Ruotsalaisen kuusen MHaa1 siemenviljelysaineiston käyttökelpoisuus Suomessa Seppo Ruotsalainen & Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Miksi tärkeä aihe? MHaa12 Suomessa pulaa jalostetusta kuusen siemenestä Kuusen siementä ja taimia MHaa11 tuodaan Ruotsista huomattavia määriä Osalla ruotsalaisella aineistolla perustetuista metsänviljelyksistä todettu halla- ja ahavatuhoja 9.2.2011 2
Esimerkkejä ongelmatapauksista 9.2.2011 3
Käyttöalueen määrityksen ongelmat Ruotsissa tavattavista valo- ja lämpöilmaston yhdistelmistä vain osa esiintyy Suomessa Länsi-Ruotsin eteläiset vuoristoseudut ilmastollisesti viileitä Empiirisen tiedon niukkuus Metlan provenienssikokeissa ei ole ruotsalaisia kuusialkuperiä Siemenen syntypaikan merkitys: siemenviljelyksen taustapölytys jälkivaikutus (after effect) 9.2.2011 4
Käyttöaluemääritysten lyhyt historiikki 1990-2007 subjektiiviseen asiantuntija-arvioon arvioon perustuva suositus käyttöalueeksi 2008-2010 siemenviljelyksen ja sen klooniaineiston laskennalliseen lämpösummaan perustuva suositus (Nikkanen ym. 2009) 2011 lämpösummasuosituksen täsmentäminen ottamalla huomioon valoilmasto (siemenviljelysaineiston leveysastealkuperä) Mukailee ruotsalaisten omia periaatteita 9.2.2011 5
Siemenviljelyksen käyttöalueen määritys lämpösummamenetelmällämmamenetelmällä Käyttöalueen keskilämpösumma = 0.75*dd alkuperä +0.25*dd sijainti +sj, dd = lämpösumma (+5 C), sj = siirtojarru (käytetään kun dd alkuperä <1100), Käyttöalueen pohjois- ja etelärajat: sj = (1100 dd alkuperä )/4 Pohjoisraja: X-130 dd Eteläraja: X+70 dd Oletus: taustapölytys 50% (Nikkanen ym. 1999) 9.2.2011 6
Siemenviljelyksen käyttöalue Metsänviljelyssä on käytettävä viljelypaikan ilmastoon sopeutuneita alkuperiä Sv111 Alkuperän lämpösumma: 1199 Sijaintipaikan lämpösumma: 1184 Siirtojarru: 0 Käyttöaluekeskiarvo: 1195 Pohjoisraja: 1065 Eteläraja: 1265 Evira 9.2.2011 7
Siemenviljelyksen käyttöalueen määritys Kuusen siemenviljelyksen käyttöalueen määritys Bestämning av användningsområdet för en granfröplantage (Nikkasen ym. 1999 mukaan) Sv111 Sv365 FP26 Jung Alkuperän lämpösumma: 1199 820 980 Ursprungstemperatursumma Sijaintipaikan lämpösumma: 1184 1217 1411 Plantagens temperatursumma Siirtojarru (vain jos alkuperän dd <1100): 70 30 Broms (bara för urspr. med dd <1100) Käyttöaluekeskiarvo: 1195 989 1118 Medelvärde för användningsområdet Pohjoisraja: 1065 859 988 Nordgräns Eteläraja: 1265 1059 1188 Sydgräns 9.2.2011 8
Leveysasterajojen j laskentamenettely Peruspilarina ruotsalaisille siemenviljelyksille laskettu standardoitu leveysaste (Rosvallin ym. MHaa4 MHaa5 1998 mukaan) Menetelmän kehittelyssä hyödynnetty Skogforskin Plantval-ohjelmaa Kokeilemalla etsitty käyttöalueen äärirajoja (pohjoisrajaa) viljelykselle Saadaan sekä suositeltu (kartan avulla) että mahdollinen käyttöalue Tulosten perusteella muotoiltu yleisperiaatteet i t käyttöaluesuositusten laatimiseksi 9.2.2011 9
9.2.2011 10 Plantval
Siemenviljelysten käyttöalueiden pohjoisrajan lämpösummia eri menetelmillä 700 pohjoisraj jan lämpös summa, dd d 800 900 1000 Suositeltu, Plantval Mahdollinen,Plantval Vanha suositus Käy yttöalueen 1100 1200 Suositus (dd) 56 58 60 62 64 66 Viljelyksen standardoitu leveysaste 9.2.2011 11
Siemenviljelysten käyttöalueiden pohjoisrajan leveysasteita eri menetelmillä 68 Käyttöalue een pohjoi israjan leve eysaste 66 64 62 60 Suositeltu, Plantval Mahdollinen, Plantval y=x Vanha suositus Suositus (dd) 58 56 58 60 62 64 66 Viljelyksen standardoitu leveysaste 9.2.2011 12
Käyttöalueen pohjoisraja - leveysastemenetelmän kehittely 68 joisrajan levey ysaste Käy yttöalueen poh 66 64 62 60 Saleby Rörby öby Jung Grånäs Suositeltu, Plantval Mahdollinen, Plantval l Uusi menetelmä y=x Vanha suositus Suositus, dd 58 56 58 60 62 64 66 Viljelyksen standardoitu leveysaste 9.2.2011 13
Käyttöalueen määrittely leveysasteeseen perustuvat rajat 68 MHaa7 66 K äyttöaluee en leveysas ste 64 62 Pohjoinen, suositus Pohjoinen, mahdollinen Etelä, suositus Etelä, mahdollinen 60 58 56 58 60 62 64 66 Viljelyksen standardoitu leveysaste 9.2.2011 14
Suositeltu ja mahdollinen käyttöalue 1. Suositeltu käyttöalue Eteläraja = standardoitu d leveysaste Pohjoisraja = standardoidusta leveysasteesta E-Suomessa: 2 pohjoiseen P-Suomessa: 1 pohjoiseen 2. Mahdollinen käyttöalue Eteläraja = 1 etelään suositellusta etelärajasta Pohjoisraja j = 1 0,5 05 pohjoiseen suositellusta t pohjoisrajasta j 9.2.2011 15
Käyttöalueen määrittely vertailu aiempaan 68 MHaa15 66 Grånäs Käyttöalue een leveysa aste 64 62 Saleby Rörby Jung Grånäs Pohjoinen, suositus Pohjoinen, mahdollinen Etelä, suositus Etelä, mahdollinen Pohjoisraja (vanhat men.) Eteläraja (vanhat men.) 60 58 56 58 60 62 64 66 Viljelyksen standardoitu leveysaste 9.2.2011 16
FP-26 Jung 9.2.2011 17
FP-26 Jung käyttöalueen määrittelyä Lämpösummarajaus (Nikkanen ym. 1999) MHaa19 Leveysasterajaus, suositeltu alue Leveysasterajaus, mahdollinen alue 9.2.2011 18
FP-26 Jung käyttöalueet Ruotsissa ja Suomessa Mahdollinen Suositeltu Huomioitu sekä leveysaste- että lämpösummavaatimus 9.2.2011 19
FP-26 Jung käyttöalueet Ruotsissa ja Suomessa 9.2.2011 20
Tuloksia käytännön viljelysten tarkastuksista Vuosina 2009 ja 2010 tehdyt ±käytännön viljelyjen tarkastukset, aineistona ruotsalaista siemenviljelysmateriaalia 3 6 vuotta viljelystä, subjektiivinen aineisto Viljelypaikan ominaisuus Viljelytulos LämpösummaLeveysaste Hyvä Huono Liian kylmä Liian pohjoinen 2 4 Suositeltu Liian pohjoinen 1 2 Suositeltu Mahdollinen 3 2 Suositeltu Suositeltu?? 9.2.2011 21
Uusi menetelmä Valoilmasto käyttöalueen määrityksen toiseksi perusteeksi lämpöolojen lisäksi Siemenviljelyksen standardoidun leveysasteen (standardiserat ursprung) avulla lasketaan suositeltavat ja mahdolliset käyttöalueet Lasketaan edelleen käyttöalue myös lämpösumman perusteella Näiden yhdistelmänä saadaan lopullinen suositus aineiston käyttöalueeksi: suositeltu alue leveysasterajauksen perusteella muu mahdollinen alue leveysaste- ja lämpösummaehtojen täyttyessä Erikoistapauksissa hienosäätöä asiantuntija-arvion perusteella 9.2.2011 22
Uuden menetelmän edut ja haitat Uusi menetelmä ottaa aikaisempaa realistisemmin huomioon toisentyyppisestä ilmastosta tuodun aineiston kestävyyden Suomen oloissa Tuottaa aiempaa konservatiivisemmat (eteläisemmät) käyttöalueet Käyttöalue usein aikaisempaa laajempi Kyseessä on edelleen epäsuora menetelmä, suorat viljelykokeet olisivat luotettavampia Riippuvainen Ruotsissa käytössä olevista menetelmistä 9.2.2011 23
Toivottu lopputulos Jung, viljelypaikka 63 25 N, 165 m mpy, 1050-1100 dd, 4 vuotta istutuksesta 9.2.2011 24