiloja aliteta. Voimakaapeleiden metallivaipat maadoitetaan mahdollisuuksien mukaan molemmista päistä. Maakaapelit suojataan mekaanisesti. Kaapelikarttaan merkitään kaapelireitin etäisyys tunnistettavista maaston kiintopisteistä. Maakaapelien ohjeasennussyvyys on 0,7 m maanpinnasta. Kaivutöissä ja suojaputkien hankinnassa ja asennuksessa noudatetaan urakkarajaliitettä. Suunnitelmien mukaiset maakaapelit on mitattava ennen niiden käyttöönottoa. 1.43 Suojukset Mekaaniset lisäsuojaukset asennetaan seuraavasti: - ajoneuvoteiden alla olevat kaapelit suojataan kaapelisuojaputkella. - jalankulkuväylien ja nurmikoiden alla olevat kaapelit suojataan muovisilla kaapelikouruilla. Kunkin suojakourun alle tai suojaputkeen asennetaan yleensä yksi kaapeli. Saman kaapelisuojan alle voidaan sijoittaa useita kaapeleita, jos niiden kuormitusvirrasta johtuva lämpeneminen on pieni ja ne on suojattu ylikuormitussuojalla. Kun kaapelien suojuksina käytetään kouruja, ne sijoitetaan toisiinsa kiinni. Rinnakkaiset kaapeliputket sijoitetaan siten, että putkien välinen vapaa etäisyys on niiden ulkohalkaisijan suuruinen. Samaan putkeen voidaan sijoittaa useita ulkovalaistus-, ohjaus- tms. johtoja, jos niiden kuormituksen aiheuttama lämpenemä on pieni ja putki riittävän väljä (sisähalkaisija 2 x kaapelien yhteenlaskettu halkaisija). Kun kaapeli nousee maasta ylös, se suojataan muototeräksellä tai muulla samanarvoisella suojauksella, joka ulottuu vähintään 1,5 m korkeudelle ja liikenneväylän varrella vähintään 2 m korkeudelle maanpinnasta sekä vähintään 0,2 syvyyteen maan alle. Kaapeleiden päälle asennetaan varoitusnauhat kahteen kerrokseen. Ensimmäinen varoitusnauha asennetaan noin 30 cm maanpinnasta ja toinen nauha lähelle kaapeleita. Ennen kaapelien peittämistä suoritetaan katselmus jossa ovat mukana urakoitsija ja rakennuttajan edustaja. 1.5 ALUEVALAISTUS Aluevalaistuksen ohjaukset ja valaistustilanteet luodaan rakennusautomaation ohjaamina. Ohjaustilanteiden ajastusmäärittelyt on laadittava yhteistyössä rakennuttajan ja käyttäjän kanssa..
Sähköselostus 16 1.51 Valaisimet 1.52 Lamput Käytetään piirustuksien mukaisia valaisimia. Käytetään sellaisia lamppuja, jotka vastaavat suunnitelmassa esitettyjä laatuvaatimuksia - rakenteeltaan ja käyttöiältään - valonkoostumuksen spektrirakenteeltaan ja värintoisto-ominaisuuksiltaan - valovirroiltaan. Monimetallilamppuina käytetään vain keraamisia lamppuja. Lamppujen on sovelluttava asennettavaksi suunnitelmien mukaisiin valaisimiin. Urakoitsijan on hyväksytettävä käyttämänsä lampputyypit rakennuttajalla. Hyväksymistä varten tarvittavan teknisen aineiston toimittaa urakoitsija. 1.53 Pylväät ja varusteet Valaisinpylväiden kytkentäkaluste varustetaan kiinteillä liittimillä johdon jatkamiseksi ja haaroittamiseksi. Kaikki pylväiden perustamiseen liittyvät tarvikkeet sekä betonijalustat kuuluvat sähköurakoitsijan hankintaan. Perustamistyössä noudatetaan urakkarajaliitettä 2 KOJEISTOT JA JAKOKESKUKSET 2.2 KESKUKSET Keskuksissa olevat eri jännitejärjestelmät ja niiden kytkentätilat erotetaan toisistaan. Keskuksiin liitettäville kaapeleille varataan riittävät asennustilat. Kuivaan tilaan tarkoitetun, takaa avoimen keskuksen raot peitetään asentamisen jälkeen niin, että keskuksen kosketussuojaus tulee määräysten mukaiseksi. Takaa avoimen keskuksen asennuspintana käytetään palamatonta materiaalia. Lämpöreleiden virityspainikkeet, ohjauskytkimet sekä muut käyttötoimenpiteinä käsiteltävät laitteet asennetaan kanteen, ettei kansia tarvitse avata käyttötilanteissa (merkkilamput on voitava vaihtaa kantta avaamatta). Jos merkkilampun vaihtoon tarvitaan erityistyökalua, se kuuluu jokaisen keskuksen toimitukseen. Lämpöreleet toimitetaan käsiviritysasentoon säädettyinä. Lämpöreleet säädetään moottorin nimellisvirran mukaan. Mikäli moottori ottaa nimellisvirtaansa suuremman virran, syy selvitetään välittömästi ja ilmoitetaan kirjallisesti rakennuttajalle. Mittauksessa käytettävän mittarin tarkkuusluokka on vähintään 1,5. Merkkilamppujen nimellisjännitteen, LED-lamppuja lukuun ottamatta, tulee olla 20 % käyttöjännitettä suurempia. Merkkilampuille järjestetään riittävä jäähdytys. LED-lamput varustetaan etuvastuksella, suojadiodilla tai liitäntälaitteella niitä syöttävän virtalähteen mukaisesti. Ryhmäsulakkeet saavat olla nimellisvirraltaan enintään niin suuret kuin ao. lämpöreleiden taulukkoarvoissa on ilmoitettu. Keskuksessa käytettävien johdonsuojakatkaisijoiden nimelliskatkaisukyky tulee olla vähintään 10kA kohteessa käytetyn BackUp- suojauksen vuoksi.
2.21 Pääkeskus Sähköselostus 17 Henkilösuojaukseen käytettävien vikavirtasuojakytkimien pitää olla tyyppiä A tai B, esim. ABB:n DS200A mallit. Lämmityskaapeli- ja puhtaissa valaistuslähdöissä käytettävien vikavirtasuojakytkimien pitää olla hidastettuja ja selektiivisiä kuten esim. ABB:n F200AS mallit. Keskukseen liittyville kojeille ja laitteille suoritetaan käyttöönottotoimenpiteet kuten releiden ja lämpöreleiden säätö ja kokeilu tai koestus. Asennukset tehdään siten, että keskukset eivät joudu tarpeettomasti alttiiksi pölyn tai kosteuden vaikutukselle. Suojauksen tarpeesta on ilmoitettava ajoissa. Keskuksen sisäosat puhdistetaan johtojen liittämisen jälkeen sinne mahdollisesti joutuneista eriste- ja johdinjätteistä sekä rakennuspölystä. Asennuksen valmistuttua merkitään johdot ja tarvikkeet ao. kohtiin. Varokkeiden, kytkimien jne.. merkintäkilpiin tehdään merkinnät selvästi ja pysyvästi. Kilpien ja kirjainten koon ja tekstien osalta noudatetaan korttia ST 51.25. Tunnussuunnitelma-asiakirjoista ei muuta ilmene, korttia ST 51.25. Ryhmätunnukset esitetään ST- kortin 51.25 mukaisesti. Keskukset valmistetaan standardin SFS-EN 60439-1 mukaan. Ennen keskuksen toimitusta on niihin tulevat kilpitekstit tarkistutettava rakennuttajalla. Piiri- ja johdotuskaavioissa esitetään toteutusta vastaavasti - riviliitinnumerot - kojetunnukset - kojeliitinnumerot - ulkoiset johdotukset - johtojen tunnusmerkinnät. Luovutuspiirustuksina toimitetaan - pääkaaviot - piirikaaviot - johdotuskaaviot tai kytkentäkaaviot - ilmoitukset moottoreiden ylivirtasuojauksista - kokoonpanokuvat - kojeluettelot Sähköurakoitsija huolehtii siitä, että hänen käyttämänsä alihankkijat ja -urakoitsijat toimittavat riittävät lähtötiedot em. dokumenttien laatimista varten. Urakoitsijan tulee varmistaa keskuksen tilavarauksen riittävyys sekä kuljetusreitit hyvissä ajoin ennen rakennustöiden alkua. Keskukseen asennettavien riviliittimien lukumäärä kutakin lähtöä kohden vastaa ST- käsikirjoissa I ja II esitettyjä lukumääriä ko. tyyppisellä lähdöllä, mikäli piirustuksissa ei ole toisin mainittu. Kaikki keskukseen tulevat hälytys-, indikointi- ja ohjausjohtimet kytketään riviliittimiin. Pääkeskus on entinen. 2.23 Ryhmäkeskukset Osa ryhmäkeskuksista uusitaan. Osa keskuksista on nykyisiä. Nykyisiin keskuksiin tehdään suunnitelmissa esitetyt muutokset ja lisäykset. 2.24 Ohjaus- ja valvontakeskukset LVI-järjestelmiä ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmällä.
Sähköselostus 18 Rakennusautomaatiojärjestelmän laitteet ovat automaatiourakassa. Puutyötiloihin asennetaan uusi ohjauskeskus.alueelle asennettavat hätäseispainikkeet ovat avaimella kuitattavia. 2.26 Merkki- ja turvavalaistuskeskus Merkki- ja turvavalokeskus on nykyinen. K ä y t t ö - j a h u o l t o - o h j e e t Käyttö- ja huolto-ohjekansioon kootaan piirustusten lisäksi seuraavat asiakirjat: - yleistiedot - toimintaselostus - suoritusarvot - laitekohtaiset käyttö- ja huoltotiedot - säätöarvotaulukko, johon on koottu yhteenveto säätökohteista - vianetsintäohjeet - koestuspöytäkirjat - takuutodistukset. 2.3 KOMPENSOINTI 3 JOHTOTIET Kaikki valaisimet hankitaan kompensoituna. Tehdasvalmisteiset johtotiet asennetaan samaan sarjaan kuuluvista, valmiiksi pintakäsitellyistä osista. Asennukset tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti ottaen huomioon mahdollisesti esitetyt erityisvaatimukset. Kulmat, kaaret, risteilyt jne. tehdään siten, ettei kaapeleita asennettaessa jouduta alittamaan niiden pienintä taivutussädettä. Urakoitsija saa lisätä johtotierakenteita suunnitelmasta poiketen tarpeelliseksi katsomiinsa kohtiin, mikäli ne eivät aiheuta lisäkustannuksia. Lisäysten asennustapa ja sijaintipaikka on sovittava rakennuttajan ja muiden urakoitsijoiden kanssa. 3.1 PUTKITUS JA RASIOINTI Pisteiden täsmällinen sijainti määräytyy seuraavasti: 1. Kalusto- tms. tarkepiirustusten merkinnät 2. Korkeus- tai sijaintimaininta sähkösuunnitelmissa 3. ST- kortti 51.22 Em. numerointi ilmaisee myös annettujen tietojen pätevyysjärjestyksen.. Niissä tiloissa, joissa on alakatot putkitukset ja rasioinnit tehdään yleensä katon välitilassa. Ovien aukenemissuuntiin tai kiinteiden kalustojen sijoituksiin tehtäviä muutoksia seurataan tarkoin niin, että niiden aiheuttamat kytkimien ja muiden laitteiden sijoitusmuutokset putkituksiin ja rasiointeihin tulevat ajoissa tehdyksi. Putki tiivistetään lyhyeltä matkalta ilmakierron estämiseksi kylmän ja lämpimän sekä eri ilmanpaineen omaavien tilan välillä. Varaputkitukset päätetään niin, että ne ovat myöhemmin helposti käytettävissä.
Varaputkiin asennetaan vetolangat. Sähköselostus 19 Lattiaputkitukset asennetaan riittävän syvään lopullisesta betonin pinnasta niin, etteivät lattiaan tehtävät kiinnitykset tai rei'itykset ulotu putkiin. Tarvittaessa putkitus voidaan tehdä kokonaan valun alle esim. alapohjien alle. Putket kiinnitetään huolellisesti niin, etteivät ne liiku. Alapohjan lävistävät putket on paloeristettävä. Vesieristyskerroksen lävistävät putket suojataan vesieristykseen kiinnitettävillä, laipallisilla kupariholkeilla tai vastaavalla rakennesuunnittelijan hyväksymällä tavalla. Asennustapa sovitaan suunnittelijan kanssa ennen hankintoja ja asennustöiden aloittamista Vesikattolävistyksiä vältetään viemällä putkitukset katolle esim. LVI-lävistyksen yhteydessä. Putkitukset, jotka lävistävät liikuntasauman, asennetaan siten, että putket pääsevät liikkumaan. Urakoitsijan on esitettävä työtapaehdotus hyväksyttäväksi ennen asennustyön aloittamista. Kantaviin rakenteisiin saa putkituksia ja läpivientejä tehdä ainoastaan rakennesuunnittelijan suostumuksella. Putketonta uppoasennustapaa ei hyväksytä kuin ainoastaan sähköpielissä ja vastaavissa avattavissa ja uudelleen suljettavissa rakenteissa. R a s i o i n t i Eri järjestelmien seinäpisteet päätetään kojerasioihin, lukuun ottamatta seinävalopisteitä (esim. pesu- ja WC-tilat) ellei työkohtaisesti toisin määrätä. Rasioiden lopulliset sijaintipaikat tarkennetaan kalustopiirustuksista sekä muiden urakoitsijoiden työpiirustuksista. Ääneneristyksen heikkenemisen vuoksi seinärakenteissa ei rasioita asenneta kohdakkain. Alakattojen välitilaan tulevat jakorasiat asennetaan helposti irrotettavien kattorakenteiden kohdalla. Alakattojen yläpuoliset asennukset kiinnitetään, kuten ko. asennustavasta kulloinkin on mainittu. Urakoitsijan tulee tarkistaa erityisen huolellisesti kaikkien seinille asennettavien kalusteiden ja sähkölaitteiden lopulliset korkeudet ja sijainnit ennen niiden asentamista. Tarkistus on tehtävä aina riippumatta siitä onko korkeusmerkintä tai kalustokuva ko. kohdasta olemassa vai ei. 3.2 KAAPELIHYLLYT JA TIKKAAT Hyllyt kiinnitetään siten, ettei taipuma kannatusvälillä ylitä arvoa 1:200. Kannatustiheys määritetään kuormituksella, joka on 80 kg/m. Asennettava kuormitus on hyllyille sijoitettavien kaapeleiden sekä muiden laitteiden (valaisimet jne.) yhteenlaskettu paino hyllymetriä kohti. Lopullinen asennustapa, tilantarve ja sijainti tarkistetaan muiden urakoitsijoiden kanssa ennen asennusten aloittamista.
Sähköselostus 20 Hyllyt asennetaan siten, etteivät ne pääse kallistumaan tai kiertymään pitkittäissuunnassa. Näkyville jäävät pystyhyllyt suojataan 2m korkeuteen suojalevyin. Pystyhyllyjen suojalevyt ovat ruuvikiinnitteisiä ja hyllyjen kanssa samaa materiaalia. Hyllyasennusten kaaret, risteykset ja T-liitokset tehdään tehdasvalmisteisia kaari-, risteys- ja T-kappaleita käyttäen riippumatta siitä, miten risteys piirustuksessa on esitetty. Hyllyjen läpiviennit suljetaan kohdassa 3.7 "KAAPELILÄPIVIENNIT" esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Piirustuksissa esitetyt kaapelihyllyt ovat teräslevyrakenteisia tikashyllyjä. Hyllyjen leveydet on esitetty piirustuksissa. Kaapelihyllyt ovat esim. mallia MEKA KS20. 3.4 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄT Kanavien lopullinen sijainti sekä kiinnitystapa tarkistetaan tilakohtaisesti muiden urakoitsijoiden kanssa ennen kanavamateriaalin tilaamista. Johtokanavien jatkokset tehdään huomaamattomiin paikkoihin kuten palkkien tai kulmakappaleiden kohdalle. Kannet jatketaan kalusteryhmien kohdalla. Kun seinälävistykset tehdään kauluksia käyttäen, on kansilevy katkaistava lävistyksen kohdalla, jotta kannen voi irrottaa seinän molemmin puolin. Koska lävistys tiivistetään massalla tms., on lävistyksen kohdalle asennettava 5 cm tiivistyksen ohi ulottuva kansilevy. Johtokanavien lopulliset asennuskorkeudet tarkistetaan ennen rakennustöiden aloittamista yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa. Johtokourut asennetaan pääsääntöisesti suoraan seinäpintaan. Tarvittaessa asennetaan hieman irti seinästä (ikkunoiden kohdalla jossa alla lämpöpatterit). Vaakakourut ovat mallia esim. MEKA INSTAL 170-2M, pystykourut ovat mallia esim. MEKA INSTAL 170-1M. Kaikki näkyviin jäävät johtokanavan osat tulee olla valkoisia. 3.5 RIPUSTUSKISKOT Ripustuskiskot kiinnitetään siten, ettei taipuma kannatusvälillä ylitä arvoa 1:200. Ripustuskisko asennetaan siten, ettei se pääse kallistumaan tai kiertymään pitkittäissuunnassa. Ripustuskiskot kannatetaan kierretangoin, reunakiinnikkein tms. tavalla siten, että ne jäävät riittävästi irti katosta tms. rakenteesta myöhempiä kaapelilisäyksiä jne. ajatellen. Ripustuskiskoja voidaan tarvittaessa käyttää iv-konehuoneissa. Pohjiin piirretyt valaisinripustuskiskot tulee kaikilta osiltaan olla tehdasvalmiita. 3.6 SÄHKÖLISTAT Pinta-asennuksissa. Mutkissa ja päädyissä käytetään tehdastekoisia mutkia ja päätyjä. 3.7 KAAPELILÄPIVIENNIT Johdot ja johtotiet suojataan läpivientikohdissa mekaanista vaurioitumista vastaan.
Sähköselostus 21 Yksittäinen johto suojataan metallisella läpivientiputkella. Täysin mekaanisilta rasituksilta vapaassa paikassa voidaan suojaus tehdä muoviputkea käyttäen. Yksittäisten kaapelien paloalueläpiviennit tekee sähköurakoitsija tyyppihyväksytysti esim. Roxtec- järjestelmän tiivisteillä. Kaapelihyllyjen palokatkot tekee rakennusurakoitsija tyyppihyväksytyllä palomassalla. Sähköurakoitsija asentaa sitä ennen palokatkoon varaputkia 10 % kaapeleitten määrästä. Sähköurakoitsijan on ennen palokatkojen asennustöiden aloittamista varmistuttava, että myös kaikki telekaapelit on asennettu. 4 JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET Kaapeleita asennettaessa varmistetaan, että kaapeleita voidaan lisätä myöhemmin. Kaapelit kiinnitetään asennuspaikkaansa kulloinkin soveltuvalla menetelmällä niin, että kaapelien väliset etäisyydet säilyvät yhtä suurina. Kaapelitikkailla kaapeli kiinnitetään kaarikiinnikkeillä tikkaan yläpäästä vähintään 1-2 kiinnikkeellä esim. 60 cm:n välein. Muualla tikkaan osalla sopiva kiinnitysväli on joka kolmanteen tikaspuoleen. Kaapeli kiinnitetään asennusalustaansa korroosiolta suojatuilla metalli- tai muovikiinnikkeillä. Ruuveina käytetään korroosion kestäviä ruuveja. Kiinnitysväli kevyellä kaapelilla (johdin 6 mm Cu tai 10 mm Al) vaakasuorassa asennuksessa on 0,25 m ja pystysuorassa 0,3 m. Raskailla kaapeleilla kiinnitysväli on 20...25 kertaa kaapelin ulkohalkaisija. Ensimmäinen kiinnike asennetaan 5...10 cm rasiasta tai kytkimestä. Johdot kiinnitetään keskuksen ylä- ja alapuolella seinään, kaapelihyllyyn tai tikkaaseen asianmukaiseen järjestykseen. Kaapeliasennuksessa noudatetaan kaapelivalmistajan ohjeita ja mitoitusarvoja. Häiriöiden välttämiseksi eri järjestelmien johdot asennetaan erillisiin ryhmiin. Metalliputkien yhteydessä käytetään muovisia putkenpäätteitä. Lattialäpivienneissä kaapelit suojataan 0,2 m:n korkeuteen lattiatasosta. Vahingoittumiselle alttiissa paikoissa suojaus ulotetaan 2m:n korkeuteen. Läpivientikohdassa johtoasennus tehdään sellaisella johtolajilla, jonka käyttö on sallittu läpiviennin kummallakin puolella olevassa tilassa. Kaapelihyllyasennuksessa käytetään hyllyn kanssa samanaineisia metallisia potkusuojia, jotka kiinnitetään hyllyn eteen korroosionkestoisilla ruuveilla tai pulteilla. Potkusuojien väri valitaan muuhun asennukseen ja väritykseen sopivaksi. Jos asennusteknisten seikkojen vuoksi johto joudutaan sijoittamaan lämpöä huonosti johtavaan materiaaliin tai rakenteeseen, valitaan heikentyneen jäähtymisen vuoksi tarvittaessa suurempi johdinpoikkipinta. Alakattorakenteiden yläpuolella asennukset voidaan tehdä joko MMJ- ja ML/MP-asennuksina. Hyllyasennuksessa voima-, asennus- ja telekaapelit sijoitetaan hyllyllä eri kohtiin tai omalle hyllylle. Asennus tehdään ensisijaisesti siten, ettei telejärjestelmien häiriötön toiminta vaarannu. Kytkentäliittimet, kuten kaapelikengät, asennetaan liitinvalmistajan ohjeen mukaisesti ao. liittimelle tarkoitettua työkalua käyttäen.
Sähköselostus 22 Kytkentäliittimen rakennetta ei saa asennuspaikalla muuttaa. Ruuviliittimet kiristetään valmistajan ohjeiden mukaisella momentilla. Ns. kampaliittimeen asennetaan vain yksi johdin. Kaapelikenkien (ja kiskojen) liitoksissa käytetään tarkoitukseen hyväksyttyjä aluslaattoja, paineentasauslaattoja liitoksen molemmilla puolilla sekä yhtä kartiomaista puristuslaattaa mutterin alla. Alumiinijohdot liitetään Al- johdoille tarkoitetuin liittimin. Kaapelit kiinnitetään hyllyille ns. "oikaistuna hyllylle" asennustapaa käyttäen sekä sidottuna kaarien, risteysten ja "alasottojen" kohdalta molemmin puolin 1 m:n matkalta. 4.1 KESKUSTEN VÄLISET JÄRJESTELMÄT 4.11 Pää- ja nousujohdot Suunnitelmien mukaisesti. 4.2 KESKUSTEN JA KULUTUSKOJEIDEN VÄLISET JÄRJESTELMÄT 4.23 Kosketinkiskot 4.3 VOIMARYHMÄJOHDOT 4.31 LVI-laitteiden voimaryhmäjohdot Ennen hankintoja ja asennuksia ilmoitetaan muille urakoitsijoille (LVI- ja säätö-) ko. työvaiheen alkamisajankohta mahdollisten muutosten selvittämiseksi. Tällöin tarkistetaan lopulliset tehoarvot, vaiheluku, liitäntätapa, sijoitus ja asennustapa laitetoimittajien luetteloista ja asennuspiirustuksista. Kojeet, jotka tulevat joustaville alustoille tai ovat liikuteltavia, liitetään kumikaapelilla puolikiinteästi ryhmäjohdon vaihtorasiaan. Liitoskohdat varustetaan vedonpoistajilla. Liitosjohdon pituus valitaan sellaiseksi, ettei se rajoita kojeen normaalia liikkumista eikä huoltotyötä. Urakkaan kuuluu kolmen (3) pumpun irroitus ja uudelleen kytkentä. Kojeille asennetaan päävirtapiiriin turvakytkin kojeen välittömään läheisyyteen. Kaikki taajuusmuuttajakäyttöön tulevat turvakytkimet pitää olla EMC- suojattuja. Kaikkien turvakytkimien pitää olla varustetut apukoskettimilla. Kaikkien taajuusmuuttaja-asennusten (niin turvakytkinten kuin kaapelointien ja läpivientiholkkien) tulee täyttää standardi IEC/EN6100-3-12. LVI-ryhmäjohdot on esitetty joko pääkaavioissa tai säätökaavioissa. Ulkotiloissa turvakytkin suojataan metallikatoksella lunta vastaan. 2-nopeuksisten kojeiden turvakytkiminä käytetään 6-napaisia turvakytkimiä. Kaikki LVI-laitteiden sähköasennukset liitäntätarvikkeineen ja kytkentöineen sisältyvät sähköurakkaan.
4.32 Sähkölämmityslaitteiden ryhmäjohdot 4.33 Muut voimaryhmäjohdot Sähköselostus 23 Asennustapa kiinteästä asennuksesta puolikiinteään vaihdetaan ao. tarkoitukseen hyväksytyssä vaihtorasiassa. Kaikki 3-vaihepistorasiat ovat 5-napaisia ja niiden vaihejärjestys on sama. 4.4 MAADOITUKSET 4.41 Maadoitukset Maadoitukset ja potentiaalintasaukset toteutetaan kaikilta osin standardin SFS 6000 mukaisesti. Maadoituksen tarvittava minimiarvo on urakoitsijan selvitettävä jakeluverkkoyhtiöltä. Putkistoon asennettavat johtoliittimet asennetaan siten, ettei niitä tarvitse irrottaa venttiilin, mittarin tms. laitteen vaihdon yhteydessä. Koneita, kojeita ja tarvikkeita ei saa sarjamaadoittaa siten, että yhden laitteen poistaminen esim. huoltoa varten katkaisee muiden maadoituksen. Laskettuihin kattoihin kiinnitetään katon välitilassa olevaa liitoskohtaa osoittava tarramerkki. Kaikki metalliset putkistot, hyllyt ja pesutilojen johtavat osat yms. maadoitetaan. Kaikki johtokanavat liitetään potentiaalintasausjärjestelmään. Lopullisiin tasopiirustuksiin merkitään kaikki maadoitusliittimien paikat numeroituna. Vastaavat numerot merkitään maadoituskaavioon ja maadoitusliittimiin. Johtokourut maadoitetaan lähimmälle potentiaalintasauskiskolle. Sähköurakkaan kuuluu kaikkien maadoituskaavioissa sekä pohjapiirustuksissa esitettyjen potentiaalintasauskiskojen ja maadoitusjohtimien hankinta ja asennus. 4.5 VALAISTUS JA PISTORASIARYHMÄJOHDOT SEKÄ TARVIKKEET 4.51 Johdot Johtokanava-asennuksissa käytetään muovivaippakaapelia. Kaapelit kiinnitetään kojerasioiden vierestä asennusalustaansa tai käytetään järjestelmän kojerasioihin kuuluvia vedonpoistimia. Alakattorakenteiden yläpuolella asennukset voidaan tehdä joko MMJ/- tai ML/MPasennuksina. Kaapelit asennetaan kuitenkin pääosin hyllyille. 4.52 Tarvikkeet. Kytkimien, pistorasioiden yms. sijoituksessa noudatetaan kortin ST 51.22 ohjeita, mikäli toisin ei ole mainittu. Kaikki pistorasiat merkitään. Merkinnöistä tulee ilmetä syöttävä keskus ja ryhmänumero. Mikäli kyseessä on keskuskaavioon merkitty ATK- pistorasia niin tämä tulee merkitä. Kaikki muut kuin tavalliset valaistuksenohjauskytkimet tulee merkitä käyttötarkoituksen mukaan, esim. käytävän valon erillisohjaus kansliassa.
Sähköselostus 24 Pinta-asennuksessa voidaan käyttää muovivaippakaapelia ja muovivaippajohtovarusteita. Asennuskalusteina tulee käyttää suorakulmaista valkoista kalustesarjaa. Johtokouruissa voidaan käyttää johtokourun omaa vastaavaa kalustesarjaa. Kiinnikkeinä käytetään tukevia muovikiinnikkeitä, polttomaalattuja tai muovitettuja ruostumattomia metallikiinnikkeitä ja ruostesuojattuja ruuveja. Kolmen tai useamman kaapelin kulkiessa rinnakkain käytetään kiinnitykseen rivikiinnikkeitä, joiden aluskiskoihin jätetään n. 30 % jälkiasennusvara, kuitenkin vähintään kolmelle kaapelille. Ruuvien kiinnittämisessä betoniin tai tiileen käytetään tehdasvalmisteisia tulppia. Keskukset, kaapelihyllyt ja muut suurikokoiset tai painavat laitteet kiinnitetään kiila- tai vastaavilla pulteilla. Tulpparei'itykset tehdään ennen maalaustyötä, ja johtojen ja kojeiden asennus lopullisen maalauksen jälkeen. Mikäli asennuksia joudutaan suorittamaan ennen varsinaisia maalaustöitä, maalataan kaapeleiden ja kojeiden asennusalustat ennen asennusten suorittamista. Huolehditaan siitä, että alakattojen yläpuolelle varataan suunnitelmien mukaisesti riittävästi tilaa sähkölaitteille (esim. valaisimet, kaapelihyllyt jne.). Samaan kohtaan tulevat upotettavat seinäkojeet, kytkimet, pistorasiat yms. asennetaan yhteisen peitelevyn alle. Maalattaviin seiniin tulevat rasioiden kannet saa kiinnittää lopullisesti paikoilleen vasta seinämaalauksen jälkeen. Mikäli rasioiden kansia maalataan, työ suoritetaan kansien ollessa irti. Urakoitsijan tulee tarkistaa erityisen huolellisesti kaikkien seinille asennettavien kalusteiden ja sähkölaitteiden lopulliset korkeudet ennen niiden asentamista. Tarkistus on tehtävä aina riippumatta siitä, onko korkeusmerkintä tai kalustokuva ko. kohdasta olemassa vai ei. 4.53 Turvavalaistusjohdot ja tarvikkeet 4.6 OHJAUS-, SÄÄTÖ-, MITTAUS- JA HÄLYTYSJOHDOT Ennen laitehankintoja ja -asennuksia tarkastetaan ohjaus-, säätö-, mittaus- ja hälytyslaitteiden sijoitus- ja ohjauspaikat laitehankkijoiden lopullisista luetteloista sekä asennus- ja kytkentäpiirustuksista sekä sovitaan sijainnit muiden urakoitsijoiden kanssa. Ohjaus-, säätö-, mittaus- ja hälytysjohdot asennetaan omiin ryhmiinsä erilleen nousu- ja ryhmäjohdoista, hyllyasennuksessa erilleen vahvavirtajohdoista. Risteilyjä vältetään. Kaapeleiden asennus, auki kampaus, kuorinta, kytkentä ja suojavaippojen päättäminen tehdään kaapelivalmistajan ohjeita noudattaen ao. toimenpiteeseen tarkoitettua työvälinettä käyttäen. Sähköurakoitsijan hankintaan ja asennukseen kuuluvat rakennusautomaatiokaapelit on esitetty urakkalaskennan liitteenä olevien lvia- suunnitelmien säätökaavioissa. Sellaisista kaapeleista, joiden kytkentä ei kuulu urakoitsijalle, kuoritaan päällysvaippa sisäkerrosta vaurioittamatta. Asennetut kaapelit numeroidaan, merkitään molemmista päistään ja luetteloidaan erikseen
annettujen ohjeiden mukaan. Sähköselostus 25 Sähköurakoitsija kytkee kaikki 230 V/400 V jatkorasiat ja sähkölaitteet, vaikka ne olisivatkin LVI-urakoitsijan toimittamia (ks. urakkarajaliite). LVI-kojeluettelossa, piiri- ja säätökaavioissa sekä kytkentä- ja johdotustaulukoissa esitetyt ohjaus-, mittaus- ja hälytyskytkentöjen sekä sähköisten lukitusten vaatimat kaapeloinnit asennetaan ja kytketään toimitusrajojen mukaan. Työn aikana tulevat muutokset urakoitsija merkitsee piirustuksiin. Automaatiourakkaan kuuluu kaikkien em. johtojen kytkentätyöt tarvikkeineen urakkarajaliitteen mukaisesti. 230 V:n kaapelit hankkii, asentaa ja kytkee sähköurakoitsija.. 4.8 ERITYISJÄRJESTELMIEN VERKOSTOT 4.81 Keskitettyjen valvontajärjestelmien verkostot Kaapelointi toteutetaan piirustuksien ja toimitettavan laitteiston vaatimusten mukaisesti. Suunnitelmissa esitetty kaapelointi, laitehankinnat ja käyttöönotto kuuluvat sähköurakkaan. 4.82 Sähkölukkojärjestelmä 5 VALAISIMET 5.1 VAKIOVALAISIMET Valaisimien on vastattava valoteknisiltä ominaisuuksiltaan ja rakenteeltaan suunnitelman mukaisia tyyppejä. Muutettaessa suunnitelman mukaisia valaisimia niiden vastaavuus on osoitettava luotettavin valoteknisin mittauksin. Käytetään sellaisia valaisimia, jotka teknisiltä ominaisuuksiltaan täyttävät kortin ST 57.41 kohtien 3 ja 4 mukaiset laatuvaatimukset. Valaisimien värit valitaan valmistajan valaisinluettelon standardisävyistä. Mikäli valaisinluettelossa mainitaan, että arkkitehti määrää värin, väri on ao. standardisävystä poikkeava. Valaisimet ja niiden häikäisysuojat kiinnitetään luotettavasti. Urakkaan kuuluu pallokentän mastojen valaisimien polttimoiden vaihto sekä heijastimien puhdistus. Tämän lisäksi urheilusalin valaisimien loisteputket uusitaan ja valaisimien heijastimet puhdistetaan. Upotettavien valaisimien asennuksessa on noudatettava valaisinvalmistajan ohjeita tuuletuksesta ja turvaetäisyyksistä palaviin rakenteisiin. Asennettaessa valaisimia pinnalle tai upottaen alas laskettuihin kattoihin on sovittava työjärjestyksestä ja kiinnitystavoista alakattourakoitsijan kanssa hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Erikseen vaadittavat malliasennukset hyväksytetään rakennuttajalla ja arkkitehdillä. Hyväksymisen jälkeen voidaan asennustyötä jatkaa. Valaisimiin asennetaan valaisinluettelon ja luvun 5.3 mukaiset lamput.