LAUSUNTOPYYNTÖ 225960 K2) 23.11.2016 1797/01.02/2016 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA 1) VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 2) MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI ELÄINTEN HYVINVOINTI KORVAUKSESTA ANNETUN MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevista luonnoksista. Lausuntoaikaa on vain kolme viikkoa, jotta voitaisiin varmistaa, että tuenmaksu voidaan toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 15.12.2016 ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@mmm.fi tai kirjeitse osoitteeseen maa-ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO. Sähköiset lausunnot tulee toimittaa pdf-, Word- tai rtftallennusmuodossa. Tämä lausuntopyyntö on lähetetty vain sähköisenä. Lisätietoja asiasta antaa vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska, p. 0295 16 2248, sähköposti: suvi.ruuska@mmm.fi ia neuvotteleva virkamies Juha Palonen p. 0295 16 2356, sähköposti iuha.palonen@mmm.fi. Osastopäällikkö, ylijohtaja Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska LIITTEET: -luonnos valtioneuvoston asetukseksi eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja perustelumuistio * MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ - PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO (Helsinki) - puh. 0295 16 001 - faksi (09) 160 54202 JORO- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET - PB 30, 00023 STATSRÄDET (Helsingfors) * tfn 0295 16 001 - fax (09) 160 54202 A MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY. PO Box 30, FI-00023 GOVERNMENT, Finland (Helsinki). tel. +358 295 16 001. fax +358 9 160 54202
2(2) -luonnos maa-ja metsätalousministeriön asetukseksi eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun maa-ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta ja perustelumuistio Ministeriön lausuntopyynnöt löytyvät myös intemet-sivustolta MMM:n vireillä olevat lausuntopyynnöt JAKELU Y mpäristöministeriö Maaseutuvirasto Elintarviketurvallisuusvirasto Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskukset/maaseutu-ja energia -yksiköt Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Svenska Lantbruksproducentemas Centralförbund SLC Luonnonvarakeskus Helsingin yliopisto/eläinlääketieteellinen tiedekunta Eläinten hyvinvointikeskus Eläinsuojeluliitto Animalia ry SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry ProAgria Keskusten Liitto Svenska lantbrukssällskapens förbund rf Maaseudun Kehittäjät ry Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry Pihvikarjaliitto ry Suomen Siipikarjaliitto ry Suomen Sikayrittäjät ry Suomen Lammasyhdistys ry Suomen Vuohiyhdistys ry Allekirjoitettu lausuntopyyntö on maa-ja metsätalousministeriön arkistossa.
1 1 luonnos 23.11.2016 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (121/2015) 2 :n 8, 13 ja 14 kohdat, 4 :n 1 ja 2 momentti, 10, 16-18, 21, 30 ja 33, sellaisena kuin niistä on 10 asetuksessa 710/2015, sekä lisätään 2 :ään uusi 15 kohta seuraavasti: 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 8) lihasialla lihantuotantoon tarkoitettua vähintään kolmen kuukauden mutta enintään kahdeksan kuukauden ikäistä sikaa; 13) munivalla kanalla vähintään 16 viikon ikäistä kanaa, jonka munantuotanto käytetään kulutukseen tai poikasten tuotantoon; 14) broilerilla lihantuotantoa varten jalostettua noin 40 vuorokauden iässä teurastettavaa kananpoikaa sekä luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 mukaisesti harjoitettavassa tuotannossa yli 81 vuorokauden iässä teurastettavaa kananpoikaa; 15) nuorella siitossialla jälkeläisten tuotantoon tarkoitettua vähintään kolmen kuukauden mutta enintään kahdeksan kuukauden ikäistä uros- tai naaraspuolista sikaa. 4 Hyvinvointikorvauksen eläinlajikohtaiset toimenpiteet Viljelijä voi valita nautatilalla seuraavia toimenpiteitä: 1) nautojen ruokinta ja hoito; 2) vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla; 3) vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen; 4) emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen; 5) vähintään kuuden kuukauden ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen; 6) vähintään 12 kuukauden ikäisten urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen; 7) nautojen laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella; 8) nautojen pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella; 9) lypsylehmien ja emolehmien sairas-, hoito-ja poikimakarsinat; 10) nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat. Viljelijä voi valita sikatilalla seuraavia toimenpiteitä: 1) sikojen ruokinta ja hoito;
2 2) joutilaiden emakoiden ja ensikoiden ulkoilu; 3) emakoiden ja ensikoiden pito-olosuhteiden parantaminen; 4) emakoiden ja ensikoiden parannetut porsimisolosuhteet; 5) vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen; 6) karjuporsaiden kivunlievitys ennen ja jälkeen kirurgisen kastraation; 7) lihasikojen immunokastraatio; 8) sikojen virikkeet; 9) sikojen sairas-ja hoitokarsinat. 10 Vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen Vasikoiden pito-olosuhteiden parantamista koskevaa toimenpidettä,^ja vasikoiden pito-olosuhteiden parantamista pinta-alavaatimuksella koskevaa toimenpidettä ja emolehmätilojen vasikoiden pitoolosuhteiden parantamista koskevaa toimenpidettä on toteutettava maatilan kaikkien alle kuuden kuukauden ikäisten vasikoiden osalta. Emolehmien vasikoiden pito olosuhteiden parantamista koskevaa toimenpidettä on toteutettava emolehmäthän kaikkien alle kuuden kuukauden ikäisten liharotuisten vasikoiden osalta. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden vähimmäistasona on noudatettava eläinsuojelulain 5 :n 1 momenttia ja 26 a :n 1 ja 2 momenttia, eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) 20 :ää, eläinsuojeluasetuksen 1 :n 4 momenttia, 4 :n 1 momenttia, 8 :ää, 9 :n 1 momenttia ja 23 :n 1 momentin 7 kohtaa sekä nautojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 :n 1 momenttia, 7 :ää, 12 :n 3 momenttia ja 16 :n 1 momenttia. 16 Emakoiden ja ensikoiden pito-olosuhteiden parantaminen Emakoiden ja ensikoiden pito-olosuhteiden parantamista koskevaa toimenpidettä on toteutettava maatilan kaikkien vähintään kahdeksan kuukauden ikäisten emakoiden ja ensikoiden osalta. Toimenpiteen vähimmäistasona on noudatettava eläinsuojeluasetuksen 1 :n 4 momenttia ja 4 :n 1 momenttia sekä sikojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n 1, 2, 4 ja 5 momenttia, 4 :n 3 ja 4 momenttia, sekä 10 :ää sekä 19 :n 3 momenttia. 17 Emakoiden ja ensikoiden parannetut porsimisolosuhteet Emakoiden ja ensikoiden parannettuja porsimisolosuhteita koskevaa toimenpidettä on toteutettava maatilan kaikkien vähintään kahdeksan kuukauden ikäisten emakoiden ja ensikoiden osalta. Toimenpiteen vähimmäistasona on noudatettava eläinsuojeluasetuksen 1 :n 4 momenttia ja sikojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n 1, 2, 4 ja 5 momenttia, 4 :n 3 ja 4 momenttia, 5 :n 1 momenttia, 9 :ää, sekä 16 :n 1 momenttia sekä 19 :n 2 momenttia. 18 Vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen
3 Vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittamista koskevaa toimenpidettä on toteutettava maatilan kaikkien vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen osalta. Toimenpiteen vähimmäistasona on noudatettava eläinsuojeluasetuksen 1 :n 4 momenttia ja 4 :n 1 momenttia sekä sikojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n 1, 4 ja 5 momenttia, 4 :n 3 ja 4 momenttia, sekä 5 :n 1 ja 3 momenttia sekä 19 :n 1 momenttia. 21 Sikojen sairas- ja hoitokarsinat Sikojen sairas- ja hoitokarsinoita koskevaa toimenpidettä on toteutettava maatilan kaikkien sikojen osalta lukuun ottamatta vieroittamattomia porsaita. Toimenpiteen vähimmäistasona on noudatettava eläinsuojelulain 5 :n 1 momenttia, eläinsuojeluasetuksen 1 :n 4 momenttia, 4 :n 1 momenttia ja 11 :ää sekä sikojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n 1, 4 ja 5 momenttia, 4 :n 3-5 momenttia, 5 :n 1 ja 3 momenttia, 7 :n 2 momenttia, 10 ja 11 :ää, sekä 15 :n 3 ja 4 momenttia, 19 :n 1 momenttia siltä osin kuin siinä säädetään ryhmäkarsinasta sekä 19 :n 2 ja 3 momenttia. 30 Siipikarjan tasot, rampit ja orret Siipikarjan tasoja, ramppeja ja orsia koskevaa toimenpidettä on toteutettava maatilan koko siipikarjan osalta. Toimenpiteen vähimmäistasona on noudatettava kanojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 11 :n 3 momenttia, 12 :n 4-6 momenttia ja 13 :n 1 ja 2 momenttia, broilereiden suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 :n 6 momenttia ja 10 :n 4 ja 5 momenttia sekä kalkkunoiden suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 :n 1 momenttia ja 10 :n 3 momenttia. 33 Hyvinvointikorvauksen määrä Hyvinvointikorvausta voidaan maksaa vuosittain korvauskelpoisista eläimistä eläinyksikköä kohden: euroa -nautojen ruokinta ja hoito 11 -vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla 439 -vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen 292 -emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen 234 -vähintään kuuden kuukauden ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen 43 -vähintään 12 kuukauden ikäisten urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen 126 -nautojen laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella 46 -nautojen pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella 24 -lypsylehmien j a emolehmien sairas-, hoito- j a poikimakarsinat 15 -nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat 15
-sikoj a ruokinta j a hoito 7 -j outilaiden emakoiden j a ensikoiden ulkoilu 33 -emakoiden j a ensikoiden pito-olosuhteiden parantaminen 3 8 -emakoiden ja ensikoiden parannetut porsimisolosuhteet 349 -vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen 59 -karj uporsaiden kivunlievitys ennen ja j älkeen kirurgi sen kastraation 27 -lihasikoj en immunokastraatio 81 -sikoj en virikkeet 13 -sikoj en sairas- j a hoitokarsinat 19 -lampaiden j a vuohien ruokinta 10 -lampaiden ja vuohien pito-olosuhteiden parantaminen 55 -lampaiden hoito 51 -vuohien hoito 33 -lampaiden j a vuohien laidunnus laidunkaudella 3 3 -lampaiden ja vuohien pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella 8 -siipikarj an ruokinta j a hoito 8 -broilerien ja kalkkunoiden pito-olo suhteiden parantaminen 10 -munintakanalan ilmanlaadun parantaminen 5 -siipikarjan virikkeet 7 -munivien kanojen tasot, rampit ja orret 11 -kalkkunoiden tasot, rampit j a orret 14 -broilereiden tasot, rampit ja orret 34 -kanojen ja kalkkunoiden ulkoilu 16 Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta 2017. Helsingissä x päivänä x kuuta 2017 Maatalous-ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
luonnos 23.11.2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 23.11.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Yleistä Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä vuonna 2013 yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä uudistettiin seuraavaa rahoituskautta varten. Ohjelmakaudella 2014-2020 Euroopan unionin maaseudun kehittämistoimenpiteet perustuvat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus. Maaseudun kehittämistoimenpiteet jäsenvaltioissa perustuvat jäsenvaltion maaseutuasetuksen perusteella laatimaan ja Euroopan komission hyväksymään maaseudun kehittämisohjelmaan. Eläinten hyvinvointikorvaus on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020, joka perustuu maaseutuasetukseen. Eläinten hyvinvointikorvauksesta säädetään maaseutuasetuksen 33 artiklassa. Euroopan komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 12 päivänä joulukuuta 2014. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 on ehdotettu muutoksia vuodelle 2017. Euroopan komissio hyväksyi esitetyt muutokset x.x.2017. Kansallisesti eläinten hyvinvointikorvauksesta säädetään eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetussa laissa (1360/2014). Lain 3 :n 4 momentin, 4 :n 5 momentin, 7 :n 4 momentin, 11 :n 4 momentin, 12 :n 5 momentin, 13 :n 5 momentin ja 18 :n 2 momentin nojalla on annettu valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta (121/2015). Asetuksella säädetään tarkemmin eläinten hyvinvointikorvauksen eläinlaj ikohtaisista toimenpiteistä, toimenpiteiden valinnasta ja niistä luopumisesta, eläinmäärän laskemisesta, hyvinvointikorvauksen myöntämisestä, hyvinvointikorvauksen määrästä ja maksamisesta sekä korvausta koskevien seurantatietojen antamisesta. Hyvinvointikorvauksen toimenpiteitä on mahdollista valita nauta-, sika-, lammas-, vuohi-ja siipikarjatiloilla. 2. Yksityiskohtaiset perustelut Eläinten hyvinvointikorvauksesta annettua valtioneuvoston asetusta ehdotetaan muutettavaksi. Muutoksella otettaisiin huomioon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 x.x.2017 hyväksytyt muutokset. Muutosten avulla voidaan selkeyttää eläinten hyvinvointikorvauksen täytäntöönpanoa. 2 Asetuksen 2 :n 1 momentin 8 kohdan mukaista lihasian määritelmää täydennettäisiin niin, että lihasialla tarkoitetaan nimenomaan lihantuotantoon tarkoitettua sikaa. Määritelmä vastaisi siten sikarekisterin mukaista lihasian määritelmää.
Asetuksen 2 :n 1 momentin 13 kohdan mukaisesta munivan kanan määritelmästä poistettaisiin vaatimus käytöstä poikasten tuotantoon. Asetuksen 2 :n 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 15 kohta, jossa määriteltäisiin nuori siitossika. Nuorella siitossialla tarkoitettaisiin jälkeläisten tuotantoon tarkoitettua vähintään kolmen kuukauden mutta enintään kahdeksan kuukauden ikäistä uros- tai naaraspuolista sikaa. 4 1 ja 2 mom. Asetuksen 4 :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että 1 momentissa lueteltujen nautatilalla valittavissa olevien toimenpiteiden osalta tarkennettaisiin 4 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen nimeä. Toimenpiteen nimeksi ehdotetaan emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen. Vastaavanlainen toimenpiteen nimen tarkennus tehtäisiin myös 2 momenttiin. Pykälän 2 momentissa lueteltujen sikatilalla valittavissa olevien toimenpiteiden osalta tarkennettaisiin 5 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen nimeä. Toimenpide koskisi myös nuoria siitossikoja, joten toimenpiteen nimi olisi: 'Vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen. Pykälään ehdotetut muutokset vastaisivat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 tehtyjä muutoksia. 10 Asetuksen 10 :ää muutettaisiin siten, että kaikkia pykälässä tarkoitettuja vasikoiden pitoolosuhteiden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä olisi noudatettava maatilan kaikkien alle kuuden kuukauden ikäisten vasikoiden osalta. Muutos vastaisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 tehtyä muutosta. 16 ja 17 Asetuksen 16 ja 17 :ään tehtäisiin täsmennys toimenpiteen vähimmäistason vaatimuksiin. Vaatimusten osalta olisi noudatettava myös sikojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (629/2012) 19 :ssä säädettyjä siirtymäsäännöksiä siltä osin kuin ne koskevat toimenpiteen vähimmäistason vaatimuksia. Muutos vastaisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020. 18 Asetuksen 18 :ssä säädettyyn toimenpiteeseen lisättäisiin mukaan nuoret siitossiat. Muutos vastaisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 tehtyä muutosta. Pykälään tehtäisiin myös vastaava toimenpiteen vähimmäistason vaatimusten tarkennus kuin 16 ja 17 :ään. 21 Asetuksen 21 :ään tehtäisiin vastaava toimenpiteen vähimmäistason vaatimusten tarkennus kuin 16, 17 ja 18 :ään. Sikojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 19 :n 1 momenttia noudatettaisiin vähimmäistason vaatimuksen kuitenkin vain siltä osin kuin siinä säädetään ryhmäkarsinasta. 33 Asetuksen 33 :ään tehtäisiin vastaava muutos kuin 4 :ään. Vieroitettujen porsaiden ja lihasikojen karsinoiden kuivittamista koskevan toimenpiteen nimeen lisättäisiin nuoret siitossiat. 3. Taloudelliset vaikutukset
Eläinten hyvinvointikorvauksesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion talousarvion momentin 30.10.43 (Eläinten hyvinvointikorvaukset) määrärahasta. Vuoden 2017 valtion talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 134/2016 vp) mukaan kyseisen momentin määräraha on 67,767 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin rahoitusosuus on 42 prosenttia. Eläinten hyvinvointikorvausta varten arvioidaan vuonna 2017 tarvittavan noin 67,767 miljoonaa euroa. Asetukseen esitetyillä muutoksilla, joiden mukaan nuoret siitossiat otetaan mukaan vieroitettujen porsaiden ja lihasikojen karsinoiden kuivittamista koskevaan toimenpiteeseen sekä emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantamista koskeva toimenpide laajennetaan koskemaan kaikkia alle kuuden kuukauden ikäisiä vasikoita pelkästään liharotuisten vasikoiden sijasta, arvioidaan olevan vähäinen kustannuksia lisäävä vaikutus. Momentin 30.10.43 määrärahan arvioidaan kuitenkin riittävän ehdotettuun tarkoitukseen. Ehdotetut asetusmuutokset eivät myöskään lisää Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 varoista osoitettavan rahoituksen enimmäismäärää. Eläinten hyvinvointikorvauksesta aiheutuvat kustannukset katetaan valtiontalouden kehyspäätösten, valtion talousarvion mukaisten määrärahojen ja henkilötyövuosimäärien puitteissa. 4. Lausunnot Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto ympäristöministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:itä, elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksilta, Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:itä, Svenska Lantbruksproducentemas Centralforbund SLC rf:ltä, Luonnonvarakeskukselta, Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseltä tiedekunnalta, Eläinten hyvinvointikeskukselta, Eläinsuojeluliitto Animalia ry:itä, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:itä, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens forbund rf:ltä, Maaseudun Kehittäjät rydtäja Suomen Siipikarjaliitto ry:ltä.
1 luonnos 23.11.2016 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (117/2015) 2 :n 5-7 kohta, 3 :n 2 momentti, 6, 16, 17 ja 22, 23 :n 3 momentti, 24 :n 1 momentti, 27, 30 ja 31, sellaisina kuin niistä ovat 3 :n 2 momentti, 6, 24 :n 1 momentti ja 31 asetuksessa 721/2015 ja 27 asetuksessa 186/2016, seuraavasti: 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 5) karitsalla vähintään kahden kolmen kuukauden ja enintään 12 kuukauden ikäistä lammasta; 6) kutulla yli 12 kuukauden ikäistä poikinutta naaraspuolista vuohta, ei kuitenkaan kääpiövuohta; 7) kilillä vähintään kahden kolmen kuukauden ja enintään 12 kuukauden ikäistä vuohta 3 Nautojen ruokinta ja hoito Eläimiä ei saa pitää yksinään, ellei sairaus, vahingoittuminen, aggressiivinen käyttäytyminen tai muu perusteltuja hyväksyttävä syy sitä edellytä. Eri sukupuolta olevia yli kahdeksan kuukauden ikäisiä nautoja, lukuun ottamatta härkiä ja siitossonneja, ei saa pitää samassa karsinassa, j aloittelutarhassa tai laitumella. Enintään 10 kuukauden ikäisiä eri sukupuolta olevia Ylämaankarjarotuisia nautoja saa pitää samassa karsinassa, jaloittelutarhassa tai laitumella. Emolehmien eri sukupuolta olevia vasikoita saa pitää samalla laitumella vieroitukseen saakka. Lihanautoja ei saa pitää kytkettynä ellei tilapäinen, perusteltuja hyväksyttävä syy sitä edellytä. 6 Emolehmät ilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen Yli viikon ikäisellä vasikalla on oltava jatkuvasti tarjolla karkearehua. Emolla ja vasikalla on oltava käytettävissä yhteensä vähintään 10 neliömetriä. Pinta-alaan voi sisältyä lantakäytävä, vasikkapiilo ja emojen makuuparret. Makuuparsipihatossa vasikoiden käytettävissä on oltava makuupaikkoja niin paljon, että vasikat eivät joudu makaaman lantakäytävällä tai emojen kanssa samoissa parsissa. Vasikoiden makuualueen ja mahdollisen vasikkapiilon on oltava kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä. Jos emolehmätilalla on muita kuin emolehmien vasikoita, niiden osalta on noudatettava 5 :ssä säädettyjä ehtoja.
2 16 Emakoiden ja ensikoiden parannetutporsimisolosuhteet Emakoiden ja ensikoiden on voitava porsia vapaasti. Emakko voidaan siirtää porsitushäkkiin enintään kaksi vuorokautta ennen laskettua porsimista ja emakko voi olla häkissä korkeintaan kolme vuorokautta porsimisesta. Porsimisen jälkeen emakko tai ensikko voidaan pitää porsitushäkissä tilapäisesti enintään seitsemän vuorokautta, jos emakko on aggressiivinen, levoton tai häkissä pitämiseen on muu hyväksyttävä syy. Viljelijän on pidettävä kirjaa porsitushäkin käyttöajasta ja -syystä. Porsitushäkki on purettava välittömästi käytön jälkeen. Porsituskarsinan pinta-alan on oltava vähintään 6 neliömetriä. Tästä tilasta porsailla on oltava vähintään 1 neliömetri sellaista tilaa, jossa karsinarakenteet suojaavat porsaita jäämästä emakon alle. Tällaisia rakenteita ovat suojakaiteet, alhaalta avoimet seinät, karsinan sisäpuolella olevat erilliset viistot seinät, joiden alareunaan jää tilaa porsaille tai muut vastaavat rakenteet. Porsailla on oltava karsinarakenteiden suojaamalla alueella hyvin kuivitettu makuualue, johon kaikki porsaat mahtuvat yhtä aikaa makuulle. Porsituskarsinassa ensikolle ja emakolle on oltava jatkuvasti tarjolla porsimiseen asti pesäntekomateriaaliksi sopivaa irtainta ainesta. Pesäntekomateriaalin on oltava olkea, purua, paperia tai muuta vastaavaa materiaalia. 17 Vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen Vieroitetuilla porsailla, nuorilla siitossioilla ja lihasioilla on oltava hyvin kuivitettu, kiinteäpohjainen makuualue. Kuivituksella tarkoitetaan joko kestokuivitusta tai kuivikkeita ja kaksiilmastokarsinaa. Lihasikalassa hyväksytään myös runsas kuivitus voidaan-käyttää myös lattialämmitystä yhdistettynä runsaaseen kuivitukseen. Kaikkien sikojen on mahduttava makuualueelle samanaikaisesti makaamaan. 22 Lampaiden ja vuohien ruokinta Lammastilalla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ja karkearehun rehuanalyysiin perustuva ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu lampaiden kasvuvaihe, tuotostaso ja tuotantokauden vaihe. Vuohitilalla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen voimassa oleva ja karkearehun rehuanalyysiin perustuva ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu vuohien kasvuvaihe, maidontuotantokauden vaihe ja karjan tuottama maitomäärä. Erillinen ruokintasuunnitelma on tehtävä vähintään sekä sisä- että ulkoruokintakaudelle. Karitsat ja kilit on huomioitava ruokintasuunnitelmassa kahden viikon iästä alkaen. Lampailla ja vuohilla on oltava karkeaa rehua riittävästi saatavilla. Lisäksi eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä. 23 Lampaiden ja vuohien pito-olosuhteiden parantaminen
3 Karitsoille, jotka eivät ole laitumella, on oltava karitsakamarit kahden viikon iästä alkaen vieroitukseen saakka. Karitsakamareiden vähimmäispinta-alavaatimus on 0,2 neliömetriä karitsaa kohden. Vieroitettuja karitsoita ja kilejä on pidettävä ryhmässä. Alle neljän kuukauden ikäisillä vieroitetuilla karitsoilla on oltava käytettävissä karsinassa lattiapinta-alaa vähintään 0,6 neliömetriä karitsaa kohden ja vähintään neljän kuukauden ikäisillä vähintään 1 neliömetri karitsaa kohden. Alle kuuden kuukauden ikäisillä kileillä on oltava käytettävissä karsinassa lattiapinta-alaa vähintään 0,33 neliömetriä kiliä kohden ja vähintään kuuden kuukauden ikäisillä 0,6 neliömetriä kiliä kohden. 24 Lampaiden ja vuohien hoito Yli 1-vuotiaat lampaat on kerittävä kaksi kertaa kalenterivuoden aikana. Kerintäpäivät on kirjattava. Lammas- ja vuohitiloilla on oltava papananäytteenottoon perustuva vuosittain päivitettävä loistorjuntasuunnitelma, jonka perusteella määritellään tarvittavat papananäytteenotot. -ja Loishäädöt on merkittävä normaaliin lääkekirjanpitoon. Papananäyte on otettava kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. 27 Siipikarjan ruokinta ja hoito Siipikarjatiloilla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuvaa eläinryhmäkohtainen ruokintasuunnitelma, jossa on huomioitu eläinten kasvu, tuotostaso ja tuotantovaihe. Jos ruokinnassa käytetään tehdasvalmisteista rehua, jonka valmistaja on jo analysoinut ja sitä täydentävää ruokintaa, täydentävästä viljasta on analysoitava valkuainen. Jos ruokinnassa käytetään vain viljaa, myös siitä on analysoitava valkuainen. Muniville kanoille, vähintään viikon ikäisille broilereille ja vähintään kolmen viikon ikäisille kalkkunoille on tarjottava rehun joukossa kokonaisia jyviä virikerehuina tai käytettävä kaupallista rehuseosta, johon sisältyy kokonaisia jyviä. Lihasiipikarjalla on käytettävä ensimmäisinä kasvatuspäivinä ruokintamenetelmää, jossa ravinto levitetään paperille, pahville tai kartongille. 30 Siipikarjan virikkeet Virike-esineinä on käytettävä ketjussa riippuvia puupaloja tai muoviesineitä, joita linnut voivat pyöritellä, riippuvia köysiä tai muita vastaavia riippuvia esineitä. Kalkkunahalleissa virikkeitä on oltava osastoittain kaksi jokaista alkavaa 100 neliömetriä kohden. Broileri-ja munintakanahalleissa virikkeitä on oltava neljä jokaista alkavaa 100 neliömetriä kohden. 31 Siipikarjan tasot, rampit ja orret Munivien kanojen käytössä on oltava tasoja tai ramppeja. Broilereiden ja kalkkunoiden käytössä on oltava tasoja, ramppeja tai orsia. Orsia on oltava vähintään 10 prosentille lihasiipikarjasta niin, että yhtä broileria kohden on vähintään 15 senttimetriä ortta ja kalkkunaa kohden on vähintään 20 senttimetriä ortta. Kaikelle siipikarjalle on oltava tasoja tai ramppeja vähintään 10 prosenttia
4 osaston pinta-alasta. Tasojen, ramppien ja orsien on oltava kestäviä ja turvallisia. Kalkkunoiden tasojen, ramppien ja orsien määrä voidaan laskea loppukasvatusvaiheen mukaan, kun kalkkunat on jaettu sukupuolen mukaan osastoihin. Tasojen, ramppien ja orsien määräksi hyväksytään puolet käytössä olevista rehu ja juomalinjoista, jos ne täyttävät orsien kriteerit. Jos kalkkunoiden alkukasvatuksessa käytetään kasvatusrinkejä, niissä ei tarvitse olla tasoja, ramppeja tai orsia ensimmäisinä seitsemänä vuorokautena. Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta 2017. Helsingissä x päivänä x kuuta 2017 Maatalous-ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
1 Luonnos 23.11.2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 23.11.2016 Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSESTA ANNETUN MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Yleistä Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä vuonna 2013 yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä uudistettiin seuraavaa rahoituskautta varten. Ohjelmakaudella 2014-2020 Euroopan unionin maaseudun kehittämistoimenpiteet perustuvat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus. Maaseudun kehittämistoimenpiteet jäsenvaltioissa perustuvat jäsenvaltion maaseutuasetuksen perusteella laatimaan ja Euroopan komission hyväksymään maaseudun kehittämisohjelmaan. Eläinten hyvinvointikorvaus on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020, joka perustuu maaseutuasetukseen. Eläinten hyvinvointikorvauksesta säädetään maaseutuasetuksen 33 artiklassa. Euroopan komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 12 päivänä joulukuuta 2014. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 on esitetty vuodelle 2017 muutoksia, jotka Euroopan komissio hyväksyi x päivänä x kuuta 2017. Kansallisesti eläinten hyvinvointikorvauksesta säädetään 1 päivänä tammikuuta 2015 voimaantulleessa eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetussa laissa (1360/2014). Lain 7 :n 5 momentin nojalla on annettu maa-ja metsätalousministeriön asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta (117/2015). Asetuksella säädetään tarkemmin eläinten hyvinvointikorvauksen ehdoista. 2. Asetuksen sisältö Eläinten hyvinvointikorvauksesta annettua maa-ja metsätalousministeriön asetusta ehdotetaan muutettavaksi. Asetukseen tehtäisiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 muutoksia vastaavat muutokset. 2 Asetuksen 2 :ää muutettaisiin karitsan, kutun ja kilin määritelmien osalta. Pykälän 5 kohdan mukaista karitsan määritelmää muutettaisiin siten, että karitsan alaikärajaa laskettaisiin kolmesta kuukaudesta kahteen kuukauteen. Vastaava muutos tehtäisiin myös 7 kohdan mukaiseen kilin määritelmään. Pykälän 6 kohdan mukaista kutun määritelmää muutettaisiin siten, että poikimavaatimus poistettaisiin. Poikimavaatimus on ollut tarpeen, jotta tukilaskennassa on voitu erottaa, ovatko 12-18 kuukauden ikäiset eläimet oikeutettuja kuttujen tukeen vai luokitellaanko ne kileiksi. Kilien ikävaatimuksia muutetaan Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) muutoksella (HE 193/2016), joka tulee voimaan x päivänä x kuuta 201x. Kilien
2 ikävaatimuksen muuttamisen jälkeen ikärajojen päällekkäisyys poistuu, eikä poikimavaatimus siksi ole enää tarpeen. Pykälään ehdotetut muutokset vastaisivat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 tehtyjä muutoksia. 3 2 mom. Asetuksen 3 :n 2 momenttia muutettaisiin siten, että Ylämaankarja-rodun osalta säädettäisiin poikkeus, jonka mukaan enintään 10 kuukauden ikäisiä eri sukupuolta olevia Ylämaankarja-rotuisia nautoja saa pitää samassa karsinassa, jaloittelutarhassa tai laitumella. Muiden nautarotujen osalta ikärajana on kahdeksan kuukautta. Ylämaankarj a-rodun osalta on kuitenkin tarpeen säätää poikkeuksesta, koska kyseisellä rodulla emot ja vasikat ovat vielä yhdessä, kun vasikat ovat kahdeksan kuukauden ikäisiä. Pykälään ehdotettu muutos vastaisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 tehtyä muutosta. 6 Asetuksen 6 :n otsikkoa muutettaisiin siten, että "emolehmä -termin sijasta käytettäisiin termiä "emolehmätila. Otsikko olisi siten "emolehmätilojen vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen. Lisäksi pykälään lisättäisiin uusi momentti, jossa säädettäisiin emolehmätilalla olevista muista kuin emolehmien vasikoista. Jos emolehmätilalla on myös muita kuin emolehmien vasikoita, niiden osalta olisi noudatettava 5 :ssä säädettyjä vasikoiden pito-olosuhteiden parantamista koskevan toimenpiteen ehtoja. Pykälään ehdotettu muutos vastaisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 tehtyä muutosta. Muilta osin pykälää ei muutettaisi. 16 Asetuksen 16 :ään lisättäisiin tarkennus porsitushäkin käytöstä. Emakko voitaisiin siirtää porsitushäkkiin kaksi vuorokautta ennen laskettua porsimista ja emakko voisi olla häkissä korkeintaan kolme vuorokautta porsimisesta. Porsitushäkki olisi purettava välittömästi käytön jälkeen. Muutoksella mahdollistettaisiin vapaaporsituskarsinoiden käyttö. 17 Asetuksen 17 :ssä säädettyyn toimenpiteeseen lisättäisiin mukaan nuoret siitossiat. Muutos vastaisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 tehtyä muutosta. Lihasikalassa hyväksyttäisiin myös runsas kuivitus ilman lattialämmitystä. Lisäksi sikojen makuualueen osalta täsmennettäisiin, että makuualueen on oltava sellainen, että kaikki siat mahtuvat makuualueelle samanaikaisesti makaamaan. 22 Asetuksen 22 :ään lampaiden ja vuohien ruokinnasta lisättäisiin vaatimus siitä, että karitsat ja kilit on huomioitava ruokintasuunnitelmassa kahden viikon iästä alkaen. Karitsoilla alkaa ruokinta uuhenmaidon ohella noin kahden viikon ikäisinä. Muutos vastaisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 tehtyä muutosta. 23 3 mom. Asetuksen 23 :n 3 momenttiin lisättäisiin tarkennus siitä, että laitumella ei vaadita karitsakamareita. Niille karitsoille, jotka eivät ole laitumella, olisi oltava karitsakamarit kahden viikon iästä alkaen vieroitukseen saakka. Muutos vastaisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 tehtyä muutosta. 24 1 mom. Asetuksen 24 :n 1 momenttia tarkennettaisiin papananäytteenoton osalta. Lammas-ja vuohitiloilla olisi oltava vuosittain päivitettävä loistorjuntasuunnitelma, jonka perusteella määriteltäisiin
3 tarvittavat papananäytteenotot. Papananäyte olisi otettava kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Muutos vastaisi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 tehtyä muutosta. 27 Asetuksen 27 :ään lisättäisiin vaatimus siitä, että jos siipikarjan ruokinnassa käytetään vain viljaa, myös siitä on analysoitava valkuainen. 30 Asetuksen 30 :ään tehtäisiin täsmennys, jonka mukaan virike-esineinä käytettävien esineiden on oltava riippuvia. Virike-esineinä ei siten voisi käyttää lattialla olevia esineitä. 31 Asetuksen 31 :ää muutettaisiin siten, että tasojen, ramppien ja orsien määräksi ei voisi enää hyväksyä puolta käytössä olevista rehu- ja juomalinjöistä, jos ne täyttävät orsien kriteerit. Edellä mainittu säännöksen kohta esitetään poistettavaksi, koska se ei vastaa eläinsuoj elusäädösten vaatimuksia rehun ja juomaveden pitämisestä puhtaana. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan x päivänä x kuuta 2017. 3. Lausunnot Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto ympäristöministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:itä, elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksilta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:itä, Svenska Lantbruksproducentemas Centralförbund SLC rf:ltä, Luonnonvarakeskukselta, Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseltä tiedekunnalta, Eläinten hyvinvointikeskukselta, Eläinsuoj eluliitto Animalia ry:itä, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:ltä, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens förbund rf:ltä, Maaseudun Kehittäjät ry:itä, Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry:ltä, Pihvikarjaliitto ry:itä, Suomen Siipikarjaliitto ry:itä, Suomen Sikayrittäjät ry:itä, Suomen Lammasyhdistys ry:ltä ja Suomen Vuohiyhdistys ry:itä.