Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 9.6.2012
Projektin taustaa Metsätalouden vesiensuojelun vaiheita Vesiensuojelun lähtökohtana 1972 MERA-ohjelman rahoitusta tukeneen Mailmanpankin ehto, ettei ojituksella saa pilata vesistöjä Nurmes-tutkimus 1978- Vapaaehtoinen ilmoitusmenettely 1983 Ensimmäiset metsätalouden vesiensuojelusuositukset 1988 Mutakuoppakomitean mietintö METVE-tutkimushanke 1990-1995 Tapion vesiensuojelusuositukset ja kouluttajan tausta-aineistot sekä koulutusmateriaalit 1994, 1998-99, 2000-01, 2004, 2007 TASO 2011-2012 Suositukset aina toimijoiden, tutkijoiden ja viranomaisten yhteistyönä
Vesiensuojelua ohjaavat: Vesilaki ja ympäristönsuojelulaki Uusi vesilaki voimaan 1.1.2012 Vesistön muuttamiskielto, pohjaveden ja ympäristön pilaamiskielto PEFC-metsäsertifiointi Energiapuu-, suojakaista-, kunnostusojitus- ja pohjavesikriteeri Metsänhoitosuositukset Suojakaistat, vesiensuojelumenetelmät, pohjavesialueet 18.6.2012 3
Suositusten päivittämisen tavoite: Kehittyneillä vesiensuojelumenetelmillä pyritään välttämään kunnostusojituksen aiheuttamia samentumis- tai eroosiohaittoja 18.6.2012 4
Päivitysprosessissa tärkeää tutkimustiedon hyödyntäminen, josta esimerkkeinä: Kiintoainepitoisuuden kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla
Kokonaisfosforipitoisuuden kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla
Valumaveden ph:n kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla
Orgaanisen hiilen (liukoisen humuksen) pitoisuuden kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla
Kasvipeite heikentää ojien kuntoa, mutta tukee vesiensuojelua Kunnostusoja Viisi vuotta kunnostus ojituksesta hiesumaalla Vanha uudisoja Viisi vuotta kunnostus ojituksesta turvemaalla Kymmenen vuotta kunnostus ojituksesta 18.6.2012 9
Perusteita Eroosio ja kasautuminen Veden virtausnopeuden vaikutus maahiukkasen liikkeellelähtemiseen ja laskeutumisnopeuteen eri maalajeilla. 18.6.2012 10
Perusteita Happamat sulfaattimaat. Suomessa Litorinameren ylimmän rannan alapuolisilla alueilla. 18.6.2012 11
Perusteita Pohjavesialueen rajaus vettä ympäristöön purkavalla harjulla. Pohjavesialue käsittää varsinaisen muodostumisalueen lisäksi sitä ympäröivän reunavyöhykkeen. 18.6.2012 12
Vesiensuojelu hakkuissa ja maanmuokkauksessa Hakkuualan ja vesistön väliin jätetään suojakaista Vähintään 5 m leveä Leveyden määrää kuvion kaltevuus ja maalaji kaltevilla ja hienojakoisilla mailla leveämpi kaista kuin tasaisilla ja karkeilla mailla Ei muokata, ei lannoiteta, ei nosteta kantoja, vältetään liikkumista koneilla Välttämättömät suojakaistojen ylitykset harvoihin kantaviin kohteisiin Suositellaan jätettäväksi vähäarvoista puustoa, pensastoa ja aluskasvillisuutta Arvopuita voi poistaa ja tehdä taimikonhoitotöitä, kun työt tehdään siten, ettei suojakaistalle jää vettä johtavia urapainumia Latvusmassan jättämistä suojakaistalle vältetään Arvokasta elinympäristöä ei käytetä vesiensuojeluun ominaispiirteet säilyttävä rajaus riittää vesiensuojelua varten
Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen suojakaista
Metsänuudistaminen Metsänuudistamisen vesiensuojelu perustuu jatkossakin suojakaistaan toimenpidealueen ja vesistön välillä Suojakaistan leveys vaihtelee maaston muotojen ja maalajin mukaan Vähimmäisleveys on 5 metriä Tapion luontolaatuarvioinneissa keskimäärin 8 13 m 18.6.2012 15
Vesistöjen läheisyys Ojien, purojen ja norojen ylityspaikat suojataan korjuun ajaksi puilla tai muilla tilapäissilloilla, jotka poistetaan korjuun päätyttyä. Suojakaistalta voidaan poistaa puita maanpintaa rikkomatta. Puita ei kaadeta vesistöön ja hakkuutähteet kerätään pois. 18.6.2012 16
Energiapuun korjuu Hakkuutähteiden poisto vähentää ravinteita vesistöjen läheisyydestä ja pohjavesialueilta. Kannonnostoaloilla voidaan konevalinnoilla ja urakoitsijoiden koulutuksella saada jäämään rikkomatonta maanpintaa, jopa merkittävä osa uudistusalasta. Suojakaistan leveys vesistöihin ja pienvesiin 7 m, ojien varsille 3 metriä 18.6.2012 17
Vesistöjen läheisyydessä rinnemailla jätetään äestyksessä katkoja vesien virtauksen estämiseksi. Äestys 18.6.2012 18
Laikku- ja kääntömätästys Laikkumätästyksessä maan pintakerros käännetään kivennäismaan alle. Kääntömätästyksessä humus pyritään jättämään paikoilleen ja kivennäismaa nostetaan humuksen päälle mättääksi. 18.6.2012 19
Naveromätästys Naveromätästystä käytetään usein hienojakoisilla vettä heikosti läpäisevillä maalajeilla. Naveroilla ei johdeta vettä pois uudistusalalta. Tarvittaessa käytetään samoja vesiensuojelumenetelmiä, kuin kunnostusojituksessa 18.6.2012 20
Ojitusmätästys Kohteina veden vaivaamat soistuvat kankaat ja turvemaat Vesiensuojelussa samat menetelmät kuin kunnostusojituksessa 18.6.2012 21
Vedet johdetaan naverotai ojitusmätästysalueilta pintavalutuksen kautta vesistöön
Kunnostusojituksen vesiensuojelu Kohdevalinta Taloudellinen kannattavuus Maastosuunnittelu Eroosioherkkien alueiden selvittäminen Kaivutyön toteutus Ojien koko
Ojien syvyyssuositukset Ojanperkauksessa ja täydennysojituksessa suositellut kuivatusojissa käytettävät syvyydet. 18.6.2012 24
Valuma-alueen määrittely Valuma-alueen rajaus merkitty punaisella viivalla Valuma-alueen rajaus on tärkeä vesiensuojelurakenteiden mitoituksessa Uudet paikkatietosovellukset 18.6.2012 25
Virtausreitit Hyödynnetään paikkatietoanalyysitekniikkaa vesien virtausreittien tunnistamisessa ja vesimäärien arvioinnissa uomien valuma-alueet <VALUE> 0-2 ha 2-5 ha 5-10 ha 10-20 ha 20-50 ha 50 - ha tilarajat
Laskeutusaltaan toimintaperiaate Laskeutusaltaan mitoituksessa tärkeää tuntea altaaseen tuleva vesimäärä sekä ojitusalueen maalajisuhteet Altaan mitoituksessa käyttökelpoinen excellaskentataulukko jokaisen toimijan käyttöön 18.6.2012 27
Laskeutusaltailla saadaan parhaiten kiinni keskikarkeita ja karkeita kivennäismaahiukkasia
Virtaamansäätö vesiensuojelumenetelmänä Kuvat Hannu Marttila ja Juha Jämsén
Kaavakuva putkipadon asentamisesta Putken asennuskorkeus määritellään siten, että sekä altaan mitoitusohjeet sekä yläpuoleisen ojaston kuivatusteho säilyvät riittävinä. 18.6.2012 30
Virtaamansäädössä käytettävä putkielementti Kuvassa on yksi malli supistavasta kulmayhteestä. Tärkeää on, että kulman avulla putken suu saadaan tippumaan selvästi veden pinnan alapuolelle. Tämä on tärkeää, koska kulman tarkoituksena on vesimäärän rajoittamisen lisäksi myös estää veden pinnalla liikkuvien roskien pääsy putkeen ja estää näin putken tukkeutuminen. 18.6.2012 31
Virtaamansäätöpadon mitoitusnomogrammi Virtaamansäätöpadon mitoitusnomogrammi turvemetsien ojitusalueille. Nomogrammin ylempi viiva on tarkoitettu kohteille, joiden valuma-alue on lähes kokonaan ojitettu tai kohteille joissa rakenteen kohdalla esiintyy alapuolista padotusta. Alempi viiva on tarkoitettu ojitusalueille, joilla on myös yläpuolista (ei ojitettua) valuma-aluetta. 18.6.2012 32
Hyödynnetään paikkatietoa ja laserkeilausaineistoja virtaamansäätötekniikan suunnittelussa Vesiensuojelun suunnittelun lähtökohtana ovat ojien ja vesiensuojelurakenteiden valuma-alueet. Laserkeilausaineistoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää muun muassa arvioitaessa putkipatojen padotusvaikutuksia tai ojien eroosioherkkyyksiä Veden korkeus ojassa maksimipadotuksella 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 padotus valuma-alueen raja Ojat 18.6.2012 33
Putkipadolla säädelty laskeutusallas Tulva-aikainen tilanne, jossa padotus ylettyy altaan lisäksi osittain myös yläpuoleiselle ojitusalueelle. Putkipatoa suositellaan laskeutusaltaiden yhteyteen, koska näin saadaan altaiden laskeutustilavuus säädettyä ja hyödynnettyä täysimääräisesti 18.6.2012 34
Muita patoratkaisuja V-pato. Kiviset pohjapadot ovat maisemallisesti kauniita elementtejä. Tällaisissa padoissa myös kalojen kulku on mahdollista. 18.6.2012 35
Pintavalutuskenttä
Kiintoaineksen pidättymisen riippuvuus pintavalutuskentän pinta-alasta
Pintavalutus Pintavalutuskentät, suojavyöhykkeet, kaivu- ja perkauskatkot, kosteikot Pintavalutuskenttä vaatii hyvää suunnittelua Kaltevuus-/kuivatusongelmat ensisijassa pintavalutuskentän käytön tai sijoituspaikan esteenä Pintavalutuskentän suunnittelussa on tärkeätä tietää pintavalutuskentän hyötyalan (maksimi vedenpeittämän alan) suhde valuma-alueen kokoon Tämän tiedon avulla pystytään arvioimaan pintavalutuskentän teho erityisesti kiintoaineksen pidätyksessä Jatkossa suositellaan käytettäväksi pintavalutusta, vaikka pintavalutuksen hyötyala ja samalla puhdistusteho olisi pienikin kentän pinta-alan suhde valuma-alueeseen on tärkeä selvittää, jotta puhdistusteho voidaan arvioida (ks. käyrä)
Lannoitus ja vesiensuojelu Purojen reunoille 10-15 m, Muiden vesistöjen rannalle vähintään 50 m leveä lannoittamaton alue Pohjavesialueilla ei suositella lannoituksia Lannoitus sulaan maahan Uudet lannoitteet Tuhka Maalevitys etusijalle Levitystasaisuuden tarkkailu Hyödynnetään pintavalutusta Kipsin mahdollisuudet katsottava
Kiitos!