YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 60/08/2 Dnro Psy-2005-y-135 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2008 1 ASIA Oulun lentoaseman ympäristölupa, Oulunsalo LUVAN HAKIJAT Ilmailulaitos Finavia PL 50 01531 Vantaa Lapin Lennosto PL 22 96101 Rovaniemi
2 SISÄLLYSLUETTELO A. ILMAILULAITOS FINAVIAN HAKEMUS... 5 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 5 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 6 Toimintaa koskevat luvat... 6 Ilmailulaitos Finavian toiminta... 6 Muiden toiminnanharjoittajien toiminta... 7 Sopimukset... 7 Kaavoitustilanne... 7 Seutukaava... 7 Maakuntakaava... 7 Yleiskaava... 8 Asemakaava... 8 Muut suunnitelmat... 8 TOIMINTA... 8 Yleiskuvaus toiminnasta... 8 Historia ja nykyinen toiminta... 8 Lentoaseman kehittyminen... 9 Lentoasemalla toimivat tahot... 9 Yleisilmailu... 10 Maanomistus... 11 Lentoasema-alue... 11 Lentoliikenne... 11 Liikennemäärät ja lentokalusto... 11 Nykytilanne... 11 Liikenteen kehittyminen... 12 Lentoaseman tekniset tiedot... 12 Kenttäalue... 12 Ilmatila ja lentoreitit... 12 Lentoaseman kunnossapito... 14 Lentokoneiden jäänesto ja -poisto... 15 Polttoaineet ja kemikaalit... 16 Ilmailulaitos Finavian käyttämät polttoaineet... 16 Ilmailulaitos Finavian käyttämät kemikaalit... 17 Muiden toimijoiden käyttämät polttoaineet ja kemikaalit... 17 Energian käyttö... 18 Vedenhankinta ja viemäröinti... 19 Maaliikenne ja järjestelyt... 19 Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet... 19 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 20 Mekaaninen liukkaudentorjunta... 20 Kemiallinen liukkaudentorjunta... 20 Liukkausvaroitusjärjestelmät... 21 Muut sulatusmenetelmät... 21 Ympäristöjohtamisjärjestelmä... 21 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 22 Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen... 22 Päästöt ilmaan... 23 Melu... 24 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen... 26 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 27 Ympäristön maankäyttö... 27 Ympäristön laatu... 28 Maaperä... 28
Pohjavesi... 28 Pintavesi... 28 Luonnonolosuhteet... 29 Ilmanlaatu... 29 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 30 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 30 Vaikutus maaperään sekä pohja- ja pintavesiin... 30 Talvikunnossapito... 30 Lentokoneiden jäänesto ja -poisto... 31 Lentopolttonesteet... 32 Polttoöljyt... 32 Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus... 32 Melun vaikutus... 33 Vaikutus terveyteen... 33 PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMET... 33 Jäänesto- ja poisto...33 Liukkaudentorjunta...34 Ilmapäästöjen hallinta... 34 Melun hallinta... 34 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 36 Käyttötarkkailu... 36 Päästötarkkailu... 37 Vesi... 37 Ilma... 37 Melu... 37 Jätteet... 38 Vaikutustarkkailu... 38 Pinta- ja pohjavesi... 38 Ilma... 38 Melu... 38 Raportointi... 39 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 40 Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet... 40 Riskinarviointi... 40 B. LAPIN LENNOSTON HAKEMUS... 41 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 41 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 41 TOIMINNAN KUVAUS... 41 Yleiskuvaus toiminnasta... 41 Toiminnat, alueet ja rakenteet... 42 Ympäristökuormitusta aiheuttavat toiminnat... 42 Lentoliikenne ja lentokalusto... 42 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 43 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 43 Päästöt ilmaan... 43 Jätehuolto... 44 Päästöt vesiin ja maaperään... 44 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 45 PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMET... 45 Melun hallinta... 45 Ilmapäästöjen vähentäminen... 46 Muut vaikutukset... 47 TARKKAILU U... 47 LUPAHAKEMUSTEN KÄSITTELY... 47 Lupahakemusten täydennykset... 47 Lupahakemuksista tiedottaminen... 47 Lausunnot... 47 Hakijoiden kuuleminen ja vastineet... 57 3
Lapin Lennoston vastine... 63 Neuvottelut ja katselmukset... 65 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 65 KÄSITTELYRATKAISU... U 65 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 65 A. ILMAILULAITOS FINAVIAN TOIMINTAA KOSKEVAT LUPAMÄÄRÄYKSET... 66 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 66 Päästöt pohja- ja pintavesiin sekä maaperään... 66 Melu... 68 Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen... 68 Polttoaineet... 69 Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely... 69 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 70 Muut toimenpiteet pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi... 70 Tarkkailu ja raportointi... 70 Käyttö- ja päästötarkkailu... 70 Vaikutustarkkailu... 71 Laadunvarmistus... 72 Tiedottaminen... 72 Kirjanpito ja raportointi... 73 B. LAPIN LENNOSTON TOIMINTAA KOSKEVAT LUPAMÄÄRÄYKSET... 74 Päästöt pohja- ja pintavesiin sekä maaperään... 74 Tankkaus- ja käyttöhuoltotoiminta... 74 Varastointi... 74 Melu... 74 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 75 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 76 Tarkkailu ja raportointi... 76 Käyttötarkkailu ja kirjanpito... 76 Ympäristövaikutusten tarkkailu... 77 Tiedottaminen... 78 Raportointi... 78 Käsittelyratkaisun perustelut... 78 Luvan myöntämisen edellytykset... 79 Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut... 82 A. Ilmailulaitos Finaviaa koskevat lupamääräykset... 82 B. Lapin lennostoa koskevat lupamääräykset... 87 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 90 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 93 Päätöksen voimassaolo... 93 Lupamääräysten tarkistaminen... 93 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 93 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 93 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 93 KÄSITTELYMAKSU... 94 U Ratkaisu... 94 Perustelut... 94 Oikeusohje... 95 MUUTOKSENHAKU... 96 4
5 A. ILMAILULAITOS FINAVIAN HAKEMUS HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Ilmailulaitos Finavia on 30.9.2005 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Oulun lentoaseman nykyiselle ja ennustetun kehityksen mukaiselle toiminnalle. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ilmailulaitos Finavian ympäristölupahakemus koskee Oulunsalossa sijaitsevan Oulun lentoaseman toimintaa. Lupaa haetaan nykyiselle ja vuoteen 2020 saakka ennustettavissa olevalle tulevaisuuden toiminnalle. Ympäristölupahakemukseen kuuluvat Ilmailulaitos Finavian toiminta lentoasemalla ja Puolustusvoimien välittömästi lentopaikan toimintaan liittyvät toiminnot ja sotilaslentotoiminnan ympäristövaikutukset. Ilmailulaitos Finavian hakemukseen kuuluvat lentoaseman seuraavat toiminnot: lentoaseman kenttäalueen liikennealueen ja asematason liikenne (ilma-alukset ja maaliikenne) ja niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset lentoaseman välittömässä läheisyydessä asematasojen, rullausteiden ja kiitoteiden kunnossapito kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta ilma-alusten jäänesto- ja jäänpoistokäsittely kenttäalueiden palo- ja pelastuspalvelut sekä paloharjoitusalue ja sen käyttäminen Finavian käyttämien kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja käyttö Finavian tilojen energiankulutus ja vedenhankinta toiminnassa syntyvät jätteet. Oulun lentoasema sijaitsee Oulunsalon kunnassa noin 11 kilometrin etäisyydellä Oulun kaupungin keskustasta lounaaseen. Suoraan kiitotien keskilinjoilla ei ole taajamia. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 12 b) mukaan lentopaikalla on oltava ympäristölupa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 11.6.2004 velvoittanut Ilmailulaitoksen hakemaan ympäristölupaa Oulun lentoaseman toiminnalle 30.9.2005 mennessä, koska lentokentän toiminta ja sitä koskevat määräykset eivät kokonaisuutena arvioiden olennaisilta osin täytä ympäristönsuojelulain vaatimuksia.
6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen lentoasemaa koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7b) kohdan nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Toimintaa koskevat luvat Ilmailulaitos Finavian toiminta Oulun lentoasemalla ei ole aikaisempia ympäristönsuojeluun tai sijoituspaikkaan liittyviä lupia. Toimintaan liittyvät aiemmat päätökset ja sopimukset ovat seuraavat: Vedenhankinta ja viemäröinti Oulunsalon kunta on antanut 8.3.1995 päätöksen lentoaseman vedenottamoa koskevan valvontatutkimusohjelman hyväksymisestä. Ilmailuhallitus ja Oulunsalon kunta ovat tehneet sopimuksen Oulun lentoaseman jätevesien johtamisesta Oulunsalon kunnan viemäriverkostoon. Ilmailulaitos Finavian paloharjoitusaluetta koskevat päätökset Oulun vesipiirin vesitoimisto on 22.11.1982 myöntänyt Ilmailuhallitukselle luvan paloharjoitusalueen rakentamiseen. Oulunsalon kunnan ympäristölautakunta on 8.4.1992 esittänyt selvityspyynnön Oulun lentoaseman paloharjoitusalueen vesiensuojelu- ja jätehuoltojärjestelyistä. Ympäristölautakunta on 19.8.1992 antanut lentoasemalle ohjeet ja kehotukset paloharjoitusalueella toimimisesta. Lintujen torjuntalupa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 15.4.2005 myöntänyt lentoasemalle luvan poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun. Maa- ja metsätalousministeriö on 1.9.2005 myöntänyt Ilmailulaitos Finavialle luvan tappaa lentoasemilla lentoliikennettä vaarantavat rauhoitetut ja rauhoittamattomat eläimet. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun. Jätehuolto Oulunsalon kunta on 7.2.1990 antanut Oulun lentoaseman jätehuoltosuunnitelmaa koskevan päätöksen.
7 Muiden toiminnanharjoittajien toiminta Oulunsalon kunta on 25.5.2000 myöntänyt ympäristöluvan Shell Ilmailuhuollolle lentobensiinisäiliön ja jakelupaikan muuttamiseen sekä luvan nykyiseen lentopolttoaineiden varastointiin ja jakeluun Oulun lentoasemalla. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 19.6.2002 antanut päätöksen pilaantuneen maa-alueen puhdistamisesta Oulun lentoasemalla sijaitsevalla Oy Shell Ab:n öljyvarastoalueella. Sopimukset Ilmailulaitos Finavialla on lentoaseman alueella maanvuokrasopimus seuraavien yritysten ja yhteisöjen kanssa: Yritys tai yhteisö Unibase Oy Oy Shell Ab Oulun lentoaseman kerho ry Kiinteistö Oy Tutkijantie 7 Fortel Kiinteistöt Oy Alueen käyttötarkoitus Puhelintukiasema Ilmailuhuoltoasema Kerhorakennus Liike- ja toimistorakennus Lentokone- ja helikopterihalli Kaavoitustilanne Seutukaava Pohjois-Pohjanmaan liiton vuonna 1990 laatimassa seutukaavassa (Oulun kaupunkiseutu), jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 8.1.1993, Oulun lentoasema ja sitä ympäröivä alue on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL- 1). Kiitotien jatkaminen on sallittu vain nuolimerkin osoittamaan suuntaan. Muita lentoasemaan liittyviä merkintöjä seutukaavassa ovat ohjeellinen lentoliikenteen meluvaikutusalue (lm) ja lentoliikenteen estevapaa vyöhyke (le). Lentomelun vaikutusalueelle on kaavassa annettu lisäksi yleinen suunnittelusuositus: Seutukaavaa yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon lentomelun haittavaikutus eri toiminnoille ja määritellä lentomelusta mahdollisesti aiheutuvat rajoitukset rakentamiselle. Estevapaalle vyöhykkeelle on annettu yleinen rakentamismääräys: Vyöhykkeellä on rakennusten ja rakennelmien suurin sallittu korkeus 45 metriä. Sen lisäksi kiitoteiden suuntaisilla estevapailla vyöhykkeillä ei saa rakentaa rakennuksia ja rakennelmia, joiden korkeus ylittää nousukulman 1/50 kiitotien päästä mitattuna. Maakuntakaava Ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistama Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntakaava korvaa voimassa olevan Pohjois-Pohjanmaan seutukaavan. Oulun lentoaseman aluerajausta on maakuntakaavassa tarkistettu ja sen kylkeen on lisätty logistiikka-alue. Kaavaan on merkitty Oulun lentoaseman L DEN 55 db(a):n lentomelualue. Alueen suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon ympäristönsuojelulain nojalla annetut melu-
tason ohjearvot. Alueelle ei tule osoittaa uutta melun haitoille herkkää toimintaa. 8 Yleiskaava Oulunsalon kunnalla on lentoaseman alueella Oulunsalon kunnanvaltuuston 15.6.1992 hyväksymä Oulunsalon yleiskaava. Oulun kaupunki ja Oulunsalon kunta ovat laatineet Oulun seudun yleiskaavan 2020, jossa myös lentoaseman alue on mukana. Seutuvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavaehdotuksen syksyllä 2003 ja ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan keväällä 2005. Vahvistettu seudun yleiskaava korvaa kuntien omat yleiskaavat. Oulun seudun yleiskaavassa 2020 sijoitetaan uusia työpaikka-alueita Lentokentäntien varteen. Lentokentäntietä kehitetään nykyisellä paikalla ja varaudutaan tien siirtoon nykyisen tien eteläpuolelle. Lentoaseman sivukiitotie poistuu ja alue otetaan terminaalikäyttöön. Alueella säilytetään seudullisesti tärkeä virkistysyhteystarve Oulunsalon ja Kempeleen rajalta Papinjärven kautta Varjakkaan. Asemakaava Oulunsalon kunta ei ole asemakaavoittanut lentoaseman aluetta eikä Oulunsalon kunnan asemakaavoissa ole lentoasemaa koskevia merkintöjä. Lentoaseman tukialueita on asemakaavoitettu. Muut suunnitelmat Tiehallinto on aloittanut Oulun kaupungin sekä Kempeleen ja Oulunsalon kuntien kanssa uuden lentoasemantien tilavaraussuunnitelman laatimisen. Tavoitteena on saada eteläisen vaihtoehdon pohjalta aikaan suunnitelma uuden tien tiealueeksi. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Historia ja nykyinen toiminta Oulun lentoasema aloitti toimintansa vuonna 1953 ja viisi vuotta myöhemmin otettiin käyttöön ensimmäinen matkustaja- ja lennonvarmistusrakennus. Suihkukoneliikenne Ouluun alkoi vuonna 1964. Lentoaseman vaikutusalueeseen kuuluvat Oulun ja Raahen kaupungit ympäristökuntineen. Lentoaseman toiminnan pääpaino on siviililiikenteessä, joka jakaantuu matkalentoihin (lennot muille lentoasemille) ja paikallislentoihin (laskukierrokset, mittarilähestymiset, harjoitusaluelennot ja lentokoulutuslennot). Lentoaseman yhteydessä on Ilmavoimien tukikohta, josta käsin tehtävä sotilaslentotoiminta on leirimuotoista. Tukikohdalla on kuitenkin tärkeä merkitys Ilmavoimien toiminnassa varsinaisten yhteistoimintalentoasemien
(Tampere-Pirkkala, Kuopio ja Rovaniemi) ja sotilaslentoasemien (Utti, Halli ja Kauhava) ohella. Oulun lentoasema on matkustajamäärältään Suomen toiseksi vilkkain ja muodostaa Helsinki-Vantaan kanssa kotimaanliikenteen päärunkoreitin. Vuonna 2004 lentomatkustajia oli 772 000. Vuonna 2005 matkustajamäärä kasvoi 4,9 % ja pitkällä aikavälillä matkustajamäärän kasvu on ollut 4 %. 9 Lentoaseman kehittyminen Oulun lentoaseman kasvunäkymät nojaavat kotimaan matkustajaliikenteen lisäksi voimakkaasti muiden kysyntämuotojen kehitykseen. Lyhyellä aikavälillä (1 3 vuotta) suurimmat odotukset kohdistuvat kansainvälisen reittiliikenteen voimistumiseen ja monipuolistumiseen. Keskipitkällä aikavälillä (3 10 vuotta) elämysmatkailun odotetaan kehittyvän Oulun seudulla huomattavasti, mikä tarkoittaa charter-lentojen käynnistymistä Ouluun. Pitkällä aikavälillä (10 20 vuotta) Oulun lentoasemasta odotetaan muodostuvan rahtilentotoiminnan portti Keski-Euroopan ja Pohjois-Venäjän välille. Toiminnan kehittyminen voi olla nopeaa, mikäli halpalentotoiminta käynnistyy Oulussa. Lisäksi Barentsin alueen ilmaliikenteen kehitys voi lisätä lentoaseman toimintaa. Kuntien kanssa yhteistyössä on suunniteltu Lentokenttäkaupunki-hanketta, joka toisi lentoaseman läheisyyteen noin 6 000 työpaikan keskittymän sekä ilmaliikenteen logistiikka-alueen rahtiterminaaleineen. Suunnitelmaan sisältyy myös lentoasemahotelli-hanke. Lentoaseman kehitysnäkymät ovat myönteiset. Oulun lentoaseman merkitys Suomen lentoasemaverkostossa tulee korostumaan. Helsinki-Vantaan lentoaseman lisäksi on tarvetta toiselle merkittävälle kansainväliselle lentoasemalle. Liikenteen kasvuennuste on pitkällä aikavälillä 3 10 prosenttia vuodessa eri liikennelajeissa. Lentoasemalla toimivat tahot Oulun lentoasemalla toimii Ilmailulaitos Finavian lisäksi seuraavat toiminnanharjoittajat joko Finavian tiloissa tai erillisissä tiloissa Finavialta vuokratulla alueella:
10 Toiminta Sotilasliikenne Lentoyhtiöt Lentokerhot ja -koulut Maapalvelut lentoyhtiöille Polttoaineiden jakelu Muut yritykset Taho Ilmavoimat, pääasiassa Lapin lennosto Finnair Oyj Blue 1/SAS Oulun Tilauslento Oy Oulun Laskuvarjokerho Oulun Moottori-liitäjät ry Tervalentäjät ry Oulun Ilmailukerho ry Lentokoulu Urpo Mikkola Airpro Oy North Ground Handling, Nordic Aero Airpro Oy ISS palvelut Sodexho Oy Yleisilmailu Yleisilmailu Oulun lentoasemalla on lähinnä pienkone- ja helikopterikoulutuslentoja kentän läheisyydessä ja laskukierroksessa. Yleisilmailu painottuu huhti lokakuulle ollen vilkkaimmillaan kesä elokuussa. Kesäkuukausina liikenteen jakautuminen jokaiselle viikonpäiville on melko tasaista. Muina aikoina liikenne keskittyy viikonloppuihin. Päiväkohtaisesti suurimmat operaatiomäärät ovat klo 16 22. Kello 22 jälkeen tapahtuva koulutustoiminta ei ole suositeltavaa, mutta toisinaan koulutusohjelman läpikäyminen edellyttää myöhäisiä lentoja (pimeälennot). Yleisilmailuoperaatioita oli vuonna 2006 noin 8 400 lentoonlähdöt, laskeutumiset ja läpilaskut mukaan lukien. Lentokoulutukseen Oulun lentoasemalla osallistuu vuosittain 5 20 henkilöä. Koulutukseen käytettäviä ilma-aluksia ovat olleet muun muassa Cessna 172, Piper 28, Dimona ja Robinson 44 tyyppiset ilma-alukset. Koulutuslentoja suoritetaan myös EC132-helikopterilla. Koulutus tapahtuu suurimmaksi osaksi laskukierroksessa ja lennonjohdon periaatteena on, että laskukierrosliikenne ohjataan kentän eteläpuoleiseen kierrokseen, joka ei näkölentosääntöjen mukaisen laskeutumiskartan mukaan ulotu Liminganlahden päälle. Koulutus jatkunee lähivuosina samassa mittakaavassa kuin aikaisemminkin. Yleisilmailijoiden koulutusohjelmaan sisältyvät myös matkalennot, jotka suuntautuvat lentokentältä eri suuntiin. Laskuvarjohyppytoiminta alkaa huhtikuussa ja jatkuu lokakuulle saakka. Suurimmat hyppymäärät ovat kesä heinäkuussa. Oulun laskuvarjokerholla on käytössään yksimoottorinen C182-potkurikone, jolla on vilkkaimpina päivinä noin 10 lähtöä ja laskua. Purjelentotoiminta on sallittua Oulun lentoasemalla vain poikkeustilanteissa ja erikseen sovitun menettelyn mukaisesti. Yleisilmailua rajoittaa huono sää, koska lentosääntöjen mukaiset VMCminimit ovat näkyvyys 5 km ja pilvikorkeus 1 500 jalkaa (Visual Meteorological Conditions - näkösääolosuhteet). Huonommissakin olosuhteissa yleisilmailu on mahdollista, mutta koulutustoiminta tapahtuu yleensä VMCminimejä paremmalla säällä. Myös kova tuuli voi rajoittaa yleisilmailua.
Oulua kotikenttänään pitäviä pienkoneita ja helikoptereita on 13. Kesällä ilma-aluksia sijoitetaan Oulun lentoasemalle myös ympäristössä sijaitsevilta pienkentiltä. Yleisilmailusta ei ole tullut Oulun lentoasemalle merkittävästi meluvalituksia tai muita yhteydenottoja. 11 Maanomistus Lentoaseman maa-alueet omistaa Suomen valtio ja niitä hallitsee Ilmailulaitos Finavia. Lentoasema-alue Lentoasema-alue koostuu maaliikenne- ja kenttäalueesta. Lentoaseman maaliikennealue käsittää maaliikenneyhteydet ja pysäköintialueet. Lentoasemien tieyhteyksistä päätieverkkoon vastaa Tiehallinto, mutta Ilmailulaitos Finavia rakentaa lentoasema-alueiden sisäiset katuyhteydet. Ilmailulaitos Finavia vastaa lentoasemien pysäköintipalveluista ja luo edellytykset taksi-, joukkoliikenne- ja autonvuokrauspalveluille. Lentoaseman kenttäalue muodostuu asematasosta ja liikennealueesta. Ilmailulaitos Finavia hoitaa asematasolla maaliikenteen ohjausta ja opastaa asematasolla liikkuvia ja pysäköiviä lentokoneita. Kiito- ja rullaustiet muodostavat lentoaseman liikennealueen, jonka turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta Ilmailulaitos Finavia vastaa. Ilmailulaitos Finavia huolehtii myös kenttäalueiden palo- ja pelastuspalveluista. Lentoliikenne Lentoasemalla tällä hetkellä säännölliset toimivat lentoyhtiöt ovat Finnair ja Blue1. Finnairilla on lentoreittejä Helsinkiin, Rovaniemelle ja Kemi- Tornioon. Blue1 tarjoaa lentoja Oulusta Helsinkiin. Lisäksi Wingo lentää Tampereelle ja Turkuun ja AirBaltic Riikaan. Oulun Tilauslento Oy tekee liikelento-, rahti- ja sairaankuljetuslentoja Skandinaviaan, Baltiaan ja Kuolan niemimaalle. Eri lentoyhtiöt lentävät charter-lentoja etelän lomakohteisiin ympäri vuoden. Liikennemäärät ja lentokalusto Nykytilanne Oulu on matkustajamäärien mukaan Suomen toiseksi vilkkain lentoasema (847 946 matkustajaa vuonna 2006) ja laskeutumismäärien mukaan seitsemänneksi vilkkain (11 046 laskeutumista vuonna 2006). Päivässä on noin 18 edestakaista vuoroa eri kohteisiin. Vuonna 2006 yleisin ilma-alustyyppi matkustajaliikenteessä oli Airbus 320- sarja, jolla tehtiin vuorokaudessa keskimäärin 16 operaatiota (lentoonlähtöjen ja laskeutumisten summa lisättynä mahdollisten laskukierrosten lähestymisten ja ylösvetojen määrällä). Saab 2000 -potkuriturbiinikoneilla ja AvroRJ85/100-koneilla tehtiin molemmilla noin 8 operaatiota päivässä. Il-
mavoimien Hornet- ja Hawk-koneiden yhteenlaskettu operaatiomäärä oli noin 5 operaatiota vuorokaudessa. Yleisilmailun pienkoneiden operaatioita oli noin 21 ja helikoptereiden noin 2 vuorokaudessa. Operaatiomäärät Oulun lentoasemalla klo 22 07 jakaantuivat vuonna 2006 lähes tasan lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin, lentoonlähtöjä oli 4,73 ja laskeutumisia 4,86 vuosikeskiarvona. Laskeutumiset painottuivat illan viimeisiin tunteihin. Lentoonlähdöt painottuivat aamun varhaisiin tunteihin. 12 Liikenteen kehittyminen Ilmailulaitos Finavian eri aikoina tekemät ennusteet Oulun lentoaseman liikenteen kehittymiselle lähtevät erilaisten strategioiden pohjalta, mutta niiden arviot liikennemääristä vuonna 2020 ovat varsin yhtenevät. Ilmailulaitos Finavian meluselvityksessä vuonna 2000 arvioitiin vuoden 2020 liikenneilmailun kasvukertoimeksi 1,75 aikavälillä 1999 2020. Vastaavasti yleisilmailun määrän arvioitiin pysyvän muuttumattomana. Viimeisimmät visiot arvioivat liikenteen kasvavan 3 4 prosenttia vuodessa vuosina 2004 2020. Vuoden 2004 liikenneilmailun laskeutumismäärä oli 6 800 ja vuonna 1999 vastaavasti 6 600. Kolmen tai neljän prosentin operaatiomäärien kasvu tarkoittaisi 15 vuodessa 1,56 1,8 -kertaista liikennemäärän kehitystä. Viimeisimmän arvion mukaan rahtiliikenne kehittyisi viisinkertaiseksi, mutta tällöinkin sen määrä jäisi noin kymmeneen operaatioon vuorokaudessa, kun liikenneilmailun kokonaisoperaatiomäärä olisi noin 75 operaatiota (noin 37 lentovuoroa päivässä). Liikenneilmailun laskeutumisia vuonna 2020 olisi noin 14 700. Sotilasilmailun kasvun on arvioitu meluselvityksessä olevan suurempi kuin siviililiikenteen. Puolustusvoimilta vuonna 2000 saatujen tietojen mukaan sotilasilmailun suihkukonekaluston operaatiomäärät kasvaisivat 17- kertaisiksi vuodesta 1999 vuoteen 2020 mennessä. Kasvu vastaisi 12 Hornet- ja Hawk-kalustolla tehtävää operaatiota vuorokaudessa. Lentoaseman tekniset tiedot Kenttäalue Oulun lentoaseman kiitotien pituus on 2 500 metriä ja leveys 60 metriä ja pinta-ala 15 hehtaaria. Sivukiitotie on poistettu liikennekäytöstä 2000-luvun alkupuolella ja nykyisin se toimii pienlentokoneiden asematasona. Kenttäalueen pinta-ala (kiitotie, rullaustiet, asematasot) on noin 32,3 hehtaaria. Ilmatila ja lentoreitit Ilmatila on yleisesti jaettu valvottuun ja valvomattomaan ilmatilaan. Valvottu ilmatila on rajoiltaan määritetty ilmatila, jossa annetaan eriasteista lennonjohtopalvelua ja jossa lentämiseen vaaditaan lennonjohtoselvitys. Lennonjohto vastaa porrastamisesta eli ilma-alusten välisen turvallisen etäisyyden säilymisestä valvotussa ilmatilassa. Valvotun ilmatilan rajat määritellään yleensä kaupallisen lentoliikenteen tarpeiden pohjalta. Tämä liikenne käyttää ns. mittarilentosääntöjä eli navigointi tapahtuu mittarinäyttämien perusteella. Kaupallinen lentoliikenne on aina lennonjohtopalvelun alaista liikennettä ja pysyy valvotussa ilmatilassa.
Valvomattomassa ilmatilassa saa lentää ilman lennonjohtoselvitystä lentosääntöjä noudattaen. Siellä lentävät pääsääntöisesti yleisilmailijat, jotka itse vastaavat ilma-alusten välisen turvaetäisyyden säilymisestä. Tämä liikenne käyttää pääasiassa ns. näkölentosääntöjä eli navigointi tapahtuu karttojen ja näköhavaintojen avulla. 13 Lennonjohto Ennen jokaisen johdetun lennon aloittamista ilma-aluksen tulee pyytää lennonjohdolta selvitys eli lupa lentää paikasta A paikkaan B. Lähilennonjohto (TWR eli Torni ) antaa reittiselvityksen ja lentoonlähtöselvityksen ilma-alukselle, joka on alkuvaiheessa sen vastuualueella. Selvitykseen sisältyy pääsääntöisesti vakiolähtöreitti (SID), matkalentoreitti määränpäähän ja lupa nousta tietylle korkeudelle. Oulun lentoasemalla sopivassa kohdassa ilmaan nousun jälkeen lähilennonjohto luovuttaa ilma-aluksen suoraan Tampereella Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksessa sijaitsevan aluelennonjohdon (ACC = Area Control Center) vastuulle. ACC:n ilmatila koostuu yksisuuntaisista lentoväylistä ja RNAV -määritellyistä lentoreiteistä. Ilma-alukset lentävät näitä reittejä pitkin määrätyllä korkeus-, sivuttais- tai pitkittäiserolla toisiinsa. Liittymäpintoina lähilennonjohdolta aluelennonjohdolle ja päinvastoin toimivat ns. tulo- ja menoportit. Menoporteille johtavat ns. vakiolähtöreitit (SID). Tuloporteilta on määritetty alkulähestymisreitit, jotka johtavat loppulähestymisen alkuun noin 15 km:n etäisyydelle kiitotien päästä. Loppulähestymisen ennen kiitotielle laskeutumista ilma-alus suorittaa joko mittarilähestymismenetelmän mukaisesti (ILS) tai hyvällä säällä näköyhteydessä kiitotiehen (ns. näkölähestyminen). Navigointiteknologia Ilma-aluksen suunnistus on mittarilentosääntöjen mukaan lennettäessä perustunut maassa olevien laitteiden ohjaamon näyttölaitteisiin antamien signaalien mukaan toimimiseen. Tärkein tällainen navigaatiolaite on monisuuntamajakka (VOR), johon liittyy myös etäisyyden mittauslaite (DME). Ilma-alusten navigointi perustuu enenevässä määrin satelliittipaikannuksen hyödyntämiseen eli RNAV-tekniikkaan (Area Navigation). Lentokoneen suunnistuslaitteet keräävät tietoa erinäisistä tietolähteistä, jotka voivat sijaita maanpinnalla (VOR, DME), avaruudessa (GPS-, GLONASS-satelliitit) tai lentokoneessa itsessään (INS eli inertia). Näistä tietolähteistä tai niiden yhdistelmistä saatujen tietojen perusteella lentokoneen suunnistustietokone suorittaa lentokoneen paikan määrityksen ja avustaa navigoinnissa ennalta määrättyjen reittiohjeiden mukaisesti. Kun RNAV-laitteisto on kytketty lentokoneen lennonhallintajärjestelmään eli FMS:ään (Flight Management System), pystytään lentokoneen suoritusarvoja hyödyntämään optimaalisesti eri lennon vaiheissa ja saavuttamaan merkittäviä polttoainesäästöjä ja vähentämään päästöjä. Lentoreitit lentoasemien lähialueen ulkopuolella on määritetty RNAV-pohjaisesti.
14 Lentoreitit Ilmatilan rakennetta ja lentoreittejä koskevat tiedot laaditaan ja julkaistaan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn määrittelemien menettelyiden mukaisesti käyttäen sen standardoimaa esittämistapaa. Lentoaseman kunnossapito Ilmailulaitos Finavian kunnossapitoyksikkö Kunnossapitoyksikkö vastaa lentoasema-alueen, rakennusten ja Finavian maakaluston kunnossapidosta. Lentoaseman kunnossapitoon kuuluu mm. kiitoteiden kunnossapito. Kunnossapitokaluston käyttö, huolto ja korjaus on verrattavissa tavallisiin raskaiden ajoneuvojen käyttöön ja ylläpitoon. Vanha kunnossapitoyksikkö sijaitsee terminaalin läheisyydessä. Uusi kunnossapitotukikohta on valmistunut vuonna 2006 vanhan sivukiitotien pohjoispuolelle. Tukikohdassa on asianmukaiset öljy- ja jäteöljysäiliöiden tilat. Kunnossapitoyksiköllä on lentoaseman kunnossapitoa varten 7 henkilöautoa, 6 pakettiautoa, 5 kuorma-autoa, 4 pyöräkuormaajaa, 3 lumilinkoa ja 5 harjapuhallinta. Talvikunnossapito Kiitotien liukkaudentorjunta on välttämätöntä talviaikana. Laskeutuva kone koskettaa kiitotietä 200 300 km:n tuntinopeudella, ja koneen on pystyttävä pysähtymään turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Jokainen lentoonlähtö ja laskeutuminen tarkastetaan ja arvioidaan erikseen. Kiitotiet pidetään puhtaana lumesta ja jäästä koko talven, jotta kentän pinnassa on riittävästi pitoa. Kitkaa huonontavat kiitotien pinnalla oleva jää, kuura, lumi ja loska. Kiitoteiden liukkauden kannalta vaikeimmat tilanteet syntyvät silloin, kun lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. Tällöin kiitotien pinta sulaa ja jäätyy ja tulee helposti erittäin liukkaaksi. Kiitotien kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti, jotta toimenpiteet kitkan parantamiseksi voidaan aloittaa ajoissa. Kitkan mittaus suoritetaan aina olosuhteiden muuttuessa tai vähintään kuuden tunnin välein. Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Harjaus aloitetaan kiitotien keskeltä ja lunta poistetaan reunoille päin. Näin lumi saadaan jakautumaan tasaisesti kiitotien molemmille puolille, mikä hidastaa korkeiden lumivallien syntymistä reuna-alueille. Kiitotien reunaan siirretty lumi kootaan kiitotien reunavalorivin sisäpuolelle valliksi, joka heitetään suurteholumilingolla pois kiitotieltä. Suurteholingon suurin heittopituus on noin 60 metriä. Kiitotien ulkopuolella on määritelty lumiprofiilit, joita korkeampia lumivalleja ei sallita. Heti kiitotievalojen ulkopuolella lumikerroksen paksuus ei saa olla yli 30 senttimetriä. Lunta saa 15 metrin etäisyydellä olla korkeintaan 1 metri, 20 metrin etäisyydellä 1,5 metriä ja 25 metrin etäisyydellä 3 metriä. Kiitotieltä talven aikana lingottu lumi on noin 50 60 metriä leveänä mattona kiitotien molemmin puolin. Jos talven lumensyvyys on 80 cm, on reuna-alueilla lunta keskimäärin noin 1,2 metriä. Asematasoalueella reunavallille ei ole korkeusrajoituksia. Kiitotieltä ja asematasolta kertyneitä lumia ei kuljeteta eikä varastoida muualle.
Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. Sääolosuhteiden mukaan kiitotielle levitetään tarvittaessa kemikaaleja 10 40 g/m 2 eli yhdellä levityskerralla 1 2 tonnia. Kemikaalit levitetään kiitotien 30 40 metrin levyiselle keskikaistalle. Lentoasemien toimintaa säädellään Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn määräyksiin perustuvilla kansallisilla ilmailumääräyksillä. Lentoasemien talvikunnossapitoa Suomessa koskee erityisesti ilmailumääräys AGA M3-10 "Lumenpoisto ja liukkaudentorjunta", joka perustuu kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen (Annex 14) normeihin ja suosituksiin sekä ICAOn julkaisuihin Airport Services Manual ja Air Navigation Plan European Region. Talvikunnossapitoon liittyviä määräyksiä on myös yleisissä määräyksissä lentoaseman ylläpidosta (AGA M3-3) sekä määräyksissä AGA M3-8 "Kenttäalueen liikenteen ohjaus ja valvonta". Ilmailulaitos Finavian sisäinen talvikunnossapitoa koskeva ohjeistus on koottu "Kenttätoimialan kunnossapito-ohjeistoon". 15 Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Suomen talven olosuhteissa lentokoneen pintaan kerrostuu usein lunta ja jäätä. Lumi ja jää on poistettava koneen pinnasta turvallisuussyistä, sillä ne voivat häiritä siiven aerodynaamista ja/tai ohjauslaitteistojen toimintaa. Jäänestokäsittelyllä estetään lumen kiinnittyminen ja jääkerroksen muodostuminen koneen pintaan lähtökiihdytyksen ja nousun aikana. Glykoliliuosten käyttömäärä kasvaa lentoliikenteen lisääntymisen myötä. Käyttömääriin vaikuttavat merkittävästi myös talven sääolosuhteet, erityisesti sadanta. Kun lämpötila on alle -10 ºC ja ilmankosteus on alhainen, ei koneen pintaan pääse muodostumaan jäätä, eikä jäänesto- tai jäänpoistokäsittelyjä tarvita. Sen sijaan konetyypeissä, joissa polttoainesäiliöt on sijoitettu siipiin, voi kylmenneen siiven pintaan muodostua ohut jääkerros, vaikka lämpöasteita olisi useita. Lentokoneiden jäänpoistoa ja -estoa koskevia määräyksiä ja ohjeita on kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteissä (Annex 6, Annex 14) ja ICAOn julkaisussa Manual of Aircraft Ground Deicing/Anti-icing Operations (doc 9640)". Lentokoneiden jäänpoistosta ja -estosta Suomen lentoasemilla on määrätty ilmailumääräyksessä GEN M1-3 "Maahuolinta lentoasemilla". Määräys on annettu ilmailulain (281/1995) ja ilmailuasetuksen (118/1996) nojalla ottaen huomioon EU:n neuvoston direktiivi 96/67/EY. Määräyksessä edellytetään, että menettelytapojen on oltava ICAO:n ohjeen (doc 9640) mukaisia, ellei toisin ole määrätty. Ilma-aluksen päällikkö vastaa jäänpoiston ja jääneston teettämisestä. Käsittelyjä tekevä maahuolinnan harjoittaja vastaa mm. käytettävien nesteiden käsittelystä valmistajan ohjeiden mukaisesti, käsittelyyn osallistuvan henkilöstön koulutuksesta ja siitä, että käsittelyt tehdään vahvistettujen menettelyohjeiden mukaisesti ottaen huomioon ilma-aluksen käyttäjän (lentoyhtiön) menetelmät ja ilma-alustyyppiä koskevat ohjeet. Käsittelyn päätteeksi ilma-aluksen päällikölle on annettava ilmoitus siitä, että jäätymisen kannalta kriittiset koneen osat on tarkastettu ja ettei niissä ole lunta, jäätä tai huurretta.
Jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyt suoritetaan AEA:n (Association of European Airlines) dokumentissa Recommendations for De-icing/Anti-icing of Aircraft on the Ground esitettyjen periaatteiden mukaisesti. 16 Polttoaineet ja kemikaalit Ilmailulaitos Finavian käyttämät polttoaineet Lentoasemalla on lämpökeskus, joka käyttää keskiraskasta polttoöljyä, ja kaksi varavoimalaa, joista toinen sijaitsee kunnossapitoyksikön tiloissa ja toinen kiitotien luoteispään pohjoispuolella. Lämpökeskuksen polttoaineen varastosäiliö (tilavuus 150 m 3 ) on 2-vaippainen ja sijaitsee 100 %:n valuma-altaassa. Valuma-altaan ja säiliön täyttöalueen sadevedet johdetaan öljynerottimen kautta sadevesiviemäriin. Normaalitilanteessa valumaaltaan tyhjennysventtiili on kiinni. Ennen öljynerotinta linjassa on kaksi sulkukaivoa (molemmille haaroille yksi) ja erottimen jälkeen yksi sulkukaivo. Kunnossapitoyksikkö käyttää kaluston polttoaineena polttoöljyä ja dieseliä. Polttoöljyn kulutus vuonna 2004 oli 72 m 3, dieselin kulutus 39 m 3 ja bensiinin kulutus 4,5 m 3. Maakaluston jakeluasemalla on kolme polttoaineen varastosäiliötä: polttoöljy- (tilavuus 20 m 3 ), diesel- (tilavuus 20 m 3 ) ja bensiinisäiliö (tilavuus 10 m 3 ). Säiliöt ovat valuma-altaassa ja altaan sadevesien poistoventtiili on normaalisti kiinni. Jakeluasema on kunnostettu kauppa- ja teollisuusministeriön ns. jakeluasemapäätöksen mukaiseksi vuonna 2003 päällystämällä jakelualue tiiviillä asfaltilla Oulunsalon kunnan ympäristöpalvelujen määräämällä tavalla. Toimenpiteellä on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyntä 8.7.2003. Jakelualueen hulevedet ja valuma-altaaseen kertyvät sadevedet johdetaan öljynerottimen kautta sadevesiviemäriin. Erottimen jälkeen linjaan on päällystystyön yhteydessä asennettu uusi sulkukaivo. Lisäksi kunnossapitoyksiköllä on kaksi maanpäällistä jäteöljysäiliötä (tilavuudet 2 m 3 ja 1,5 m 3 ). Seuraavassa taulukossa on esitetty Ilmailulaitos Finavian polttoainesäiliöt. Kohde Polttoaineen laatu Säiliön tilavuus Sijainti Valumaallas m 3 Materiaali Valmistus- Vuosi Lämpökeskus Pö 150 Maanpäällinen On Teräs 1996 Lämpökeskus, päiväsäiliö Pö 10,6 Maanpäällinen On Teräs 1971 Varavoimasäiliö, sisätiloissa Pö 1,1 Maanpäällinen On Teräs 2003 Varavoimasäiliö, sisätiloissa Pö 6 Maanpäällinen On Teräs 2003 Lämmitysöljysäiliö, sisätiloissa Pö 1,5 Maanpäällinen On Muovi 1997 Lämmitysöljysäiliö, sisätiloissa Pö 1,5 Maanpäällinen On Teräs 1986 Jäteöljysäiliö, sisätiloissa Jäteöljy 1,5 Maanpäällinen On Muovi 1986 Lämmitysöljysäiliö Pö 3 Maanalainen Ei Muovi 1980 Varavoimasäiliö, sisätiloissa Pö 3 Maanpäällinen On Teräs 1995 Kunnossapitoyksikön polttoaineiden jakelupiste Pö 20 Maanpäällinen On Teräs 1979 Kunnossapitoyksikön polttoaineiden jakelupiste Diesel 20 Maanpäällinen On Teräs 1979 Kunnossapitoyksikkö Jäteöljy 2 Maanpäällinen Ei Teräs 1992 Kunnossapitoyksikkö Bensiini 10 Maanpäällinen On Teräs 1979
17 Ilmailulaitos Finavian käyttämät kemikaalit Oulun lentoasemalla käytetään liukkaudentorjuntaan kaliumformiaattia (HCOOK; neste) ja natriumformiaattia (HCOONa; rae). Formiaattien lisäksi lentoasemalla on viime vuosina käytetty myös kaliumasetaattia (CH 3 COOK; neste) ja natriumasetaattia (CH3COONa; rae). Nestemäiset liukkaudentorjuntakemikaalit varastoidaan sisätiloissa erillisessä varastorakennuksessa (säiliöiden tilavuudet 2 x 15 m 3 ) ja rakennuksen ulkopuolella olevassa varasäiliössä (tilavuus 17 m 3 ). Raemaiset liukkaudentorjuntakemikaalit varastoidaan huoltorakennuksen tiloissa. Lentoasemalla tehdään kunnossapitokaluston ja muiden laitteistojen huolto- ja korjaustöitä, joissa käytetään mm. liuotinpohjaisia pesuaineita ja muita puhdistusnesteitä. Lisäksi lentoasemalla varastoidaan ajoneuvo- ja työkonekaluston huolloissa tarvittavia aineita ja toiminnassa syntyviä ongelmajätteitä. Kemikaalit ja ongelmajätteet säilytetään kunnossapitohallissa tynnyreissä. Jäteöljyt varastoidaan kahdessa säiliössä (tilavuudet 1,5 m 3 ja 2 m 3 ). Lentoaseman vedenottamon vesilaitos käyttää vedenkäsittelyssä kaliumpermanganaattia ja natriumhydroksidia. Muiden toimijoiden käyttämät polttoaineet ja kemikaalit Shell Ilmailuhuollon kaksi teollista varastoaluetta eivät kuulu lentoaseman lupahakemukseen. Oulunsalon kunta on myöntänyt 25.5.2000 ympäristöluvan Shell Ilmailuhuollolle lentopolttoaineiden varastointiin ja jakeluun Oulun lentoasemalla. Toinen varastoalue sijaitsee lentoasema-alueen koillisosassa ja siellä varastoidaan lentopetrolia eli kerosiinia (JET A-1) kahdessa 100 m 3 :n suuruisessa säiliössä. Sivukiitotiellä on pienkoneiden tankkauspaikka, jossa varastoidaan lentobensiiniä (25 m 3 ). Ilma-alusten tankkauksista huolehtii Airpro Oy. Puolustusvoimien polttoainevarastot eivät myöskään kuulu lupahakemukseen. Lentokoneiden deicing-käsittelyjä (jäänpoisto ja jäätymisen esto) Oulun lentoasemalla tekevät Finnair, jonka alihankkijana toimii RTG Ground Handling Oy, ja Nordic Aero Oy, jonka alihankkijana toimii Airpro Oy. Käsittelyihin käytetään propyleeniglykolipohjaisia (C 3 H 6 (OH) 2 ) nesteitä. Finnairin glykolinesteet ovat varastoituina yhtiön vuokraamissa tiloissa vanhassa lentokonehallissa (tyypin I varastosäiliö 20 m 3, tyypin IV nesteet muovikonteissa á 1 m 3 ). Nordic Aero Oy:n tyypin I glykolineste on varastoituna lentoaseman kunnossapidon piha-alueella (varastosäiliöt 27 m 3 ja 10 m 3 (lämmitettävä)) ja tyypin IV glykolineste on muovikonteissa (tilavuus á 1 m 3 ) kunnossapito- ja lämpökeskusrakennuksen tiloissa.
Seuraavassa taulukossa on esitetty lupahakemukseen kuuluvat lentoasemalla käytettävät kemikaalit. 18 Kemikaali tai valmiste Kalium-formiaatti neste (Meltium) Natriumfor-miaatti rae (Safeway SF) Safewing MP I, Kilfrost type I Safewing MP IV, Kilfrost type IV, Maxflight Koostumus kaliumformiaatti lisäaineet vesi Osuus (%) n. 50 1 2 n. 50 CAS-nro Luokitus ja lausekkeet natriumformiaatti n. 100 141-53-7 disodium metasilicate ei tiedossa 6834-92-0 C; R34-37 muut lisäaineet 1 2 propyleeniglykoli n. 80 57-55-6 lisäaineet 1 2 vesi n. 20 propyleeniglykoli n. 60 57-55-6 lisäaineet 1 2 vesi n. 40 Kevyt polttoöljy kevyt polttoöljy >99 68476-30-2 Xn, N, carc. cat 3; R40-65-66-51/53 Diesel diesel >99 68334-30-5 Xn, N, carc. cat 3; R40-65-66-51/53 Bensiini Afrofilm AFFF 3%, sammute bensiini >85 % 86290-81-5 F+, T, N, carc. cat.2; R12-38- 45-65-67-51/53 metyylitertbutyylieetteri C 5 -C 6 - alkyylimetyylieetteri 2-butoksi-etanoli hiilivety- ja fluoritensidejä Enimm. määrä pros. ja varast. Keskimääräinen käyttö (/a) Käyttötarkoitus ja kohde 590-29-4 63 t 100 t liukkaudentorjunta <15 % 1634-04-4 F; R11 <15% 91995-60-7 F; R11 8-10 111-76-2 Xn; R20/21/22-37 15 t Liukkaudentorjunta 18 t 80 t lentokoneiden jäänesto/poisto 10 t 30 t lentokoneiden jäänesto/poisto 175 t 62 t KT: 27, polttoaineet 17 t 32 t KT: 27, polttoaineet 7,5 t 4 t KT: 27, polttoaineet 0,4 t sammutusvaahto TOL: 99, KT: 36 Voiteluöljy (useita eri tuotteita) mineraaliöljy >80 % 64742-65-0 1 t KT: 35, voiteluaineet ja lisäaineet Superpesu trikloorietyleeni > 99 79-01-6 Xn, R40 200 l koneiden huol- < 10 l koneiden huolto Certanium Oxaway piidioksidi 35 45 14808-60-7 TLV = 0,1 mg/m 3 dodekyylibentseeni sulfonihappo 3 5 27176-87-0 Syövyttävä pinta-aktiivinen aine 5 11 9016-45-9 Tiivisteiden irrotusspray dikloorimetaani 70 100 Xn, R40 etanoli 2,5 10 F, R11 propaani 10 25 74-98-6 F*, R12 butaani > 10 106-97-8 F*, R12 Kaliumpermanganaattganaatti kaliumperman- 100 7722-67-7 O, Xn; R8-22 50 kg Natronlipeä natriumhydroksidi > 98 1310-73-2 C; R35 50 kg to, pesu 10 l koneiden huoltoon < 100 kg vesilaitos, vedenkäsittely < 100 kg vesilaitos, vedenkäsittely Energian käyttö Oulun lentoasemalla on keskiraskaalla polttoöljyllä toimiva kattilaitos. Laitoksessa on 900 kw:n ja 2,1 MW:n tehoiset kattilat. Polttoöljyn kulutus
vuonna 2004 oli 431 m 3. Maanpäällinen lämmitysöljysäiliö (tilavuus 150 m 3 ) on 2-vaippasäiliö, joka on sijoitettu valuma-altaaseen. Lämpöenergian kulutus oli vuosina 2000 2004 keskimäärin 3 465 MWh ja sähköenergian kulutus keskimäärin 2 975 MWh. 19 Vedenhankinta ja viemäröinti Lentoasema ottaa käyttövetensä omalta vedenottamolta, joka sijaitsee terminaalin kohdalla kiitoradan eteläpuolella. Vesi käsitellään suodattamalla, alkaloimalla (lipeä) ja hapetuskemikaalilla (kaliumpermanganaatti). Vedenkulutus vuosina 2000 2004 on ollut noin 6 600 m 3 vuodessa. Oulunsalon lentoasemalla käytössä ollut sekaviemäröinti muutettiin erillisviemäröinniksi vuonna 1973, mistä lähtien jätevedet on johdettu Oulunsalon kunnalliseen viemäriverkostoon. Lentoaseman sadevesiviemäriverkosto on kuvattu vuosina 1987, 1990 ja 2002. Käynnissä oleva sadevesiviemäriverkoston kartoitus käsittää kaivojen mittaukset (sijainnit ja korkotasot), mutta ei verkoston kuvauksia. Kartoituksen tuloksena saadaan tarkka piirustus kaivojen sijainnista ja viemäreiden kaadoista. Työ valmistuu kesän 2007 aikana. Maaliikenne ja järjestelyt Lentoasema sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kentälle suuntautuva liikenne on matkustaja- ja työmatkaliikennettä, jonka määrä on ollut noin 5 240 henkilöajoneuvoa päivässä. Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Lentoaseman alueella tai välittömässä läheisyydessä on todettu kaksi pilaantunutta maa-aluetta: lentoaseman vanha kaatopaikka ja lentoasemalla sijaitseva Shell Ilmailuhuollon öljyvarastoalue. Laajempaa selvitystä maaperän laadusta lentoasema-alueella ei ole tehty. Lentoaseman vanha maankaatopaikka (0,5 ha) sijaitsee lentoasemaalueen pohjoispuolella Papinjärveä ympäröivän suoalueen laidalla. Kaatopaikka on ollut Oulunsalon kunnan ja Oulun lentoaseman yhteiskäytössä. Toiminnan aikana kaatopaikalle on tuotu yhdyskuntajätettä ja pieniä määriä öljypitoista teollisuusjätettä. Viimeiset käyttövuodet alue toimi maankaatopaikkana. Käyttö maa-aineksen läjitysalueena lopetettiin vuonna 1993 ja kaatopaikan pinta tiivistettiin valumavesien johtamiseksi. Kaatopaikka sijaitsee Salonselän pohjavesialueen reunavyöhykkeellä, noin 200 metrin etäisyydellä pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen rajasta. Pohjaveden virtaus suuntautuu alueen ojiin itään ja kaakkoon ja niistä edelleen Pasko-ojaan, joka laskee Kempeleenlahteen. Alueen maaperä jätetäytön alapuolella on osaksi savea, joka pidättää haitta-aineiden kulkeutumista. Alueen pilaantuneisuutta on tutkittu Oulunsalon kunnan toimesta vuonna 1993 ja Ilmailulaitoksen toimesta vuonna 2001. Tutkimuksissa todettiin alueen maa-aineksen ja pohjaveden olevan lievästi pilaantunutta. Oy Shell Ab:n öljyvarastoalueen maaperässä todettiin vuonna 2001 paikoin SAMASE -raja-arvot ylittäviä mineraaliöljyn ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksia. Varastoalue, jolta pohjaveden virtaussuunta on pohjoisluoteeseen ja eteläkaakkoon, sijaitsee Salonselän pohjavesialueella noin
700 metrin etäisyydellä lentoaseman vedenottamosta. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut 19.6.2002 päätöksen Oy Shell Ab:lle pilaantuneen maa-alueen kunnostamisesta. Pilaantunut maa-alue on kunnostettu kesällä 2002. 20 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Lentoaseman teknisille toimintaratkaisuille ei ole laadittu parhaan käytettävissä olevaan tekniikan arvioimiseen sovellettavaa BAT-vertailuasiakirjaa (BREF). Lentoasematoiminnan parhaita teknisiä ratkaisuja on käsitelty kiitotien talvikunnossapidon osalta. Mekaaninen liukkaudentorjunta Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan määrätyissä sääolosuhteissa kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon tai ennakoivaan liukkaudentorjuntaan estämään kosteuden jäätymistä. Suomessa kenttäalueiden puhdistukseen käytetään kotimaisia harjapuhallinyhdistelmiä. Suomalaisia talvikunnossapidon periaatteita ja -laitteistoja käytetään myös muualla maailmassa. Aurauksen ja harjauksen lisäksi mekaaniseksi keinoksi lasketaan hiekoittaminen. Tutkimusten mukaan hiekoittaminen lisää kitkaa vain kertaluonteisesti ja silloinkin hyvin marginaalisesti. Lisäksi osa lentokalustosta (esim. suihkumoottorit ja potkurit) on vaurioherkkä hiekalle. Eräät lentoyhtiöt ovat kieltäneet normaalioperoinnin hiekoitetuilla kiitoteillä hiekalle asetetuista tarkoista normeista huolimatta. Tämän vuoksi hiekoittaminen on poikkeuksellinen toimenpide. Kemiallinen liukkaudentorjunta Tekninen urea on ollut aikaisemmin perinteinen ja ainoa lentoasemille soveltuva sulatusaine. Se ei aiheuta metallien korroosiota kuten tiesuolat. 1980-luvulla on kehitetty glykolipohjaisia aineita, joita Suomessa ei kuitenkaan ole käytetty. Ensimmäinen asetaattipohjainen tuote (Clearway 1) tuli markkinoille 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun jälkipuolella asetaattien käyttö lisääntyi. Asetaateilla on eräissä tilanteissa paremmat ominaisuudet kuin urealla. Suorien ympäristövaikutusten kannalta parhaita markkinoilla olevia tuotteita ovat asetaatit ja formiaatit. Formiaatteja pidetään ympäristölle vähemmän haitallisina kuin ureaa ja asetaatteja. Euroopan lentoasemilla käytetään yleisimmin asetaatteja, formiaatteja sekä ureaa. Useat lentoasemat käyttävät mm. glykoli- ja alkoholipohjaisia tuotteita. Suorien ympäristövaikutusten lisäksi käytettäviä aineita valittaessa on otettava huomioon aineiden vaikutukset lentokoneiden materiaaleihin ja päällysteeseen, millä on merkitystä lentoturvallisuuden kannalta.
21 Liukkausvaroitusjärjestelmät Ennakoiva liukkaudentorjunta vähentää kemikaalien käyttömääriä. Kiitotien sulana pitämiseen tarvitaan vain puolet siitä kemikaalimäärästä, joka tarvitaan saman jäätyneen vesimäärän sulattamiseen. Liukkausvaroitusjärjestelmien avulla pystytään tekemään keliä koskevia ennusteita ja soveltamaan ennakoivaa liukkaudentorjuntaa. Muut sulatusmenetelmät Talvikunnossapidon menetelmiä kehitetään jatkuvasti, jolloin yhtenä oleellisena valintakriteerinä ovat niiden ympäristövaikutukset. Kiitotien sulattaminen on mahdollista maarakenteeseen sijoitetulla lämmityslaitteistolla, esim. sähkölämmityksellä, mutta sen haittoina ovat suuret investointi- ja käyttökustannukset. Kiitotien pinnan kuivaamista imurilla on myös tutkittu, mutta koko kentän mittakaavassa toimivaa laitetta ei ole pystytty rakentamaan. Lisäksi on tutkittu asfalttipäällysteiden kuumentamiseen käytettävien laitteiden soveltuvuutta talvikunnossapitoon. Menetelmän heikkoutena on suuri polttoaineen kulutus, huono kapasiteetti ja päällysteen vaurioitumisriski. Asetaattien ja formiaattien vaikutuksia sähkökomponenttien, lentokonemateriaalien ja päällysteiden kestävyyteen tutkitaan edelleen. Sotilasilmaaluksissa havaittujen materiaalivaikutusten johdosta Ilmailulaitos Finavia kokeili liukkaudentorjunnassa betaiinipohjaista Betafrost-nimistä tuotetta talvikausilla 2005 2006 ja 2006 2007 Tampere-Pirkkalan ja Kauhavan lentoasemilla. Betaiini on hyvin hajoava myrkytön orgaaninen yhdiste, jota on käytetty mm. lämmönsiirtonesteissä. Ilmailulaitos Finavia on kuitenkin ilmoittanut, ettei sillä ole suunnitelmaa aineen käyttöön ottamiseksi Oulun lentoasemalla. Ympäristöjohtamisjärjestelmä Ilmailulaitos Finavian ympäristötyötä koordinoi ympäristöjohtoryhmä, johon kuuluu laitoksen ylin johto ja asiantuntijoita. Ilmailulaitos Finavia hyödyntää toiminnassaan ISO 14001 -standardin mukaista ympäristöjohtamisjärjestelmää. Ympäristötietoa kerätään etenkin melutilanteesta, lentoreiteistä, pinta- ja pohjavesitilanteesta (liukkaudentorjunta- ja jäänestoaineiden valumien vaikutuksista) ja kaasupäästöistä. Vuosittain laadittavassa Finavian ympäristöraportissa tai -katselmuksessa esitellään kuluneen toimintavuoden ympäristötyötä ja listataan lentoasemakohtaiset ympäristötunnusluvut. Ympäristöjärjestelmän vastuut organisaatiossa Lentoaseman päällikkö vastaa lentoaseman toiminnasta ja on vastuussa asetettujen ympäristötavoitteiden toteuttamisesta sekä ympäristöasioiden hoidosta lentoasemalla. Lentoaseman päällikön määräämä ympäristövastaava ylläpitää ympäristöjärjestelmän dokumentaatiota lentoasemalla ja vastaa ympäristötietojen toimittamisesta raportointia varten. Lentoaseman muun henkilöstön tehtävänä on ilmoittaa toimintatapoja tai järjestelmää koskevista puutteista ja syntyvistä kehittämisideoista sekä toimia annetun ohjeistuksen mukaisesti.
22 Ympäristöpolitiikka Ilmailulaitos Finavian ympäristöpolitiikassa on määritelty toiminta ilmailun ja yhteiskunnan parhaaksi, osaaminen ja vastuuntunto, ympäristön kuormittumisen ehkäiseminen, ympäristöasioiden hallinta ja kansainvälinen yhteistyö. YMPÄRISTÖKUORMITUS Oulun lentoaseman toiminnassa merkittäviä päästöjä ja ympäristövaikutuksia aiheutuu lentoaseman kenttä-alueen kunnossapidosta, kunnossapitokaluston käytöstä ja huollosta, lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyistä, lentokoneiden liikkumisesta ja lentoaseman rakennusten ylläpidosta. Kiitoteiden talvikunnossapidossa käytetään liukkaudentorjunta-aineita, jotka valumavesien kautta aiheuttavat vesistökuormitusta. Kunnossapitokaluston käyttö, huolto ja korjaus ovat verrattavissa raskaiden ajoneuvojen käyttöön ja ylläpitoon, jossa käsitellään polttoaineita ja syntyy jätteitä. Lentokoneiden käyttöhuollossa merkittävin toiminto on lentokoneiden pintojen jäänesto ja -poisto talviaikana. Toiminnassa käytetty propyleeniglykoli voi valumien kautta aiheuttaa vesistökuormitusta. Lentotoiminnasta aiheutuu melua ja pakokaasupäästöjä. Lentoasema-alueen rakennusten ylläpidosta aiheutuu ympäristövaikutuksia energian käytöstä ja jätteistä. Lentokoneiden tankkaustoiminta edellyttää polttonesteiden varastointia ja käsittelyä, johon sisältyy vahinkoriski. Lentopolttonestehuollosta vastaa öljy-yhtiö, mutta Ilmailulaitos Finavian pelastuspalvelulla on vastuu mahdollisen vahingon vaikutusten ensitorjunnasta. Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Lentoasemalla etenkin kenttäalueen ja rullausteiden talvikunnossapito sekä ilma-alusten jäänesto aiheuttavat pintavesiin kuormitusta. Talvikunnossapito Oulun lentoasemalla urean käyttö liukkaudentorjuntaan lopetettiin vuonna 1994. Kaliumasetaattia on käytetty vuodesta 1991 lähtien ja vuodesta 2001 lähtien on käytetty kaliumformiaattia ja/tai kaliumasetaattia. Talvikaudella 2004 2005 formiaattia käytettiin 234 tonnia 34 hehtaarin lentoliikennealueella (kiitotie, rullaustiet ja asemataso). Talvikaudella 2004 2005 liukkaudentorjuntakemikaaleista aiheutuva teoreettinen biologinen hapenkulutus BOD 7 oli hiukan alle 40 tonnia. Osa käytetyistä kemikaaleista kulkeutuu kenttäalueen sadevesiviemäriverkostoon ja osa imeytyy maaperään. Liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärä ennustetilanteessa 2020