Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 9 2005 vuodeksi 2006 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2006 2008 Kaupunginvaltuuston vahvistama 16.11.2005 för år 2006 och ekonomiplan för åren 2006 2008 Fastställd av Stadsfullmäktige 16.11.2005
SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida Sivu Sida YLEISPERUSTELUT - ALLMÄNNA MOTIVERINGAR PÄÄTÖSEHDOTUKSET - FÖRSLAG TILL BESLUT TALOUSARVION SITOVUUS - BUDGETENS BINDANDE VERKAN Selityksiä - Förklaringar 50 5 43 47 3 18 Kaupunginmuseo - Stadsmuseet 170 3 19 Orkesteritoiminta - Orkesterverksamhet 173 3 21 Korkeasaaren eläintarha - Högholmens djurgård 177 3 31 Nuorisotoimi - Ungdomsväsendet 179 3 41 Liikuntatoimi - Idrottsverksamhet 183 3 52 Henkilöstökeskus - Personalcentralen 187 3 53 Työterveyskeskus - Företagshälsovårdscentralen 197 3 55 Tietokeskus - Faktacentralen 199 KÄYTTÖTALOUSOSA - DRIFTSEKONOMIDELEN 1 KAUPUNGINJOHTAJAN TOIMIALA - STADSDIREKTÖRSROTELN 1 01 Vaalit - Val 56 1 02 Kaupunginvaltuusto - Stadsfullmäktige 57 1 03 Tarkastuslautakunta ja -virasto - Revisionsnämnden 58 och kontoret 1 04 Kaupunginhallitus - Stadsstyrelsen 60 1 11 Kaupunginkanslia - Stadskansliet 62 1 13 Talous- ja suunnittelukeskus - Ekonomi- och 64 planeringscentralen 1 14 Keskitetysti maksettavat henkilöstömenot - 68 Personalutgifter som betalas centraliserat 1 27 Kunnallisverotus - Kommunalbeskattning 70 1 31 Finlandia-talo - Finlandiahuset 71 1 39 Muu yleishallinto - Övrig allmän förvaltning 72 Helsingin Energia - Helsingfors Energi 79 Helsingin Vesi - Helsingfors Vatten 83 Helsingin Satama - Helsingfors Hamn 90 2 KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI - STADSPLANERINGS- OCH FASTIGHETSVÄSENDET 2 11 Kaupunkisuunnittelulautakunta ja -virasto - 98 Stadsplaneringsnämnden och -kontoret 2 21 Kiinteistölautakunta ja -virasto - Fastighetsnämnden 100 och -kontoret 2 22 Asuntotuotantotoimisto - Bostadsproduktionsbyrån 106 2 31 Rakennusvalvonta - Byggnadstillsyn 108 3 SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI - BILDNINGS- OCH PERSONALVÄSENDET 55 97 111 3 02 Opetusvirasto - Utbildningsverket 112 3 03 Ammattikorkeakoulu - Yrkeshögskolan 144 3 11 Suomenkielinen työväenopisto - Finska arbetarinstitutet 150 3 12 Ruotsinkielinen työväenopisto - Svenska arbetarinstitutet 153 3 15 Kaupunginkirjasto - Stadsbiblioteket 155 3 16 Kaupungin taidemuseo - Stadens konstmuseum 158 3 17 Kulttuuritoimi - Kulturväsendet 161 4 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI - BYGGNADS- OCH MILJÖVÄSENDET 203 4 05 Helsingin kaupungin tukkutori - Helsingfors 204 stads partitorg 4 08 Hankintakeskus - Anskaffningscentralen 206 4 09 Yleisten töiden lautakunta ja rakennusvirasto - 208 Nämnden för allmänna arbeten och byggnadskontoret 4 35 Pelastustoimi - Räddningsväsendet 219 4 37 Ympäristölautakunta - Miljönämnden 223 Liikennelaitos - Trafikverket 225 Helsingin kaupungin palvelukeskus - Helsingfors 234 stads servicecentral Helsingin Tekstiilipalvelu - Helsingfors Textiltjänst 240 5 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSVÄSENDET 245 5 11 Sosiaalivirasto - Socialverket 248 5 21 Terveyskeskus - Hälsovårdscentralen 264 5 22 Käyttövarat, Khn käytettäväksi - Dispositionsmedel, till Stns disposition 273 TULOSLASKELMAOSA - RESULTATRÄKNINGSDELEN Tuloslaskelma - Resultaträkning 277 Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetty tuloslaskelma - Kombinerad resultaträkning för förvaltningarna och affärsverken 7 TULOSLASKELMAOSA - RESULTATRÄKNINGSDELEN 278 279 7 01 Toiminnan rahoitus - Finansiering av verksamheten 279 7 02 Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Finansierings- och 280 investeringsverksamhet 7 03 Rahastointi - Fondering 285 7 05 Poistoerot - Avskrivningsdifferenser 286
2 SISÄLLYS INNEHÅLL Sivu Sida Sivu Sida INVESTOINTIOSA - INVESTERINGSDELEN 8 INVESTOINTIOSA - INVESTERINGSDELEN 289 8 01 Kiinteä omaisuus - Fast egendom 289 8 02 Talonrakennus - Husbyggnad 291 8 03 Kadut, liikenneväylät ja radat - Gator, trafikleder 296 och banor 8 05 Väestönsuojat - Skyddsrum 299 8 06 Puistorakentaminen - Anläggande av parker 300 8 07 Liikuntapaikat - Idrottsplatser 301 8 08 Korkeasaaren eläintarha - Högholmens djurgård 302 8 09 Irtaimen omaisuuden perushankinta - Grundanskaffning 303 av lös egendom 8 18 Helsingin kaupungin tukkutori - Helsingfors 305 stads partitorg 8 21 Kuntayhtymät - Samkommuner 305 8 22 Arvopaperit - Värdepapper 306 8 29 Muu pääomatalous - Övrig kapitalhushållning 307 4. Investointiohjelma vuosiksi 2006 2010 - Investeringsprogram för åren 2006 2010 5. Talonrakennuksen ja väestönsuojien rakennusohjelma vuosiksi 2006 2010 - Byggnadsprogram för husbyggnad och skyddsrum för åren 2006 2010 6. Liikuntapaikkojen rakennusohjelma vuosiksi 2006 2010 - Program för anläggning av idrottsplatser för åren 2006 2010 Kvston päätökset 18 2005 asia 3 - Stges beslut 18 2005 ärende 3 Kvston päätökset 19 2005 asia 3 - Stges beslut 19 2005 ärende 3 RAHOITUSOSA - FINANSIERINGSDELEN Rahoituslaskelma - Finansieringskalkyl 311 Virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhdistetty rahoituslaskelma - Kombinerad finansieringskalkyl för förvaltningarna och affärsverken 312 9 RAHOITUSOSA - FINANSIERINGSDELEN 313 9 01 Pitkävaikutteinen rahoitus - Långfristig finansiering 313 on liittyvät taulukot - Tabeller till budgeten 1. Ottolainat - Upptagna lån n liitteet - Bilagor till budgeten 1. Vuoden 2006 talousarvioon sisältyvistä avustusmäärärahoista sidotut avustukset ja avustuksenluonteiset korvausmäärärahat - Understöd och understödsmässiga ersättningsanslag, som skall anvisas ur understödsanslagen i 2006 års budget 2. Vuoden 2006 talousarvioon sisältyvien jäsenmaksujen erittely - Specifikation av medlemsavgifterna i 2006 års budget 3. Konserniin kuuluvat yhtiöt ja säätiöt - Bolag och stiftelser inom koncernen
TALOUSARVIO BUDGET TALOUSSUUNNITELMA EKONOMIPLAN
5 YLEISPERUSTELUT ALLMÄNNA MOTIVERINGAR 0 JOHDANTO 0 INLEDNING Vuoden 2006 talousarvioehdotus perustuu lauta- ja johtokuntien tekemiin talousarvioehdotuksiin, joiden valmistelu pohjautui kaupunginhallituksen 7.3.2005 antamiin talousarvion ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeisiin sekä 7.12.2004 antamiin suunnittelun yhteisiin lähtökohtiin. Laatimisohjeissa edellytettiin, että lauta- ja johtokunnat laativat talousarvioehdotuksen sopeuttamalla toiminnasta aiheutuvat menot ja investoinnit kestävän tulopohjan mukaiselle tasolle ohjeissa annetun raamin mukaisesti. Euromääräisenä lähtökohtana olivat vuoden 2005 talousarvion taloussuunnitelmaluvut vuodelle 2006, joihin lisättiin palkantarkistuksista aiheutuvat määrärahat. Lisäksi ohjeisiin sisältyi kaupunginhallituksen talousarvion valmistelutyötä ohjaavia kannanottoja. Förslaget till budget för år 2006 utgår från nämndernas och direktionernas budgetförslag, vilka baserar sig på stadsstyrelsens direktiv 7.3.2005 om hur budget- och ekonomiplaneförslaget skall utarbetas och på de av stadsstyrelsen 7.12.2004 fastslagna gemensamma utgångspunkterna för planeringen. Enligt direktiven för budgetarbetet skall nämnderna och direktionerna utarbeta sina budgetförslag genom att anpassa utgifterna för verksamheten och investeringarna till en nivå som motsvarar en hållbar inkomstbas, inom den ram som ges i direktiven. Utgångspunkt för eurobeloppen är de ekonomiplanesiffror i 2005 års budget som gäller år 2006 höjda med det anslagsbelopp som hänför sig till lönejusteringar. Direktiven innefattar också ställningstaganden från stadsstyrelsen som styr budgetberedningen. 1 LÄHTÖKOHDAT 1 UTGÅNGSPUNKTER 1.1 Yleinen talouskehitys 1.1 Den allmänna ekonomiska utvecklingen Yleistä talouskehitystä ja kunnallistaloudellista tilannetta kuvaavat tekstit perustuvat valtion talousarvioesityksen 2006 yleisperusteluosaan ja talousarvioesityksen liitteenä olevaan taloudelliseen katsaukseen. Kansainvälisessä taloudessa koettiin suhdannehuippu vuonna 2004, ja vuosina 2005 2006 kasvun ennakoidaan olevan jo hitaampaa niin Yhdysvalloissa, Japanissa kuin euromaissakin. Kiinan kasvun ennakoidaan jatkuvan voimakkaana, samoin Venäjän. Vaikka euroalueen kasvun arvioidaankin hieman piristyvän vuonna 2006, epävarmuutta liittyy muun muassa raaka-aineiden, erityisesti raakaöljyn, hintakehitykseen sekä euron ulkoisen arvon kehittymiseen. Euron pysyminen vahvana rajoittaa eurooppalaisten vientiyritysten hintakilpailukykyä, ennätyskallis raakaöljy puolestaan heikentää yrityksien kannattavuutta ja kotitalouksien luottamusta. Kansainvälisen talouden näkymiä varjostavat muutkin rakenteelliset ongelmat ja tasapainottomuudet, kuten Yhdysvaltojen vaihtotaseen ja valtiontalouden vajeet sekä epävarmuus Kiinan talouskasvun kestävyydestä. Euroalueen kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 1,6 % ja ensi vuonna 1,9 %. Suomen talouskasvu oli vahvaa lähes koko vuoden 2004 ja kokonaistuotannon määrä lisääntyi 3,6 %. Kasvu perustui vahvasti kotimaiseen kysyntään, sillä viennin ripeän kasvun vastapainona myös tuonti lisääntyi tuntuvasti. Kokonaistuotannon 2 % kasvu Texterna om den allmänna ekonomiska utvecklingen och kommunernas ekonomiska läge bygger på den allmänna motiveringen i statens budgetproposition 2006 och på den ekonomiska översikten i en bilaga till budgetpropositionen. Den internationella ekonomin upplevde en konjunkturtopp år 2004, och tillväxten väntas redan åren 2005 och 2006 vara långsammare i både USA, Japan och euroländerna. Den kraftiga tillväxten i Kina och Ryssland väntas fortsatta. Även om tillväxten i euroområdet antas bli något större år 2006 förekommer det osäkerhet bl.a. i fråga om prisutvecklingen på råvaror, särskilt råolja, och utvecklingen i det externa värdet på euron. Om euron förblir stark begränsas de europeiska exportföretagens priskonkurrenskraft. Dessutom försvagar den rekorddyra råoljan företagens lönsamhet och hushållens tilltro. Utsikterna i den internationella ekonomin skuggas också av andra strukturella problem och obalanser, såsom underskottet i bytesbalansen och statsekonomin i USA och osäkerheten i fråga om hur varaktig den ekonomiska tillväxten i Kina är. Totalproduktionen i euroområdet beräknas öka med 1,6 % år 2005 och med 1,9 % år 2006. Den ekonomiska tillväxten var kraftig i Finland nästan hela år 2004 och totalproduktionen ökade med 3,6 %. Ökningen baserade sig i hög grad på inhemsk efterfrågan, eftersom importen ökade avsevärt samtidigt som exporten växte i snabb takt. Tillväxten på 2 % i
6 tänä vuonna perustuu lähes kokonaan kotimaiseen kysyntään metsäteollisuuden seisokkien liitännäisvaikutuksineen leikatessa kasvusta yhden prosenttiyksikön verran. Toisaalta matala vertailutaso tänä vuonna nostaa tuntuvasti vuoden 2006 kasvua, jolloin bruttokansantuotteen kasvuksi ennakoidaan 3,2 %. Yksityisten palvelujen tuotannon kasvu jatkuu sekä kuluvana että ensi vuonna kokonaistuotantoa rivakammin, kun taas julkisten palvelujen tuotannon kasvu pysyy verkkaisena. Tämän vuoden poikkeustekijöiden jälkeen teollisuustuotanto kasvaa ensi vuonna ripeästi ja rakentamisen vauhti hieman hidastuu. Keskipitkän aikavälin talouskasvua rajoittavat etupäässä muutokset väestön ikärakenteessa, viime vuosina hitaasti kasvanut tuotantokapasiteetti sekä kansainvälisen tuotannon uusjako. Näissä olosuhteissa talouskasvu on hidastumassa keskipitkällä aikavälillä vajaaseen 2,5 %:iin. Vuoden 2005 alkupuolella vienti jatkui varsin vilkkaana, joskin metsäteollisuuden tuotantoseisokit pienensivät viennin kasvua parin prosenttiyksikön verran. Suomalaisen elektroniikkateollisuuden hyvä asema kansainvälisessä vientikilpailussa nostaa viennin määrän kasvun tänä vuonna vajaaseen 4 %:iin, metsäviennin supistumisesta huolimatta. Vientihinnat ovat vuodenvaihteen jälkeen monilla aloilla nousseet ja euron arvon heikkeneminen suhteessa dollariin vahvistaa odotuksia vientihintojen nousun jatkumisesta, joskin elektroniikkatuotteiden trendinomainen hintojen lasku pudottaa hintojen keskimääräisen nousun lähes nollatasolle. Maailman talouskasvuun liittyvät epävarmuudet ja Euroopan talouskasvun heikkous varjostavat ensi vuoden vientinäkymiä, mutta viennin kasvua nostaa kuluvan vuoden metsäseisokkien aiheuttama matala vertailupohja. Viennin määrä kasvaa ensi vuonna 6 % eli tuntuvasti kuluvaa vuotta ripeämmin. Tuonnin määrä lisääntyi vuonna 2004 peräti 6 %. Sekä raaka-aineiden, investointitavaroiden että kulutustavaroiden tuonnin kasvu oli nopeaa. Kuluvan vuoden alkupuolella tuonnin kasvu on jatkunut varsin vahvana, mutta vähitellen kasvu hidastuu: tänä vuonna 4,4 %:iin ja ensi vuonna 3,5 %:iin. Tuontihintojen nousuvauhti puolestaan nopeutuu energian jyrkän hinnannousun takia. Ensi vuonna hintojen nousun odotetaan vaimenevan. Vaihtotase on jo pitempään ollut ylijäämäinen, lähinnä hyvän vientimenestyksen ja investointiasteen alenemisen johdosta. Vuonna 2005 vaihtotaseen ylijäämä jää edellisvuosia vähäisemmäksi metsäteollisuuden seisokkien, tuontihintojen nousun ja ulkomaille maksettujen tuotannontekijäkorvausten kasvun takia. Ensi vuonna vaihtosuhteen aleneminen hidastuu ja kauppataseen ylijäämä kasvaa. totalproduktionen år 2005 baserar sig nästan helt på inhemsk efterfrågan. Driftstoppen i skogsindustrin med därtill hörande konsekvenser gör att tillväxten blir 1 procentenhet mindre. Å andra sidan blir tillväxten år 2006 betydligt större i och med den låga jämförelsenivån år 2005, bruttonationalprodukten väntas öka med 3,2 %. Tillväxten i produktionen av privata tjänster är också åren 2005 och 2006 snabbare än tillväxten i totalproduktionen medan tillväxten i produktionen av offentliga tjänster förblir långsam. År 2005 präglas av undantagsfaktorer, men år 2006 ökar industriproduktionen snabbt och byggandet sker något långsammare. Den ekonomiska tillväxten på medellång sikt begränsas främst av förändringar i befolkningens åldersstruktur, den långsamma tillväxten i produktionskapaciteten de senaste åren och omfördelningen i den internationella ekonomin. Under dessa förhållanden blir den ekonomiska tillväxten så mycket långsammare på medellång sikt att den i någon mån understiger 2,5 %. Exporten fortsatte att vara mycket livlig under första hälften av 2005 även om produktionsstoppen i skogsindustrin minskade exporttillväxten med ett par procentenheter. Den finländska elektronikindustrins goda ställning i den internationella exportkonkurrensen ökar år 2005 tillväxten i exportvolymen till knappa 4 %, trots att skogsexporten minskat. Exportpriserna har efter årsskiftet stigit i flera branscher, och att eurons värde sjunkit i förhållande till dollarns stärker förväntningarna att exportpriserna skall fortsätta att stiga, men trenden att priserna på elektroniska produkter sjunker gör att exportpriserna i genomsnitt knappast stiger alls. Osäkerheten i fråga om den ekonomiska tillväxten i världen och den svaga ekonomiska tillväxten i Europa skuggar exportutsikterna för år 2006, men exporttillväxten blir större genom att driftstoppen i skogsindustrin år 2005 gör att jämförelsenivån är låg. Exportvolymen ökar år 2006 med 6 %, mycket snabbare än år 2005. Importvolymen ökade år 2004 med hela 6 %. Importen ökade snabbt i fråga om både råvaror, investeringsvaror och konsumtionsvaror. Den snabba importtillväxten fortsatte under första hälften av 2005, men tillväxten blir småningom långsammare, år 2005 minskar den till 4,4 % och år 2006 till 3,5 %. Importpriserna stiger snabbare i och med att energipriserna stiger brant. Det antas att prisstegringen dämpas år 2006. Det har redan länge varit ett överskott i bytesbalansen, främst tack vare att exporten varit framgångsrik och investeringsgraden låg. Överskottet i bytesbalansen blir år 2005 mindre än tidigare år på grund av driftstopp i skogsindustrin och en stegring i importpriserna och i produktionsfaktorersättningarna till utlandet. Bytesförhållandet börjar sjunka långsammare och överskottet i handelsbalansen ökar år 2006.
7 Kuluttajien luottamus ja ostoaikeet ovat säilyneet vahvoina, vaikka kotitalouksien käytettävissä olevat tulot lisääntyvät merkittävästi viime vuosia niukemmin. Valtion verotus keveni lievästi vuoden 2005 keväällä, mutta kuntien keskimääräinen veroaste nousi, ja osinkotulot vähenevät viime vuoden ennätystasoltaan. Kotitaloudet hankkivat edelleen runsaasti uusia kodintekniikan tuotteita ja lisäävät asuntojensa varustelutasoa. Muiden tavaroiden ja palvelujen ostot sen sijaan lisääntyvät aiempaa hitaammin, joten yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu 2,5 %:iin vuonna 2005. Vuonna 2006 kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu nopeutuu uudelleen, kun veroaste laskee, pääomatulot lisääntyvät jälleen ja työllisyys kohenee. Säästämisasteen ei ennakoida merkittävästi nousevan, joten kulutuksen kasvu nopeutunee hieman tästä vuodesta. Kotitalouksien keskimääräinen velkaantuminen jatkaa edelleen kasvuaan keveiden rahoitusmarkkinoiden oloissa. Keskipitkällä aikavälillä kuluttajien velkaantuneisuus ja odotukset korkojen noususta alkavat kuitenkin jo rajoittaa kulutuksen kasvua. Tämän perusteella yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan tulevina vuosina reaalisesti noin 2 % vuodessa. Julkisen kulutuksen 1,5 % kasvu perustuu tänä ja ensi vuonna yhä paikallishallinnon palvelumenojen lisääntymiseen; sosiaali- ja terveydenhuollon monet kehityshankkeet jatkuvat, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta laajeni vuonna 2005 kokovuotiseksi, kotihoidontukeen tehtiin korotus ja sosiaalialalle astui voimaan täydennyskoulutusvelvoite. Lisäksi hoitotakuun käyttöönotto lisää kuntien kulutusmenoja. Investoinnit laantuivat alkuvuonna, kun kone- ja laiteinvestoinnit vähenivät tuntuvasti. Lisäksi asuinrakentamisen huippusuhdanne alkaa tasaantua. Teollisuuden kiinteiden investointien odotetaan sitä vastoin lisääntyvän merkittävästi. Rakennusinvestointien kasvun painopiste siirtyykin teollisuus- ja liikerakentamiseen. Yksityisten investointien kasvua tänä ja ensi vuonna pitävät yllä muiden talonrakennusten investointiprojektit liikekeskusten sekä muutamien isojen infrastruktuurikohteiden vetämänä. Julkisten investointien ei odoteta lisääntyvän. Tiukka rahoitustilanne hillitsee kuntien investointihankkeiden aloittamista. Uusinvestointeja ei aloiteta merkittävästi ensi vuonnakaan, mutta korvausinvestoinnit pitävät paikallishallinnon investointien tason ennallaan. Työvoiman kysynnän pari vuotta kestänyt matalasuhdanne on ohitse. Työllisten määrä lisääntyy tänä vuonna palveluissa sekä rakennustoiminnassa, vaikka kasvua hillitseekin ulkomaisten palveluyritysten Konsumenternas tilltro och köpplaner har förblivit starka trots att hushållens disponibla inkomster ökar mycket mindre än de senaste åren. Statsbeskattningen lindrades något våren 2005, men den genomsnittliga kommunala skattegraden steg, och dividendinkomsterna minskar i förhållande till rekordnivån år 2004. Hushållen köper fortfarande nya hemelektroniska produkter i stor omfattning och höjer utrustningsnivån i sina bostäder. När det gäller andra varor och tjänster ökar köpen långsammare än tidigare, vilket betyder att tillväxten i den privata konsumtionen minskar till 2,5 % år 2005. Hushållens disponibla inkomster ökar åter snabbare år 2006 då skattegraden sjunker, kapitalinkomsterna ökar på nytt och sysselsättningen förbättras. Spargraden väntas inte öka nämnvärt och konsumtionen ökar därmed troligen något snabbare än år 2005. Hushållens genomsnittliga skuldsättning fortsätter att växa till följd av den lätta finansmarknaden. Konsumenternas skuldsättning och förväntningar på en räntestegring börjar dock redan begränsa konsumtionstillväxten på medellång sikt. På basis av detta beräknas den privata konsumtionen de kommande åren reellt sett öka med ca 2 % om året. Att den offentliga konsumtionen ökar med 1,5 % åren 2005 och 2006 beror främst på att utgifterna för servicen inom lokalförvaltningen ökar: många utvecklingsprojekt inom social- och hälsovården fortsätter, morgon- och eftermiddagsverksamheten för skolelever omfattar år 2005 för första gången hela året, hemvårdsstödet har höjts och en förpliktelse att ordna fortbildning inom det sociala området har trätt i kraft. Dessutom ökar vårdgarantin kommunernas konsumtionsutgifter. Investeringarna avmattades under första hälften av 2005 då investeringarna i maskiner och anordningar minskade märkbart. Dessutom börjar toppkonjunkturen när det gäller bostadsbyggande utjämnas. De fasta industriinvesteringarna väntas däremot öka en hel del. Tyngdpunkten i tillväxten förskjuts följaktligen vad byggnadsinvesteringar beträffar mot industri- och affärsbyggande. I fråga om privata investeringar hänför sig tillväxten åren 2005 och 2006 till andra husbyggnadsprojekt med affärscentra och några stora infrastruktursobjekt i spetsen. De offentliga investeringarna väntas inte öka. Det strama finansiella läget minskar kommunernas möjligheter att inleda investeringsprojekt. Nyinvesteringar görs inte i nämnvärd grad år 2006 heller, men investeringsnivån förblir oförändrad inom lokalförvaltningen på grund av ersättningsinvesteringar. Lågkonjunkturen i efterfrågan på arbetskraft har varat i ett par år men är nu förbi. Antalet personer med arbete ökar år 2005 i service- och byggsektorn även om tillväxten dämpas genom att verksamheten i ut-
8 lisääntynyt toiminta. Työpaikkojen lisääntyessä väestön määrää nopeammin työllisyysaste kääntyy nousuun. Työllisyysaste kohoaa 68 %:iin viime vuoden 67,2 %:sta. Vuonna 2006 työllisyys kohenee edelleen, joskin hidastuen, 68,2 %:iin. Työvoiman tarjonnan kääntyessä vähitellen laskuun työttömyysaste painuu 7,5 %:iin tämän vuoden 8,2 %:sta. Työministeriön käyttämän tilastointiperusteen mukaan työttömyysaste on noin 3 %-yksikköä korkeampi. Pitkäaikaistyöttömyys on entistä yleisempää Inflaatio jää edelleen kuluvana vuonna muihin euromaihin verrattuna hitaaksi. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet jyrkästi, mutta viestintään ja tietotekniikkaan liittyvien hintojen ja maksujen halpeneminen sekä kilpailun kiristyminen ovat pitäneet kuluttajahintojen keskimääräisen nousun kurissa. Työkustannukset kohoavat lähes viimevuotista vauhtia. Kuluttajahintaindeksin nousu jää kuluvana vuonna keskimäärin prosenttiin eli edelleen selvästi euroalueen keskimääräistä nousua hitaammaksi. Vuoden 2006 aikana kuluttajahintojen nousuvauhti hidastuu, mutta saattaa vuosikeskiarvona kohota hieman tämänvuotista enemmän. Julkisen sektorin ylijäämä on pienentynyt 2000-luvulla jatkuvasti, aluksi vaisun talouskehityksen vuoksi. Lisäksi verotusta on kevennetty sekä etuuksia ja julkisia velvoitteita lisätty. Finanssipoliittisella elvytyksellä ja rakennepoliittisilla toimilla on toisaalta parannettu talouskasvun ja työllisyyden edellytyksiä. Palkkaverotusta kevennetään edelleen vuosina 2006 2007. Verotulojen kasvua jarruttaa lisäksi se, että vero- ja maksupohjat heikkenevät jossain määrin. Eräitä sosiaalivakuutusmaksuja kuitenkin korotetaan, joten kokonaisveroaste alenee vain hieman. Kun julkisten menojen kasvun odotetaan jäävän hieman pienemmäksi kuin viime vuosina, rahoitusaseman heikkeneminen pysähtyy. Viime vuosien elvyttävä finanssipolitiikka on nyt muuttumassa lähelle neutraalia. Julkisen sektorin velkaantuneisuus alentuu edelleen. Suomi on eräs harvoista EU-maista, joissa julkinen talous on ylijäämäinen. Ylijäämä on kuitenkin kokonaan sosiaaliturvarahastojen, lähinnä työeläkerahastojen varassa, sillä kuntatalous on alijäämäinen ja myös valtiontalouden pieni ylijäämä on kääntymässä alijäämäksi. ländska serviceföretag ökar. Sysselsättningsgraden börjar stiga i och med att antalet arbetstillfällen ökar mer än befolkningen. Den stiger till 68 % (67,2 % år 2004). År 2006 stiger den också, men långsammare, till 68,2 %. Till följd av att utbudet av arbetskraft småningom börjar minska sjunker arbetslöshetsgraden till 7,5 % (8,2 % år 2005). Enligt arbetsministeriets grunder för statistikföringen är arbetslöshetsgraden ca 3 procentenheter högre. Långtidsarbetslösheten är ännu allmännare än tidigare. Inflationen är också år 2005 långsammare än i andra euroländer. Världsmarknadspriserna på råolja har stigit kraftigt, men i och med att priserna och avgifterna i anslutning till kommunikation och informationsteknik har sjunkit och konkurrensen skärpts har den genomsnittliga stegringen i konsumentpriserna hållits i schack. Arbetskostnaderna stiger nästan lika mycket som år 2004. Konsumentprisindex stiger år 2005 i medeltal med 1 %, alltså fortfarande mycket långsammare än i euroområdet i genomsnitt. Konsumentpriserna börjar stiga långsammare år 2006, men årsmedeltalet stiger eventuellt något mer än år 2005. Överskottet inom den offentliga sektorn har fortlöpande minskat sedan ingången av 2000-talet, först på grund av den lama ekonomiska utvecklingen. Dessutom har beskattningen lindrats och förmåner och offentliga förpliktelser tillkommit. Förutsättningarna för ekonomisk tillväxt och sysselsättning har å andra sidan förbättrats genom finanspolitisk stimulans och strukturpolitiska åtgärder. Lönebeskattningen lindras ytterligare åren 2006 och 2007. En annan orsak till att skatteintäkterna ökar mindre är att skatte- och avgiftsbasen försvagas i någon mån. I och med att vissa socialförsäkringsavgifter höjs sjunker den totala skattegraden ändå bara lite. Tack vare att de offentliga utgifterna troligen blir något mindre än de senaste åren försvagas den finansiella ställningen inte längre. Finanspolitiken har de senaste åren varit stimulerande men blir nu nästan neutral. Skuldsättningen inom den offentliga sektorn minskar ytterligare. Finland är ett av de få EU-länder där den offentliga ekonomin visar ett överskott. Överskottet hänför sig emellertid helt till socialskyddsfonderna, främst arbetspensionsfonderna, vilket beror på att den kommunala ekonomin visar ett underskott och på att också det lilla överskottet i statsekonomin håller på att ersättas av ett underskott.
9 Taulukko - Tabell 1. Kansantalouden muutos edelliseen vuoteen verrattuna - Samhällsekonomisk förändring jämfört med föregående år 2004 2005 2006 BKT, kasvu - BNP, ökning % 3,6 2,1 3,2 Kulutus, kasvu - Konsumtion, ökning % 2,8 2,2 2,3 Investoinnit - Investeringar % 5,0 2,0 1,6 Vaihtotaseen ylijäämä - Överskott i bytesbalansen, mrd. 6,2 3,8 5,0 Työttömyys - Arbetslöshet, % 8,8 8,2 7,5 Kuluttajahinnat, nousu - Konsumentpriser, ökning % 0,2 1,0 1,3 Ansiotaso, nousu - Inkomstnivå, ökning % 3,8 3,6 2,5 Lähde: VM - Källa: FM 1.2 Kunnallistaloudellinen tilanne 1.2 Kommunernas ekonomiska läge Vuonna 2005 kuntien rahoitustilanne pysyy kireänä, vaikka verotulojen kasvu nopeutuukin selvästi. Verotulojen ennakoidaan kasvavan kuluvana vuonna noin 4 %. Tuloveroprosentti nousi 136 kunnassa. Kuntien keskimääräinen painotettu tuloveroprosentti nousi 18,12 %:sta 18,30 %:iin. Yhteisöverokannan alentaminen 29 %:sta 26 %:iin kompensoitiin kunnille täysimääräisesti korottamalla kuntaryhmän yhteisöveroosuutta 19,75 prosentista 22,03 prosenttiin. Verotulon tasauslisää maksetaan 327 kunnalle yhteensä 635 milj. euroa. Tasausvähennyksen piirissä on 89 kuntaa ja vähennysten kokonaismäärä on 788 milj. euroa. Kuntien saamat valtionosuudet kohoavat 6,5 % edellisestä vuodesta. Valtionosuuksiin tehtiin 2,3 prosentin indeksikorotus, mikä on 75 % täysimääräisestä korotuksesta. Kuntien valtionosuuslain mukainen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen perustuva valtionosuuksien 502 milj. euron lisäys jaksotetaan neljälle vuodelle. Vuonna 2005 tarkistuksesta maksetaan 136 milj. euroa. Kuntien kokonaismenojen kasvun arvioidaan hidastuvan hieman. Alkuvuoden palkkamenojen kasvu on ollut ennakoitua hitaampaa. Kulutusmenojen arvioidaan kasvavan reaalisesti lähes 2 %. Henkilöstömenoja lisäävät palkkojen sopimuskorotukset, henkilökunnan määrän kasvu sekä kuntatyönantajan eläkemaksun ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksun korotukset. Kuntien menoja lisäävät lisäksi kotihoidon tuen korotus, sosiaalialan täydennyskoulutusvelvoite, hoitotakuun toteuttaminen hoidon saatavuuden ja jonojen hallinnan parantamiseksi sekä vuoden 2004 aikana käynnistyneet uudistukset. Hoitotakuun lopullinen kustannusvaikutus riippuu siitä, miten kunnat sen viime kädessä toteuttavat. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan kustannusvaikutus vuodelle 2005 olisi 145 milj. euroa. Kuntien investoinnit pysyvät nimellisesti viime vuoden tasolla. Kuntien rahoi- Kommunernas finansiella läge förblir stramt år 2005 trots att skatteintäkterna ökar betydligt snabbare, de väntas öka med ca 4 %. Inkomstskattesatsen steg i 136 kommuner. Den genomsnittliga vägda inkomstskattesatsen steg från 18,12 % till 18,30 %. Att samfundsskattesatsen sänktes från 29 % till 26 % kompenserades till fullo genom att kommungruppens andel av samfundsskatten höjdes från 19,75 % till 22,03 %. Utjämningstillägg på sammanlagt 635 mn euro betalas till 327 kommuner på basis av dessas skatteintäkter. Utjämningsavdrag blir aktuella för 89 kommuner och de uppgår till sammanlagt 788 mn euro. Statsandelarna till kommunerna stiger med 6,5 % från år 2004. De fick en indexhöjning på 2,3 %, vilket är 75 % av hela höjningen. Det tillägg på 502 mn euro till statsandelarna som baserar sig på en justering av kostnadsfördelningen mellan staten och kommunerna i enlighet med lagen om statsandelar till kommunerna fördelas på fyra år. År 2005 betalas en andel på 136 mn euro. Kommunernas totalutgifter väntas öka något långsammare. Löneutgifterna ökade långsammare än prognostiserat under första hälften av året. Konsumtionsutgifterna väntas reellt sett öka med nästan 2 %. Personalutgifterna stiger på grund av att lönerna har höjts i enlighet med avtalen, antalet anställda har ökat och den arbetspensionspremie och den arbetslöshetsförsäkringspremie kommunerna skall betala som arbetsgivare har blivit högre. Kommunernas utgifter ökar dessutom genom att hemvårdsstödet har höjts, en förpliktelse att ordna fortbildning inom det sociala området har trätt i kraft, en vårdgaranti har införts för att tillgången till vård skall förbättras och köerna hanteras bättre och de reformer som inleddes år 2004 fortsätter. Den slutliga kostnadseffekten av vårdgarantin beror på hur kommunerna i sista hand genomför den. Social- och hälsovårdsministeriet har beräk-
10 tusasema paranee, mutta pysyy edelleen selvästi alijäämäisenä, mikä lisää kuntien velkaantumista. Vuonna 2006 kuntatalous pysyy alijäämäisenä ja kuntien velan määrä kasvaa. Kuntien rahoitustilanne kuitenkin paranee hieman, mikä johtuu sekä verotulojen ja valtionosuuksien yhteensä noin 5 % kasvusta että menojen kasvun arvioidusta hidastumisesta. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 3,2 %, mikä on hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Talouskasvun piristymisen ansiosta myös yhteisöveroa kertyy kuuluvaa vuotta enemmän. Kuntien keskimääräiseen veroprosenttiin ei ole oletettu korotuksia. Valtionosuudet kohoavat 8,5 % edellisen vuoden tasosta. Valtionosuuksiin tehdään 2,4 %:n indeksikorotus, joka on 75 % täysimääräisestä korotuksesta vuonna 2006 lisättynä 0,4 prosenttiyksikön suuruisella indeksin korjauksella vuodelta 2004. Indeksikorotus lisää kuntien ja kuntayhtymien saamia valtionosuuksia 154 milj. eurolla. Kuntien valtionosuuslain mukainen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen perustuva valtionosuuksien 502 milj. euron lisäys jaksotetaan neljälle vuodelle. Vuonna 2006 tarkistuksesta maksetaan 86 milj. euroa. Työmarkkinatukiuudistuksesta aiheutuvat lisäkustannukset, arviolta 258 milj. euroa, korvataan kunnille täysimääräisesti. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen liittyvän sairausvakuutuksen uuden päivärahamaksun verovähennyskelpoisuus aiheuttaa kunnille arviolta 90 milj. euron verotulomenetykset. Tämä kompensoidaan kunnille valtionosuuksien verotulotasausten kautta täysimääräisesti, kuten myös valtionverotuksessa käyttöön otettava ansiotulovähennys, joka vähentää kunnallisverotuottoja välillisesti 7 milj. euroa. Kansallisen terveyshankkeen sekä sosiaalialan kehittämishankkeen valtionosuuksia lisätään 73 milj. eurolla. Kuntien yhdistymistä tuetaan 25 milj. eurolla. Harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen varataan 25 milj. euroa. Verotulon tasauslisää arvioidaan maksettavan yhteensä 709 milj. euroa 336 kunnalle. Tasausvähennyksen kokonaismäärä on arviolta 702 milj. euroa ja koskee 80 kuntaa. Kuntien kokonaismenojen ja henkilöstön määrän kasvun arvioidaan hidastuvan edellisvuodesta. Kulutusmenojen ennakoidaan lisääntyvän reaalisesti 1,5 %. Kuntatyönantajan välillisiä työvoimakustannuksia nostavat työeläkemaksuihin tehdyt korotukset. Menojen kasvun hidastumiseen vaikuttavat sopimuspalkkojen kasvun hidastuminen sekä hoitoon pääsyn tur- nat att kostnadseffekten blir 145 mn euro år 2005. De kommunala investeringarna stannar nominellt på samma nivå som år 2004. Kommunernas finansiella ställning förbättras, men då underskottet fortfarande är stort ökar skuldsättningen. Den kommunala ekonomin visar år 2006 fortfarande ett underskott, och kommunernas skulder ökar. Kommunernas finansiella läge förbättras ändå något, vilket beror både på att skatteintäkterna och statsandelarna ökar med sammanlagt ca 5 % och på att utgifterna väntas öka långsammare. Kommunalskatteintäkterna beräknas öka med 3,2 %, vilket är något mindre än år 2005. Tack vare att den ekonomiska tillväxten blivit större ökar också intäkterna från samfundsskatten mer än år 2005. Kommunernas genomsnittliga skattesats antas inte stiga. Statsandelarna stiger med 8,5 % från 2005 års nivå. De får en indexhöjning på 2,4 %, vilket är 75 % av hela höjningen år 2006 plus en indexkorrigering på 0,4 procentenheter från år 2004. Indexhöjningen ger kommunerna och samkommunerna ett tillskott på 154 mn euro. Det tillägg på 502 mn euro till statsandelarna som baserar sig på en justering av kostnadsfördelningen mellan staten och kommunerna i enlighet med lagen om statsandelar till kommunerna fördelas på fyra år. År 2006 betalas en andel på 86 mn euro. Reformen i fråga om arbetsmarknadsstödet för med sig merkostnader på uppskattningsvis 258 mn euro för kommunerna, men dessa får full kompensation för dem. Kommunerna förlorar skatteintäkter på uppskattningsvis 90 mn euro i och med att det bli möjligt att i beskattningen dra av den nya dagpenningspremie som införs i samband med att finansieringen av sjukförsäkringen reformeras. Kommunerna får full kompensation för detta via skatteintäktsutjämningen i statsandelssystemet. Detsamma gäller för det nya förvärvsinkomstavdraget i statsbeskattningen, vilket indirekt minskar intäkterna från kommunalskatten med 7 mn euro. Statsandelarna för det nationella hälsovårdsprojektet och för utvecklingsprojektet för det sociala området höjs med 73 mn euro. Kommunsammanslagningar understöds med 25 mn euro. För finansieringsunderstöd enligt prövning reserveras 25 mn euro. Det beräknas att utjämningstillägg på sammanlagt 709 mn euro kommer att betalas till 336 kommuner på basis av dessas skatteintäkter. Utjämningsavdrag blir aktuella för 80 kommuner och de uppgår till sammanlagt 702 mn euro. Kommunernas totala utgifter väntas öka långsammare än år 2005. Detsamma gäller personalen. Konsumtionsutgifterna väntas reellt sett öka med 1,5 %. De indirekta arbetskraftskostnader kommunerna har som arbetsgivare stiger på grund av att arbetspensionspremierna blivit högre. Till det som gör att utgifterna ökar långsammare hör att avtalslönerna stiger lång-
11 vaamiseksi vuodelle 2005 ajoittuvien lisämenojen oletettu aleneminen. Valtion toimenpiteiden arvioidaan lisäävän kunnallistalouden menoja noin 330 milj. eurolla. Uusista tehtävistä työmarkkinatukiuudistus aiheuttaa 258 milj. euron lisämenon. Kansallinen terveyshanke ja sosiaalialan kehittämishanke lisäävät menoja 72 milj. eurolla. Kokonaismenojen kasvu pysyy vuoden 2005 tapaan noin 4 %:ssa. Kuntien investointien odotetaan pysyvän reaalisesti likimain edellisen vuoden tasolla. Kuntatalouden tila on kohenemassa, joskin menokehitys lievän hidastumisen jälkeenkin pitää kuntatalouden kireänä ja lähivuosina edelleen rahoitusalijäämäisenä. 1.3 Taloudellinen tilanne Helsingin seudulla ja Helsingissä sammare och att merutgifterna för tryggad tillgång till vård antas bli lägre än år 2005. De statliga åtgärderna beräknas öka utgifterna inom den kommunala ekonomin med ca 330 mn euro. Bland de nya uppgifterna medför reformen i fråga om arbetsmarknadsstödet merutgifter på uppskattningsvis 258 mn euro. Det nationella hälsovårdsprojektet och utvecklingsprojektet för det sociala området ökar utgifterna med 72 mn euro. Totalutgifterna ökar liksom år 2005 med ca 4 %. De kommunala investeringarna väntas reellt sett stanna på ungefär samma nivå som år 2004. Den kommunala ekonomin håller på att förbättras även om utgiftsutvecklingen också efter att ha blivit något långsammare gör att den förblir stram och fortsätter att visa ett finansiellt underskott under de närmaste åren. 1.3 Det ekonomiska läget i Helsingforsregionen och Helsingfors 1.3.1 Seutu 1.3.1 Regionen Tuotannon kasvu palasi Helsingin seudulla kohtuulliselle kasvu-uralle alkuvuoden notkahduksen jälkeen. Ennakkoarvion mukaan tuotanto kasvoi 3 prosenttia edellisvuodesta vuoden 2005 toisella neljänneksellä, kun edellisellä neljänneksellä kasvu jäi alle 2 prosenttiin. Kasvua vauhditti pääsiäisen ajoittuminen tänä vuonna maaliskuulle (viime vuonna huhtikuussa), mikä aiheutti toisella neljänneksellä lisäyksen työpäiviin ja tuotantoon edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas ensimmäisellä neljänneksellä vaikutus oli päinvastainen. Paperiteollisuuden työmarkkinahäiriön vaikutus tuotannon lisäykseen jäi Helsingin seudulla vähäiseksi, kun sen sijaan koko maassa tuotannon kasvu tyrehtyi työkiistan vaikutuksesta kokonaan toisella neljänneksellä. Helsingin seudulla palvelualat olivat hyvässä kasvussa, mutta teollisuustuotannon volyymin lisäys oli edelleen vaatimatonta. Helsingin seudulla työttömyysaste oli työministeriön mukaan kesäkuussa 8,4 % ja Helsingissä 9,6 %. Koko maan työttömyysaste oli 10,7 %. Työttömyysaste laski viime vuoden kesäkuuhun verrattuna. Työttömiä oli Helsingin seudulla yhteensä 55 775, mikä oli 2,5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste, eli työllisten osuus 15 64-vuotiaasta väestöstä, oli vuoden toisella neljänneksellä Helsingissä 74,5 % ja Helsingin seudulla 74,8 %. Vuotta aiemmin työllisyysasteet olivat vastaavana ajankohtana Helsingissä 2,1 prosenttiyksikköä ja Helsingin seudulla 1,1 prosenttiyksikköä matalammat. Helsingin seudulla työvoiman ulkopuolella olevien määrä pieneni 2,3 % vuoden toisella neljänneksellä Produktionstillväxten i Helsingforsregionen blev åter hyfsad efter en nedgång i början av 2005. Enligt en förhandsberäkning ökade produktionen under årets andra kvartal med 3 % i förhållande till samma period år 2004. Tillväxten understeg däremot 2 % under första kvartalet. Orsaken till att tillväxten var snabb under andra kvartalet av år 2005 är att påsken inföll i mars (i april år 2004) och antalet arbetsdagar och produktionen därför var större under detta kvartal än under samma period år 2004. Effekten var följaktligen den motsatta under första kvartalet. Arbetsmarknadskonflikten inom pappersindustrin hade obetydliga konsekvenser för produktionstillväxten i Helsingforsregionen, medan tillväxten ströps helt och hållet i landet som helhet under andra kvartalet. Servicebranscherna i Helsingforsregionen växte bra, men volymökningen i industriproduktionen förblev liten. Enligt arbetsministeriet var arbetslöshetsgraden i juni 8,4 % i Helsingforsregionen och 9,6 % i Helsingfors. Siffran för hela landet var 10,7 %. Arbetslöshetsgraden sjönk i förhållande till juni ett åt tidigare. Antalet arbetslösa i Helsingforsregionen uppgick till sammanlagt 55 775, vilket är 2,5 % mindre än ett år tidigare. Enligt en arbetskraftsundersökning vid statistikcentralen var sysselsättningsgraden, dvs. den andel av befolkningen i åldern 15 64 år som har arbete, under årets andra kvartal 74,5 % i Helsingfors och 74,8 % i Helsingforsregionen. Under samma period ett år tidigare var sysselsättningraden i Helsingfors 2,1 procentenheter och i Helsingforsregionen 1,1 procentenheter lägre. De som står utanför arbetskraften i Helsingforsregionen blev 2,3 % färre under årets andra kvartal jämfört
12 edellisvuoteen verrattuna. Heidän määränsä oli 249 100 henkilöä eli runsas neljäsosa seudun 15 74- vuotiaasta väestöstä. Koko Suomessa työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni vajaan 1 % vastaavana aikana. Helsingin seudulla työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni 5 800 asukkaalla ja koko Suomessa 10 300 henkilöllä. Työlliseen työvoimaan kuului Helsingin seudulla 654 600 työntekijää vuoden toisella neljänneksellä ja kasvua kertyi edellisvuodesta 1,5 %. Edellisvuonna työlliseen työvoimaan kuului 9 800 henkilöä vähemmän. Koko Suomessa työllisten määrä kasvoi vajaat 2 %. Helsingin seudulla yksityinen sektori työllisti kolme neljäsosaa työllisistä. Julkisen sektorin työntekijöistä kuntasektorilla oli työssä kaksi kolmasosaa. Koko Suomessa julkisen sektorin työntekijöistä oli 77 prosenttia töissä kuntien ja 23 prosenttia valtion palveluksessa. Vuoden toisella neljänneksellä Helsingin seudulla työllinen työvoima lisääntyi eniten majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, 16 %. Myös yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa työskentelevien määrä kasvoi noin 17 %. Rahoitussektori sen sijaan supisti työvoimaansa 13 %. med året innan. De var 249 100 till antalet, vilket är en dryg fjärdedel av 15 74-åringarna i regionen. I Finland som helhet blev de som står utanför arbetskraften knappa 1 % färre under motsvarande tid. Antalet personer som står utanför arbetskraften minskade med 5 800 i Helsingforsregionen och med 10 300 i hela Finland. Arbetskraften med arbete omfattade i Helsingforsregionen 654 600 arbetstagare under andra kvartalet. Det är fråga om en ökning med 1,5 % jämfört med året innan, då 9 800 färre hörde till arbetskraften med arbete. I hela Finland ökade antalet personer med arbete med knappa 2 %. Tre fjärdedelar av arbetskraften med arbete arbetade inom den privata sektorn i Helsingforsregionen. Två tredjedelar av arbetstagarna inom den offentliga sektorn var kommunanställda. I landet som helhet var 77 % av arbetstagarna inom den offentliga sektorn kommunanställda och 23 % statsanställda. Under andra kvartalet ökade antalet arbetstagare med arbete mest i hotell- och restaurangbranschen i Helsingforsregionen, med 16 %. Vad sociala och personliga tjänster beträffar ökade antalet arbetstagare med ca 17 %. Finanssektorn minskade sin arbetskraft med 13 %. 1.3.2 Helsinki 1.3.2 Helsingfors Työministeriön työnvälitystilaston mukaan Helsingissä oli elokuun lopussa 28 248 työtöntä työnhakijaa. Helsingin työttömyys on pienentynyt viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 803 henkilöllä. Työttömyysaste oli vuoden 2005 elokuussa 9,3 % mukaan luettuna lomautetut. Vastaava luku edellisvuoden elokuussa oli 9,5 %. Samaan aikaan työttömyysaste on laskenut koko maassa 10,7 %:sta 10,3 %:iin ja Uudenmaan alueen työvoimatoimistoissa 7,9 %:sta 7,6 %:iin. Helsingin työvoimatoimistossa oli vuoden 2005 elokuun lopussa 4 844 avointa työpaikkaa, mikä on vajaat 1 740 työpaikkaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa työpaikoista oli palvelu-, sosiaali- ja terveys- sekä kaupan aloilla. Pitkäaikaistyöttömiä oli elokuun lopussa 8 778, mikä oli 365 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys kääntyi selkeään laskuun vuoden 2005 alussa ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla käänne parempaan näkyi kesäkuukausina, elokuussa heitä oli 4 % edellisvuotta vähemmän. Työttömyystilanne on nuorten osalta edellisvuotta huomattavasti parempi, sillä nuorisotyöttömyys on Enligt arbetsministeriets arbetsförmedlingsstatistik fanns det i slutet av augusti 28 248 arbetslösa arbetssökande i Helsingfors. Antalet arbetslösa hade minskat med 803 i förhållande till motsvarande tidpunkt år 2004. Arbetslöshetsgraden var 9,3 % med de permitterade medräknade. Motsvarande siffra för augusti 2004 är 9,5 %. Samtidigt har arbetslösheten minskat från 10,7 % till 10,3 % i landet som helhet och från 7,9 % till 7,6 % i Nyland enligt uppgifter från arbetskraftsbyråerna i området. Helsingfors arbetskraftsbyrå hade 4 844 lediga jobb i slutet av augusti 2005, vilket är knappa 1 740 fler än ett år tidigare. Största delen fanns inom service, social- och hälsovård och handel. Det fanns 8 778 långtidsarbetslösa i slutet av augusti 2005, vilket är 365 färre än ett år tidigare. Arbetslösheten började helt klart minska i början av året, och när det gäller långtidsarbetslösa syntes den positiva utvecklingen under sommarmånaderna, i augusti var de långtidsarbetslösa 4 % färre än året innan. För de ungas vidkommande är sysselsättningsläget betydligt bättre än år 2004. Ungdomsarbetslösheten
13 laskenut 6 16 % kuukausittain koko alkuvuoden ja alle 25-vuotiaita työttömiä oli elokuussa 2005 noin 11 % vähemmän kuin vuosi sitten. Edelleenkin nuoria oli Helsingissä työttömänä elokuussa 2 129 henkilöä. Ikääntyneiden työttömyys ei ole kääntynyt laskuun, kuitenkin kasvu on hiipunut ja elokuussa heidän määränsä lisääntyi enää 0,2 % edellisvuoden elokuusta. minskade med 6 16 % varje månad under första hälften av 2005, och i augusti var de arbetslösa under 25 år ca 11 % färre än ett år tidigare. Det fanns dock alltjämt 2 129 unga arbetslösa i augusti 2005. Arbetslösheten bland de äldre har inte börjat sjunka, men ökningen har avtagit och i augusti 2005 var de äldre arbetslösa knappa 0,2 % fler än i augusti 2004. Kuva - Figur 1. Työttömien, yli vuoden työttömänä olleiden ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä Helsingissä - Antal arbetslösa i Helsingfors, antal arbetslösa som varit utan arbete över ett år och antal arbetslösa under 25 år kpl kpl 55 000 55 000 50 000 50 000 45 000 40 000 35 000 yhteensä totalt 45 000 40 000 35 000 30 000 30 000 25 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 yli vuoden työttömänä över ett år arbetslösa alle 25-vuotiaat, under 25 år 20 000 15 000 10 000 5 000 0 0 12/93 12/94 12/95 12/96 12/97 12/98 12/99 12/00 12/01 12/02 12/03 4/04 8/04 12/04 4/05 8/05 Helsingin väkiluku pieneni vuoden 2004 aikana 284 hengellä ja asukasluku oli 559 046 henkeä vuodenvaihteessa 2004/05. Edellisenä vuonna kaupungin väestö väheni 386 hengellä. Helsingin muuttovoitto oli suurimmillaan 1990-luvulla 7 500 henkeä vuonna 1995, mutta kääntyi vuonna 2002 tappiolliseksi ja muuttotappio oli viime vuonna 1 400 henkeä. Luonnollinen väestönkasvu oli yli 1 100 henkeä. Helsingin muuttotappio muualle Pääkaupunkiseudulle väheni hieman edellisvuodesta ja oli nyt 2 800 henkeä, josta 1 600 henkeä Espooseen ja 1 200 Vantaalle. Muuttotappio seudun kehyskuntiin väheni sekin edellisvuodesta ja oli nyt 1 200 henkeä. Ulkomailta saatu muuttovoitto väheni kolmasosaan edelliseen vuoteen nähden ja oli 555 henkeä. Ulkomaalaisten muuttojen tilastointia kuitenkin vaikeuttavat lähtömuuttojen rekisteröintiongelmat, jotka vaikuttavat suuresti vuosittaisiin eroihin. Folkmängden i Helsingfors minskade med 284 år 2004 och uppgick till 559 046 vid årsskiftet 2004/2005. År 2003 hade folkmängden minskat med 386. Inflyttningsöverskottet i Helsingfors var på 1990- talet som störst år 1995 med 7 500 personer, men sedan år 2002 har det varit ett utflyttningsöverskott, vilket år 2004 uppgick till 1 400. Den naturliga befolkningsökningen blev drygt 1 100. Utflyttningsöverskottet i förhållande till den övriga huvudstadsregionen minskade något jämfört med föregående år och uppgick till 2 800, varav 1 600 hänför sig till Esbo och 1 200 till Vanda. Utflyttningsöverskottet i förhållande till kranskommunerna minskade också jämfört med föregående år och uppgick till 1 200. Inflyttningsöverskottet i förhållande till utlandet minskade till en tredjedel av överskottet året innan, till 555. Statistiken över flyttningar till och från utlandet försvåras dock av att det vid registreringen av utflyttningar förekommer problem med stor inverkan på de årliga skillnaderna.
14 Alle kouluikäisten lasten määrä väheni vuoden 2004 aikana 585 hengellä ja on nyt vajaa 5 800 henkeä pienempi kuin huippuvuonna 1997. Peruskoulun alaasteikäisten 7 12-vuotiaiden määrä kääntyi jo vuonna 2002 laskuun ja oli nyt 700 henkeä edellisvuotta pienempi. 13 15-vuotiaiden määrä kasvoi 350 hengellä. 65 vuotta täyttäneitä on 1 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi vajaalla 600 hengellä. Yli 85-vuotiaiden määrä väheni 140 henkeä. Vanhusväestön määrän kasvun ennustetaan selvästi nopeutuvan 2010-luvulla. Kaupungin tuottamista palveluista päivähoidon ja koulupalvelujen kysynnän oletetaan vähenevän tulevina vuosina ja vanhusten palvelujen kysynnän kasvavan. Päivähoitoikäisten määrän väheneminen näkyy vastaavasti päivähoitopalvelutarpeen sekä kapasiteetin vähenemisenä. Vuoden 2005 heinäkuun loppuun mennessä on asukasmäärä ennakkotietojen mukaan vähentynyt edelleen 60 hengellä. Edellisen vuoden heinäkuuhun verrattuna väestökato on selvästi pienempi, sillä silloin vähennystä oli 1 600 henkeä. Muuttoliikkeen tappio oli 777 henkeä, edellisvuonna 2 300. Syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden kasvoi hieman edellisvuodesta, vaikka lapsia syntyi 50 vähemmän kuin alkuvuonna 2004, sillä kuolleiden määrä väheni 100:lla viime vuodesta. Väestöennusteen mukaan Helsingissä väestömäärä kasvaa 16 000 asukkaalla vuoteen 2015 mennessä ja on 575 000 asukasta vuonna 2015. Sen perusteena on muuta maata nopeampi talouskasvu, joka lisää työvoiman kysyntää ja muuttoliikettä Helsinkiin. Antalet barn under skolåldern minskade år 2004 med 585 och har sedan toppåret 1997 minskat med knappa 5 800. Antalet grundskoleelever i lågstadieåldern 7 12 år började sjunka redan år 2002 och var nu 700 mindre än året innan. Antalet 13 15-åringar ökade med 350. Antalet 65 år fyllda var 1 000 större och antalet 75 år fyllda knappa 600 större än året innan. Antalet 85 år fyllda minskade med 140. Antalet äldre väntas börja öka betydligt snabbare på 2010-talet. När det gäller tjänster som staden producerar antas efterfrågan på dagvård och skoltjänster minska och efterfrågan på äldreomsorg öka under de närmaste åren. Att antalet barn i dagvårdsåldern blir mindre leder till ett minskat behov av dagvårdstjänster och därmed till en kapacitetsminskning. Enligt förhandsuppgifter hade folkmängden minskat med 60 vid utgången av juli 2005. Antalet är betydligt mindre än vid samma tidpunkt år 2004, då var minskningen 1 600. Utflyttningsöverskottet uppgick till 777 mot 2 300 ett år tidigare. Födelseöverskottet var något större än året innan trots att det föddes 50 färre barn än under första hälften av år 2004. Orsaken är att antalet döda minskade med 100 i förhållande till samma period år 2004. Enligt befolkningsprognosen kommer folkmängden i Helsingfors år 2015 att ha ökat med 16 000, till 575 000. Prognosen grundar sig på att den ekonomiska tillväxten är snabbare än i landet i övrigt, vilket ökar efterfrågan på arbetskraft och flyttningsrörelsen mot Helsingfors. 1.4 Kaupungin talouden tilanne 1.4 Stadens ekonomiska läge Vuonna 2004 kaupungin talouden tasapainottuminen jatkui edelliseen tilikauteen verrattuna. Helsinki oli ainoa suurista kaupungeista, jossa toimintakulut vähenivät, mikä tapahtui jo toisen kerran peräkkäin. Muiden kuntien kanssa vertailukelpoinen vuosikate ilman liikelaitoksia ei kuitenkaan kattanut poistoja ja toiminnan rahoitus perustui vuonna 2004 aikaisempien vuosien tapaan merkittävään lainanottoon. Vuosikate, jossa liikelaitokset ovat mukana, kattoi poistot, mutta ei investointeja. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli edelleen alijäämäinen. ssa ennakoidusta 195 milj. euron lainasta nostettiin uutta lainaa 210 milj. euroa vuonna 2004, josta 190 milj. euron laina siirtyi vuodelta 2003. Helsingin Energian jo toinen peräkkäinen poikkeuksellisen hyvä tilikauden tulos mahdollisti 110 milj. euron pääomasiirron Helsingin Energian kertyneistä ylijää- Stadens ekonomi kom år 2004 längre mot att vara i balans jämfört med föregående räkenskapsperiod. Helsingfors var den enda av de stora städerna där omkostnaderna minskade, för andra gången i följd. Det med andra kommuners årsbidrag jämförbara årsbidraget med affärsverken obeaktade täckte dock inte avskrivningarna, och verksamheten finansierades liksom tidigare år med stor upplåning. Årsbidraget med affärsverken medräknade täckte avskrivningarna men inte investeringarna. Nettokassaflödet i fråga om egentlig verksamhet och investeringar visade fortfarande underskott. en för år 2004 baserade sig på lån på 195 mn euro, men nya lån på 210 mn euro lyftes. En andel på 190 mn euro hade överförts från år 2003. Helsingfors Energis resultat var exceptionellt gott för andra räkenskapsperioden i följd, och detta gjorde det möjligt att överföra 110 mn euro från Hel-
15 mistä kaupungin omaan pääomaan, mikä vähentää osaltaan lainanoton tarvetta. Lainamäärä vuoden lopussa oli 796,3 milj. euroa eli 1 424 euroa/asukas. Verotuloista kunnallisverotuloja kertyi 52,0 milj. euroa talousarviossa arvioitua vähemmän. Yhteisöverotulot vähenivät 6,8 milj. euroa talousarviosta ja edellisestä vuodesta 15,4 milj. euroa. Valtionosuudet nousivat talousarviosta 9,4 milj. euroa. Valtionosuuksiin sisältyvä Helsingin maksama verotulotasaus oli 307,9 milj. euroa, mikä vastasi yli kolmen veroprosenttiyksikön tuottoa. Investointitaso liikelaitokset mukaan lukien oli edellisvuotta hieman korkeampi painopisteen oltua peruspalvelu- ja liikelaitosinvestoinneissa. Vuonna 2005 kaupungin talous pysyy edelleen heikkona. Vuoden 2005 talousarvion laatimisen lähtökohtana asetettiin raamit sekä käyttömenoille että investoinneille. Elokuussa tehdyssä ennusteessa on vuosikate toteutumassa talousarviota 51,5 milj. euroa ja vuoden 2004 tilinpäätöstä 77,0 milj. euroa heikompana. Toimintamenojen arvioidaan ylittyvän ennusteessa 31,9 milj. euroa talousarviosta. Ylitys johtuu sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon kustannuskehityksestä. Verotuloja ennustetaan uuden ennusteen mukaan kertyvän 54,1 milj. euroa talousarviota vähemmän, kun taas valtionosuuksia odotetaan saatavan 20,0 milj. euroa enemmän. Investointien ennustetaan toteutuvan lähes talousarvion mukaisina, kun huomioidaan jo myönnetyt ylitysoikeudet. Rahoituslaskelmaennusteen mukaan toimintapääoman muutos on 60,1 milj. euroa talousarviota parempi, mikä johtuu pääosin 100 milj. euron siirrosta Helsingin Energian edellisten tilikausien ylijäämästä kaupungin omaan pääomaan. Lainoja lyhennetään 56,9 milj. euroa ja uutta lainaa otetaan lyhennyksen verran. Lainamäärän arvioidaan olevan vuoden 2005 lopussa 739,4 milj. euroa eli 1 322,8 euroa/asukas. Kaupungin talous on tasapainottumassa, mutta siitä huolimatta taloussuunnitelmakauden 2006 2008 talousnäkymät jatkuvat edelleen vaikeina. Vuoden 2006 talousarvion laatimisen euromääräisenä lähtökohtana olivat vuoden 2005 talousarvion taloussuunnitelmaluvut vuodelle 2006. Hallintokuntien raamiin on lisätty palkantarkistuksista johtuvat määrärahat. Kaupunginhallituksen asettaman organisaatiokomitean tekemistä esityksistä toteutettiin vuonna 2004 terveyskeskuksen organisaation kokonaisuudistus, sosiaaliviraston organisaation uudistamisen ensimmäinen vaihe sekä taloushallinnon tehtävien uudelleen organisointi. Vuoden 2005 alussa toteutettiin henkilöstöpalvelujen keskittäminen ja tilahallinnon singfors Energis överskott till stadens eget kapital, vilket bidrar till att behovet av upplåning minskar. Lånebeloppet uppgick vid utgången av 2004 till 796,3 mn euro, eller till 1 424 euro/invånare. Intäkterna från kommunalskatten understeg det i budgeten angivna beloppet med 52,0 mn euro. Intäkterna från samfundsskatten understeg budgetbeloppet med 6,8 mn euro och 2003 års intäkter med 15,4 mn euro. Statsandelarna översteg budgetbeloppet med 9,4 mn euro. Staden betalade 307,9 mn euro i form av skatteintäktsutjämning i statsandelssystemet. Beloppet motsvarade intäkterna från mer än 3 skatteprocentenheter. Investeringsnivån med affärsverken medräknade var något högre än år 2003. Tyngdpunkten låg på investeringar i basservice och investeringar vid affärsverken. Stadens ekonomi förblir svag år 2005. Som utgångspunkt för arbetet på 2005 års budget bestämdes ramar för såväl driftutgifterna som investeringarna. Enligt en prognos från augusti kommer årsbidraget att bli 51,5 mn euro mindre än beloppet i budgeten och 77,0 mn euro mindre än beloppet i bokslutet för år 2004. Omkostnaderna blir enligt prognosen 31,9 mn euro större än beloppet i budgeten. Överskridningen beror på kostnadsutvecklingen inom socialväsendet och den specialiserade sjukvården. Skatteintäkterna kommer enligt prognosen att understiga budgetbeloppet med 54,1 mn euro, men statsandelarna väntas bli 20,0 mn euro större än budgeterat. Investeringarna förutspås i stort sett följa budgeten om den redan beviljade överskridningsrätten beaktas. Enligt prognosen för finansieringskalkylen är förändringen i verksamhetskapitalet 60,1 mn euro bättre än budgeterat, vilket huvudsakligen beror på att 100 mn euro överförts till stadens eget kapital från Helsingfors Energis överskott för de föregående räkenskapsperioderna. Lån amorteras med 56,9 mn euro och nya lån upptas till ungefär samma belopp. Lånebeloppet beräknas vid utgången av året uppgå till 739,4 mn euro, eller till 1 322,8 euro/invånare. Stadens ekonomi håller på att komma i balans, men de ekonomiska utsikterna för ekonomiplaneperioden 2006 2008 är ändå dåliga. Utgångspunkt för arbetet på 2006 års budget var i fråga om eurobeloppen de i 2005 års budget angivna ekonomiplanesiffrorna för år 2006. Ramen för förvaltningarna har ökats med anslag som behövs för lönejusteringar. Vad förslagen från den av stadsstyrelsen tillsatta organisationskommittén beträffar genomfördes följande år 2004: Hälsovården omorganiserades helt och hållet och verket fick namnet hälsovårdscentralen, första fasen av reformen vid socialverket genomfördes, och ekonomiförvaltningen omorganiserades. I början av år 2005 genomfördes en centralisering av
16 organisaatiouudistus. Vuonna 2006 jatketaan mm. tilahallinnon organisaatiouudistuksen toteuttamista, tehostetaan kaupungin hankintatehtävien organisointia ja tukipalveluiden keskittämistä. Näiden mittavien organisaatiomuutosten tuottamat kustannussäästöt toteutuvat muutaman vuoden viiveellä. Vuoden 2006 talousarvioehdotuksen mukainen vuosikate on 23,3 milj. euroa ja kattaa poistoista 12,3 %. Vuosikate on 26 milj. euroa parempi kuin elokuussa tehty vuoden 2005 toteutumisennuste, mutta alittaa vuoden 2004 tilinpäätöksen vastaavan vuosikatteen 51 milj. eurolla. Lainoja lyhennetään 58,9 milj. euroa ja uutta lainaa otetaan lyhennyksen verran. Lähtökohdat seuraavien vuosien taloudelle ovat parantuneet, mutta edelleen epävarmat. Suunnitelmavuosina 2007 2008 kattaa talousarvion mukainen vuosikate poistoista keskimäärin 33 %, joten tavoite poistojen kattamisesta vuosikatteella on vielä kaukana. Sekä kunnallisvero- että yhteisöverotulojen kehitys näyttää heikolta ja veropohjaa pyritäänkin edelleen vahvistamaan elinkeino- ja asuntopolitiikan sekä kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen toimenpitein. Uhkatekijöinä ovat kuitenkin sosiaali- ja terveystoimen, erityisesti erikoissairaanhoidon kustannuskehitys. personaltjänsterna och en omorganisering av lokaladministrationen. Följande blir aktuellt år 2006: Omorganiseringen av lokaladministrationen fortsätter, stadens upphandling organiseras effektivare och centraliseringen av stödtjänsterna fortsätter. Dessa omfattande organisationsförändringar medför kostnadsbesparingar först om några år. Årsbidraget i 2006 års budgetförslag uppgår till 23,3 mn euro och täcker 12,3 % av avskrivningarna. Det överstiger beloppet i en prognos från augusti som gäller utfallet av 2005 års budget med 26 mn euro men understiger motsvarande belopp i bokslutet för år 2004 med 51 mn euro. Lån amorteras med 58,9 mn euro och nya lån upptas till ungefär samma belopp. Utgångspunkterna för ekonomin under de följande åren har förbättrats men är fortfarande osäkra. Årsbidraget i budgeten täcker under planåren 2007 och 2008 i genomsnitt 33 % av avskrivningarna, vilket innebär att det är långt till målet att årsbidraget skall täcka avskrivningarna. Utvecklingen verkar svag i fråga om både intäkterna från kommunalskatten och intäkterna från samfundsskatten, och det vidtas därför såsom tidigare sådana åtgärder inom närings- och bostadspolitiken och stadsplanerings- och fastighetsväsendet som är ägnade att stärka skattebasen. Kostnadsutvecklingen inom social- och hälsovårdsväsendet, särskilt den specialiserade sjukvården, är dock en riskfaktor. 2 TALOUSARVIOEHDOTUS 2 BUDGETFÖRSLAGET 2.1 Tulojen kehitys 2.1 Inkomstutveckling 2.1.1 Verotulot 2.1.1 Skatteintäkter Kaupungin verotulot muodostuvat kunnan tuloverosta, osuudesta yhteisöveron tuottoon, kiinteistöverosta ja koiraverosta. Stadens skatteintäkter utgörs av kommunens inkomstskatt, en andel av intäkterna från samfundsskatten, fastighetsskatt och hundskatt. 2.1.1.1 Kunnan tulovero 2.1.1.1 Kommunens inkomstskatt Kuluvana vuonna kunnan tuloveron kertymän arvioidaan jäävän 40 milj. euroa talousarvioon merkittyä verotuloa pienemmäksi. Tämä johtuu pääosin asukasrakenteen muuttumisesta ja työttömyysasteen arvioitua hitaammasta alenemisesta, mutta myös edellisiltä vuosilta saatavien tilitysten pienenemisestä. Kunnan tuloveron kasvuvauhti on jo usean vuoden ajan ollut vain noin puolet koko maan kasvusta. Verotuloarvio perustuu valtion verohallinnon ja Suomen Kuntaliiton ylläpitämään kuntien verotulojen ennustekehikkoon. Arviota on kuitenkin jouduttu jonkin verran alentamaan viime vuosina toteutuneen verotulokehityksen perusteella. Den kommunala inkomstskatten beräknas i år understiga det budgeterade beloppet med 40 mn euro. Detta beror huvudsakligen på att invånarstrukturen förändrats och på att arbetslöshetsgraden sjunkit långsammare än väntat men också på att redovisningarna från tidigare år minskat. Den kommunala inkomstskatten har redan i flera år ökat bara ungefär hälften så snabbt i Helsingfors som i landet som helhet. De beräknade skatteintäkterna baserar sig på den prognosram för kommunernas skatteintäkter som den statliga skatteförvaltningen och Finlands Kommunförbund upprätthåller. De har dock måst sänkas något på grund av utvecklingen i skatteintäkterna de senaste åren.
17 Palkkatulojen ennakoidaan kasvavan 3 % vuoteen 2005 verrattuna ja eläketulojen 3,6 %. Kun otetaan huomioon muut ansiotulot, ansiotulot yhteensä kasvavat 3 %. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen liittyvä päivärahamaksun vähennyskelpoisuus ja valtionverotuksen ansiotulovähennys vaikuttavat myös kunnallisverotukseen vähentävästi. Molempien uudistusten vaikutus kuitenkin kompensoidaan kunnille verotulotasausta muuttamalla. Muiden veronalaisista tuloista tehtävien vähennysten muutosten vaikutus on vähäinen, joten vähennysaste ansiotuloista pysynee ennallaan noin 17,3 prosentissa. Verotuloksi kirjattavan määrän kasvuksi arvioidaan 2,5 % vuoden 2005 ennakoituun kunnallisveron tuottoon verrattuna. - ja taloussuunnitelmaehdotuksessa kunnan tuloveron tuotto on laskettu 17,5 %:n verokannan mukaan. Kunnan tuloveron tuotoksi on arvioitu 1 700 milj. euroa. Löneinkomsterna väntas öka med 3 % jämfört med år 2005 och pensionsinkomsterna med 3,6 %. Då de övriga förvärvsinkomsterna beaktas, ökar förvärvsinkomsterna sammanlagt med 3 %. Möjligheten att dra av dagpenningspremien då finansieringen av sjukförsäkringen reformeras och förvärvsinkomstavdraget i statsbeskattningen inverkar också minskande på kommunalbeskattningen. Kommunerna kompenseras dock för effekterna av båda reformerna genom att skatteintäktsutjämningen ändras. Effekten av förändringarna i de andra avdragen från de skattepliktiga inkomsterna är liten, och graden för avdragen från förvärvsinkomsterna blir därför förmodligen oförändrad, dvs. ca 17,3 %. Det belopp som redovisas såsom skatteintäkter beräknas stiga med 2,5 % jämfört med de beräknade intäkterna från kommunalskatten år 2005. Intäkterna från kommunens inkomstskatt bygger i budget- och ekonomiplaneförslaget på skattesatsen 17,5 %. De beräknas uppgå till 1 700 mn euro. 2.1.1.2 Osuus yhteisöveron tuotosta 2.1.1.2 Andel av intäkterna från samfundsskatten Helsingin suhteellinen osuus kuntien yhteisöveroosuudesta on jatkuvasti laskenut. Vuosina 1994 1998 osuus oli 28,8 %, mutta kuluvana vuonna osuus on 18,7 %. Osuus on edelleen alenemassa. Tämä muodostaa kaupungin harjoittamalle elinkeinopolitiikalle erityisen haasteen. Vuonna 2005 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 207,5 milj. euroa eli 16,5 milj. euroa talousarvioon merkittyä vähemmän. Vähennys johtuu edellä mainitusta kaupungin yhteisövero-osuuden laskusta. Yhteisöveron kokonaiskertymäarvion ja sen oletuksen perusteella, että Helsingin osuus kuntien saamasta yhteisöverosta laskee edelleen, on yhteisöveron tuotoksi talousarvioehdotuksessa arvioitu 201,0 milj. euroa. Helsingfors relativa andel av kommunernas andel av samfundsskatten har hela tiden sjunkit. Åren 1994 1998 uppgick andelen till 28,8 % men år 2005 till 18,7 %. Den sjunker ytterligare. Detta är en särskild utmaning för stadens näringspolitik. Samfundsskatten beräknas år 2005 inbringa 207,5 mn euro, 16,5 mn euro mindre än budgeterat. Minskningen beror på att stadens andel av samfundsskatten såsom nämnts blivit mindre. De beräknade intäkterna från samfundsskatten uppgår till 201,0 mn euro i budgetförslaget. Siffran baserar sig på det beräknade sammanlagda samfundskattebeloppet och på antagandet att Helsingfors andel av kommunernas samfundsskatt sjunker ytterligare. 2.1.1.3 Kiinteistövero ja koiravero 2.1.1.3 Fastighetsskatt och hundskatt Kiinteistöveron tuotoksi on arvioitu 121,0 milj. euroa, josta yleisen kiinteistöveron osuus on 103,5 milj. euroa ja vakituisten asuinrakennusten osuus 17,5 milj. euroa. Arvio perustuu nykyisiin veroprosentteihin 0,7 % yleisen kiinteistöveron osalta ja 0,22 % vakituisten asuinrakennusten osalta. Vuoden 2006 alusta lukien tulee voimaan Helsingin seutua koskeva rakennuskelpoisten, mutta rakenta- Intäkterna från fastighetsskatten beräknas uppgå till 121,0 mn euro, varav den allmänna fastighetsskatten inbringar 103,5 mn euro och skatten för hus som används för stadigvarande boende 17,5 mn euro. Beräkningen baserar sig på de nuvarande procentsatserna, 0,7 % som allmän skattesats och 0,22 % som skattesats för hus som används för stadigvarande boende. Från början av år 2006 börjar en med 1 procentenhet höjd fastighetsskatt tillämpas på byggbara, men obe-
18 mattomien tonttien 1 prosenttiyksiköllä korotettu kiinteistövero. Korotuksella ei Helsingissä ole suurta merkitystä. Korotus lisää kiinteistöveron määrää arviolta 0,7 milj. euroa, mikä on otettu huomioon kiinteistöverotuoton arviossa. Kiinteistöveron veroprosenttien alarajojen korotus on ollut esillä valtionosuusuudistuksen valmistelun yhteydessä, mutta hallitus ei ole antanut asiasta lakiesitystä. Koiraveron tuotoksi on arvioitu 800 000 euroa. byggda tomter i Helsingforsregionen. Höjningen har inte större betydelse i Helsingfors. Den ökar fastighetsskattebeloppet med uppskattningsvis 0,7 mn euro, vilket har beaktats i de beräknade fastighetsskatteintäkterna. Att nedre gränsen för procentsatserna för fastighetsskatten skall höjas har föreslagits under beredningen av en statsandelsreform, men regeringen har inte kommit med något lagförslag. Hundskatten väntas inbringa 800 000 euro. 2.1.2 Valtionosuudet 2.1.2 Statsandelar Vuonna 2005 valtionosuuksia arvioidaan kertyvän Helsingissä noin 133 milj. euroa. Alun perin vuoden 2005 alusta voimaan tulevaksi tarkoitettu valtionosuusuudistus toteutuu vuoden 2006 alusta lukien. Alustavien laskelmien mukaan uudistuksen vaikutus Helsingin osalta on lähes neutraali eli se lisää valtionosuuksia noin 5 milj. euroa. Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen perusteella valtionosuuksia kunnille olisi pitänyt lisätä vuoden 2005 alusta lukien 502 milj. eurolla. Summasta maksettiin kuitenkin ainoastaan 136 milj. euroa ja loppuosa siirrettiin maksettavaksi kolmena seuraavana vuonna siten, että vuosina 2006 ja 2007 maksetaan 86 milj. euroa ja loput 194 milj. euroa vuonna 2008. Vuonna 2006 Helsingin osuus kustannustenjaon tarkistuksesta on noin 8 milj. euroa. Indeksitarkistuksena vuodelle 2006 kunnille maksetaan 154 milj. euroa eli 2,4 %. Tämä vastaa kolmea neljäsosaa todellisesta kustannuskehityksestä mihin on lisätty 0,4 %:n korjauserä vuodelta 2004. Helsingille indeksitarkistus tuo noin 10 milj. euroa. Työmarkkinatukiuudistus, joka sinänsä toteutetaan kustannusneutraalisti vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia nettomääräisesti 15,9 milj. euroa ja yleistä valtionosuutta 6,1 milj. euroa. Valtionosuuksiin sisältyvän verotulotasauksen muutos lisää Helsingin valtionosuuksia noin 38,4 milj. eurolla vuonna 2006. Lisäyksestä 5,9 milj. euroa on kompensaatiota työmarkkinatukiuudistuksesta ja 22,8 milj. euroa sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksen ja valtionverotuksen ansiotulovähennyksen vaikutuksesta kunnallisveroon. Loppuosa, 9,4 milj. euroa perustuu siihen, että verotulokehitys on Helsingissä ollut maan keskiarvon alapuolella, jolloin kaupungin verotulot lähenevät tasausrajaa ja kaupungin maksama verotulotasaus pienenee. Edelleen kaupunki kuiten- År 2005 beräknas statsandelarna till Helsingfors uppgå till ca 133 mn euro. Den statsandelsreform som ursprungligen var avsedd att träda i kraft i början av 2005 genomförs i början av av 2006. Enligt preliminära beräkningar är effekten av reformen nästan neutral i Helsingfors, statsandelarna ökar med ca 5 mn euro. Utifrån justeringen av kostnadsfördelningen mellan staten och kommunerna hade statsandelarna till kommunerna bort ökas med 502 mn euro från början av år 2005. Endast 136 mn euro betalades, och återstoden betalas först under de följande tre åren: 86 mn euro åren 2006 och 2007 och 194 mn euro år 2008. År 2006 är Helsingfors andel av det tillskottsbelopp som fåtts genom justeringen ca 8 mn euro. Som indexjustering för år 2006 får kommunerna 154 mn euro, eller 2,4 %, vilket motsvarar tre fjärdedelar av den faktiska kostnadsutvecklingen, utökat med en korrektivpost på 0,4 % för år 2004. Helsingfors får ca 10 mn euro genom indexjusteringen. Reformen i fråga om arbetsmarknadsstödet, som i sig genomförs kostnadsneutralt, minskar statsandelarna inom social- och hälsovården med 15,9 mn euro netto och den allmänna statsandelen med 6,1 mn euro. I och med en ändring i skatteintäktsutjämningen, som hör till statsandelssystemet, får Helsingfors år 2006 ett tillskott till statsandelarna på ca 38,4 mn euro. Härav utgör 5,9 mn en kompensation för reformen i fråga om arbetsmarknadsstödet och 22,8 mn euro en kompensation för inverkan på kommunalskatten av att finansieringen av sjukförsäkringen reformeras och ett förvärvsinkomstavdrag införs i statsbeskattningen. Resten, 9,4 mn euro, baserar sig på att utvecklingen i skatteintäkterna i Helsingfors har understigit medeltalet i landet och stadens skatteintäkter närmar sig utjäm-
19 kin joutuu maksamaan verotulotasausta 244,5 milj. euroa. Varsinaisia uusia valtionosuuksia Helsinki saa 2,6 milj. euroa, kun otetaan huomioon väkiluvun ja oppilasmäärän muutokset. ehdotukseen on edellä mainituilla perusteilla merkitty valtionosuustuloiksi 175 milj. euroa. ningsgränsen, vilket gör att det utjämningsbelopp som staden måste betala minskar. Staden måste dock fortfarande betala 244,5 mn euro som utjämningsbelopp. De egentliga nya statsandelarna till Helsingfors uppgår till 2,6 mn euro, då förändringarna i folkmängden och elevantalet beaktas. Statsandelsinkomsterna uppgår på basis av det ovanstående till 175 mn euro i budgetförslaget. Taulukko - Tabell 2. Verotulot ja valtionosuudet - Skatteintäkter och statsandelar TP - BSL TA - BDG TA - BDG TA - BDG TS - EP TS - EP 2004 2005 2006 2006/2005 2007 2008 % -muutos - förändr.% Kunnan tulovero - Kommunens inkomstskatt 1 600,5 1 698,6 1 700,0 0,1 1 735,0 1 770,0 Osuus yhteistöveron tuotosta - Andel 211,3 224,0 201,0-10,3 205,0 210,0 av intäkterna från samfundsskatten Kiinteistövero - Fastighetsskatt 115,2 117,0 121,0 3,4 123,5 126,0 Koiravero - Hundskatt 0,8 0,9 0,8-5,9 0,8 0,8 Verotulot - Skatteintäkter 1 927,8 2 040,5 2 022,8-0,9 2 064,3 2 106,8 Käyttötalouden valtionosuudet - Statsandelar inom driftsekonomin Verotulot ja valtionosuudet yhteensä - Skatteintäkter och statsandelar sammanlagt 68,0 110,0 175,0 59,1 200,0 220,0 1 995,8 2 150,5 2 197,8 2,2 2 264,3 2 326,8 2.1.3 Toimintatulot 2.1.3 Verksamhetsintäkter Toimintatulot kasvavat vuonna 2006 vuoden 2005 talousarvioon verrattuna 6,7 %. Myyntituloja syntyy tavaroista ja palveluksista, jotka on tarkoitettu myytäväksi tuotantokustannukset peittävään hintaan sekä maksutuloja asiakasmaksuista tai muista maksuista, joissa tuotantokustannuksia ei pyritä kattamaan, kuten esim. sairaala- ja hoitomaksut. Tuet ja avustukset sisältävät tulonsiirtoja, jotka eivät ole korvausta suoritteen myynnistä tai rahoitusosuutta investointimenoon eivätkä suoraan tuloslaskelmaan kuuluvia valtionosuuksia. Tällaisia tuloja ovat mm. työllistämistuki, valtion välittämät ja kunnan suoraan EU:lta saamat EU-tuet ja avustukset. Vuokratuloihin sisältyvät mm. kiinteistöviraston perimät vuokrat hallintokunnilta. Verksamhetsintäkterna ökar år 2006 med 6,7 % jämfört med 2005 års budget. Försäljningsinkomster fås från varor och tjänster avsedda för försäljning till ett pris som täcker produktionskostnaderna, och avgiftsinkomster fås från brukaravgifter och andra avgifter som inte förväntas täcka produktionskostnaderna, såsom sjukhus- och vårdavgifter. Understöden och bidragen innefattar inkomstöverföringar som inte utgörs av ersättning för prestationsförsäljning, av en finansieringsandel i anslutning till investeringsutgifter eller av statsandelar som direkt ingår i resultaträkningen. Här avses bl.a. sysselsättningsstödet och EU-understöd och EU-bidrag som staten förmedlar eller som kommunen får direkt. Hyresinkomsterna innefattar bl.a. de hyror som fastighetskontoret får från förvaltningarna.
20 Valmistus omaan käyttöön sisältää viraston tai laitoksen omaan käyttöön valmistettavan aktivoitavan käyttöomaisuuden. Tillverkningen för eget bruk innefattar de anläggningstillgångar som produceras för förvaltningens eget bruk och som skall aktiveras. Taulukko - Tabell 3. Toimintatulot Verksamhetsintäkter 1 TP - BSL TA - BDG TA - BDG TA - BDG TS - EP TS - EP 2004 2005 2006 2006/2005 2007 2008 % -muutos - förändr.% Myyntitulot - Försäljningsinkomster 168,5 190,2 198,2 4,2 198,3 198,0 Maksutulot - Avgiftsinkomster 129,0 131,7 129,8-1,4 130,0 130,0 Tuet ja avustukset - Understöd och 33,3 38,2 64,4 68,5 63,2 62,0 bidrag Vuokratulot - Hyresinkomster 462,6 477,0 503,6 5,6 505,8 506,9 Muut toimintatulot - Övriga verksamhetsintäkter 27,7 25,9 28,1 8,6 27,5 27,5 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk 85,4 80,0 81,9 2,3 81,6 81,6 Yhteensä - Sammanlagt 906,3 943,0 1 005,9 6,7 1 006,4 1 006,0 1 Tilinpäätöksen 2004 ja talousarvion 2005 luvut on muutettu vertailukelpoisiksi talousarvioehdotuksen 2006 kanssa - Siffrorna i bokslutet för år 2004 och budgeten för år 2005 har ändrats så att de är jämförbara med siffrorna i förslaget till budget för år 2006. 2.2 Menojen kehitys 2.2 Utgiftsutveckling 2.2.1 Toimintamenot 2.2.1 Omkostnader Toimintamenot kasvavat vuonna 2006 vuoden 2005 talousarvioon verrattuna 4,2 %. Omkostnaderna ökar år 2006 med 4,2 % jämfört med 2005 års budget. Taulukko - Tabell 4. Toimintamenot menolajeittain - Omkostnader enligt utgiftsslag 1, 2 TP - BSL TA - BDG TA - BDG TA-BDG TS - EP TS - EP 2004 2005 2006 2006/2005 2007 2008 % -muutos - förändr.% Palkat - Löner 878,9 941,9 966,9 2,7 999,4 1 034,3 Henkilösivumenot - Lönebikostnader 298,8 338,9 342,0 0,9 351,4 361,8 Palvelujen ostot - Köp av tjänster 991,0 1 049,9 1 085,7 3,4 1 082,7 1 083,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Material, 123,5 129,5 135,5 4,6 135,5 135,3 förnödenheter och varor Avustukset - Understöd 316,5 312,1 325,7 4,4 327,0 327,4 Vuokrat - Hyror 343,3 356,8 385,4 8,0 386,7 386,3 Muut menot - Övriga utgifter 13,2 25,5 47,0 84,2 42,0 40,8 Yhteensä - Sammanlagt 2 965,3 3 154,7 3 288,2 4,2 3 324,6 3 369,0 1 Käyttötalousosan menot lisättynä tuilla liikennelaitokselle, hankintakeskukselle, palvelukeskukselle ja kuntayhtymille - Utgifterna i driftsekonomidelen plus understöden till trafikverket, anskaffningscentralen, servicecentralen och samkommunerna. 2 Tilinpäätöksen 2004 ja talousarvion 2005 luvut on muutettu vertailukelpoisiksi talousarvioehdotuksen 2006 kanssa - Siffrorna i bokslutet för år 2004 och budgeten för år 2005 har ändrats så att de är jämförbara med siffrorna i förslaget till budget för år 2006.