CW Solutions Oy 05.11.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA / KYLÄ: TILAN NIMI: Pomarkku TILAN OMISTAJAT: SELVITYKSEN LAATIJA : CW Solutions Oy (Asetuksen mukaan tämä suunnitelma on säilytettävä kiinteistöllä ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. VnA 542 / 2003, 6 ja 7 )
CW Solutions Oy 05.11.2004 2(2) SISÄLLYSLUETTELO 1. UUDEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTAPERUSTEET... 3 1.1. KOHTEEN ALUEELLINEN SIJAINTI... 3 1.2. KOHTEEN MAASTO-OLOSUHTEET... 3 1.3. MUUT VALINTAKRITEERIT... 3 1.4. LAITTEISTON VALINTA... 3 2. UUDEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA... 4 2.1. SIJAINTI... 4 2.2. KUVAUS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ... 4 2.3. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEKNISET TIEDOT... 6 2.4. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUS... 7 3. KIINTEISTÖN YMPÄRISTÖKUORMITUS KÄSITTELYN JÄLKEEN... 9 3.1. PUHDISTUSTEHOKKUUS... 9 4. KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET... 10 5. LIITTEET :... 10
CW Solutions Oy 05.11.2004 3(3) 1. UUDEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTAPERUSTEET 1.1. KOHTEEN ALUEELLINEN SIJAINTI Kohteet sijaitsevat Pomarkun kunnassa järven rannalla alueella, jonne ei ole suunniteltu viemäriverkkoa lähitulevaisuudessa harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Kohde sijaitsee rantakaava-alueella. Tämän johdosta kohteet tarvitsevat itsenäisen jätevedenkäsittelyjärjestelmän. 1.2. KOHTEEN MAASTO-OLOSUHTEET Kohteet sijaitsevat hyvin savipitoisella maaperällä järven rannalla ja maaperä on järven suuntaan laskevaa. Imeytysominaisuudet tutkittiin koekuopalla, joka ei imenyt vettä ollenkaan. Kiinteistöjen talousvesi tuodaan vesijohdolla. Purkuoja kulkee ajotien vieressä ja laskee n. 150 m etäisyydellä järveen. Pohjaveden pinta mitattiin olevan 2 m vertailupisteen alapuolella ollen samalla tasolla järven pinnan kanssa. Pohjaveden pinnan korkeus ja maaperän laatu estävät maaimeytyksen käytön. 1.3. MUUT VALINTAKRITEERIT Kohteet ovat käytössä ainoastaan vapaa-ajan asuntona n. 6 kuukautta vuodessa. Tästä johtuen jätevesien määrä on rajallinen ja kausiluonteinen. Kohteisiin suunniteltava ja valittava jäteveden käsittelyjärjestelmä on yhteinen. Käsiteltäväksi tulevat molempien kiinteistöjen harmaat jätevedet. Molemmissa kohteissa on vedettömät käymälät. 1.4. LAITTEISTON VALINTA Yllämainituista seikoista sekä arvioituihin kuormitusarvoihin perustuen kohteeseen soveltuu parhaiten maasuodattamo. Molempien kohteiden harmaiden vesien käsittelyyn valittu 30 m²:n maasuodatuskentällä saavutetaan Vn:n asetuksen mukainen puhdistustulos. Taulukossa 1 on laitteiston valintaan ja suunnitteluun perustuvat kuormitusluvut. Huoneistoala on yhteensä 175 m² ( kiinteistöt A +B). Vn asetuksen liitteen 1 kohdassa 2c jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoitus pitää perustua vähintään siihen asukaslukuun, jonka arvo saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30, ollen vähintään kuitenkin 5. Kohteeseen suunnitellaan kahden tontin yhteispuhdistusta, jolloin maksimiasukasluku
CW Solutions Oy 05.11.2004 4(4) on molempien maksimi, eli 2 kertaa 5. Taulukossa 1 on laitteiston mitoitukseen ja suunnitteluun perustuvat kuormitusluvut 10 asukkaalle mitoitettuna. Taulukko 1. Kiinteistön arvioidut kuormitusluvut maksimiasukasluvun vedenkulutuksella. Virtaus BHK7 Fosfori Typpi l/d g/d g/d g/d Suihku 500 192,3 2,56 6,41 Keittiö 240 76,9 1,03 2,56 Sauna 240 30,8 0,41 1,03 Kuormitus: Harmaat vedet Kokonaiskuormitus WC + Harmaat Maasuodatuskenttä mg/l 306 4,1 10,2 g/d 980 l/d 300,0 4,0 10,0 g/d 980 l/d 500 22,0 140,0 kg/a 176 m³/a 54 0,7 1,8 2. UUDEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA 2.1. SIJAINTI Kohde sijaitsee Pomarkun kunnan alueella.: Nimi: Osoite: Puh: Liitteissä on esitetty lähestymiskartat A:n ja B:n tonteille ja maanmittauslaitoksen kartta tonttirajoista. 2.2. KUVAUS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Puhdistusjärjestelmä: Toimittaja: Järjestelmä: Maaperäsuodatus maasuodattamolla Uponor Korotettu maasuodattamo Koska kummankin kiinteistön käyttövesi saadaan alueelle ulottuvasta vesijohtoverkoista ei tonteilla ole omia talousvesikaivoja. Molemmilla kiinteistöllä on käytössä ulko-wc ts. kuivakäymälä. Ainoastaan harmaat jätevedet johdetaan kiinteistökohtaiseen käsittelyyn. Harmaat jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisilla saostussäiliöillä ja yhteisellä maasuodatuskentällä. Maasuodatuskentän koko on 30 m 2. Saostussäiliössä erotetaan pääosa jäteveden kiinteästä jäteaineksesta ja suodatuskentässä tapahtuu veden lopullinen mekaaninen ja mikrobiologinen puhdistus. Vanhoja sakokaivoja ei hyödynnetä uutta järjestelmää rakennettaessa. Molempien kiinteistöjen harmaat jätevedet johdetaan kiinteistöjen viereen sijoitettaviin saostussäiliöyksiköihin. Saostussäiliöiden tilavuus on 1 m³ ja säiliöt ovat kaksiosastoisia. Saostussäiliöiden pohjalle laskeutuva kiintoaines, "pohjaliete", poistetaan loka-autotyhjennyksin tarvittaessa tai
CW Solutions Oy 05.11.2004 5(5) vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vettä kevyemmän aineksen virtaus saostussäiliöstä eteenpäin on estetty sijoittamalla säiliön poistoyhteet pinnan alapuolelle. Saostussäiliöstä selkeytetty vesi virtaa pumppukaivoon. Pumppukaivoista kirkasteet pumpataan mikrobiologiseen puhdistukseen, maasuodatusyksikköön pintaohjatulla uppopumpulla. Kummassakin tapauksessa pumppausmatka on noin 40 m. Kirkasteet pumpataan yhteiseen kokoomakaivoon, josta ne edelleen johdetaan maasuodatuskentän jakokaivoon. Jakokaivo on maasuodatuksen ensimmäinen vaihe. Se mahdollistaa kirkasteen tasaisen virtauksen jakokerroksen imeytysputkille. Imeytysvaihe koostuu kahdesta imeytysputkesta ja noin 0,4 m kerroksesta seulottua sepeliä. Putkien rakenne edesauttaa veden tasaista imeytymistä koko jakokerroksen matkalle. Jakokerros peitetään eristekankaalla ja routaeristeellä, joiden päälle tulee peitemaa. Varsinainen puhdistus tapahtuu suodatuskerroksessa. Suodatuskerroksen paksuus on noin 0,8 m. Suodattamo toimii mekaanis-biologisena jätevedenpuhdistamona. Suodatuskerroksessa mikrobit kasvavat hiekkajyvästen pinnalla (biofilminä) ja hajottavat jäteveden lika-ainekset pääosin hiilidioksidiksi ja vedeksi. Suodatuskerrokseen jäävät myös ne pienet kiintoainehiput, joita ei ole saatu erotettua saostussäiliöissä. Suodatuskerroksen alla on kokoomakerros, joka koostuu kokoomaputkista ja noin 0,3 m kerroksesta seulottua sepeliä. Kokoomaputket johtavat puhdistetun veden puhtaan veden kokoomakaivoon. Täältä vesi johdetaan DN 110 purkuputkella mökkitien vierusojaan, joka laskee vetensä järveen. Pintavesien valuminen maasuodatuskenttään estetään muovilla. Kuva 1. Maasuodatuskentän paikka A:n ja B:n suunnasta. Liitteinä on esitetty myös asemapiirros, taso- ja leikkauspiirros maasuodatusjärjestelmästä.
CW Solutions Oy 05.11.2004 6(6) Taulukossa 2 ja 3 on esitetty jätevesijärjestelmän etäisyydet ja korkeuserot tontilla. Taulukko 2. Jätevesijärjestelmän etäisyydet sekä A:n että B:n tontilla. A Etäisyys B Etäisyys m m Kivijalka 0,00 Talon alareuna 0,00 Saostussäiliö 1,70 Saostusäiliö 5,00 Pumppukaivo 10,00 Pumppukaivo 7,00 Kokoomakaivo 49,00 Kokoomakaivo 43,50 Suodatuskenttä 35,00 Suodatuskenttä 35,00 Purkuoja alku 27,00 Purkuoja alku 40,00 Järven vesiraja 16,00 Kuivakäymälä 14,00 B:n mökki 23,00 Järven vesiraja 17,00 Järvestä: Suodatuskenttä 55,00 Purkuoja alku 45,00 Järvestä: Suodatuskenttä 55,00 Purkuoja alku 45,00 Taulukko 3. Jätevesijärjestelmän korkeuserot sekä A:n että B:n tontilla. A Korkeuser B Korkeuser o m o m Kivijalka 10,00 Talon alareuna 10,00 Saostussäiliö tuloputki 9,17 Saostussäiliö tuloputki 9,34 Pumppukaivon tuloputki 8,61 Pumppukaivon tuloputki 8,73 Suodatuskenttä 10,31 Suodatuskenttä 10,27 Tie (kentän kulmassa) 10,04 Tie (kentän kulmassa) 10,00 Kenttä 10" paalulla 9,90 Kenttä 10" paalulla Purkuojan vesijuoksu 9,86 8,69 Purkuojan vesijuoksu Järvenpinta 8,57 7,96 Piha vajan edessä Tienpinta tontin pohjoiskulmassa 9,79 8,70 Piha rakennuksen pohjoispuolella 9,68 Oja tontin pohjoiskulmassa 8,24 Järvenpinta 7,92 Oja A:n tontin pohjoiskulmassa 8,20 2.3. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TEKNISET TIEDOT Jätevesijärjestelmään liittyvien laitteistojen tekniset tiedot on eritelty liitteissä. Jätevesijärjestelmän sisältämät laitteet ja varusteet kustannusarvoineen on esitetty liitteessä. Taulukossa 4 on lueteltu järjestelmän päälaitteet.
CW Solutions Oy 05.11.2004 7(7) Taulukko 4. Jätevesijärjestelmän päälaitteet Päälaitteet : A ja B Tyyppi Määrä Saostussäiliö 1 x 1 000 l (kaksiosastoinen) 2 kpl Pumppukaivo uppopumpulla ja pintakytkimellä 2 kpl Kokoomakaivo 1 kpl Jakokaivo 1 kpl Imeytysputket (tuuletusputkineen) 1 kpl Kokoomaputkisto (tuuletusputkineen) 1 kpl Kokoomakaivo 1 kpl Sakokaivon pinnanmittausanturi + kaapeli 15m 2 kpl 2.4. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUS Jätevesijärjestelmän asennuksessa tulee noudattaa toimittajan ohjeistusta. Liitteessä on jätevesijärjestelmän taso ja leikkauskuvat, joissa laitteiden etäisyys- ja korkeussuhteet on esitetty ohjeellisesti perustuen mittaushetkellä vallinneisiin maaston korkeuksiin. Asennuksessa huomioitavia seikkoja: A: Asennus aloitetaan kiinnittämällä rakennuksen lähtöviemärin kohdalla oleva A:n kivijalan yläreunan korkeus + 10,00 metriä. Saostussäiliöt, pumppukaivo, viemäri, kokoomakaivo1 ja jakokaivo: Kaivetaan esiin vanhan imeytyskaivon (jälkimmäinen) tuloviemäri ja liitetään siihen uusi viemärilinja, joka asennetaan vähintään 1 %:n kaadolla (10 mm/m) uudelle saostussäiliölle. Vanhat imeytyskaivot poistetaan käytöstä. Saostussäiliön ja pumppukaivon välinen viemärilinja rakennetaan vähintään 22,5 %:n (225 mm/m) kaadolla (2 m:n matkalla 450 mm kaatoa), että saadaan pumppukaivon lähtölinja min. 300 mm maan pinnan alapuolelle. Vaihtoehtoisesti voidaan rakentaa kumpu pumppukaivon päälle, jolloin kaatona riittää normaali 1 %. Saostussäiliö ja pumppukaivo asennetaan toimittajan ohjeistuksen mukaisesti ja saostussäiliön ja pumppukaivon asennukseen käytetään puhdasta hiekkaa pohjalle, sivuille ja päälle. Saostussäiliö ja pumppukaivo on ankkuroitava toimittajan ohjeistuksen mukaan pohjaveden korkeudesta johtuen. Saostussäiliö ja pumppukaivo eristetään päältä jäätymisen estämiseksi.
CW Solutions Oy 05.11.2004 8(8) Saostussäiliöön voidaan asentaa laitetoimittajan suosittelema pintahälytysjärjestelmä. Pumppukaivon ja suodatuskentän ja jakokaivon välinen paineviemäri asennetaan vähintään 1000 mm syvyyteen. Ennen jakokaivoa asennetaan kokoomakaivo1. Kokoomakaivoon johdetaan myös B:n vedet. Kokoomakaivo1 voidaan korvata T- haaralla, mutta kokoomakaivon käyttöä suositellaan virtausten tasaisen jakamisen varmistamiseksi. Viemärilinjat pitää asentaa puhtaan hiekan päälle ja ne pitää peittää puhtaalla hiekalla, sekä eristää vähintään 50 mm eristekerroksella jäätymisen estämiseksi. Saostussäiliön ja viemärilinjojen tuuletusputket tulee viedä laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti talon katolle sellaiseen kohtaan, jossa se ei häiritse talon ilmanvaihdon sisäänottoa. B: Asennus aloitetaan kiinnittämällä rakennuksen lähtöviemärin kohdalla oleva B:n rakennuksen pohjan alareunan + 10,00 metriä. Saostussäiliöt, pumppukaivo, viemäri, kokoomakaivo1 ja jakokaivo: Kaivetaan esiin vanhan imeytyskaivon tuloviemäri ja liitetään siihen uusi viemärilinja, joka asennetaan vähintään 1 %:n kaadolla (10mm/m) uudelle saostussäiliölle. Vanha imeytyskaivo poistetaan käytöstä. Saostussäiliön ja pumppukaivon välinen viemärilinja rakennetaan vähintään 25 %:n (250 mm/m) kaadolla (2 m:n matkalla 500 mm kaatoa), että saadaan pumppukaivon lähtölinja min. 300 mm maan pinnan alapuolelle. Vaihtoehtoisesti voidaan rakentaa kumpu pumppukaivon päälle, jolloin kaatona riittää normaali 1 %. Saostussäiliön ja pumppukaivo asennetaan toimittajan ohjeistuksen mukaisesti ja saostussäiliön ja pumppukaivon asennukseen käytetään puhdasta hiekkaa pohjalle, sivuille ja päälle. Saostussäiliö ja pumppukaivo on ankkuroitava toimittajan ohjeistuksen mukaan pohjaveden korkeudesta johtuen. Saostussäiliö ja pumppukaivo eristetään päältä jäätymisen estämiseksi. Saostussäiliöön voidaan asentaa laitetoimittajan suosittelema pintahälytysjärjestelmä. Saostussäiliön ja viemärilinjojen tuuletusputket tulee viedä laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti talon katolle sellaiseen kohtaan, jossa se ei häiritse talon ilmanvaihdon sisäänottoa. Pumppukaivon ja suodatuskentän jakokaivon välinen paineviemäri asennetaan vähintään 1000 mm syvyyteen. Ennen jakokaivoa asennetaan kokoomakaivo1. Kokoomakaivoon johdetaan myös A:n vedet. Kokoomakaivo1 voidaan korvata T- haaralla, mutta kokoomakaivon käyttöä suositellaan virtausten tasaisen jakamisen varmistamiseksi.
CW Solutions Oy 05.11.2004 9(9) Viemärilinjat pitää asentaa puhtaan hiekan päälle ja ne pitää peittää puhtaalla hiekalla, sekä eristää vähintään 50 mm eristekerroksella jäätymisen estämiseksi. Yhteinen: Maasuodatuskenttä ja kokoomakaivot 1 ja 2: Suodatuskenttä asennetaan laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti. Suodatuskentän ensimmäinen osa on kokoomakaivo1, jonka jälkeen on jakokaivo. Kokoomakaivoon johdetaan myös molempien kiinteistöjen vedet. Kokoomakaivo1 voidaan korvata T-haaralla, mutta kokoomakaivon käyttöä suositellaan virtausten tasaisen jakamisen varmistamiseksi. Koska suodatuskentän tuloviemäri on paineellinen, suodatuskentän asennus ei ole riippuvainen viemärin tulon korkeusasemasta vaan suodatuskenttä voidaan rakentaa omana kokonaisuutena pitäen tarkentavana korkeusasemana purkuojan vesijuoksun yläpuolelle vähintään 50 mm tulevaa purkuviemäriä. Suositellaan purkuojan perkausta Purkuputki asennetaan min. 50 mm vesijuoksusta, mihin laskuputki tuodaan minimissään 1 % kaadolla kokoomakaivosta (Kokoomakaivo2). Kokoomaputket tulee asentaa 0,5-1 %:n laskulla kokoomakaivoon. Imeytysputket asennetaan 1000 mm kokoomaputkien päälle 0,5-1 %:n kaadolla. Sekä imeytys-, että kokoomaputkien päälle asennetaan suodatinkangas maa-ainesten sekoittumista erottamaan. Suodatuskenttä tulee myös eristää muovilla pintavesien pääsyn estämiseksi kenttään. Kentän ympäristön salaojittaminen on myös suositeltavaa. Maasuodatuskenttä ja sen kaikki laitteistot on eristettävä (50 mm kerros) jäätymistä vastaan. 3. KIINTEISTÖN YMPÄRISTÖKUORMITUS KÄSITTELYN JÄLKEEN 3.1. PUHDISTUSTEHOKKUUS Koska järjestelmään tulevat ainoastaan harmaat jätevedet, on niiden kuormittavuus jo sellaisenaan huomattavasti alhaisempi, kuin WC-vesien ollessa mukana. Järjestelmä pystyy toimittajan ilmoittamien suoritusarvojen mukaan täyttämään asetuksen edellyttämät puhdistusvaatimukset. Taulukossa 5 on esitetty puhdistetun veden arvioidut kuormitusluvut maksimikuormituksella.
CW Solutions Oy 05.11.2004 10(10) Taulukko 5. Kiinteistön puhdistetun veden arvioidut kuormitusluvut maksimiasukasluvun vedenkulutuksella. Puhdistettu vesi Virtaus BHK7 Fosfori Typpi mg/l 51 3,4 86 Kokonaiskuormitus g/d 980 l/d 50 3,3 84,0 kg/a 176 m³/a 5,4 0,11 1,1 4. KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet ovat liitteinä. Liitteenä on myös malli huoltopäiväkirjalle. 5. LIITTEET : 1. Lähestymiskartat tontille 2. Maanmittauslaitoksen tonttikartta 3. Asemapiirros Nro S1 003-0002 uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä 4. Taso- ja leikkauspiirros Nro L1 003-0003 uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä 5. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohje 6. Tekniset tiedot/tarvikeluettelo 7. Huoltopäiväkirja